Tyhjä talo kulutti 8 kWh vähempi sähköä

Pääsiäisten pyhien osalta ollaan "loma loppui" -vaiheessa, nopeastihan se pidempikin viikonloppu tahtoo aina kulua. Nyt kun oltiin pari päivää poissa kotoa, tuli taas vertailutietoa siitä, paljonko sähköä säätyy, jos talossa ei asuta. Tässä tuntikohtaiset kulutuspylväät tämän viikon ajalta - maanantailta 21.4 lauantaille 26.4 asti. Näistä 2 viimeisintä vuorokautta talo on ollut tyhjillään, tai tarkasti ottaen lähdimme reissuun jo kiirastorstaina illalla.

Talo-Rautio, sähkönkulutus 6 vrk ajalta välillä 21.4 - 26.4.2016.

Mitä näistä käppyröistä nyt sitten näkyy, tai mitä näistä pitäisi nähdä? Jos lasken yhteen vuorokausikohtaiset sähköt, niin kulutusta on ollut seuraavasti:

ma 21.4	31,5 kWh
ti 22.4	37,9 kWh
ke 23.4	31,4 kWh
to 24.4	27,9 kWh
pe 25.4	23,8 kWh
la 26.4	24,0 kWh

Nyt jos seuraavaksi lasken keskiarvon alkupään viikosta (asumisajalta) eli maanantaista kiirastorstaille, niin keskiarvoksi tulee 32,2 kWh per vrk. Ja jos lasken keskiarvon poissaolopäiville (pitkäperjantai ja lankalauantai), sitten keskiarvoksi tulee 23,9 kWh per päivä. Ja näiden erotus on 8,3 kWh eli tästä tuli otsikon teksti, että tyhjä talo säästi sähköä 8 kWh per päivä.

Ja tämä 8,3 kWh on siis monen osatekijänkin summa.

Jos katson asiaa siitä näkövinkkelistä, että mikä tyhjässä talossa on toisin, niin lämmintä käyttövettä ei kulu ollenkaan. Jos talossa asutaan, käyttövettä kuluu vuosikeskiarvosta laskettuna 99 litraa per henkilö per vrk eli yhteensä 396 litraa per vuorokausi. Jos lämmintä käyttövettä olisi tästä puolet eli 200 litraa per vrk, niin tämän lämmittäminen vaatii energiaa +5C -> +55C  yht. 11,7 kWh per vrk.

Jos mikään muu ei olisi muuttunut, niin saadun säästön olisi pitänyt olla 11,7 kWh per vrk, koska kerran lämmintä vettä ei käytetty. Mutta säästö oli kuitenkin pienempi, eli vain 8,3 kWh per vrk. Mihin sitten kului näiden lukujen erotus, eli 11,7-8,3=3,4 kWh per vrk?

Kai se "puuttuva 3,4 kWh" per vrk meni sitten lämmitykseen, tai ainakaan muuta en itse keksi. Näin siis siitäkin huolimatta, että poissa ollessamme sisälämpötila laski +17C asteeseen. Näin kävi vaikka mitään säätöjä ei tehty. Eikä ilmastointia säädetty pienemmälle. Mutta kun poissa ollessamme ei myöskään käytetty takkaa, silloin lämpötila laski sille tasolle, jolle talo lämpenee lattialämmityksen avulla, eli tällä hetkellä ilmavesilämpöpumpun avulla.

Tähän +17C peruslämpötilaan voi sitten polttopuilla lisätä lämpöä meidän talossa ihan oman valinnan mukaan, ja meillä näyttää takkatuli syttyvän jo +20-21C kohdalla, eli yleensä meillä pidetään sellaista +22-23C lämpötilaa sisällä. Mutta jos ei puita poltettaisi lainkaan, sitten lämpötila olisi se +17-18C, ja niinkin voisi asua. Tai sitten vaihtoehtoisesti voisi säätää sähkölämmitystä suuremmalle.

Mutta nyt poissa ollessamme Wainu-seurantajärjestelmän muistiin keräämän lämpötilakäyrän mukaan lämpötila laski tasaiseen tahtiin +17C tasolle näin:

Sisälämpötila savupiipun ääressä on vakiintunut tasolle +17,6C.

Punaisella käyrällä on lämpötila, musta taustaväri on kosteusprosentti.

Jos vielä palaan noihin ensimmäisen kuva tuntikohtaisiin käppyröihin, niin talossa näyttäisi olevan noin 0,5 kWh "pohjakuorma", joka kuluu ulkovalaistuksessa + pumpuissa + IV-koneessa + keittiön kylmäkoneissa. Lisäksi kodinelektroniikan valmiustaso kuluttaa kait sekin jonkin verran.

Korkeat pylväät taas kertovat, milloin lämpöpumppu on ollut päällä, ja paljonko se on kuluttanut. Lämpöpumppu näyttäisi siis käynnistyvän 3-4 kertaa vuorokaudessa. Lämpöpumppu on aikaohjauksella rajattu käynnistymään vain päiväaikaan.

Kun pohjakulutus vie 12 kWh vuorokaudessa, ja kun poissa ollessamme vuorokauden vuorokauden kokonaiskulutus on ollut 24 kWh, niin lämpöpumppu on silloin kuluttanut myöskin 12 kWh. Paljonko lämpöpumppu on sitten tuottanut? Mikäli COP-luku on 3, silloin lämpöpumppu on tuottanut 12 kWh:n syöttöteholla yht. 36 kWh, eli suorasähköllä kulutus tyhjässä talossa olisikin ollut nyt toteutunut 24 kWh, plus ulkoilmasta pumpattu toinen 24 kWh eli yhteensä 48 kWh.

Ja jos vielä tarkistan viime vuodelta silloin suorasähköllä toteutuneista luvuista, että miten asia silloin oli - niin kyllä se näin meni, eli viime vuoden maaliskuussa sähköä kului yhteensä 1446 kWh, joka tekee päivää päälle 46, 6 kWh. Eli samalla hehtaarilla nämä ovat, siis tämän vuoden laskennallinen kulutus ilman lämpöpumppua, sekä viime vuonna toteutunut taso suorasähköllä.

Lämpimän veden lämmityksen eli sähkönkulutuksen osalta laskeskelin vielä seuraavasti:

Kun meillä menee vettä siis 99 litraa per henkilö per vrk, ja siitä lämpimän veden lämmitys vaatii 11,7 kWh, niin vuositasolla se tekee 365 x 11,7kWh = 4270 kWh per vuosi. Motivan laskureissa 4-henkisen perheen vedenkulutuksen oletetaan tarvitsevan sähköä 4000 kWh vuosittain, joten aika lailla samoilla hehtaareilla menee nämäkin.

Mutta se mikä ei näissä luvuissa näy - eikä taida näkyä Motivankaan luvuissa on lämpimän veden hukkalämpö. Eli nyt kun meillä on lämpöpumppu säädetty niin, ettei se lämmitä öiseen aikaan - niin vaikka öiseen aikaa ei myöskään lämmintä vettä kulu, niin kuitenkin 500 litrainen varaaja jäähtyy noin 4 astetta. Sen jälleen lämmittäminen alkuperäiseen lämpötilaan vaatii sähköä noin 2 kWh, eli vuositasolla noin 700 kWh.

Tämä lämminvesivaraajan hukkalämpö ei tietystikään hukkaan mene, vaan se tulee hyödynnettyä talon omassa lämmityksessä. Paitsi tietysti kesäisin, jolloin taloa ei tarvitsisi ollenkaan lämmittää, tai taloa päinvastoin jäähdytetään, niin silloin tämä varaajan hukkalämpö on aidosti hukkalämpöä, jolle ei ole mitään käyttöä eikä tarvetta. Mutta jos mietitään, että paljonko veden lämmitykseen pitää "budjetoida" energiaa ja sähkönkulutusta, niin meillä se näyttäisi olevan tasolla 4270 kWh (kulutettu vesi) + 700 kWh (lämpöhäviöt), eli yhteensä vettä lämmitetään vuosittain noin 5000 kWh:n edestä.

Ja jos nyt tältä pohjalta vielä jatketaan laskemista, niin aikaisemmin meillä meni rivitaloasumisessa 10 kWh sähköä kotitaloussähkön muodossa. Eli noin 4000 kWh vuosittain. Kait se sama sähkö menee yhä vieläkin, koska uuteen taloon on muuttokuorman mukana kannettu kaikki samat laitteet, mitä meillä oli ennenkin talon rakentamista.

Pumput ja IV-kone vie yhteensä 200 vattia eli 2000 kWh vuosittain.

Näistä kolmesta tulee yhteensä 2000 kWh (talon tekniikka) + 4000 kWh (kodin elektroniikka ja valaistus) + 5000 kWh (lämmin vesi) = 11000 kWh.

Kun meillä oli ekan vuoden suorasähkö, ja kun sähköä meni yhteensä 17000 kWh, niin talon lämmitykseen silloin käytetty sähkö olisi ollut 17000 - 11000 = 6000 kWh. Plus tämän talon lämmityssähkön lisäksi ollaan tietysti käytetty polttopuista saatu energia, sillekin hyvä arvaus olisi luokkaa 6000 kWh. Tämä arvio on saatu siten, että käytetyn polttopuun määrä on hyvinkin ollut tätä lämpöarvoa vastaava, eli noin 7-8 pinomottia (kuusilautaa rakentamisesta) vuodessa. Ja tämä luku saadaan myös niin, että rakennuslupaa varten tehdyt energialaskelmat povasivat noin 23000 kWh vuosikulutusta. Mutta vain 17000 kWh toteutui. Joten puuttuva 6000 kWh lienee tullut polttopuista. Motivan laskuri povasi meidän talolle noin 25000 kWh vuosikulutusta.

Nyt ilmavesilämpöpumpun hankkimisen jälkeen täytyy seurailla, että miten tämä talon lämmitykseen ennen käytetty 6000 kWh ja lämpimän veden tekemiseen käytetty 5000 kWh muuttuvat jatkossa. Talon tekniikan ja kodin elektroniikan tarvitsemaan sähköön lämpöpumpulla ei ole vaikutusta. Ja tämä osuus meidän sähkölaskusta on siis 2000 + 4000 = 6000 kWh vuodessa. 

Jos meidän talossa olisi painovoimainen ilmastointi, niin IV-koneen voisi heittää talosta pihalle - ja sen myötä säästyisi noin 2000 kWh vuosittain. Saadaanko sitten poistoilmasta sen jälkeen enää mitään lämpöä talteen - sitä en osaa sanoa. Eli jos IV-kone on ottanut poistoilmasta talteen vähintään 2000 kWh, se on silloin tienannut sen energian, minkä se itse käyttää.