Itseäni on kiehtonut jo pitkään tiiveystestien mainoslauseet, että mitä pienempi ilmanvuotoluku, sitä pienemmät lämmityskulut. Siis onko se asia oikeasti näin?
Ymmärrän kyllä sen, että jos meillä olisi ajatusleikkinä vaikkapa heinälato, jossa seinälautojen välissä on helposti puolen sentin rakoset. Koska tuuli puhaltaa ladosta läpi käytännössä esteettä, niin jos tuollaisen rakennuksen haluaisi talvipakkasilla lämmittää, niin totta kai lämmitys onnistuu sitä helpommin, mitä paremmin onnistuu vuotokohdat tilkitsemään, ennen kuin edes yrittää lämmittämistä.
Mutta sitten jos tullaan nykyajan tai edes tämän vuosituhannen (puu)taloihin, niin eihän niistä nyt enää tuuli puhalla läpi käytännössä mistään kohdasta. Jolloin jos mietin esim. meidän nykyistä taloa, niin ilmavirtoja hallitaan tulo- ja menopuhaltimilla. Niiden avulla taloon luodaan pieni alipaine, koska imupuoli talosta pidetään isompana kuin tulovirtaus. Meillä 241m2 ja noin 750 kuution talossa (rakennusluvassa kuutioita on 919m3, mutta kai siinä on sitten jo yläpohjat ja kaikki muutkin ei lämpimät tilat mukana), niin meillä ilmavirrat kulkee näin:
| Talo Rautio | ||||
| Ilmanvaihdon litramäärät, litraa per sekunti | ||||
| (jäte)imu l/s | tuloilma l/s | erotus | ||
| 2.kerros | -44l/s | 28l/s | -16 | l/s |
| maantaso | -20l/s | 32l/s | 12 | l/s |
| kellari | -45l/s | 42l/s | -3 | l/s |
| yhteensä | -109l/s | 102l/s | -7 | l/s |
Taloon siis puhalletaan 102 litraa ilmaa joka sekunti, ja samaan aikaan pihalle imetään 109 l/s, ja nämä ilmavirrat kohtaavat toisensa IV-koneen lämmön talteenottokennossa. Paitsi jos on viileä kesäyö, tuloilma puhalletaan kennon ohi lämmittämättä sitä poistoilmalla (IV-kone alkaa silloin jäähdyttää taloa). Samoin näyttää tapahtuvan muinakin vuoden aikoina, jos sisälämpötila kipuaa liian ylös (jolloin lämmön talteenotto näyttää menevän automaattisesti pois päältä, ja jäteilman lämpötila on sama kuin huonelämpötila).
Nyt siis nykyisessä tilanteessa, kun talon sisätilat jäävät koneellisen ilmastoinnin virtauslukuja katsomalla "tappiolle" 7 litraa joka sekunti, niin eihän se silti sitä tarkoita, että talossa alkaisi vuosien saatossa ikkunat painua sisäänpäin kaarelle alipaineesta johtuen Tosiasiassa taloon aina kuitenkin tulee (pienellä viipeellä) täsmälleen sama määrä ilmaa, mitä sieltä puhalletaan ulos. Helpoimmat ohivirtausreitit ovat omasta mielestäni keittiön liesituulettimen putki katolle (jos liesituuletin ei ole päällä), sekä savupiiput (jos tulisija ei ole päällä).
Varmaankin myös ovien ja ikkunoiden tiivisteet falskaa jotain, vaikka ovet ja ikkunat nyt uudet vielä onkin. Vaikein paikka lienee talon runko, jossa villojen välissä on muovi ja vielä sen jälkeen huoneilmaa vasten on kipsilevyt, jotka on pariin kertaan maalattu lateksimaalilla (jossa muovikerros), joten ihan heti en usko, että runkorakenteen läpi kovin paljon tuosta 7 litraa sekunnissa ilmamäärästä tulee, koska helpoimpiakin reittejä on.
Joten what´s the difference?
Eli mitä eroa on jos vaikkapa seinärakenteen ilmanvuotoluku olisi tasan nolla, kun kuitenkin alipaineen tarvitsema ohivirtausilma tulee jostain mistä se helpoiten pääsee? Ja kulkureitistä riippumatta se on sisään tullessaan aina yhtä kylmää. Eli eikö ole ihan sama tuleeko 7 litraa sekunnissa ikkunan raosta tai villojen läpi? No ehkä tämä ei ihan sama kuitenkaan ole.
Uusien rakennusten ilmanvuotolukuihin alettiin ensimmäistä kertaa kiinnittää huomiota noin 10 vuotta, sitten - jolloin esim. Oulun asuntomessuille 2005 (jossa tähän asiaan erityisesti kiinnitettiin huomiota) valmistuneiden talojen ilmanvuotoluvun keskiarvo oli 2,0:n paikkeilla. Tähän verrattuna meidän talossa oleva ilmanvuotoluku vajaan parin vuoden takaa on tosi hyvä, kun sellaiseksi saatiin 1,43. Mutta nykyään valmistuviin taloihin tuokin arvo on jo tosi huono, nyt yli ykkösen lukuja ei taida tulla enää missään. Hirsitalojakin on saatu jo alle 0,5:n.
Mutta mitä tämä nyt sitten säästää, jos runkorakenne savupiiput yms. tunnetut aukot tukittuna saadaan näyttämään alhaisia vuotomääriä? Jostainhan se alipaineen vaatima ilmamäärä kuitenkin tulee joka tapauksessa... Sillä muuten ikkunat painuisivat kaarelle, jos ei ulospuhallusta vastaavaa korvausilmaa mistään tulisi tilalle.
Oikeastaan paras vastaus tähän asiaan löytyy tästä linkistä:
https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK110501.pdf
Tuolla dokumentissa (tarkemmin sanoen sivun 8 yhteenveto-osuudessa) on kerrottu, että kun ei ole vetoja ja epämiellyttävää kylmän tunnetta, niin se mahdollistaa alhaisemmat huonelämpötilat. Nimittäin jos vetoa on, silloin sitä torjutaan lämpötilaa lisäämällä, joka puolestaan johtaa energiankulutuksen kasvuun. Tai sama toisinpäin - jokainen aste, jolla huonelämpötilaa pudotetaan, säästää lämmityskuluissa 5%.
Nyt jos runkorakenteeltaan tiivis talo mahdollistaa vedottomuuden kautta matalammat huonelämpötilat - mutta jos asukas omien mieltymystensä mukaisesti kuitenkin pitää huonelämpötilat ylhäällä, niin silloin tiiviistä runkorakenteesta ja alhaisista ilmanvuotoluvuista ei taida olla mitään käytännön hyötyä, ei ainakaan euromääräisessä tarkastelussa?
Toki tiivis runko aina kannattaa tehdä, sillä ylimääräisiä kustannuksia siitä ei synny. Jos syntyy säästöjä, se on sitten aina kaikki kotiin päin. Tästä linkistä löytyy tiiviin talon rakentajalle hyviä vinkkejä:
http://www.slideshare.net/MotivaOy/esitys-bus-4-puutalon-energiatehokkaat-liitokset
 |
| Kuvakaappaus yllä olevasta linkistä, sivu 19/21. |
Tässä vielä pari linkkiä tiiveysmittauksia tekevien yritysten kotisivuille, joissa (totta kai) mainostetaan, että tiivis runkorakenne tuo isot säästöt lämmityskuluissa. Näin asia varmasti onkin, mutta ilmeisesti vain jos sisälämpötilat pidetään alhaalla? Sillä eihän alipaineistetusta talosta lämmin ilma koskaan ulospäin virtaa?
http://vertia.fi/tiiveysmittaus/ilmanvuotoluku/
http://www.uudenmaanlampokuvaus.fi/tiiviysmittaus
Täällä taas Joensuulainen yrittäjä on vähän ns. totuudenmukaisemmalla linjalla, todeten mm. että tiiveysmittaus ei ole välttämättä pakollinen (jos luku 4,0 ei haittaa):
https://www.joenenergiatalo.fi/tiiveysmittaus/
Meillä tiiveysmittaus tehtiin aikanaan näin, siis reilut 1,5 vuotta sitten:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/03/28/tiiviystesti-tehty-ilmanvuotoluku-143/
Mahtavaa, että jaksat pohdiskella näitä asioita näin perusteellisesti ja jakaa informaatiota.
VastaaPoistaHuomioni kiinnitti tämä lause "- mutta jos asukas omien mieltymystensä mukaisesti kuitenkin pitää huonelämpötilat ylhäällä"
Jos asukas säätää lämpötilaa oman kokemuksen perusteella, niin silloin tiiviissä talossa hän säätää tason alhaisemmaksi kuin vetoisessa. Jos hän kääntää säätimen aina vakiolukuun, olipa vedontunne mikä hyvänsä, silloin säätö ei perustu omaan kokemukseen tai mieltymykseen vaan kyseessä on tapa, joka on saanut joskus alkunsa ja jolla mennään eteenpäin muuttuivatpa olosuhteet ja lämpötilat miten hyvänsä. Siinä, kuinka lämpimäksi huoneilma koetaan on suuria eroja riippuen mm. lihasmassasta. Nuori mies voi olla kuumissaan samaan aikaan kun mummo hytisee kylmästä. Suositukset perustuvat muistaakseni testeihin, jossa koehenkilöt olivat nuoria miehiä.
Itse en ole markkinoinnin kohteena, mutta sain tekstistäsi sen käsityksen, että tiiveyttä markkinoidaan ennen kaikkea energiansäästöllä?? Itsestä tuntuisi, että alipaineisessa talossa tiiveys on tärkeää myös sisäilman laadun kannalta. Olisi aika ikävää, jos korvausilmaa alkaisi virrata esim. alapohjan kautta, jossa muhii mikrobi&radon coctail. Jostakin luin, että 60-l kouluja on pilattu juuri tehostamalla ilmanvaihtoa nykymääräysten mukaiseksi, mutta sitten korvausilman tuleekin mistä sattuu. Mikäli aikoo taloaan kesällä jäähdytellä koneellisesti, täytyy varmasti myöskin huolella miettiä nämä tiivistysasiat kondenssin takia. Aika hankalaa on suunnittelu nyt, jos olemmekin siirtymässä Keski-Euroopan ilmastoon. Eikö siellä ole käytössä hiukan erilainen seinärakenne ja höyrynsulun paikka?
Tosin nyt näyttää, että olemme siirtyneet neljästä vuodenajasta yhteen vuorokauteen - lämpötila on sama vuoden ympäri, mutta kesällä valostuu ja talvella pimenee.
Mukavaa Tapania & Uuden Vuoden odotusta!
Hei,
PoistaJEP-JEP (näin lyhyt tiivistelmä tähän alkuun...
"Nuori mies voi olla kuumissaan samaan aikaan kun mummo hytisee kylmästä. Suositukset perustuvat muistaakseni testeihin, jossa koehenkilöt olivat nuoria miehiä."
Ja ainakin nuoret pärjää AsOy -maailmassa paremmin kuin ikäihmiset, jos koko talo on säädetty esim. lämpötilaan +21C plus miinus aste-pari. Silloin jos se ei riitä, asukas voi ostaa oman lämpöpatterin, jolloin taloyhtiön patterit menevät täysin pois päältä - ja asukas maksaa normaalin vastikkeen/vuokran lisäksi oman lämmityksensä kokonaan. Eikä huoneen lämpötila silti ehkä nouse käytännössä mihinkään.
"Itse en ole markkinoinnin kohteena, mutta sain tekstistäsi sen käsityksen, että tiiveyttä markkinoidaan ennen kaikkea energiansäästöllä??"
JEP - tällaiseen johtopäätökseen olen tullut.
"Olisi aika ikävää, jos korvausilmaa alkaisi virrata esim. alapohjan kautta, jossa muhii mikrobi&radon coctail"
Omakotitaloissa katolle menevä liesituulettimen putki ja/tai savuhormit yleensä ratkaisevat sen, että korvausilman ei ole tarve tulla alapohjasta tai seinienä läpi, kun helpompiakin reittejä on...
On kuitenkin AsOy -maailmasta esimerkkejä, jossa raadon tuli alapohjasta huoneilmaan, ja asia ratkaistiin alapohjan puhaltimella. Silloin ilmavirta kääntyi - ja huoneilman kosteus tiivistyi alapohjaan, joka meni homeeseen. Sitten se alapohjan tuuletin menikin rikki, ja ilmavirta kääntyi taas, jolloin homeilmat oli asunnon sisällä. Eli raadonista kyllä päästiin, mutta tilalle tuli homeongelmia...
Ja JEP, ilmastonmuutos on tosiasia, joka ilmenee myös niin, että marraskuinen sade jatkuu maaliskuulle asti, ja talot on märkinä lähes puolivuotta. Aiemmin pakkanen auttoi, mutta ei auta enää. Tämä asettaa erityisesti vanhat talot joskus aika lujille, koska niitä ei ole nykyajan olosuhteisiin suunniteltu.