 |
| Loppulaskun mukana tulleet valmiiksi täytetyt verokaavakkeet. |
Itse en näillä verottajan kaavakkeilla kuitenkaan nyt mitään tee, koska lopputarkastusta ei ole meillä vielä pidetty, rakentaminen siis jatkuu, enkä ole tällä hetkellä oikeutettu kotitalousvähennykseen. Mutta muuten tarina jatkuisi normaalisti tämän jälkeen niin, että tämä 2206€:n työnosuus käsiteltäisiin verotuksessa niin, että ensin tästä vähennettäisiin 100€:n omavastuu, ja sitten sen jälkeen vähennyksenä hyväksyttäisiin 45% aina 2400 euroon asti. Pariskunnalla kotitalousvähennyksiä saa olla yhteensä 2 x 2400€ eli 4800€ vuosittain.
Nyt jos lämpöpumpusta olisin lähtenyt kotitalousvähennyksiä hakemaan, niin niitä olisi siis saanut 2106€ x 45% = 947,70€, joka olisi 11% kauppahinnasta.
Tämän hetkisen tiedon valossa suosittelisin, että jos vaan mitenkään mahdollista, niin aurinkopaneelit, lämpöpumput, parvekelasit, kiinteiden kaapistojen asennukset yms. kannattaa jättää rakennusvaiheessa tekemättä - ja tekee ne vasta sitten kun kotitalousvähennyksiä voi saada. Siis vasta 2v lopputarkastuksen jälkeen. Ainakin nyt näyttää mielestäni siltä, että edes lämpöpumppu ei ehdi oikein kunnolla "kotitalousvähennysten odotteluaikana" eli ekan 2 vuoden aikana tienaamaan tuota 947,70 euroa, joten verottajalta kannattaa kyllä kaikki rahat vaan ottaa vastaan, mitä suinkin on tarjolla.
Jos nyt tässä kohtaa katsotaan miten meillä lämpöpumppu on (lähinnä käyttöveden lämmittämisessä) tähän mennessä tienannut, niin pumppu siis käynnistyi ensimmäistä kertaa 21.10.2015 ja se on ehtinyt tekemään töitä tähän mennessä 52 päivää. Tai eihän se nyt koko aikaa käy, vaan näiden 52 päivän aikana käyntitunteja on kertynyt yhteensä 237 tuntia.
 |
| VILP on käynyt 52 päivässä 237 tuntia eli keskimäärin 4,5 tuntia per päivä. |
 |
| Kirjanpitoa VILP:n käyntitunneista. |
Eli jos lämpöpumppu on tähän mennessä käynyt yhteensä 237 tuntia, sen avulla on säästynyt sähköä 237 x 3,3 kWh = 782 kWh, ja tämä muutettuna euroiksi tekee tähän asti saatuna säästönä noin 78,20 euroa. Se on 1,50 euroa per päivä.
Myös vuosittainen sähkönkulutus tukee tätä laskelmaa, sillä ensimmäisen 12kk asumisen aikana lokakuun alusta 2014 lokakuun alkuun 2015 sähköä kului (suorassa sähkölämmityksessä) meillä yhteensä 17162 kWh. Nyt kun lämpöpumppu on joulukuun lopulle tultaessa ollut töissä melkein 3 kuukautta, niin ensimmäisen kalenterivuoden eli vuoden 2015 sähkönkulutus näyttäisi nyt asettuvat jonnekin lähelle 16500 kWh:ta. Eli sähkön säästöä näyttäisi tulevan vuodelle 2015 juuri tuon 600-700 kWh:n verran, mikä myös toista kautta laskettuna oli lämpöpumpun tässä ajassa tekemä sähkön säästö.
Oikeasti kaikki se minkä lämpöpumppu "tienaa" ei jää suoraan säästöksi, vaan osa lämpöpumpun tekemästä lämmöstä menee nyt myös IV-koneen esilämmityspatterille, joka sitten puolestaan näkyy taas sillä tavalla, että polttopuita kuluu nyt vähemmän kuin ennen. Tälle talvelle varatut puut taitaa riittää tällä kulutusvauhdilla vielä seuraavankin talven. Tai sitten on käymässä niin, että tästä talvesta taitaa tulla vielä leudompi, kuin mitä viime talvi oli? Ekana asumisvuotena ennen lämpöpumpun tuloa IV-koneen esilämmityspatteri oli kytkemättä, jolloin se ei tietenkään kuluttanutkaan mitään.
Sitten voitaisiin laskea vielä sellainenkin alustava laskelma, että jos lämpöpumppu tienaa 1,50 euroa per päivä, ja jos sen elinikä on 17 vuotta, niin paljonko se tienaa koko elämänsä aikana? Laskentakaava menisi silloin näin:
1,50€ x 365 x 17v = 9307€
Ja kun lämpöpumpun hinta oli 8600€, niin ehkäpä tässä on vielä pienet mahdollisuudet saada omat rahansa pois tästä kokeilusta...
Jos olisin odottanut vielä parisen vuotta, ja asentanut lämpöpumpun vastasilloin, niin olisin saanut myös ne 947,70€ verovähennykset, ja silloin voittokerroin olisi ollut huomattavasti suurempi. Eli taisin olla liian malttamaton... :)
Tietysti nämä ovat nyt vain alustavia laskelmia, jotka tarkentuvat vasta pidemmän ajan kuluessa...
Moi,
VastaaPoistaErittäin hieno blogi ja kiva, että jaksat kirjoitella rakentamisen jälkeenkin.
Itse olen tehnyt investointilaskelmia vähän eri taktiikalla.
Olen huomioinut rahan kustannuksen ja poistot.
Oletukset: Pumppu 17v (kuulostaa optimistiselta).
Korko: 3%, lienee realistinen 20v:ksi.
Korot vuodessa: 8600e*0,03=260e.
Poistot vuodessa: 8600e/17v=500e.
Yht. 760e
Eli nämä pitää tienata, ennenkuin säästöä alkaa syntymään.
Jotta investointi ylittäisi nämä välittömät kustannukset pitäisi sähkön maksaa 760/5500=>0,136e/kWh tai sähköä säästyä 7600kWh vuodessa.
Olen myös eri mieltä MLP kannattamattomuudesta, mutta se johtuu osittain siitä, että sain aika halvan tarjouksen MLP:stä, 14000e. MLP:n eduksi asiaa kääntää se, että kaivo kestää pidempään (50-100v)kuin ulkoyksikkö, jolloin uushankintakustannus MLP:lle lienee 8-9ke luokkaa. Toki jossain määrin sama juttu VILPille, mutta suhteessa pienempi. Jos oikein viilaisi, niin investointilaskelmat pitäisi tehdä tyyliin 50v:lle ja jakaa kustannukset tasaisesti. Sitä en ole kuitenkaan vielä jaksanut tehdä.
Omat MLP-laskelmat. LKV 5000kWh ja lämmitys 8000kWh. Säästöpotentiaali 13000*0,67=8700kWh.
Hankintahinta: 14ke.
Korot: 420e.
Poistot: Uushankinta-osuus 9ke, 15v -> 600e.
Vuosikustannus: 1020e
8700kWh sähköä maksaa nyt 870e, joten laskelma menee plussalle, kun sähkö maksaa 11,7snt/kWh.
12snt:iin ei ole hirveän pitkä matka, mutta itse vaadin ainakin 14snt, koska haluaisin välillisistä kustannuksista vähintään 200e vuosisäästön. Kone vie tilaa sisältä, ulkoyksiköitä, enemmän säätövaivaa kuin töpselisähköstä, riski sille että laitteessa sattuu olemaan selittämätön vika, jonka vuoksi sitä ei saada toimimaan täydellä hyödyllä ja joudun ottamaan riskin, että kone hajoaa 8 vuoden päästä ja kotivakuutus hyvittää esim. 70e. Jos MLP-kaivosta ottaisi kasteluvettä, niin MLP olisi kannattavampi, mutta eivät kuulemma suosittele. Ympäristötietoisemmat ajattelevat toisin ja ehkä itsekin voisi tyytyä siihen, että investointi menee nollille ja muut kulut sitten luonnon ja Suomen sähköntuotannon eduksi.
Jos siis saisi vapaasti valita. Tontti saatu juhannuksena 2012, joten ihan ei ehtinyt hakea lupia ennen lakimuutosta eli talolle voi olla vaikea saada loppuleimaa ilman MLP:tä.
Ai niin, MLP-mainoksissahan luvataan 7 vuoden takaisinmaksuaikoja, joten ehkä mä en vaan osaa laskea.
Hyviä pointteja - varsinkin MLP:n hinnasta, että mitä siitä kannatta - tai mitä se saisi maksaa. Itselläni MLP -tarjoukset oli kaikki 20 tonnin hujakoilla, ja yhtenä osatekijänä meillä tässä kohdin myös se, että tontilla savikerroksen paksuus on noin 10 metrin luokkaa, pisin teräspaalu talon alla on peräti 16 metriä. Siihen jos laitetaan maalämpökaivo, niin pelkkä 14 tonnia ei taida tulla riittämään... Tosin en ole nyt viime aikoina hintoja enää kysellytkään, eikä nyt ole tarvetta seuraavan 17v aikana enää kyselläkään.
VastaaPoistaMielestäni olit hyvin laskenut taloudelliset kannattavuuslaskelma. Sähkön hinta on ollut luisussa jo useamman vuoden, ja jos Olkiluoto kolmosessa joskus ruvetaan sähköä tekemään, niin todennäköisesti sähköntuotanto suhteessa sen kulutukseen on niin suurta, ettei sähköstä enää kovin kummoista hintaa saada käytännössä koskaan.
Täällä pk-seudulla esim. Hesa laittaa Sörnäisten voimalan kiinni, aiemmin siinä tehtiin kivihiilellä sähköä, ja hukkalämpö myytiin kaukolämpönä taloyhtiöille. Hyötysuhdehan tässä toimintamallissa on aika hyvä, ja kun vielä 10-15 vuotta sitten sähkö oli se arvokas osa niin kaukolämmöstä/hukkalämmöstä saadut eurot oli vielä plussaa kaiken päälle. Nyt sähköä myydään tappiolla, ja laitoksia ajetaan pelkästään sen mukaan, mikä on kulloinenkin kaukolämmön tarve. Sähköä tulee sitten siinä ohessa sen verran mitä tulee, ja se myydään jollakin hintaa... Mutta ei sillä sähkön myynnillä enää kukaan rikastu, jos ei saa sitten syöttötariffina sellaisia tukiaisia, mitä esim. tuulimyllyn omistajille maksetaan.
Tuo kotitalousvähennys-asia jaksaa pänniä aina vaan. Etenkin sen takia, mitä meille eräs parvekelasiyrittäjä sanoi. Hän kertoi, että vähennykset on lisätty hintoihin. Eli me rakentajat maksamme tuotteen hinnan, yrittäjän lisäämään verovähennyslisän sen päälle, ja emme kuitenkaan verovähennystä voi tehdä.
VastaaPoistaHei Sanna,
PoistaNyt en ehkä saanut punaisesta langasta ihan kiinni...
Siis yrittäjän mielestä kotitalous vähennys on plus/miinus nolla, jos sen tuoman hyödyn yrittäjä lisää omiin hintoihinsa, ts. yrittäjä saa parempaa katetta? Silloin ko. toimialalla kilpailu on ihan liian vähissä, eli me kaikki muut tehdään hommia ihan väärällä alalla, niinkö? Se mitä ostaja saa verottajalta takaisin, sehän ei missään nimessä ole yrittäjältä pois, jos hänen asiakas saa kotitalousvähennystä.
No nyt en ehkä sitten oikein selkeästi osannut selittää tätä. Hän sanoi ihan suoraan, että kun tuli tämä vähennys, niin yrittäjät nostivat hintoja saman mokoman. Kyllä, taitaa olla kilpailu liian vähissä. Tämä oli halvin yrittäjä joka tämän kertoi, ehkä hän itse ei ollut pistänyt ihan koko laskennallista vähennyspottia hintoihin suoraan sitten. Mutta siis näinhän käy turhan usein, että valtiovallan tekemät verovähennykset ym. menevät suoraan yritysten katteisiin ja hyötyä kuluttajille ei tule. Niin monet kerrat on tämä nähty.
PoistaEli sitten sitä miettii tosiaan jotta kun hinnassa on todellinen hinta plus kotitalousvähennys-lisä, niin rakentajalle (joka ei ole oikeutettu kotitalousvähennystä tekemään) se tarkoittaa aika karmeaa prosentuaalista hinnannousua.
Anteeksi nyt jos tämä on vieläkin vähän epäselvästi selitetty.
Hei Sanna,
PoistaOK - nyt sain punaisesta langasta kiinni :) Sittenhän tässä on sama ilmiö kuin asuntojen vuokrauksessa. Vuokralaisille maksetaan asumistukea. Auntojen vuokraavat nostavat hintojaan, kun tulijoita on enempi ja heidän maksukyky on parempi, ja asunnoista on pulaa. Jolloin vuokralaiset tarvitsevat enempi asumistukia. Ja kierre on valmis... Tässä rinnalla tavallinen työssäkäyvä ei saa asumistukia, vaan maksaa kaiken omasta kukkarostaan.