Paljon mahtuu 8 vuoteen - hyvää uutta vuotta!

31.12.2010 eli uuden vuoden aattona tasan 8 vuotta sitten sain tiedon, että tontin myyjä oli hyväksynyt ostotarjoukseni. Siitä alkoi rakennusprojekti. Ja paljon mahtuu 8 vuoteen, tässä kuvia vuosien varrelta:

Tältä tontti näytti, kun se ostettiin. Tontilla oli ollut aikaisemminkin talo, 

mutta sittemmin tontin oli vallannut kokonaan pajupusikko ja lahot koivut.

Sitten kun oli tontti, piti alkaa haaveilemaan. Muistaakseni annoin tämän 

kuvan arkkitehdille, ja pyysin, että piirrä tällainen mansardikattoinen talo. 

Mutta arkkitehti ei piirtänyt. Hän sanoi, että mansardikatto vaatisi paljon

tilaa ympärilleen. Että se ei ole mikään pienen tontin talo ollenkaan.

Joten talosta tuli "tavallinen" loivalla harjakatolla oleva peltikattoinen.

Tällä kuvalla sitten lähdettiin hakemaan rakennuslupia.

Sen jälkeen tontti piti raivata.

Sitten kaivettiin kellarin kuoppa ja sitten tuli paalutuskone.

Sitten alkoi nousta talon runkoa.

Sen jälkeen ikkunat ja tuulensuojalevyt paikoilleen, niin päästiin sisätöihin.

Tältä talo näytti kun muutettiin asumaan. Muuttopäivänä talon ympärillä olleet

tellinkin purettiin pois, ja parvekkeilla oli tilapäiset aidat kuormalavoista,

jotta muuttotarkastus saatiin läpi.

Lopulta talo alkoi valmistua ulkoapäin. Tässä on valmistunut autokatos.

Vaikka talo olikin tässä vaiheessa valmis, niin piha ja puutarha puuttuivat

vielä kokonaan, eikä raja-aitaakaan oltu tehty. Katua reunustava orapihlaja-

aita oli edellisten asukkaiden peruja. Leikkaamalla siitä sai nopeasti hienon.

Lopulta sitten se puutarhakin alkoi valmistua.

Tässä sama toisesta suuntaa.

Naapurin talon seinään voi kesäisin heijastaa videotykillä kuvia.

Ilmanvaihdon alipaine-ongelma ratkesi ja lämmönkulutus pieneni

Sen jälkeen kun päästiin muuttamaan uuteen taloon syksyllä 2014, niin sen jälkeen taloa on rakennettu pikkuhiljaa valmiiksi ja enää ei puutukaan oikeastaan muuta kuin lopputarkastus, eli nyt talo on papereita tai tarkastusta vaille valmis.

Muuttopäivän jälkeen mm. sokkeli on levytetty (ei rapattu, koska vieressä oleva tie aiheuttaa tärinää), ja joitakin läpivientejä olen tiivistellyt lisää ja paremmaksi. Lopulta ihmettelin, että tulipa talosta tiivis, sillä jos kaikki tulisijat on käytössä, ulko-ovet tuntuivat raskailta avata. Ja jos ovesta irrotti, se paukahti kiinni ja meni lukkoon saakka. Latasin tilanteesta YouTubeen pienen videonkin, kas tässä:

Asia ei ollut kuitenkaan ihan niin miltä se näytti, eli syynä ovien kiinni lentämiseen ei ollut talon tiiveys (tai toki osasyynä sekin - jos talo olisi ollut harakan pesä tai harvalaudoitettu lato, silloin tätä ilmiötä ei olisi syntynyt). Mutta pääsyynä oli tuloilmapuolella ollut ongelma. Nimittäin ilmanottoaukossa on säleikkö (muuten ilmanottoputkeen voisi lentää vaikka lintu ja se olisi ruman näköinen). Ja säleikön kanssa samaa settiä oli hyttysverkko. Hyttysverkko oli mennyt vuosien saatossa aivan tukkoon, ja näytti lopulta tältä:

Nyt hyttysverkko poistettiin kokonaan, eikä mitään korvaavaa laitettu enää tilalle, eli nyt ulkoseinässä on enää pelkkä metallisäleikkö sellaisenaan. Kaikki hyttysen kokoiset ja sitä pienemmät roskat menevät nyt jatkossa ilmastoinnin imuputkeen ja mahdollisesti IV-koneen tulosuodattimeen asti, jolloin tulosuodatinta joutuu varmaan vaihtamaan nopeampaan tahtiin mitä nyt on suodattimia vaihdettu noin 3-4 kk välein keskimäärin.

1.1.2018 tuli myös voimaan uudet säädökset ilmanvaihdon alipainetta koskien, ja uusien sääntöjen mukaan alipainetta ei enää tarvitse suunnitella, vaan talon saa suunnitella tasapainoon niin, että tulopuolen litramäärä on sama kuin poistopuolellakin. 

Meillä oli aikaisemmin alipainetta ylläpitämässä 7 litraa/sekunnissa oleva ilmamäärän vaje, eli tulopuolen ilmamäärä oli yhteensä 7 litraa pienempi kuin mitä poistopuolen ilmamäärät olivat. Nyt vaje säädettiin uudelleen ja puuttuva ilmamäärä on (toteutunut määrä) mittausten mukaan enää 2,5 litraa sekunnissa.

Nyt on takkojen käyttö helppoa. Savut eivät tule enää sisään, vaikka takkaimuria ei käyttäisikään sytyttämisen aikana. Myös talon lämpötalous parani selvästi, mikä näkyy joulukuun päivittäisissä sähkönkulutuskäppyröissä näin:

Tässä kaaviossa (korkeammat pylväät) 22-31.12. välillä ovat viime vuoden eli 2017 kulutuslukuja. Alkukuukausi (1-21.12) on vuoden 2018 kulusta, jota 3 viikon aikana on ollut yhteensä 621 kWh, kun koko kuukauden sähkönkulutus viime vuonna oli yhteensä 1189 kWh. Niin nyt näyttää, että tänä vuonna joulukuussa ei enää kulu edes tuhattakaan kilovattia sähköä.

Alentunut sähkönkulutus aiheutuu nyt siis siitä, että nyt IV-koneen lämmöntalteenotto toimii aivan niin kuin se on suunniteltukin. Silloin kun hyttysverkko oli tukossa, tuloilmaa ei tullut riittävästi, ja puuttuva ilma tuli ikkunan ja ovien rakosista, eikä poispuhallettava ilmavirta lämmittänyt sitä ollenkaan. Mutta nyt kun ilmavirrat menevät taas normaalilla tavalla ristiin IV-koneessa, ja poistuva ilma esilämmittää saapuvan ilman, nyt sähköäkin kuluu reippaasti vähemmän mitä vuosi sitten. Tämä siis konkreettisesti osoittaa miten suuri muutos on, jos IV-puolella on lämmöntalteenotto, tai jos sitä ei ole.

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa sähköä kului tällä kertaa 877,6 kWh, joka on 2,5% vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, jolloin sähköä kului marraskuussa 901 kWh. Viime kuussa eli lokakuussa 2018 sähköä kului 804,4 kWh, joka taas silloin oli 5% enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin.

Molemmat erotukset suuntaan taikka toiseen taitavat olla nyt jo ihan satunnaisheilahteluiden sisällä, eli talon kulutus lienee löytänyt "lopullisen tasonsa". Syksyn mittaan selvä tasonkorotus energiankulutuksen määrässä tapahtui lokakuun viimeisellä viikolla, jolloin lattialämmitys laitettiin päälle. Sitä ennen eli koko kesän lattialämmityksen kiertovesipumppu oli seisoksissa.

Ei se kiertovesipumppu toki kovinkaan paljon sähköä kuluttaisi, vaikka se pyörisi koko kesän, mutta se kuitenkin ylläpitää turhaa vesikiertoa varaajasta lattiaan ja taas varaajaan, jolloin lämmön hukkaa tapahtuisi ymmärtääkseni jonkin verran kuitenkin. Ja lisäksi järjestelmä on herkkä lisäämään itse itsestään tehoja aina jos ilmat viilenee. Mutta nyt jos järjestelmä onkin kokonaan pois päältä, sitten pistetään syksyn alkaessa aina takkaan puita, jos tuntuu liian viileältä. Ja näin pärjätään ihan hyvin lokakuun lopulle asti. Uudestaan lattialämmitys laitetaan pois päältä eli kesätauolle helmi-maaliskuun vaihteessa, eli lämpöpumpun energialla taloa lämmitetään vain noin 4-5 kuukautta vuosittain.

Tältä näyttää kuukausittaiset kulutuskäppyrät nyt, talon koko olemassaolon ajalta:

Ja tältä puolestaan näyttävät vuorokausikohtaiset sähkönkulutusmäärät, joissa kovinkaan suurta heilahtelua päivästä toiseen ei näytä olevan, eli siinä 30 kWh per päivä tasolla mennään, joskus vähän yli ja joskus vähän alle:

Se tuossa vuorokausikohtaisten pylväiden kaaviossa on kuitenkin mielenkiintoista, että punaisella oleva lämpötilakäyrä on selvästi sukeltanut alas kuukauden puolivälin paikkeilla. Mutta sähkönkulutus ei ole kuitenkaan muuttunut mihinkään suuntaan. Luulisin, että takassa on sitten vaan poltettu vähän enempi puita, ja ilman kylmenemisestä aiheutunut kulutuksen lisäys on kompensoitu sillä tavalla.

Joulukuussa - ainakin viime vuonna - vuorokausikohtainen kulutus alkaa olla jo noin 40 kWh/vrk, jos se nyt marraskuussa oli luokkaa 30 kWh/vrk, ja lokakuussa vastaavasti noin 20 kWh/vrk aina lokakuun viimeiselle viikolle asti, jolloin lattialämmitys laitettiin päälle. Eli talven tullessa kyllä se sähkönkulutuskin aina kasvaa, joten pelkällä takan lämmöllä ei pärjää, ei siltikään vaikka meillä on 3 tulisijaa (2 takkaa ja saunan puukiuas). Nyt kuluvana vuonna sähkönkulutus koko kalenteri vuonna 2018 näyttäisi jäävän tasolle 9500 kWh tai jopa vähän sen allekin. Tähän mennessä 11 kuukauden aikana sähköä on käytetty yhteensä 8159 kWh aikavälillä 1.1 - 30.11.2018. Eri vuosilta 11 kuukauden sähkönkulutukset tässä matriisissa:

	2014	2015	2016	2017	2018
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40
marras	1382,54	1664,77	1606,00	900,60	877,80
YHT:	11832,95	14877,57	11941,42	9429,43	8159,19

Toinen takka eli "pikkutakka" kellarin takkahuoneella on meillä käytössä vain muutamia kertoja vuodessa. Joko silloin, kun takkahuoneella oleskellaan ja tarvitaan tunnelmavalaistusta, tai silloin kun on oikein kunnon tulipalopakkaset, niin sitten poltetaan puita kaikissa pesissä täydellä teholla. Näitä tällaisia todella kylmiä päiviä ei joka vuosi enää tule ollenkaan. Esim. viime talvena 2017-2018 ilmasta-veteen lämpöpumppu pyöri käytännössä koko talven läpi, ja varavoima eli suorat sähkövastaukset lämminvesivaraajan kyljessä olivat päällä koko talvena yhteensä vain 10 tuntia.