tiistai 2. elokuuta 2016

Asuntomessujen energiat

Palataanpa vielä hetkeksi takaisin Seinäjoen asuntomessuille. Lämmitys- ja talojen energiatehokkuus kun ainakin itseäni kiinnostaa, niin tein niihin liittyen pientä tutkimusta. Tällä kertaa se olikin ihan mielenkiintoista...

Ensimmäisessä versiossa ja netistä Asuntomessujen omilta sivuilta poimittuina tietoina näytti nimittäin siltä, että maalämpöön olisi kytketty vain yksi talo, kohde nro 12 Villa Tango:

Kuvakaappaus www.asuntomessut.fi, messukotien tekniset tiedot. Villa Tangosta kerrotaan, että lämmöntuotanto olisi
"maalämpö / kalliolämpö" ja lämmönsiirto vesikiertoinen lattialämmitys.
Tämä havainto vaikutti mielenkiitoiselta ja poikkeukselliselta siksi, että normaalisti tällä hetkellä 55% uusista pientaloista kytketään maalämpöön, niin miten olisi mahdollista se, että jos Seinäjoen asuntomessuille on rakennettu 35 pientaloa, ja vain yksi näistä olisi maalämmössä?

Tätä piti sitten selvittää tietysti lisää, ja selvisi, että tuossa olikin painovirhe. Villa Tangossa on sittenkin ja oikeasti kaukolämpö. Ja tämä johtuu ihan messualueen rakentamismääräyksistä, eli padon läheisyydestä johtuen kallioon ei saanut porata mitään, ei edes kaivoa. Lisäksi talot tuli kytkeä kaukolämpöön, ellei lämmitysjärjestelmä perustu vähäpäästöisiin uusiutuviin energialähteisiin:

Seinäjoen kaupungin infoa asuntomessualueen tontinhakijoille.









Vielä tämänkin jälkeen oli mielenkiintoista tutkia, mihin lämmitysjärjestelmään näissä lähtökohdissa oli sitten päädytty? Eli jos 55% olisi muuten valinnut maalämmön, niin mitä he valitsivat nyt, kun maalämpö ei ollutkaan sallittua? Lopputulos oli, että näissä lähtökohdissa kaukolämpöön päätyi lähes kaikki, eli 30 kpl 35:stä, ja näistä 30:stä 24:ssä lämmitysjärjestelmänä on pelkästään kaukolämpö.

Kaukolämmön lisäksi oli yksi vesitakka + monienergialämpöpumppu (mitä sitten tarkoittaakaan tällainen lämpöpumppu, en tiedä?), sitten oli yksi poistoilmalämpöpumppu, kaksi ilmavesilämpöpumppua ja yksi tulilattia.

Energialuokissa E-luokka vaihteli A:sta D:hen. A-luokan taloja oli yksi kappale (Dome Lumo) ja D-luokan taloja oli kolme kpl (Villa Roihu, Riihi ja Kimara Katariina). B-luokan taloja oli 15 kpl ja C-luokkaan kuului 14 kpl. Parista kohteesta (Jämerä Samsö ja Lakeuden Jämerä kutsu) en löytänyt tietoja energialuokasta.

Myös arvioiduissa kulutuksissa (kWh/vuosi) oli suurta hajontaa. Pienin arvio oli laskettu kohteelle Dome Lumo, jonka arvioitu lämmitysenergian tarve oli 4199 kWh vuosittain. Tämä on mielestäni Seinäjoen leveysasteilla tosi vähän, ja olisi hyvä lukema Suomen Etelä-rannikollakin. Eniten (laskennallisesti) energiaa kuluttaisi Kimara Katariina jolle laskettu kulutus on 26498 kWh/vuosi.

Kohde nro 10 Dome Lumo. Seinäjoen asuntomessujen energiapihein talo.
Dome Lumon infotaulu.
Miten hyvin sitten laskennallinen energiankulutus vastaa todellista energiankulutusta? No ei aina kovinkaan hyvin. Väittäisin, että jos vaikkapa Seinäjoen asuntomessuilla olisi rakennettu 2 täysin samanlaista taloa rinnakkaisille tonteille, täysin samoilla piirustuksilla ja tekniikalla, niin toisessa niistä kuluu enempi energiaa kuin toisessa. Tämä johtuu tietysti asukkaiden käyttötottumuksista (talon lämpötilasta, veden kulutuksesta, valaistuksen käytöstä tms), mutta paljon voi vaikuttaa myös säädöillä, jotka ovat joko alkuasetelmissaan - tai sitten jotkut asukkaat tekevät omia säätöjään myös itse.

Lämmitysenergian valintaa pohtiessa hyvänä apuna ovat mm Motivan nettisivut, jotka löytyvät tästä linkistä:

http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/vertaile_lammitysjarjestelmia/pientalon_lammitystapojen_vertailulaskuri

Ja tuon Motivan laskurin tulosten perusteella myös lämmitysratkaisuja myydään, ainakin maalämpömyyjät ovat tämän sivuston löytäneet.

Omassa talossamme Vantaalla kävi kuitenkin niin, että kun eka vuosi asuttiin kokeeksi suorasähköllä, niin Motivan antamista kulutusennusteista oli jääty jälkeen noin 40%. Tämä oli itsellemme (positiivinen) yllätys, mutta hän oli ainakin kaksi syytä. Ensiksikin oma talomme on - kuten myös useimmat talot Seinäjoen asuntomessuilla - 2 kerrosratkaisu. Ja matemaattisesti laskettuna 2 kerrokseen sijoitetut tilat tarvitsevat lämmitystä noin 20% vähemmän kuin mitä lämmitysenergiaa tarvittaisiin silloin, jos sama määrä tilaa sijoitetaan yhteen kerrokseen. Toisena syynä meillä oli, että se "meidän eka vuosi" eli vuosi 2015 oli lauhatalvinen. Vuoden 2015 lämmitystarveluku oli noin 20% alle sen, mitä keskimäärin (menneinä vuosina) lämmitysenergiaa on tarvittu.

Tästä aiheesta lisää mm. Kuningaskuluttajan 14.4.2016 ohjelmassa, joka on nähtävillä YLE:n Areenassa, tässä linkissä:

http://areena.yle.fi/1-3179020

Ja nyt päästäänkin asian ytimeen. Eli jos talot suunnitellaan kestämään kovat talvet (kyllähän niitä aina silloin tällöin kuitenkin vieläkin tulee), niin se on tietysti pakkorako, että kovastakin talvesta on pakko selvitä. Mutta näitä kovia pakkasia on nykyisin aina vaan harvemmin. Mikäli talo suunnitellaan 100 vuodeksi, sen pitää ennemminkin kestää kovaa kuumuutta kuin kovaa pakkasta. Sikäli mikäli ennusteen ilmaston muuttumisesta pitävät yhtään paikkaansa?

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomessa-50-vuoden-paasta-unkarin-kaltainen-ilmasto-tulossa-maailman-historian-suurin-muutos/5998708

Nyt näissä oloissa joutuu ehkä aika tarkkaan miettimään sen, että saako esim. maalämpöön sijoitetut rahat takaisin? No, Seinäjoen asuntomessujen uusissa taloissa tätä asiaa ei tarvitse kenenkään miettiä, mutta muuten maalämpö on kyllä aika kallis ratkaisu, jonka takaisinmaksuaika on pitkä - ja varsinkin silloin, jos uusi talo ei kuluta paljon mitään (niin kuin meillekin kävi, ja meillekin piti tulla maalämpö jo rakentamisen aikana).

Tässä vielä Seinäjoen asuntomessualueen taloista dataa taulukkomuodossa (blogipohja ei näköjään osaa tulkita Exceliä ihan oikein, joten rivit vähän hyppelee eli "vetää kovasti oikealle", esim. kerrosluvun luku on lämmitysmuotosanassa kiinni):


Asuntomessut Seinäjoki 2016: Talojen tekniset tiedot ja lämmitysjärjestelmät
pinta-alaE-luokkaKulutusKerros-Lämmitys-
m2E-lukukWh/vuosilukumuoto
Kohde 5: Kotola91        C / 17480002     Kaukolämpö
Kohde 7: Omatalo Armas143         B / 11710311Kaukolämpö
Kohde 8: Passiivikivitalo Skaala181 B / 9367262    vesitakka +
  monienergialämpöpumppu
Kohde 9: Heikius Hus-Talo180        C / 127168113  Kaukolämpö
Kohde 10: Dome Lumo168 A / 7941992  Poistoilmalämpöpumppu
Kohde 11: LakkaLakeus239       C / 137140442  Kaukolämpö
Kohde 12: Villa Tango232,5 C / 140254362  Kaukolämpö +
  Varaava takka
Kohde 13: Jämerä Samsö1982  Kaukolämpö
Kohde 14 A: Hartman Koti Ankkuri164 B / 129151531   Kaukolämpö
Kohde 14 B: Hartman Koti Ankkuri129 B / 135158551 Kaukolämpö
Kohde 16: Nuuka162 B / 10765002 VILP, aurinko, puu
Kohde 17: Talo Nixi164 B / 124140002 Kaukolämpö, tulisija, VILP
Kohde 18: Villa Roihu157 D / 173152732 Kaukolämpö
Kohde 19: Honka Markki193 C / 160227712 Kaukolämpö
Kohde 20: Riihi183 D / 172198552 Kaukolämpö
Kohde 23: Vieskatalo Valokki147 B / 12781981 Kaukolämpö
Kohde 24: Pohjanmaa165,5 B / 118184802 Kaukolämpö
Kohde 25: Cubo168 C / 131164901 Kaukolämpö
Kohde 26: Passiivikivitalojen192 B / 9056992 Tulilattia eli ilmakiertoinen  lattialämmitys, aurinkokeräimet
Kosteusturvatalo
Kohde 27: Design-Talo Trio147 B / 11189041 Kaukolämpö + varaava takka
Kohde 28: Ainoakoti Jekku126 B / 114103141 Kaukolämpö, ilmalämpöpumppu, takka
Kohde 29: Tupien Tupa226 C / 132110002 Kaukolämpö
Kohde 30: Hartman Koti Ruutu145 B / 127156621 Kaukolämpö
Kohde 31: Kimara Katariina157 D / 18726498Kaukolämpö
Kohde 32: Suola ja Pippuri189,5 C / 126171552 Kaukolämpö
Kohde 33: Lumiance-talo184 C / 146118152 Kaukolämpö + varaava takka
Kohde 35: LKV vaisto153 C / 136121632 Kaukolämpö
Kohde 36: Kastelli Koria150 C / 161173271 VILP
Kohde 37: Sievitalo ”Isoo” Pihlaja215 B / 110231442 Kaukolämpö
Kohde 38: Kastelli Kaarna129 B / 128180491 Kaukolämpö + takka
Kohde 39: Hartman Koti Salmiakki171 B / 123174702 Kaukolämpö
Kohde 40: Kuusamo Nuuna178 C / 170109001 Kaukolämpö
Kohde 41: Lumimustikka164 C / 151158201  Kaukolämpö
Kohde 42: Pikkuusen Paree147 C / 149213831 Kaukolämpö
Kohde 43: Lakeuden Jämerä Kutsu1561 Kaukolämpö

14 kommenttia:

  1. Kun ei ole juurikaan vaihtoehtoja niin pelihän on selvä. Pienellä investoinilla ja n. 1500e/v talon lämmitykset. On vaan monopolikauppaa ja aikaa myöten perusmaksu nousee ja nousee. Tälläkin hetkellä Seinäjoella näemmä viidensadan euron molemminpuolin. Laskin itse että 200m2 kämpän MLP osuus sähköstä on 400euron molemminpuolin jokatapauksessa tuolla perusmaksun lämmittää kämpän, et onhan siinä eroa toki. Toki myös totta että aika paljon saa maksaa että pääsee säästämään eli n.17t vs. muutama tonni. Tilanne muuttuu kuitenkin heti oleellisesti kun otetaan maakylmä käyttöön.

    Tympeä maku jäi messuista tietoa on se mitä kylteistä lukee kukaan ei tiedä mitään eikä halua mitään ylimääräistä. Saunamyyjiä ei ollut, sähkökalustefirmoja ei ollut. Kännykkäliittymiä kaupattiin joka kulmassa. 17.50eur maksanu hampurilainen ampiasilla maustettuna kruunas päivän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaukolämmössä on sama "poliittinen riski" täällä Vantaallakin. Eli jos kaupungin rahat loppuu ja jos ei oikein kehdata kuntaveroja nostaa, niin nostetaan sitten kaukolämmön perusmaksuja (ja joskus yksikköhintojakin). Saadaan se kaupungin kassa kuntoon silläkin konstilla, eihän talot voi muuttaa muihin kuntiin, niin kuin hyvät veronmaksajat voi muuttaa, jos kuntaverot nousisivat liikaa..

      Ampiaiset oli tosiaan tosi kiukkuisia, ja me kun käytiin myös messujen illassa, niin siellä oli monessakin talossa (tulevat) asukkaat paikalla. Ja silloin saatiin lisätietoa noista taloista. Plus ihan mielenkiintoista tarinointia noin muutenkin...

      Poista
    2. Ai perskele oltiin sama päivä mutta oli kyllä ihan patteri tyhjä iltapäivästä kun oli aamusta asti kiertänyt.

      Poista
  2. Meillä on pyöritelty tätä samaa maalämmön kuolettamisasiaa. Kaukolämpö itseäkin olisi kiinnostanut, mutta sitä ei meidän alueella saa, joten vaihtoehdot jää vähiin.

    Jäin miettimään, mitä Janne tarkoitti sanoessaan, että tilanne muuttuu oleellisesti kun otetaan maakylmä käyttöön. Mikä siis muuttuu, ja positiivisesti vai negatiivisesti? Olemme itse ajatelleet maakylmää puhallinkonvektorilla taloomme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärtäisin niin, että maakylmä tulee maalämmössä "kaupan päällisenä" eli ilman kompuraa ja pelkällä kiertovesipumpun sähköllä. Se on siis lisäetu maalämmölle, jos ja kun kesäisin tarvitaan myös jäähdytystä (ja tulevaisuudessa varmasti tarvitaan).

      Meillä siis maalämmön "vaihtoehtona" on VILP (jollaisia myös messualueella oli pari kappaletta. Se sammuttaa itsensä aina jossain lämpötilassa (meillä näytti hiljenevän -17C kohdalla viime tammikuussa). Sen jälkeen kun se putoaa pois, niin meillä jäljelle jää polttopuut ja suorasähkö.

      VILP on siis kallioreiän verran halvempi, mutta ei toimi paukkupakkasilla. Eikä tee kylmää "ilmaiseksi", vaan kompuralla joka tietysti maksaa - jos sitä käyttää. Meillä ei ole koneellista kylmää vielä käytetty muuta kuin IV-koneen tehostusta 1h iltaisin (imetään kylmää ilmaa sisään ulkoa) ja sitten on avauttu yläkerran ulko-ovia, jolloin yöksi on saatu ihan riittävän vilpoista. Kellari (jos rakentaa kellarin) ei tarvitse koneellista viilennystä koskaan.

      Poista
  3. Blogin järjestelmänvalvoja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Tässä oli siis Karitalta sama viesti 2 kertaan, poistin sen jälkimmäisen)

      Poista
  4. Hei!

    Monienergialämpöpumppuun törmäsin itse jo vuoden 2012 Tampereen asuntomesuilla Aurinkotuulia kohteessa.

    http://www.duvents.fi/melp_-_monienergialampopumput
    sivuilta suora lainaus: "Monienergialämpöpumppu (MELP) pystyy hyödyntämään talon, tuloilman sekä käyttöveden lämmitykseen useita energialähteitä."

    Tässä vielä tulituotteen sivuilta löydetty kunnon hehkutus pdf :D
    http://tulituote.com/tiedostopankki/59/KOHTI_NOLLAENERGIATALOJA.pdf

    T.Samuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkityksistä!

      Tämä Duvents olikin mulle ihan uusi ja mielenkiintoinen tuote - eikä hintakaan ole kuin noin 1500€ enempi kuin ilmavesilämpöpumpulla (eli alle 10 tonnilla saa molemmat).

      Itsekin kyllä kävin Tampereen Vuoreksessa, mutta olen kyllä totaalisesti missannut tämän lämpöpumpun siellä. Olisikin kiva löytää jotain tietoa käyttökokemuksista? Mutta ei taida esim. olla yhtään blogia, jossa blogin pitäjä kertoisi miten tämä monienergialämpöpumppu on toiminut, ja mitä sillä on säästänyt?

      Kai näitä Suomessa kuitenkin käytetään, kun suomalaisesta keksinnöstäkin on kyse...

      Poista
    2. Tuon 1500 euron hintaero voisi ajatella IV-koneen hinnaksi, eli lähes samanhintaiset VILP+IV-laite paketin kanssa. Nämähän ovat tehostettuja PILP laitteita, joissa energiaa saa varattua veteen.

      Harmillisen vähän näistä MELP systeemeistä on kokemuksia ja kunnollisia tilastoja. Luulisi nykypäivänä mittaustekniikan olevan kehittynyttä ja kätevää, jopa langatonta, jotta valmistajiltakin löytyisi käyttö- ja kulutusdataa.

      Kipposentie -blogi tottakai toki, kuten Heli laittoi alla.

      Toinen suomalainen vastaantullut merkki on Ewarco.

      T.Samuli

      Poista
  5. Hei

    Kipposentie blogissa on kokemuksia systeemistä.
    http://kipposentie.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heli vinkistä/linkistä - kävin lukemassa. Tietämättä mitään taloista tai niiden koostakaan, niin nopea mututuntuma tähän astisen lukeman perusteella se, että VILP tai MELP ei näköjään pärjää maalämmölle, esim. noin 200 neliöinen Talo Värjölä kuluttaa noin 10.000 kWh vuosittain, meillä menee tänä vuonna noin 13.000 kWh (?), ja Kipposentiellä oli vuosittain mennyt yli 14000 kWh. Tosin heillä on 35m2 lämmin autotalli suorasähköllä - mutta siltikin... Maalämpötalot kyllä kuluttaa vähemmän.

      Poista
  6. http://www.etuovi.com/kohde/358622

    Tuollakin on vielä jotain lisäinfoa ja kulutuslukemia MELP:stä - tosin selväsanaisesti ei sanota mielestäni mitään.

    Esim. jos toukokuun lämmityskulu on ollut 147 kWh käyttövesi pois lukien, niin paljonko vastaava lukema on ollut esim. meillä? En minä vaan tiedä.

    Sen mä tiedän, että montako kWh:ta meillä on tullut samana aikana omaan sähkön päämittariin, mutta sitä en tiedä tarkkaan mihin se on jakautunut. Mutta mikä meillä sitten on ollut itse talon lämmityskulu ilman käyttövettä toukokuussa?

    Meillähän talo on lämmennyt takan käytöstä tulevalla viihdelämmöllä, ja esim. lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut poissa päältä jo maaliskuulta lähtien... Ja meillä lämpöpumppu tekee pelkästään lämpimät käyttövedet tällä hetkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lainaus tuolta myynti-ilmoituksesta:
      "Tämä on siis lämmityskuluja, käyttöveden kulutusta ei ole ollut."

      Veikkaan itse että talossa ei ole asukkaita, jolloin käyttöveden kulutusta "ei ole".


      T.Samuli

      Poista