torstai 5. toukokuuta 2016

Lämmittämisen vuosirytmi

Taas ollaan siinä vaiheessa vuotta, että talon lämmittämisessä näyttäisi tapahtuman muutos - nyt myös puulämmitys eli takan käyttö on jäämässä pois. Voisiko nyt sitten sanoa, että meilläkin on kesäkaudella passiivitalo, joka lämpiää ihan asumisen hukkalämmöllä... :-) Hyvä kun ei jäähdyttää tarvitse, ja ainakin viime kesä pärjättiin ihan vaan yön aikaisella ilmanvaihdon tehostamisella.

Viime kesänä meillä laitettiin aina yöksi IV-kone suuremmalle teholle. Onhan kesälläkin yön lämpötila usein vaan +10-15C haarukassa, jolloin kun tuon lämpöistä ilmaa kierrättää koko yön, niin aamulla talo on mukavan vilpoinen. Eikä välttämättä lämpene päivän aikana häiritsevässä määrin, ellei sitten satu oikein pitkäjaksoiset ja kovat helteet. Joka tapauksessa kellari meillä säilyy silloinkin ihan luontaisesti ihan mukavan vilpoisena, sinne kovakaan helle ei pääse vaikuttamaan. Ikkunat ovat pieniä, ja tilat suurelta osin maan alla. Joten ei se kivikauden ihmisten keksimä maakuoppa ollut asuminen kannalta ollenkaan huono ratkaisu. Kesäisin maakuoppa on (ainakin meillä) viileä ja talvella se ei vaadi paljon lämmittämistä.

Mutta nyt siis takka taitaa olla näillä näkymin käytössä seuraavan kerran vasta ensi syksynä. Viimeksi kuluneen viikon aikana takkaa on käytetty vielä 2 kertaa. Mutta nyt se on jo jäähtynyt, ja silti sisällä on +22C jo heti aamulla. Päivällä lämpötila tästä vielä vähän nousee, kun aurinkokin alkaa lämmittämään. Näin kävi eilenkin.


Punaisella viivalla takan lämpötila. Tulta on pidetty viimeksi vappuna.
Jos katsotaan tätä vuotta taaksepäin, niin huhtikuu pärjättiin pelkällä takalla, ja maalis-helmikuussa ilmavesilämpöpumppu auttoi käyttöveden lisäksi myös tekemällä lämmintä vettä lattiakiertoon. Tammikuun paukkupakkasissa lämpöpumppu meni pois päältä - silloin takat olivat käytössä täydellä teholla niin, että ylläoleva lämpötilakäyrä nousi +40C -asteeseen, ja lisäksi suorasähköäkin kului aikalailla. Ensi syksynä mennään ilmeisesti kohti talvea asteittain ja samoilla askelmerkeillä, ensin otetaan käyttöön takka, ja sitten sen jälkeen myös lattialämmitys. Jos tulee oikein kova talvi, sitten hyytyy ilmavesilämpöpumppukin, ja talo jää "varavoimalle", eli puun ja suorasähkön varaan.

Jos katsotaan eteenpäin ja pidemmälle tulevaisuuteen, niin olen taas vähän mietiskellyt, että miten lämmitysjärjestelmää voisi kehittää - tai kannattaako tehdä tämän jälkeen enää yhtään mitään?

Ilmavesilämpöpumpusta alkaa olla nyt kokemuksia jo kohta puolen vuoden ajalta. Tosin viime syksyn kuukausilta ei saatu oikein mitään säästöjä - ennen kuin vasta joulukuussa, sillä lokakuun lopussa asennettua lämpöpumppua piti ensin säätää toimimaan oikein ja järkevällä tavalla.

Vuoden alusta lukien säästöä on kuitenkin alkanut tulla jo ihan mukavasti, eli jos verrataan nyt alkuvuoden kuukausia vuotta aikaisempaan, niin tässä vaiheessa näyttää tältä:

2015kWh -->2016kWh -->Vertailu
tammikuu 1629,59 2767,17 1,70
helmikuu 1709,00 1263,55 0,74
maaliskuu 1446,00 985,90 0,68
huhtikuu 1179,00 750,00 0,64

Tilastoa "rumentaa" tammikuu 2016, jolloin sähköä meni 70% enempi kuin vuotta aiemmin, mutta muuten voisi päätellä, ja ennustaa että lämpöpumpusta johtuen kokonaissähkön kulutus on pudonnut noin 30%:lla. Jolloin nyt kun tähän mennessä tänä vuonna on sähköä mennyt yhteensä 5767 kWh 4 kk:n aikana, niin koko vuoden sähkönkulutus asettuu tällä vauhdilla 10800 kWh:n tasolle. Mikäli tammikuu olisi ollut "tavanomainen" nykyajan lauha talvi, silloin sähköä olisi ehkä kulunut sen verran mitä meni helmikuussakin eli noin 1300 kWh? Jolloin vuosikulutus nykyajan normaalitalvina asettuisikin tasolle 9500 kWh (näistä nykyajan normaalitalvista virallinen nimitys on kuitenkin yhä edelleenkin "olipa lauha talvi", vaikka sellainen se nyt useimmiten näyttää vaan olevan).

No nyt jos ilmavesilämpöpumpun kanssa vuosikulutus tulisi meillä olemaan noin 10000 kWh vuosittain, talvesta riippuen joko vähän yli tai vähän alle sen, niin melkein voisi sanoa, että aika samoissa mennään esim. tämän Jyväskylässä olevan maalämpötalon kanssa:

http://www.techeat.fi/maalampo-sahkonkulutus/

Tietysti talvi on heillä siellä ankarampi, mutta talon volyymit ja polttopuiden käyttötottumukset menee kyllä aika yks´yhteen sen kanssa mitä meilläkin kuluu. Jyväskylässä oleva talo siis rakennettu 2011 (meillä muuttovuosi 2014), jossa on bruttona 210 neliötä ja tämän lisäksi autotallista löytyy 36 lämmitettävää neliötä (meillä neliöitä yht. 241m2).

Maalämpö on varmasti Jyväskylän leveyspiireillä ollut hyvinkin oikea ratkaisu, mutta meillä täällä Vantaalla etelässä ja meren äärellä (meri on hyvä lämpövarasto useimpina talvina) mielestäni ilmavesilämpöpumppukin vaan pitää puoliaan - eli tällä hetkellä itsestäni tuntuu, että se oli meidän taloon ihan tehokas ja myös kustannustehokas ratkaisu.

No nyt meillä seuraava askel tämän jälkeen voisi olla esim. aurinkosähköpaneelit. Ilmeisesti 4kW:n teholuokka riittäisi, jolloin paketin hinta ja kk-tuotto menisi näin:

Laskelma otettu tästä linkistä: http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri
Aurinkopaneelien mitoituksessa tulee siis olla tarkkana, ettei syntyisi ainakaan isommassa määrin ylituotantoa. Nimittäin jos ylituotannon joutuu myymään omalle sähköyhtiölleen, niin ei siitä käytännössä oikein juurikaan mitään rahaa saa. Ylimääräisen sähkön voisi kesäkuukausina syöttää myös sähkövastuksen kautta lämminvesivaraajaan, mutta jos meillä nyt lämpöpumppu tekee saman työn parissa tunnissa, ja erittäin kustannustehokkaasti, niin en minä kyllä siinäkään vaihtoehdossa mitään säästöä saa (jos ylijäämänä olevan aurinkosähkö lämmittää veden, jolloin lämpöpumpun käyntiaikaa säästyy pari tuntia päivässä).

Kuitenkin jos meidän katon suunta ja kallisistuskulma tuottaa 16 paneelilla ja 8000 euron investoinnilla vuosittain 3482 kWh, niin silloin sähkön vuosikulutus olisi meillä talvesta riippuen enää noin 6000 kWh tai enintään 7000 kWh vuosittain.

Ja mitä tämä kaikki sitten olisi tullut maksamaan?

Lämpöpumppu maksoi 8600€. Aurinkopaneelit tässä laajuudessa ja asennettuna maksaisivat 8000 euroa. Ne ei nyt kuitenkaan tule ihan heti, jolloin tulevina vuosina, kun hyödynnän kotitalousvähennykset ja kun huomioidaan, että aurinkopaneelien hinnat ovat muutenkin syöksykierteessä, niin ehkä niistä jää maksettavaa vain  noin 6000 euroa???

Jolloin nämä summat yhteenlaskettuna olisin joutunut maksamaan kaikesta yhteensä noin 14600 euroa. Tämä on selvästi vähemmän kuin mitä maalämpö olisi maksanut. Sen hinta saatujen tarjousten mukaan olisi meidän talossa ollut 17000-20000 euroa. Ja lopputuloksena olisi siinä vaihtoehdossa ollut todennäköisesti noin 9000-10000 kWh:n vuosikulutus. Eli vähän alle sen, mitä pelkällä ilmavesilämpöpumpulla pystytään saavuttamaan.

Mutta loppupeleissä, jos nyt valitsemallani tiellä lopullinen vuosikulutus tuleekin olemaan aurinkopaneelien asentamisen jälkeen noin 6000-7000 kWh:n nurkilla, niin käykö tässä nyt sitten kuitenkin niin, että pääsenkin paljon pienemmällä rahalla paljon parempaan lopputulokseen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti