http://tvarjola.blogspot.fi/2016/02/ensimmaisen-viiden-vuoden-sahkonkulutus.html
...ja tässä talo Kissankäpälän viime talvi:
http://kissankapala.blogspot.fi/2016/03/talven-sahkolasku.html
Molemmissa ylläolevissa on samansuuntaisia havaintoja mitä itsellänikin on. Eli talo kuluttaa jostain syystä odotettua vähemmän. Meillä ennusteet heittävät alaspäin noin 20%, eli meidän talo on alusta alkaen kuluttanut vähemmän energiaa, mitä esim. rakennuslupa hakemuksen liitteeksi tehdyissä laskelmissa ennustettiin. Ehkä ilmiö johtuu osittain siitä, että ennusteet perustuvat viimeisen 30 vuoden lämpötilatilastoihin, ja nyt kun ilmasto on lämpenemään päin, niin energiaa ei tarvitakaan enää niin paljon?
Mutta ei tämäkään ihan kokonaan selitä, että mistä tämä ilmiö johtuu? Ehkä osasyy ilmaston lämpenemisessäkin, mutta jostain muustakin nyt minusta aiheutuu se, että toteutuneet kulutustasot jäävät siitä, mikä on ennustettu talon kulutus. Eikä meidän talo siis ole ainoa tapaus tässä sarjassa, niin kuin ylläolevista blogilinkeistäkin voi nähdä.
Meidän talossa on nyt ilmavesilämpöpumppu huristellut kohta puolisen vuotta. Ensimmäisen kerran ilmavesilämpöpumppu hurahti käyntiin 21.10.2015. Pieniä säätöjä olen tehnyt siitä lähtien mm. käyntiaikoihin.
Nyt alkaa ilmavesilämpöpumpun osalta kevään ensimmäinen lämpöaalto vaikuttaa jo selvästi. Toissapäivänä - siis 14.3.2016 - sähköä kului 26,46 kWh. Eilen eli 15.3.2016 sähköä meni vuorokaudessa enää 24,02 kWh. Tämä on meillä kaikkien aikojen pienin mitattu vuorokausikulutus, ja povaa varsin mukavia kulutuslukemia ensi kesälle?
Tässä vielä taulukkona seitsemän kärki, eli seitsemän alinta vuorokautista tähän astisen asumisen ajalta, puolitoista vuotta ollaan nyt siis uudessa talossa ehditty asua, kun syys-lokakuun vaihteessa 2014 saatiin muuttotarkastus läpi:
| Vuorokauden | kWh per | Lämmitys- | |||
| Vuosi | Päiväys | keskilämpötila | vrk | tapa | |
| 2015 | 06.06. | 16,8 | 25,70 | Suorasähkö | |
| 2015 | 26.06. | 13,5 | 25,13 | Suorasähkö | |
| 2015 | 28.06. | 15,3 | 25,85 | Suorasähkö | |
| 2015 | 15.07. | 17,0 | 25,29 | Suorasähkö | |
| 2015 | 05.10. | 2,9 | 25,23 | Suorasähkö | |
| 2015 | 04.11. | 4,4 | 24,33 | IVLP | |
| 2016 | 15.03. | 1,4 | 24,02 | IVLP | |
Lämmitystapa oli siis suorasähkö lokakuulle 2015 asti, ja siitä eteenpäin ilmavesilämpöpumppu on myös avittanut lämmityksessä.
Nyt lienee käsillä sellainen käännehetki, jossa kesää kohden mentäessä ilmavesilämpöpumppu alkaa pikkuhiljaa pärjätä maalämpöpumpulle? Maalämpöhän ottaa kesälläkin lämpöä noin +7C asteisesta pohjavedestä, mutta samaan aikaan ilmavesilämpöpumpun lämmön lähde voi kesähelteellä olla yli +20C asteinen ulkoilma.
Nyt meillä lämpöpumppu on kahden viimeisen vuorokauden aikana käynyt enää 4h per vrk, ja pumppu on ajastettu niin, että se käynnistyy ainoastaan päiväaikaan. Ja silloin on huippulämpötilat tänään ja eilen ollut jo selvästi plussalla, eli noin +7C tienoilla - siis ihan samoissa lukemissa, mistä maalämpökin lämpöä pumppaa. Vantaan lämpötilakäyrät näyttävät siis tällä hetkellä tältä:
 |
| Lämpötila käyrät Vantaalla. Kohta pakastaa, mutta tähän asti päivisin ollaan oltu jo selvästi plussalla. Yön ja päivän lämpötila ero voi olla jopa 10 astetta. |
Tein myös tällaisen "yhdistelmätaulukon" maaliskuun vrk-kohtaisista sähkönkulutuksista vuoden 2015 ja 2016 osalta. Alkupään käppyrät 1-15.3. on vuoden 2016 lukuja - ja siitä eteenpäin kuukauden toinen puolisko on vuoden 2015 kulutuslukuja. Tästä ehkä vähän näkyy ja voi vertailla, millainen vaikutus lämpöpumpulla on ollut sähkön kokonaiskulutukseen.
Näissä luvuissa on siis mukana kotitaloussähköt (esim. valaistus, TV ja keittiön koneet) ja kodin tekniikan sähköt (esim. kiertovesipumput, salaojapumppaamo ja kiertovesipumput). Tähän osuuteen lämpöpumput - olipa sitten IVLP tai MLP ei vaikuta mitään.
 |
| Sähkönkulutukset 2016 ja 2015 vuosien maaliskuulta. Tähän mennessä maaliskuun 2 ekan viikon aikana sähköä on mennyt 529 kWh. Viime vuonna koko maaliskuussa sähköä kului 1446 kWh. 15.3.2016 näkyy alhaisin kulutus ikinä = 24,02 kWh / vrk. |
Hei Mika
VastaaPoistaLuulen, että blogeissa energiankulutuksesta raportoivat ne, jotka ovat siitä erityisen kiinnostuneita ja heillä on myös luultavasti pienempi energiankulutus. On varmasti myös mukavampaa raportoida silloin, kun kulutus on pientä. Kynnys lienee korkeampi, jos sähkömittari jostakin syystä pyörii vinhaa vauhtia. Olisi todella mukavaa saada tietoa uusien omakotitalojen energiankulutuksesta. Fortum valppaassa on verrokkitoiminto, mutta en tiedä perustuvatko tiedot laskennallisiin malleihin vai asiakkailta kerättäviin reaaliaikaisiin tietoihin. Täytyypä laittaakin sinne kysely tämän sinun tekstisi innoittamana. Toki lämpimämmät kelitkin selittävät pienempää kulutusta. Toisaalta viime kesä oli taas paljon? tavallista kylmempi. Samoin tammikuu lienee ollut selvästi tavanomaista kylmempi.
Mukavasti pienemmiltä näyttävät teidän energialukemat tältä vuodelta. Toinen mikä pistää silmään on paljon tasaisempi kulutus. Viime vuonna näyttäisi olevan paljon rajumpaa vaihtelua.
Viime tammikuu olikin selvästi keskimääräistä kylmempi, keskilämpötila Vantaalla oli -10,3C. Kaisaniemessä on mitattu ja laitettu lämpötilat muistiin jo vuodesta 1829 lähtien, ja tähän aikajaksoon mahtuu 22 vielä kylmempää tammikuuta, eli tämä tammikuu ei kuitenkaan niin kylmä ollut, että siitä olisi mitään uutisoitu. Kaisaniemen tilastoissa muuten kaikkein kylmin tammikuu oli vuonna 1987, ja silloin kuukauden keskilämpötila oli -16,5C.
VastaaPoistaMielenkiintoista on myös se, että eikö nykyään osata enää laskea tai arvioida kulutustasoja oikein? Selityksenä tarjotaan usein (ihan syystäkin) "poikkeuksellisen lauhaa talvea". Mutta jos poikkeuksellisen lauha talvi tulee nykyään lähes joka vuosi, niin kohta se ei sitten enää olekaan niin poikkeuksellinen?
Ja kyllä meilläkin sitten alkaa sähköä mennä, jos lämpötila laskee -20C tienoille, tai sen alle. Sähköä meni suorasähköllä lämmitettäessä, ja menee yhä vieläkin, koska ilmavesilämpöpumppu ei kovilla pakkasilla käynnisty.
Vantaan Energialla on myös verrokkitoiminto, ja uskoisin että sen taustalla olisi ihan todelliset kulutuslukemat ja tilastot, eikä matematiikka?
Hyvää mielenkiintoista dataa! Meitä hirvitti ensimmäinen kaukolämpölasku. Toivottavasti johtui aloituksesta, ajankohdasta, märästä laatasta ja viimeistelemättömästä tiivistyksestä. Samanlainen vertailu kuin mitä teit, on myös meillä tarkan silmän alla. Toivotaan, että päästään hyvään ja kustannustehokkaaseen balanssiin :)
VastaaPoista