Tee-se-itse -lehti oli testannut mineraalivillan, lasivillan ja puukuidun palo-ominaisuuksia. Tulos oli varsin yllättävä - ja varmasti siksi tulos oli myös uutinen. Nimittäin lasivillaan ja mineraalivillaan tuli aukko jo 10 sekunnin kuluttua, mutta puukuitulevy tuli ainoastaan nokeentuneeksi 2 minuutin aikana:
http://teeitse.com/eristemateriaalit/puukuitueriste-hidastaako-puukuitueriste-paloa?utm_source=nb&utm_medium=email&utm_campaign=gds_fi_2015_12_2_men_abo&utm_content=artikel&cxense_hash=68989dde7f1f0bccbd6ea7a382e514d9731119a0
Testitulos on mielenkiitoinen siksi, että oikeasti (oman ymmärrykseni mukaan) paras palonkestävyys ja ääneneristävyys olisi vuorivillassa, joka on ainoa kipsilevyyn rinnastettava paloa hidastava materiaali.
Mutta ei se puu tai puukuitukaan näköjään kaikissa tilanteissa syty palamaan... Tai vaikka syttyisikin, ei pala läpi asti. Ja yllättävää on vielä sekin, että mineraalivilla oli palanut läpi asti - en olisi ihan heti uskonut sitäkään...
Artikkelin lopussa oli vielä toinenkin mielenkiintoinen väite eristeiden homehtumisriskiin liittyen:
"Mineraalivillan käyttö on kaikkein tavallisin eristystapa, ja 0,2 mm paksu höyrynsulku on rakenteeltaan hyvin tiivis, mikä on monella tapaa mainio ominaisuus. Jos eristeeseen kuitenkin jossakin vaiheessa pääsee kosteutta (esim. sokkelista), se jää eristeeseen ja leviää pahimmassa tapauksessa kantaviin rakenteisiin aiheuttaen laho- ja homeriskin."
Olisiko tämä asia nyt oikeasti kuitenkin myös niin, että jos lämmöneristeeseen iskee lahottajat tai homesienet, niin ne kyllä syö puukuitueristeen ihan loppuun saakka, mutta mineraalivillassa tai lasivillassa ei ole näille mikrobeille mitään muuta syötävää kuin mahdolliset epäpuhtaudet, eli rakentamisen aikana mahdollisesti jääneet sahanpurut yms. orgaaniset ainekset? Ne homehtuvat, mutta muu eriste ei tietääkseni ole moksiskaan.
Samoin jos eriste kuin eriste joskus saa kosteutta - joko sokkelista tai jonkun vesivahingon esim. kattovuodon seurauksena, niin se kuivuu parhaiten jos rakenne vaan on suunniteltu niin, että se pääsee ja voi kuivua itsestään.
Toisin sanoen lämpövirta rakenteen läpi pitää olla riittävän suuri, ja rakenteen pitää olla harveneva sisältä ulospäin, jossa ennen vuorilautaa oleva tuuletusrako vie kosteudet pois. Nykyajan taloissa seinien U-arvot tosin suunnitellaan niin pieniksi, että kuivuminen on tosi hidasta, jos sitä tapahtuu ollenkaan.
Rakennusmateriaaleista ainoa tai paras - joka oikeasti kestää jatkuvan kastumisen ja kuivaamisen on betoni. Eli tavallisissa kerrostaloissa jos sattuu vesivahinkoja - niin kuin yleensä sattuukin tämän tästä, niin rakenteet voidaan aina korjata ja kuivata. Ja sen jälkeen elämä jatkuu taas normaalisti, ihan niin kuin mitään vahinkoa ei olisi koskaan ollutkaan.
Puukerrostaloissa taas ehkä eniten pelätään sitä, että mitä jos tulee tulipalo, ja siitä syystä kaikki paikat parvekkeista alkaen on sprinklattu. En sitten tiedä onko kukaan miettinyt lainkaan sitä, että mitä tehdään sen jälkeen kun sprinklerit ovat kerran lauenneet? Eli saadaanko puukerrostalo kunnolla kuivattua, vai pitääkö se purkaa kokonaan tai osittain? Itse en tiedä, enkä osaa sanoa, kun en ole vielä koskaan ollut puukerrostalon isännöitsijänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti