Ensin sinitiaiset tulevat pariskuntana katsomaan pönttöä ja varaavat sen siten, että käyvät pöntöllä yhden kerran joka aamu aina maaliskuulta alkaen. Munien hautominen on hiljaista hommaa. Silloin pitää joskus kameran kuvistakin käydä katsomassa, että vieläkö pöntössä joku asuu, vai onko se jostain syystä hylätty.
Toukokuussa, kun munat kuoriutuvat, sitten alkaa melkoinen vikinä ja jatkuva lento. Emolinnut lentävät pesälle ja pesältä pois ihan muutaman minuutin välein. Vain yön tunteina on muutaman tunnin ajan hiljaista niin, että mikään ei liiku, eikä poikaset huuda pesällä. Eniten pojat vikisevät aina silloin, kun emolintu tuo niille ruokaa. Ilmeisesti sitä ruokitaan, joka eniten huutaa?
Kunnes sitten kaikki on taas yht´äkkiä ihan hiljaista. Tänä vuonna tuo tapahtui 16.6. ja viime vuonna 2.7. eli poikaset lähtivät pesältä. Se on aika äkkinäinen tapahtuma, eli kun poikaset päättävät lähteä, tai kun ne ajetaan (?) pois pesältä, sitten ne lähtevät ihan peräjälkeen muutaman tunnin aikana kaikki.
Tässä tämän vuoden pesältä lähtö kuvina ja videolla. Ja hyvää juhannusta!
 |
Poikaset vielä pesällä ainakin osittain. Kuvan alalaidassa emolinnulla
toiseksi viimeinen ruuanhaku reissu menossa.
|
 |
| Viimeinen poikasista kurkistaa pöntöstä. |
 |
Tässä se sitten on, eli ensilennolle lähtö. Nopea tapahtuma, josta valvonta-
kamera ei oikeastaan ehtinyt saa kuin yhden kuvan, jossa poikanen ponnistaa
jalalla vauhtia ja hyppää siivilleen.
|
Meilläkin oli autokatoksen seinässä olevassa pöntössä sinitiaisten pesue. Näyttävät ruokkivan poikasiaan vielä pesästä lähdön jälkeenkin, kun männyssä oli poikasrypäs, jolle vanhemmat kantoivat ruokaa. Nyt on seurattavana enää mustarastaan pesät autokatoksessa ja kellarin portaikossa.
VastaaPoistaJoo meilläkin on naapurissa iso hopeapaju, joka ainakin viime vuonna näytti olevan ensimmäinen "välipysäkki", jonne pöntöstä siirryttiin ekana. Tänä vuonna poikue lähti niin huomaamatta, että piti ihan kamerasta katsoa, että milloin ne olivat poistuneet.
VastaaPoista