lauantai 23. huhtikuuta 2016

Pientalon turvallisuussuunnitelmat, osa 1/2


Alun perin ajattelin, etten kirjoittele turva-asioihin liittyen tänne mitään. Enkä ole tästä syystä mitään turvallisuuteen liittyvien hankintojen hintojakaan tänne laittanut. Eipä sitten ainakaan "alan erikoismiehet" pysty päättelemään, että kuinka turva-asiat on järjestelty. Eikä pystyisi ehkä päättelemään muutenkaan, koska nykyään pienellä rahalla saa jo tosi paljon.

Joten laitteistojen hankintahintoja ei nyt sitten näy rakentamisen kuluissa, eikä palvelumaksuja näy kuukausittaisissa asumisen kuluissa. Mutta muuten kaikki kustannukset kyllä ovat ylhäällä, jospa vaikka joku muu rakentaja niistä jotain hyötyisi...?

Mutta maailma on nyt näköjään muuttunut. Ehkä on hyvä avata nyt sitten tätäkin aluetta, ja jakaa omaa tietoa tai kokemusta, jotta kutsumattomat vieraat saataisiin pysymään loitommalla. Olin joskus turva-alalla itsekin töissä opiskeluaikoina. Aloitin teollisuusvartijana, ja lopetin sen uran myynti-insinöörinä, kun sain omat opiskelut valmiiksi ja lähdin pian sen jälkeen oman alan hommiin eli insinööriksi konepajalle. Sieltä siirryin sitten myöhemmin isännöintialalle, ja se ura minulla jatkuu edelleenkin.

Teen tästä aiheesta 2-osaisen päivityksen niin, että tarkastelen tässä ekassa osassa talon ulkopuolta, ja jälkimmäisessä osassa katsotaan sitten mitä on tehtävissä talon sisällä. Ja mitä asioita tähän liittyen kannattaisi ottaa suunnittelussa huomioon.

Jos halutaan, ettei kotiin tulisi kutsumattomia vieraita, niin suunnittelu kannattaa aloittaa tontin laidoilta. Tontti kannattaa valaista hyvin, ja mieluiten myös aidata. Teollisuustontit ja monien asuintalojenkin tontit on aidattu mm. Helsingin Kuusisaaressa tai Kulosaaressa todella korkeilla ja/tai massiivisilla raja-aidoilla. Mutta ei aidan välttämättä sellainen tarvitse olla. Ihan jo pienikin aita, vaikka puusta tehty rima-aita tai viheraita riittää osoittamaan, että julkinen alue päättyy. Tällainen aita on usein myös kiinteistön kaunistus, ja sillä on silti iso psykologinen merkitys. Vaikka aita itsessään ei tulijaa millään tavalla pystyisikään estämään tai rajoittamaan. Kutsumaton vieras kuitenkin yleensä kiertää aidattuja ja hyvin valaistuja paikkoja.

Meilläkin vielä omalta tontilta raja-aita puuttuu kokonaan (mutta se rakennetaan tänä kesänä - se ollut ohjelmassa koko ajan, mutta ei ole vaan vielä keritty tekemään). Samoin pihan valaistuksessa ilmeni olevan parantamisen varaa, niin kuin edellisen päivityksen kuvista ja videoista näkyy - niin eihän niistä kuvista oikein mitään selvää saa. Vaikka muuten piha onkin sen verran valaistu, että siellä hyvin näkee itse kulkea joka paikassa. Mutta nyt sitten hankitaan myös tehokkaampia valaisimia, jotka syttyvät liiketunnistimella. Sen lisäksi niissä voisi olla myös aikaohjaus, eli kello-ohjatusti sähkönsyöttö olisi vain esim. öiseen aikaan jolloin talon asukkaat eivät pihalla enää oleskele. Muuten puutarhan tunnelmavalaistus voisi vähän kärsiä, jos siellä olisi samaan aikaan tehokkaat valonheittimet. Nyt puutarhan valaistus näyttää esim. tältä:

Puutarhan valaistusta. Toteutus Airamin Easy-Connect valosarjaa käyttäen.

Toinen seikka, mikä piha-alueiden suunnittelussa pitäisi huomioida on pensaiden ja sitä suuremman kasvillisuuden sijoittelu. Jos isot pensaat tai koristepuut tai muuta vastaavaa laittaa ihan rakennuksen ulkoseinien viereen, se tarjoaa hyvät piiloutumispaikat kutsumattomille vieraille. Ja eipä talon seinän viereen nykyään saisi istuttaa muutenkaan mitään muuta kuin kiviä tai sepeliä, koska 50-luvun tyyliin seinustoja kiertävät puut, pensaat ja kukkapenkit aiheuttavat myös oman mikroilmastonsa. Silloin ilma ei vaihdu ja rakenteet eivät tuuletu hyvin, ja lisäksi maaperä pysyy kosteana. Varsinkin jos sitä vielä kastellaan lisää. Lisäksi kasvien juuret tunkevat perustuksiin, ja isot puut roskaavat myös talon katon, jos ovat liian lähellä rakennusta. Talon seinustat pitää siis valaista hyvin, ja sinne pitää jättää reilusti tilaa, esim. näin:

Jos räystäistä tekee suljetut, ne voidaan valaista, ja silloin linnut ei pääse
 eikä pesi ullakolla. Eikä talon seinustalla hiiviskele ketään asiattomia niin,
etteikö heitä huomattaisi. Pihan kasvillisuus kannattaa muutenkin
sijoittaa riittävän kauas rakennuksesta, jolloin talo pysyy terveenä.

Siinä missä tuhoeläimiä (mm. jyrsijät) houkuttelee paikalle ruokapalkka, niin isompia kutsumattomia vieraita houkuttelee pihalla näkyvät tavarat. Ne pitäisi saada suojaan, tai ainakin pois näkyvistä. Monesti autotallit tahtookin täyttyä kaikesta muusta tavarasta niin, että auto jääkin muutaman vuoden asumisen jälkeen aina pihalle seisomaan, kun se ei enää mahdu talliin sisään.

Mikäli tontille ei mahdu autotallia, yksi hyvä varasto voisi siinä tilanteessa olla myös esim. merikontti. Se ei ole kovin kallis (uudenkin saa jo muutamalla tonnilla), ja sen voi verhoilla esim. lautaverhoilulla, vaikkapa näin:

Merikontti verhoiltu samalla laudalla mitä itse talokin.
Nyt räystään alla rakennusaikaisia lautoja, jatkossa ojan puolelle
tulee polttopuut ja pihan puolella pyykkinarut.
Merikontin säilyttäminen ja luvanvaraisuus voi vaihdella eri paikkakunnilla. Esim. Mäntsälä vaatii kontista ilmoituksen, jos se on asemakaava-alueen ulkopuolisella asuintontilla, ja Mäntsälässä pitää tehdä toimenpideilmoitus jos kontti on asemakaava-alueella. Tämä on ehkä yleisin suhtautumistapa merikonttiin monella muullakin paikkakunnilla. Tiukin suhtautuminen merikonttiin lienee Kangasalan kunnassa, jossa kunnan omassa rakennusjärjestyksessä säädetään, että Kangasalalla konttia pidetään rakennuksena, ja se vaatii luvan.

Todellisuudessa ja juridisesti katsottuna kontti tai varastointisäiliö ei kuitenkaan ole rakennus eikä rakennelma. Se on siirrettävä erillislaite, johon kunta tai kaupunki voi itse omassa rakennusjärjestyksessään kohdistaa sellaisia lupaehtoja, mitä kunnassa tai kaupungissa valtuusto on erikseen päättänyt. Rakennus- ja maankäyttölain 126§:n mukaan "Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta."

Jokaisen kunnan ja kaupungin omassa rakennusjärjestyksessä sitten tarkemmin säädetään, tarvitseeko kontti toimenpideluvan vai ilmoituksen - ja jos ei kunta/kaupunki ole säätänyt kontin osalta yhtään mitään (niin kuin tilanne on esim. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla), niin silloin merikontti on siirrettävä erikoislaite, jota rakentamisen lainsäädäntö ei lainkaan koske. Eikä kontin säilyttäminen tontilla vaadi mitään lupia. Esim. meillä merikontti on laskettu pyöreiden tukkipuiden päälle, ja se on tarvittaessa ja helpostikin siirrettävä/siirrettävissä:

Meidän merikontti on pyöreiden tukkipuiden päällä.
Itsestään liikkumisen estämiseksi merikontti on kuitenkin ovien saranoinnin
kohdalta ankkuroitu maahan pilarikenkien avulla. Pihalaatoitusta
tullaan jatkamaan vielä kontin ympärille, nyt etureuna vasta laatoitettu.
Muuta tapaa etuseinän verhoilemiseksi ei oikein keksitty.
Jos auton renkaat, öljyt, moottorisahat yms. työkalut ovat kaikki kontissa, niin ne ovat samalla myös paloturvallisessa paikassa. Eikä auton öljyjä tai moottorisahoja nyt ehkä muutenkaan viitsi asuintalon sisällä alkaa säilyttämään. Niistä tulee kuitenkin omat hajunsa. Samalla palokuormakin kasvaisi. Myös kottikärryt, haravat yms. puutarhanhoitovälineet on mukavampi vielä konttiin, ja siellä ne pysyvät tallessa lukkojen takana.

Nyt jos piha on aidattu, hyvin valaistu, ja kaikki irtain tavara on lukkojen takana, niin vielä jos haluaa, ulos voi vielä asentaa kamerajärjestelmän. Niin kuin meilläkin on tehty. Viimeistään sellainen pitäisi olla sitten jo varma tae sille, että asiattomat tunkeilijat eivät edes tule - tai jos tulevatkin, lähtevät nopeasti pois.

Kamerajärjestelmä voidaan suunnitella esim. näin:

Sisääntuloportille voidaan suunnata helposti näkyvillä oleva, riittävän suurikokoinen ja helposti havaittavissa olevalla paikalla oleva kamera. Se voi olla joku vanha kamera, jonka ottavat kuvat eivät kovin kummoisia ole. Tai se voi olla myös vanha ja epäkuntoon mennyt kamera, jonka ei välttämättä tarvitse toimia ollenkaan. Tai tähän tarkoitukseen käy myös esim. Clas Ohlssonilla myytävät ns. "feikkikamerat", jotka ovat aidon kameran näköisiä, mutta sisältä päin tyhjää täynnä. Sellaiset eivät paljon edes maksa, eli noin 30-40 eurolla saa. Tällainen kamera on nimeltään "syöttikamera" ja sen osalta ainoa oleellinen asia on se, että se varmasti huomataan jo kaukaa.

Hyvänä lisäominaisuutena on myös se, että jos feikkikameran sähköjohdoissa kuitenkin kulkee sähkö, eli kameran johdot olisivat aitoja ja toiminnassa. Tällöin kamera voidaan kytkeä osaksi rikosilmoitinjärjestelmää, esim. sireenin ulostuloon, jolloin jos joku katkaisee feikkikameran sähköjohdon, johdon katkeaminen aiheuttaa heti hälytyksen. Toteutus voi mennä tässä kohdin esim. näin:

Autokatoksen keskimmäinen pylväs. Syöttikamera katsoo postilaatikolle.
Kameran johdot on asennettu niin, että ne olisi mahdollisimman helppo
katkaista esim. sivuleikkurilla. Jolloin katkaisu aiheuttaa hälytyksen.
Tähän kameraan on myös helppo kohdistaa spraymaalausta, tai sen voi
helposti lykätä pitkällä harjanvarrella katsomaan vaikka taivaalle...
Jos kutsumaton vieras aivan ensiksi iskee syöttikameran kimppuun (niin kuin on tarkoituskin), ja katkoo sen johdot tai spraymaalilla sotkee sen linssin tai tuuppaa sen harjanvarrella katsomaan taivaalle, niin vieressä oleva oikea kamera on suunnattu niin, että se ottaa tästä tuhoamisesta hyvät kuvat - ennen kuin mitään todellista vahinkoa ehtii vielä ollenkaan tapahtua. Parasta mitä syöttikameralle voisi tapahtua on se, että joku tosiaan katkaisee siltä johdon, jolloin hälytyksen saapuessa melkeinpä suoralta kädeltä uskaltaa soittaa eteenpäin 112. Syöttikameran johto ei varmastikaan katkea koskaan vahingossa. Tai en ole itse ainakaan sellaista tapauksesta koskaan kuullut.

Oikeiden kameroiden sijoittelussa kannattaa huomioida mahdollisimman laaja kattavuus eri suuntiin, sekä riittävä suoja auringolta ja sateelta. Mikäli järjestelmään kuuluu syöttikamera, sen pitää näkyä jonkun oikean kameran kuvassa hyvin. Kamerajärjestelmien keskusyksiköissä alkaen kokoluokat ovat 4:lle tai 8:lle kameralle. Mikäli systeemiä aikoo myöhemmin (ja tarvittaessa) laajentaa, kannattaa ehkäpä ostaa heti 8:n kameran systeemi. Tai muussa tapauksessa mahdollinen lisälaajennus pitää tehdä itsenäiseksi systeemiksi omaan uuteen keskusyksikköön/tallentimeen, jos kameramäärä kasvaa suuremmaksi kuin 4 kpl. Tämäkään vaihtoehto ei ole ollenkaan huono - sillä mitä enempi itsenäisiä systeemeitä on, sen parempi. Joku niistä toimii silloin aina.

Oikeat kamerat voivat näyttää esim. tältä, ja ne voidaan sijoittaa
auringolta ja sateelta suojaan esim. näin. Tavallinen kulkija ei näitä
välttämättä edes huomaa, mutta rikosten suunnittelija kiertäessään
kohteet etukäteen osaa varmasti näiden paikat katsoa jo etukäteen.
Jos valitsee ns. "kupukameran" niin kuin tuossa yllä olevassa kuvassa on, niin siitä on vaikea nähdä mihin suuntaan se on suunnattu. Eikä koko kameraa välttämättä pimeässä huomaa ollenkaan. Tätä kameraa ei voi myöskään harjanvarrella kääntää väärään asentoon. Myöskin spraymaalaus on korkeasta sijainnista johtuen aika hankalaa. Tai tikapuut pitää sitten olla saatavilla.

Nykyään kameroissakin hinnat ovat pudonneet ja kuvan laatu on parantunut. Muutos on ollut viime aikoina nopeaa. Vielä jos talonrakentaja tekee johtojen vedot kokonaan itse, niin saatava säästö on huomattava. Kameroiden kappalehinnat tänä päivänä ovat maksimissaan muutamia satasia kameran tyypistä ja merkistä riippuen. Kameroiden lisäksi ei nykyään enää muuta tarvita kuin keskusyksikkö eli tallennuslaite. Sen paikka on talon sisällä sellaisessa paikkaa, ettei murtomies pääse siihen helposti käsiksi.

Jos tallennuslaite menisi varkaiden mukana, sitten todennäköisesti menetetään myös kaikki tallenteet. Aikaisemmin tähän systeemiin kuului yhtenä osana myös TV-monitori. Sitä ei kuitenkaan nykyään tarvitse ostaa enää ollenkaan. Nykyisin TV-monitorina toimii jokaisen oma läppäri, tai kiinteä tietokone. Niitähän on joka talossa jo ihan muutenkin. Läppäriltä kuva on helppo siirtää myös telkkariin.

Läppärille pitää vaan asentaa katseluohjelma, jolla kamerajärjestelmään saa yhteyden. Internetyhteys on suojattu/katkaistu niin, että ulkopuoliset eivät pääse (ei ainakaan pitäisi päästä) internetin yli katsomaan kuvia.

Valvontakameran kuvat saa omalle tietokoneen ruudulle ihan parissa
sekunnissa. Syöttää vaan oikean IP-numeron (jonka PC muistaa), jolloin
kameran kuvat tulevat ruudulle ihan reaaliajassa. Jos joku kameroista on
suunnattu vaikkapa ulko-ovelle, siitä näkee heti meneekö ovea avaamaan
ollenkaan. Tämä voisi olla esim. vanhusväestölle hyvä apu.
Kameran kuva reaaliaikaisena PC:n ruudulla.
Keskusyksikkö eli tallennuslaite näyttää tältä. Mitään muita osia
kamerasysteemin ei kameroiden lisäksi tänä päivänä enää tarvita.


Jotta tallentimen kuvat näkyisivät tietokoneella, pitää internetistä ladata sitä
varten katseluohjelma. Se ei maksa mitään. Ohjelman kielen saa suomeksi.
Katseluohjelman ohjeet löytyy esim. Youtubesta, jossa on hyvät
demontraatiot ihan kädestä pitäen. Englannin kielellä tosin.

Youtuben opetusohjelma menossa kamerajärjestelmän käyttöön perehtyvälle.
Seuraavaksi katsotaan mitä ja millä tavalla voidaan suojata talon sisätiloja, sekä rakentamisen aikana, että sen jälkeisenä asumisaikana. Eli ensi kerralla tarinaa hälytysjärjestelmistä.

5 kommenttia:

  1. Olipa hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus Mika!

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus. Lisäisin vielä, että talon ulkopuolella olevien kameroiden suuntaamiseen kannattaa myös kiinnittää erityistä huomiota, ettei syyllisty tietämättömyyttään esim salakatseluun. :) Kamera tulee suunnata siten, että se kuvaa vain omaa tonttia - yleisen tien kuvaaminenkaan ei muistaakseni ole sallittua naapureiden tonteista puhumattakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JEP, näin se menee... Tuolla alempana kun on turvakameran kuvaa, niin yleiselle tielle poistuessaan pihalla käyneistä hepuista ei näy kuin vähän jalkoja.

      Naapurin tontteja voi vältellä myös siten, että kameran kuvakulmaa pystyy säätämään - sitä voi tarvittaessa silloin säätää vähän kapeammaksi, jos alkaisi näkyä jo naapurinkin tontti :-)

      Poista
  3. Nämä turvallisuuspuolen asiat on kyllä hyvä olla hallussa. Me olemme miettineet jonkinlaista riistakameraa kotiin sekä mökille, olisi varmasti hyvä että pystyisi hieman liikettä seuraamaan. Ilmeisesti niistä kuitenkin tulee olla maininta näkyvällä, että kuvataan.
    https://www.erakala.fi/elektroniikka/riistakamerat/c/4010/

    VastaaPoista