Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat

Rakennuslehti uutisoi viikko sitten uusista energiatehokkuusvaatimuksista, jotka tulevat voimaan nopeutetusti:


http://www.rakennuslehti.fi/2016/03/energiatehokkuusvaatimukset-tiukkenevat-huomio-ikkunoihin-valaistukseen-ja-ilmanvaihtoon/


Tällä kertaa - aivan niin kuin Rakennuslehden artikkelissakin todetaan - niin uudet tiukemmat vaatimukset kohdistuvat erityisesti ikkunoihin, valaistukseen ja ilmanvaihtoon.

Very Good -luokan rakennus. Kuva Rakennuslehden nettisivuilta.

Uudet talot ovat viimeisimpien rakennusten vuotolukumittausten perusteella jo lähtökohtaisestikin erittäin ilmatiiviitä. Nyt kun jatkossakin rakennusten ilmanvaihto mitoitetaan aina niin, että rakennusten sisään jätetään pieni alipaine, ja kun jatkossa ohivirtauksena ei ylimääräistä korvausilmaa enää mistään tule, niin tämä aiheuttaa ikkunoihin paine-erosta johtuvaa jännitettä.


Joissakin tilanteissa paine-erosta johtuva jännite voi aiheuttaa myöskin pientä ikkunalasin kaareutumista sisäänpäin. Ja tämä taas aiheuttaa valon taipumista, eli maisema näyttää "kummallisen pyöreältä", aivan kuin pullon pohjan läpi yrittäisi katsella. Kaarelle taipunut ikkunanlasi on tiettävästi myöskin jo särkynyt joissakin tapauksissa, kun ikkunoita on yritetty kaareutumisesta huolimatta pestä.


Tähän mennessä rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kasvuun on pyritty vastaamaan rakenteita paksuntamalla. Mutta aina ei ole järkevää paksuntaa rakenteita kohtuuttomasti, vaan ennemmin kannattaa pyrkiä rakenteiden, tekniikan, rakennuksen muodon, sijoittelun ja esimerkiksi aurinkosuojauksen avulla pääsemään parempaan lopputulokseen, jolloin kesäaikana rakennuksessa ei kärsitä liian lämpimästä sisäilmasta.


Kun rakennuksen seiniä ei voi enää käytännössä juurikaan paksuntaa, ja jos ilmanvaihdon paine-erosta johtuen ikkunat alkavat taipua tiiviissä pullotalossa sisäänpäin kaarelle, niin tähän on nyt keksitty oiva ratkaisu. Sekin samalla parantaa myös energiatehokkuutta. Siis ikkunoita on nyt alettu tekemään paksummasta lasista.


Itse asiassa tämä ei ole ollenkaan edes uusi keksintö, sillä lasimassan väliin laitetaan samalla myös aurinkosuojakalvot. Ja näin vältetään kesäajan kuumuus. Kalvoista johtuen lasista tulee sitkeää, jolloin se kestää iskuja ja näin samalla parannetaan rakennusten murtosuojausta. Kansankielessä puhutaankin ihan tavallisesta panssarilasista. Luxus-autoissa nämä ovat olleet vakiovarusteena jo pitkään, mutta nyt tällaisia samanlaisia laseja voi tilata omien mittojen mukaan myös omaan taloonsa vaikkapa tästä linkistä:


http://saint-gobain-autover.fi/panssarilasi


Tai itse asiassa jatkossa ikkunat on pakkokin tilata tuosta ylläolevasta linkistä, koska muuten talo ei enää läpäise lopputarkastuksessa vaadittuja uusia energiatehokkuusvaatimuksia.


Tässä kohtaa tulevat talonrakentajat joutuvat taloudellisesti tosi lujille, koska rakentamisen kustannukset tulevat väistämättä nousemaan. Mutta tälle ei voi mitään - sitten on vaan pakko maksaa. On tässä kuitenkin kiistattomasti omat hyvätkin puolensa, eli talon lämmityskulut pienenevät, ja samalla myös ulkovaipan äänieristävyys paranee huomattavasti.


Myös talojen alapohjan rakentamisesta tulee jatkossa ja uusien energiatehokkuusvaatimusten valossa entistäkin haasteellisempaa. Ryömintätilan olosuhteet ja routaeristys muuttuvat koko ajan haasteellisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi, kun paksunnetaan rakennuksen vaipan eristystä. Ryömintätilaan, joka on muutenkin haastava suunnittelu- ja toteutuskohta, siirtyy paremmin eristetyn alapohjan kautta vähemmän lämpöä, ja tällöin suhteellinen kosteus nousee. Se tulee väistämättä aiheuttamaan hyvin paljon ns. "homepommeja", koska mikrobit viihtyvät erityisen hyvin juuri viileissä ja kosteissa tiloissa.


Tässä kohtaa rakentajilla on kuitenkin nyt hyvää tuuria. Nimittäin vanha kunnon keksintö ns. "kissankolot" sokkelin seinissä pelastavat tässä kohtaa. Nämä kissankolot voidaan arkkitehdin piirustusten mukaan ja puolustusministeriön erikoisasiantuntijan lausuntojen pohjalta muotoilla niin, että ne muistuttavat erehdyttävästi ampuma-aukkoja. Jolloin tämän jälkeen voidaan lopputarkastuksessa vedota maankäyttö- ja rakennuslain 146§:ään, jonka loppulauseissa sanatarkasti todetaan näin:


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132


"Mitä rakennustyön viranomaisvalvonnasta säädetään, ei koske rakentamista puolustustarkoitusta varten." (lainaus ylläolevasta linkistä)


Suoraan suomeksi tulkittuna tämä loppulause tarkoittaa siis sitä, että saat ihan vapaasti rakentaa ihan mitä huvittaa, eikä rakennusvalvonnalla ole siihen mitään sanottavaa. Mutta pitää voida uskottavasti osoittaa, että rakennelma - vaikkapa uusi hieno omakotitalo - onkin rakennettu puolustustarkoituksessa ja siinä on tehokasta sirpalesuojaa ja itsepuolustusta varten ympäri sokkelia tarkoitukseen sopivat ampuma-aukot - joiden kautta alapohja samalla myös riittävästi tuulettuu.


Mikäli itse sokkeli voidaan todeta tehdyn maanpuolustushengessä ja puolustustarkoitusta varten, niin laajemman tulkinnan mukaan tämä voidaan ulottaa tarkoittamaan myös sokkelin yläpuolisia osia, jolloin talon lopputarkastus lyhenee ja helpottuu huomattavasti. Rakennusvalvoja nimittäin toteaa siinä kohtaa jo usein itsekin, että tämä talo ei nyt sitten olekaan rakennus, eikä rakennelma, eikä maankäyttö- ja rakennuslakia sovelleta millään tavalla. Silloin lopputarkastusasiakirjoja ei allekirjoiteta, ja ne voi käyttää vaikkapa takan sytykkeinä. Myöskään kiinteistöveroa ei tällaisille rakennuksille säädetä (koska kyseessä ei ole kiinteistöverotuksessa tarkoitettu asuinrakennus, vaan puolustustarkoituksessa tehty kiinteä este, jossa on myös ampuma-aukot sokkelissa).


Lainsäätäjä ei ole vielä ehkä huomannut tällaista uusiin energiatehokkuusvaatimuksiin jäänyttä porsaanreikää, joten oletettavissa onkin, että tämä porsaanreikä tullaan tukkimaan hyvin nopeasti. Vielä tätä kuitenkin ehtii hyödyntää, jos on oikein nopea.