sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Lasnamäen Bauhausissa

Virossa on laaja Bauhoff -rautakauppaketju, joka on lähes suora kopio Bauhausista, mutta löytyy Virosta ainakin yksi aito Bauhaus myöskin. Se sijaitsee Tallinnan Lasnamäellä. On ollut monta kertaa mielessä poiketa siellä, mutta nyt vasta laivaa odotellessa ekan kerran sain aikaiseksi käydä siellä.

Valaisimet kiinnostaa aina, ja yläkerran WC-tilaan pitäisi löytää suihkukaappi. Saattaa olla, että eka kerta jäi myös viimeiseksi kerraksi Tallinnan Bauhausissa. Ei kaupassa sinänsä mitään vikaa ollut, hyllyjärjestys ja tuotteiden esillepano oli lähes sama mitä Vantaan Bauhausissakin, ja hintataso oli lähestulkoon täysin sama, osa tuotteista oli jopa 0,10 euron tarkkuudella hinnoiteltu samoin mitä Vantaallakin. Silloin mielestäni tuotteen myyntikate on Virossa parempi, koska Suomessa kuitenkin henkilökunnan palkat ja arvonlisävero ovat korkeammat kuin Virossa. Jolloin jos kerran mitään hintasäästöä ei mistään ollut saatavilla, en myöskään mitään ostanut. Tässä kuitenkin kuvia kauppareissusta:










lauantai 30. tammikuuta 2016

Tammikuun alennukset Tallinnassa

Itse asiassa otsikko valehtelee sen verran, että Tallinnan tuomisista en ottanut lainkaan valokuvia (ovat lähinnä juomapuolta), mutta Etelä-Virossa Võrussa löysin upeita 42cm korkeita kynttilälyhtyjä, jossa rosoisen lasipinnan takaa kynttilän valo taittuu aika kivasti. Hintakin oli huokea, eli normaalihinnasta 50% pois, maksettavaa jäi 2,90€ per kpl. Ja kuten kuvistakin näkyy - täällä Etelä-Virossa ei ole enää lainkaan lunta tänään lauantaina 30.1.2016.
 

 

 

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Koneellisen ilmanvaihdon haasteita...

Jokin aika sitten oli Hesarissa hyvä artikkeli, jossa ehkä oleellisin sanoma tiivistyy pariin lauseeseen näin:

"Tehokkaat ilmanvaihtokoneet saattavat pahentaa sisäilmaongelmia, eivätkä ne välttämättä säästä energiaa kuten laskelmat lupaavat."

Koko artikkeli on luettavissa tästä linkistä:

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1453441238265?ref=hs-art-suositellut

Artikkelissa nostetaan esille myös koneellisen ilmanvaihdon ja sisäilmaongelmien todennäköinen yhteys, eli sanatarkka lainaus meni näin: "tehokkaiden ilmanvaihtokoneiden epäillään olevan osasyyllisiä Suomen rakennusten perusvitsaukseen, sisäilmaongelmiin". Parina muuna ongelmana mainittiin, että koneellinen ilmanvaihto vie runsaasti tilaa ja sähköä. Itse asiassa ongelmat eivät lopu vielä tähän, ja meilläkin on asia nyt huomattu. Itse asiassa hyvää tuuria, että huomattiin, koska helposti olisi voinut jäädä kokonaan huomaamatta, ja silloin yleensä ollaan joskus siinä isännöitsijän työssäkin tyypillisessä tilanteessa, että jokin vikatilanne on jatkunut jo pitkään, ennen kuin se tulee jotain kautta esille. Meillä näyttää siis ylimmän kerroksen WC:n poistoilma-aukko tällä hetkellä tältä:


Ilmastointiputken poistoilmaventtiili poistettu.
(Ei muuten ole mitään järkeä laittaa kahta lediä pieneen WC-tilaan, mutta sitten kun tähän
 tulee vieläsuihkukaappi, niin ehkä tämä sitten näyttää ihan hyvältä?)
Kiersin siis ilmanvaihtoputken päässä olleen imuventtiilin tänään aamulla kokonaan irti ja laitoin IV-koneen käymään vähän suuremmilla kierroksilla. Syystä että yläpohjan puhallusvilloissa kulkeva ja ylä-WC:stä ilmaa pois imevästä IV-putkesta alkoi tiputella vettä.

Nopea tilannearvio oli sellainen, että nyt paukkupakkasella WC-tiloista lähtenyt suhteellisen pieni ilmamäärä ei ole riittänyt pitämään IV-putkea riittävän lämpöisenä. Se on ollut kylmä, ja huoneilmasta putkeen imetty lämmin ja kostea ilma on härmistynyt putken sisäpinnoille. Nyt kun sää lauhtui, niin härmistyminen lähti sulamaan, ja se sitten tuli ilmi, kun putken päässä alaspäin olevan säätölautasen rakoventtiilin välistä alkoi tiputella vettä lattialle... Ensiapuna tähän siis lisää ilmanvaihtoa tähän putkeen, eli nyt se ottaa koko aukon täydeltä ilmaa, ja IV-kone käy kovemmin, joten ilmavirtaa pitäisi riittää. Eiköhän tämä riitä ensiapuna, kun jatketaan muutama päivä näin.

Ensi kesänä pitää sitten käydä yläpohjassa, ja ottaa putki esille puhallusvillojen välistä, tarkistaa miltä tilanne näyttää (villojen ei pitäisi olla märkinä, jos putki ei ole liitoksistaan vuotanut, joka tapauksessa kondenssi-ilmiö on tapahtunut peltiputken sisällä). Lopuksi pitää sitten vielä katsoa voiko sen putken jotenkin eristää paremmin. Onhan siellä yläpohjassa nytkin kaikki putket eristetty ihan asianmukaisesti, mutta se ei nyt sitten vaan näissä pakkasissa ihan riittänyt. Ehkä puolimetrisen villapatjan päälle pitää tähän kohtaan rakentaa ylimääräinen "keko", jotta villaa on putken päällä riittävästi, eikä pakkanen pääse putkeen kiinni? Se jää sitten nähtäväksi ja mietittäväksi ensi kesänä.

Eli tähän koneellisen ilmastointiin liittyy nyt vielä sekin, että IV-putket kulkevat erilaisten ja erilämpöisten tilojen läpi. Ja tässä kohtaa näköjään voi syntyä kondenssi-ilmiöitä, jos ilmavirran määrä on niin pieni, ettei se riitä pitämään putken seinämiä riittävän lämpöisinä. Jos taas ilmavirran määrä on riittävän suuri, se tarkoittaa ehkä sitten osaltaan jonkinlaista lämmön hukkaa, jolloin joudutaan ihmettelemään ihan samaa mitä Hesarin jutussakin, että miksi koneellinen ilmanvaihto ei säästäkään niin paljon energiaa mitä sen pitäisi? Siis jos koneellisella ilmanvaihdolla on ainakin 2 tavoitetta, toinen on lämmönvaihdinta eli LTO-boksia apuna käyttäen hyvä lämmön talteenotto, ja toinen tavoite on raikas ja oikein mitoitettu sisäilman vaihtuvuus.

Mikä se oikea mitoitus sitten on? Se onkin sitten taas vallan hyvä kysymys...

Sillä aivan niin kuin Hesarin artikkelistakin ilmenee, Suomessa mitoitukset ovat aika yläkantissa, jos verrataan Euroopan muihin maihin. Eli ehkä vähempikin riitttäisi? Mutta toistaiseksi - ja kunnes toisin todistetaan, niin koneellinen ilmanvaihto säädetään aina niin, että koko rakennuksen ilma vaihtuu kokonaan kerran kahdessa tunnissa. Ihminen ei ainakaan niin paljon ilmaa tarvitse. En tiedä tarvitseeko rakennus?

Mutta jos ihminen on suljetussa tilassa (esim. avaruusmatkalla), niin jokainen (avaruus)matkustaja tarvitsee vuorokaudessa 5 kg happea, 3 kg vettä ja 1 kg kiinteää ravintoa. Maan pinnalla 1 kuutio ilmaa painaa 1,2 kg ja ilman happipitoisuus on 21%. Joten nopeasti laskettuna tuo 5 kg happea pitäisi löytyä jo noin 20 kuutiosta ilmaa. Toki jos joku nyt sulkeutuu päiväksi 20 kuution tilaan, alkaa hiilidioksidi jossain vaiheessa nousta ja ilma on sen jälkeen raskasta hengittää. Kuitenkin jos vaikkapa 100 neliön talossa asuu 4 ihmistä, ja huoneen keskikorkeus on 2,5 metriä, niin vuorokaudessa koko huonetilavuus 250m3 vaihtuu koneellisella ilmastoinnilla 12 kertaa, eli yhteensä taloon puhalletaan raikasta ilmaa 3000 kuutiota, joka on melkoinen määrä, jos yhdelle ihmiselle teoriassa 20 kuutiotakin saattaisi jo riittää. Eli eipä nuo suomalaisen normistot ainakaan alakanttiin ole asetettu.

Toinen asia mikä kävi mielessä on liesituulettimen putki katolle. Siinä lienee jonkinlainen läppä, mutta kyllä pakkasilla huomasi selvästi, että sitä kautta tulee kylmää ilmaa sisälle päin, sillä onhan talossa aina pieni alipaine. Tästä johtuen tuo putki on varmasti aika kylmä. Ja jos siihen sitten silloin tällöin ruuanlaiton yhteydessä puhalletaan jokunen minuutti kosteaa ja rasvaista ilmaa, niin se tiivistyy varmaan aika hyvin kylmän putken seinämiin? Jatkuva ilmavirta sisältä ulos pitäisi varmaan tämänkin putken lämpöisenä, jolloin härmistymistä sisäseinämiin ei tapahtuisi. Mutta en nyt kuitenkaan itse alkaisi pitämään paukkupakkasilla liesituuletinta yhtä päätä päällä. Eihän siinä ole edes mitään lämmön talteenottoakaan. Täytyy sitten vaan jossain vaiheessa tilata IV-puhdistus tällekin putkelle.

Meillä on vielä varastokoppien rakentaminen osittain kesken, ja mm. keskikerroksen varastokopista on vielä melko esteetön näkyvyys putkihormiin, joka kulkee kellarista yläkertaan asti. Ehkä pitääkin rakentaa keskikerroksen varasto nyt niin, ettei tuota näkyvyyttä peitetä. Silloin jos alkaa putkissa tapahtumaan kondenssi-ilmiöitä, niin sen ainakin sitten huomaa helposti. Nyt noissa isoissa putkissa ei näkynyt eikä tuntunut mitään. Niissä on myös ilmavirrat sen verran suuret, että ei niihin myöskään pitäisi kondenssia tulla.


Putkihormisto keskikerroksen varastokopista ylöspäin katsottuna.
Melkein uskaltaisin veikata, että painovoimainen ilmastointi voi olla sittenkin niin hyvä, ja että se yleistyy tai tulee jossain vaiheessa vielä takaisin?

Miksi koneellista ilmanvaihtoa tarvittaisiin, jos kivikaudesta alkaen on pärjätty ilmankin, ja jos se ei juuri mitään säästä? Toki - kyllä taloihin uusiin taloihin laitetaan aika paljon maalämpöpumppujakin, eikä niidenkään takaisinmaksuaika aina kovin lyhyt taida olla. Maalämpöpumpuilla ei kuitenkaan ole negatiivisia terveysvaikutuksia, mutta koneellisella ilmanvaihdolla voi olla.

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Lämmitystarve ja -käyrä tuli tutuksi

On näistä paukkupakkasistakin jotain hyötyä - sain nyt varmistettua, että lämmityskäyrä on kohdallaan ja toimii!

Perinteisesti taloissa väännetään kesäsulut päälle toukokuussa, kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +12C hujakoilla. Toisin Suomessa kaikki talot ovat passiivitaloja sen jälkeen, kun ulkolämpötila on vähintään +17C, niin sisällä asukkaista ja kodin laitteistoista tuleva hukkalämpö nostaa sisälämpötilan normaaliin huonelämpötiloihin.

Uusissa omakotitaloissa - jotka eivät ole passiivitaloja tai matalaenergiataloja - kaiken lämmityksen voi poistaa jo noin +12C kohdalla. Sen alle jos ulkolämpötila laskee, pärjäilee aika pitkään vielä ihan niin, että polttelee takkaa aina silloin tällöin. Itse laitoin viime syksynä lattialämmityksen päälle lokakuussa, kun lämpöasteita oli ulkona vielä muutamia plussa-asteita, mutta silloin suurin syy lämmityksen kytkemiselle oli lämpöpumpun asennustyöt. Olisi siinä niihin aikoihin lattialämmitys pitänyt laittaa siltikin päälle, vaikka lämpöpumppua ei olisi tullutkaan. Tai sitten takkoja olisi pitänyt käyttää ihan kuin mielipuoli.

Nyt kun lattialämmitys on päällä, sen tehtävänä on pitää yllä tiettyä vakiolämpötilaa - riippumatta siitä mikä on lämpötila ulkona. Tämä siis onnistuu lämmityskäyrän avulla. Ja ihan hyvin näyttää toimivan:


Perjantai aamu 22.1.2016 klo 7:27. Keittiön lämpötila +21,0C.
Ulkona on pakkasta -26,9C.


Lauantai aamu 23.1.2016 klo 8:18. Keittiön lämpötila +21,4C.
Ulkona on pakkasta -5,9C.
Sisälämpötila ei siis muutu - vaikka ulkona lauhtumista tapahtui tasan 21 asteen verran, ja nyt on enää pikkupakkanen - joka paukkupakkasten jälkeen ei tunnu miltään... :)

Lattialämmitystä ohjataan meillä "Ouman EH 800B" -nimisellä säätölaitteella. Säätölaitteelle on annettu siis lämmityskäyrä, jota lukemalla ja ulkolämpötila-anturin lukemaan vertaamalla se "ymmärtää" kuinka lämmintä vettä lattiaan pitää milläkin hetkellä päästää. Jos ulkolämpötila on esim. -27C (siis viime perjantain tilanne), Ohman laittaa lattiakiertoon +38C -asteista vettä, jolloin huonelämpötilaksi tulee +21C. Sitä voi sitten halutessaan takkaa lämmittämällä nostaa muutaman asteen.


Oumanin ohjauksessa lattialämmitys tuottaa +21C peruslämmön.

Ohmanin laite on aika käyttäväystävällinen. Siinä on oikeassa alakulmassa "OK" -nappi, jota voi näytöllä olevan ohjeen mukaan painaa, "jos on liian lämmin tai kylmä". Tavallisen käyttäjän ei tarvitse tässä kohtaa (tai koskaan muutoinkaan) ymmärtää yhtään tämän enempää. OK -napin painamisen jälkeen avautuu näyttöön toinen ikkuna, joka näyttää tältä:


Valintapöyrää eli "OK-nappia" pyörittämällä voi huonelämpötilaa nostaa tai laskea jopa 4 astetta.
 Jos siis lämpötila on säädetty +21C tasolle, kuka tahansa käyttäjä voi helposti valintapyörää säätämällä lisätä tai vähentää  mielensä mukaan lämpötilaa haarukassa +17C - +25C. Tämä vaihteluväli varmaan useimmille riittääkin.

Jotta kaikki voisi toimia noin hienosti, pitää lämmityskäyrä saada säädettyä "kohdilleen" ennen sitä. Lämmityskäyrän arvot osataan tietysti laskea jo vaikka ennen kuin taloa on edes rakennettukaan, mutta oikeaksi sen saa vain käytännön kokeilun kautta, ja se vaatii äärimmäiset olosuhteet paukkupakkasista nollakeleihin. Helteitä ei tarvitse odottaa, koska +12C kohdalla lämmityksen voi kytkeä kokonaan pois, ja lattialämmityspumpun töpselin voi irrottaa jo nolla-asteen kohdalla.

Jos samoilla piirustuksilla rakennettaisiin vaikkapa 10 aivan identtistä taloa, niin lämmityskäyrät niissä kaikissa olisi käytännössä kuitenkin pikkuisen erilaiset, riippuen siitä miten hyvin talon lämmöneristys on tehty, ja missä on talon sijainti - onko se mäenkukkulalla tuulisella paikalla, meren rannassa, tai rinteessä joka aukeaa kohti etelää, pohjoista, tai kohti jotain muuta ilmansuuntaa. Näistä kaikista muodostuu talon todellinen lämmöntarve.

Lämmityskäyrän asentaminen Ouman 800B -säätölaitteessa
Lämmityskäyrä asetetaan käyttäen kolmea apupistettä, eli -20C, +/-0C ja +20C, joihin kohtiin laitetaan manuaalisesti ne lämpötilat, minkä lämpöistä vettä halutaan lämmityskiertoon menevän. Noista pisteistä laite osaa sitten lineaarisesti laskea kaikki muutkin lämpötilat, eli näytölle ilmestyykin heti kolme pistettä yhdistävä käyrä, jota virallisemmin kutsutaan lämmitystarvekäyräksi. Jos sen kerran saa kohdilleen, periaatteessa sitä ei tarvitse koskaan enää säätää uudestaan. Ellei sitten talossa tapahdu jotain muutoksia, esim. vaihdetaan paremmat ikkunat ja ovet. Tai jos lämmönhukka kasvaa esim. kun ikkunatiivisteet vanhenevat ja alkavat falskata, niin siinä tilanteessa lämmityskäyrää voi joutua säätämään uudestaan.

Nyt kun lattialämmitystä tarvitsee "lähes nollakeleissä" hyvin vähän, ja kun ilmavesilämpöpumppukin pääsee "helpolla", niin vielä pitäisi miettiä miten paljon viitsii/tarvitsisi käyttää aikarajoitteita näille molemmille tai jommallekummalle. Nytkin kun olen kolaillut tänään satanutta lunta pihassa, niin aika lyhyttä pätkää lämpöpumppu näyttää käyvän. Eli se pitää näköjään hyvää huolta siitä, että vesivaraajan lämpötila pysyy vakiona.

Järkeväähän tuollainen lyhyt pätkittäinen käynti ei ole, sillä kompura ei sitä pitkän päälle kestä. Jos lämpöpumpun ottaa ajastimella osaksi aikaa vuorokautta kokonaan pois päältä, sitten se joutuu jäljellä olevan aikana tekemään pidempään töitä. Ja näin sen voi pakottaa käymään myös enempi öiseen aikaan (jos ei ole kylmiä öitä), jolloin kalliimpaa päiväsähköä kuluu vähemmän.

Jos tulee uudet paukkupakkaset, sitten aikarajoitukset joutuu poistamaan, ja lämpöpumpun sähkövastukset plus vesivaraajan omat vastukset huolehtivat lämpimän veden tuotannosta.

Sähkövastuksia kannattaisi varaajaan laittaa yksi enemmän mitä oikeasti tarvitaan, sillä nyt jos tällaisilla pakkasilla jokin vastuksista menee rikki, niin talosta tulee kylmä... Uusi vesivaraaja uusilla sähkövastuksilla ei välttämättä montaakaan satasta maksa, mutta sitä ei ehkä ole mukava tehdä paukkupakkasten aikaan... Mutta jos vastuksia on alunperinkin vaikka yksi liikaa, ja jos joku niistä menee joskus rikki, sitten ei ole mitään hätää.

torstai 21. tammikuuta 2016

Aika arktiset olosuhteet... :-)

Ilmavesilämpöpumppu on seisahtunut.

Ilmavesipumpun kondenssivedet ovat pakkasten kestäessä jäätyneet, eli
keräysputki ja sen saattolämmitys ei toimi enää näissä pakkasissa.

Takkaa on pakkasella mukava polella.

Sama kauempaa.

Yksi kylmä paikkakin löytyi, nimittäin kellarin ulko-ovelta. Ulkoanturi on maton alla.

Ulkoanturin lämpötila eli lattian lämpötila oven edessä on vain +10,2C. Jostainhan sen korvausilman on taloon pakko päästä, kun takkaa poltellaan, ja tästä tiivisteen raosta sitä tulee nyt aivan varmuudella...

tiistai 19. tammikuuta 2016

Lattialämmitys talvipakkasilla


Lattialämmitys näin talvipakkaisilla on aivan upea juttu. Pakkasta ollessa -17C lattiaan lähtevän veden lämpötila on +34C ja lattia tuntuu jalalle mukavan lämpöiseltä - siellä missä vesi kiertää.
 
Lattialämmityksen veden lämpötila lähtöpisteessä +34C, kun pakkasta on -17C.
Ihan kaikkialla meillä ei lattialämmitys ole nyt päällä, sillä yläkerran makuuhuoneissa oli kylmimpinä päivinä vähän vilpoista, joten laitoin keskikerroksen keittiössä ja yläkerran aulassa (suoraan ison takan päällä) lattiaveden kierron kiinni jakotukilta. Ja sen kyllä huomaa. Siis makuuhuoneet lämpenivät, ja varsinkin keittiön lattia kylmeni - mikä on ihme, sillä sehän on välipohja, jonka alla on kuitenkin lämmin kellari. Ehkä tuo keittiön lattiassa oleva laattapinta on sitten sellainen, että jos se on vähänkin vilpoisempi, niin sen aistii sitten heti?

No, ei tuo keittiön laattalattian viileneminen nyt elämistä mitenkään haittaa, mutta päätin kuitenkin mitata mikä se lämpötilaero oikein on, koska varsinkin paljaalla jalalla sen aistii niin selvästi. Siis sisääntuloeteisessä laattalattia on mukavan lämmin, ja keittiössä laatta tuntuu paljaalle jalalle kylmältä. Samalta se tuntuisi toki silloinkin, jos talossa olisi vanhan ajan tyyliin lämmityspatterit seinällä. Ja näin tuo koe tehtiin:



Laatan pintalämpötilan mittaus keittiössä ja eteisessä.
Hain kaksi lämpömittaria, jotka periaatteessa ovat ulkolämpötilamittareita, ja tarkistin, että ne näyttävät keskenään samat lukemat rinnakkain asetettuna. Sitten laitoin toisen ulkolämpötila-anturin keittiön lattialle ja toisen eteiseen, ja päälle eristeeksi sanomalehteä ja talvikenkä päälle painoksi. Näin kuvittelisin, että mittaustulos antaa lattian lämpötilan ilman, että huonelämpötila sitä pääsisi pahemmin sekoittamaan. Ja tässä siis tulokset:



Huoneen lämpötila on +23,9C eli mukavan lämmintä on.
Lämpöisen lattian pintalämpötila on +26,9 ja kylmän lattian +23,2C.
Lattia on keittiössä siis vain 0,7C astetta viileämpi mitä huoneilma. Mutta ainakin eteisen lämpimiltä laatoilta keittiön kylmille laatoille kävelyssä ero tuntuu kuin yöltä ja päivältä. +26,9C asteinen lattian lämpötila tuntuu ainakin jalan alla tosi mukavavalta. Samoin laminaattilattian alla, eli jos laminaatti on muuten lähtökohtaisesti kylmä materiaali, niin ei se lattialämmityksen kanssa kylmältä tunnu. Ei ainakaan silloin, jos säätää lattialämmityksen riittävän suurelle.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Paljonko palaminen vaatii ilmaa? Ja mistä se ilma tulee?

Takkatulen ääressä voi alkaa unettamaan.
Taustalla Tiilerin Terhi takka-leivinuuni, jota ei olla
vielä jaksettu pinnoittaa tai maalata millään tavalla.

Näin viikonloppuisin on aina välillä mukava pysähtyä pohdiskelemaan yhtä sun toista. Tällä kertaa alkoi mieltäni askarruttamaan, että kun pakkanen on taas painunut 2:llä alkaviin lukuihin, ja takat ja saunan puukiuas ovat käytössä, niin paljonko palaminen vaatii ilmaa? Ja mistä se ilma tulee?

Nythän siis taloihin tehdään tiiveystesti, ja uudet talot ovatkin jo käytännössä pulloja, eli ne eivät vuoda mistään. Eikö takan polttaminen ole silloin vaikeaa tai mahdotonta? No onhan se, niin kuin esim. tästä Tapani Värjölän raksablogistakin voidaan lukea:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/02/tiivis-talo-ilmanvaihto-ja-takka.html

Netistä löytyy paljon keskusteluja, että kannattaako ja tarvitseeko takalle tuoda korvausilmaputki suoraan ulkoa. Monet ovat sen tehneet, ja pullotalossa se lienee välttämättömyys? Toki esim. Tapani Värjölä on (bloginsa mukaan) selviytynyt omassa tiiviissä talossaan ilmeisesti ilmankin.

Tähän kohtaan liittyy kuitenkin erikoisia väittämiä, mm. että korvausilmaputki takalle olisi energiatehokas, koska se ottaa kylmää ilmaa suoraan ulkoa, eikä takan palamisessa tarvitse käyttää jo lämmitettyä huoneilmaa. Sanoisinpa että tämä väite on hevon kukkua, mutta jos joku osaa argumentoida ja perustella paremmin, niin ampukaa toki äskeinen väite alas, ja ehkäpä minäkin sitten ymmärrän ja pääsen paremmin kärryille...?

Meidän talossa ei ole mikään erityisen hyvä, mutta ei ehkä ihan huonokaan (?) ilmanvuotoluku. Se on 1,44. Silti jos tulisijaa käytetään, niin ilmavirta vetää ovea kiinni meilläkin, kas näin (älkää antako kesken olevan kellarin häiritä, nyt muuten olisi jo paneelit seinissä, mutta en viitsinyt tätä enää uudestaan filmata):


Jostainhan sen korvausilman tarvitsee aina tulla, jos korvausilmalle ei ole tehty omaa putkea takan alle tai lähettyville. Uskoisin, että meillä korvausilma tulee ikkunoiden ja ovien tiivisteiden rakosista, keittiön liesituulettimen putkesta, ja sellaisen tulisijan hormista, joka ei ole käytössä, jos jotain tulisijaa käytetään.

Tämä ilmenee esim. kellarin tuplahormisen savupiipun tapauksessa siten, että jos ei samaan aikaan polta molempia, sitten ilmanvaihtokoneen alipaine vetäisee helposti savut yläkerran makuuhuoneeseen. Toisin sanoen savu menee ensin toista hormia ylös - ja palaa sitten toista hormia alas ja tulee yläkerran makuuhuoneeseen sulkupellin rakosista. Samalla tulee ilmavirtauksen mukana myös sellaista millin kokoista nokihippusta, joka sitten laskeutuu huoneen lattialle.

Nyt kun meillä on tälläkin hetkellä tulisijat paukkupakkasilla kaikki täyskäytössä, niin puuta menee kerralla 100 litraa eli 40 kiloa. Tulisijakohtaisesti enimmäispuumäärä ilmaistaan yleensä kiloina, ja Tiilerin Terhissä voi polttaa kerrallaan 22 kg. Loput puut palaa sitten saunan kiukaassa ja takkahuoneen pikkutakassa (siellä on Tulikiven S-sarjan takka).

100 litrasta kuusipuuta (rakentamisesta ylijäänyttä laudanpätkää) saadaan palamisen yhteydessä energiaa yhteensä 120 kWh. Se on aikamoinen energiasysäys kahteen tuntiin, jonka ajan hormin sulkupellit yleensä ovat kerrallaan auki. Onneksi varaavia kiviä (takan painot ja tiilisavupiipun paino) on yhteensä yli 10 tonnia, niin talo ei kuumene hetkellisesti liikaa. Vertailun vuoksi esim. saunan kiukaan sähkövastus on yleensä luokkaa 6 kWh, ja jos sellainen kiuas on 2 tuntia päällä, lämpöä saadaan 12 kWh, eli 10 kertaa vähemmän.

Nyt jos palaan otsikon kysymykseen, että paljonko palaminen vaatii ilmaa, niin vastaus ja paljon muutakin hyvää tietoa paloprosessista löytyy tästä linkistä (sivu 5/7):

http://www.planora.fi/tiedostot/Virtuaalikyla/Puu%20polttoaineena.pdf

Kilo puuta palaa siis teoreettisesti 4,7 kuutiolla ilmaa, mutta oletetaan tässä laskuesimerkissä, että käytännössä sitä ilmaa menisi kuitenkin tuplaten, eli 10 kuutiota per kilo puuta. Eli meillä päivittäin siis 10m3 x 40kg = 400m3 ilmaa, jos takat on kaikki täyskäytössä. Se on siis melkein puolet meidän talon kokonaistilavuudesta, jos rakennusluvassa oleva kokonaistilavuus 919m3 pitää paikkaansa. Kai se pitää.

Ja mistä se ilma tulee? No ei se meillä ainakaan takan omasta korvausilmaputkesta tule, koska meillä ei ainuttakaan sellaista ole. Ollaanko sitten tehty talostamme energiatehoton tässä kohdin? En usko.

Korvausilman voi siis ottaa suoraan ulkoa suoraan takalle jotenkin hallitusti esim. näin:

http://www.warmauunit.com/tietopankki/korvausilmajarjestelma/

Monet taitaa kuitenkin vetää suoran putken suoraan ulos ilman sulkupellejä, ja silloin ilma kulkee takan läpi taivaalle, vaikka takkaa ei käyttäisikään. Toisin sanoen takka jäähtyy nopeasti.

Ja sitten paras kysymys kaikista - säästääkö siinä energiaa, jos kylmän ilman ohjaa takkatuleen suoraan ulkoa pakkasesta? Mielestäni siinä ei säästä yhtään mitään. Lasketaanpa pari esimerkkiä:

Jos esim. Tiilerin takka valmistajan mukaan laskee +200C lämpöistä palokaasua hormiin, niin mikäli sama ilma otettaisiin ulkoa -20C pakkasesta ja mikäli yhden ilmakuution lämmitys yhdellä asteella vaatii energiaa 0,00035 kWh per kuutio, niin energiaa tässä kohdin tarvitaan meidän talossa seuraavasti:

220C x 400m3 x 0,00035 kWh/m3 = 30,8 kWh.

Mutta kun sama ilma otetaan huoneilmasta, joka on +20C, niin palotapahtumassa takan sisällä lämpöä kuluukin seuraavasti:

180C x 400m3 x 0,00035 kWh/m3 = 25,2 kWh.

Menikö nämä laskelmat nyt sitten oikein? Ilmeisesti menivät, sillä jos palamisen kokonaisenergia oli luokkaa 125 kWh, niin tuo 25-30 kWh on juuri oikeassa suhteessa hukkalämmön määrän, joka menee savun mukana taivaalle.

Eli nyt kun käytän takan polttamiseen jo valmiiksi lämmintä sisäilmaa, niin jonkun mukaan varmasti energiaa nyt sitten tuhlataan 30,8-25,2 = 5,6 kWh joka kerta? No ei välttämättä. Väittäisin, että se energia, joka kuluu raakailman lämmittämiseen - se on aina takan luovutuskyvystä pois. Joten jos syöttäisin takkaan kylmää pakkasilmaa, takka vastaavasti luovuttaisi sen verran vähemmän lämpöä mitä raakailman lämmittämisessä on kulunut enempi energiaa. Jos näin ei olisi, sitten olisi ikiliikkujan (rajattomasti energiaa tuottava laite) keksiminen tässä kohdin jo aika lähellä.

Joten nyt jos jossakin (usein rakennusmessuilla takkoja esitettelevillä ständeillä) kuulee väitteen, että takalle kannattaa vetää raitisilman tuloilmaputki suoraan ulkoa, jotta ei tuhlaa turhaan jo lämmintä sisäilmaa puita polttaessaan, niin kyllä minä vastaisin jatkossakin tällaisiin väitteisiin, että väite on hevon kukkua.

Mutta hyvä ja hyödyllinen se putki kuitenkin on, jos tiiveystestissä on tullut ns. "hyvät tulokset", eli talon ilmanvuotoluku on hyvin alhainen. Siitä nimittäin seuraa sellainen tilanne, että takkaa tai muuta tulisijaa on vaikea käyttää, jos ei vedä vapaasti hengittävää putkea suoraan pihalle - ja jos tämän tekee, niin eikös sen jälkeen ole ihan hyvä kysymys, että mitä järkeä oli ensin tiivistää talo kunnolla, ja sitten sen jälkeen vetää vapaan putken kautta hallitsemattomasti (pakkas)ilmaa sisälle?

No, on tuossa toki se järki, että vuoto ilma ei tule ainakaan lämmöneristeiden läpi, jolloin voidaan olla huolettomin mielin siltä osin, että taloon ei pitäisi tulla sisäilmaongelmia.

Energiaa tuo takalle tuotu raitisilmaputki ei kuitenkaan omasta mielestäni säästä? Päinvastoin vaikutus voi olla jopa päinvastainen, jos se jäähdyttää takan turhaan?

EDIT 18.1.2016 klo 18:30
Kommenttikentän keskustelujen pohjalta yhteenvetona voinee todeta, että vaikka kWh-määräisesti korvausilmaputki ei muuta tilannetta, niin euromääräisessä tarkastelussa eroja voi silti löytyä, koska takkaa sytytettäessä jo lämmin ilma on voitu lämmittää jollain muulla ja kalliimmalla tapaa kuin polttopuu. Tuloputki myös vähentää vetoisuuden tunnetta, eikä eri huoneiden väliset lämpötilat kasva liikaa. Toisaalta tuloputki voi myös väärin tehtynä (ilman sulkupeltiä) olla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa silloin kun sitä ei käytetä.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Lumipyry tuli...

Aamulla lunta oli puolet mäyräkoiran korkeudesta.

Umpihangessa siis pääsi kulkemaan vielä ihan hyvin.


Iltapäivällä tässä samassa kohtaa olikin umpikuja.
Kaupunki ei ollut vielä ehtinyt avaamaan jalankulkuväyliä kadulla.
 
Talo kadulta katsottuna.

Talo kauempaa.

maanantai 11. tammikuuta 2016

Lähes 1000 kWh 9 päivässä

Tammikuun ensimmäisen 9 päivän aikana on kulunut sähköä jo enempi kuin koko heinäkuussa meni yhteensä (heinäkuun kulutus oli 981 kWh, nyt on mennyt tänä vuonna jo 986 kWh).



9 ekan päivän sähkönkulutus tammikuussa 2016. Kylmin päivä oli 7.1.2016, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli -25,0C ja sähkönkulutus huipussaan, yhteensä 169,7 kWh.
























Salaojapumppaamon poistoputki jäätyi maanantaina 4.1. ja sain sen sulatettua saman viikon lauantaina 9.1. Alla pumppaamon lämpötilakäyrä, joka alkaa -10C paikkeilta, ja nousee -3 tasolle lähes heti kun kolasin pumppaamon ympärille lunta. Lämpötilapiikki kävi +27C:ssä sulatuksen aikana, ja lämpötila jäi plussalle. Eilen kun oli -15C, niin pumppaamossa oli +2C ihan sen yläosassa ja nyt kun lämpötila on lauhtunut -7C kieppeille, nyt lämpötila on jo +4C. Eli pumppaamoon vuorokaudessa tuleva 250 litran vesimäärä antaa aika hyvin lämpöä.



Salaojapumppaamon lämpötilakäyrä. Käyrän loppupään "nykiminen" aiheutuu ilmeisesti pumpun käynnistymisestä.
Eli aina kun pumppu lykkää jäähtyneen veden pois, tilalle valuu uutta, noin +6C lämpöistä vettä.
























Nyt kun äärimmäisistä pakkasista on selvitty, onkin jo aika siirtyä toiseen äärimmäisyyteen, eli kohta on tulossa jopa 30 senttiä lunta. Puolet junavuoroista on jo peruttu etukäteen (ja ehkä jäljelle jäävät perutaan sitten pyryn kestäessä?)

No, sitten ei ainakaan tarvitse enää kolata lisää lunta pumppaamon päälle, kun luminen lämmöneriste tulee suoraan taivaalta.

lauantai 9. tammikuuta 2016

Pumppaamossa alkoi kevät

Tämän viikon maanantaina huomasin, että pumppaamossa oli jotain vialla, koska veden pinta oli noussut yli normaalin tason. Syyksi ilmeni poistoputken jäätyminen, joten pumppu piti sammuttaa ja ottaa varapumppu käyttöön. Tuosta kerroin tässä tämän viikon maanantain päivityksessäni, tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/varapumppu-laatikosta-ulos.html

Paukkupakkasissa tälle asialle ei kannattanut alkaa mitään tekemään, joten otin varapumpun kaupan myyntipakkauksesta ulos. Ajattelin, että jos ei aiemmin, niin viimeistään maaliskuussa se jääklöntti sulaa pois.

Tänään aamulla oli satanut muutama sentti uutta lunta, ja kolailin sen pumppaamon ympärille.


Tänään klo 7:00, pakkasta noin -12C.
Uutta lunta oli muutama sentti ja kolasin sen pumppaamon päälle.
Pian sen jälkeen huomasin kummallisen jutun - pumppaamon yläosassa ollut lämpömittari näytti pakkasta enää vain -3,5C, vaikka sellaisia lämpötiloja siellä ei pitänyt olla. Eihän siellä ollut mitään lämmitystäkään. Joten pumppaamon pohjalle kertynyt vesi hönki lämmintä aika kivasti...


Lumitöiden lomassa huomasin, että pumppaamo lämpeni lähelle nollaa.
Seuraavaksi päätin kokeilla lämpöpuhaltimen asentamista pumppaamoon. Sellainen 2 kWh raksalämmitin on tullut hommattua kaiken varalta.


Lämpöpuhallin laskeutumassa pumppaamoon.
Aiemmin pumppaamossa ollut Klimalogger lämpötila-anturi on mitannut pohjalla olevan veden lämpötilaa. Se oli pitkin kesää +10C tuntumassa, mutta nyt (puutteellisesta lämmöneristyksestä johtuen?) se jäähtyi +6C asteeseen, kun paukkupakkaset alkoivat. Nyt siirsin mittausanturin pumppaamon ylälaitaan, ja siinä siis lumitöiden jälkeen lämpö nousi -3,5C asteeseen.

Kun lämmitin oli pumppaamossa, sen jälkeen saattoi siirtyä odottelemaan, ja lämpötilat reaaliajassa näkyi olohuoneen sohvapöydällä:


Pumppaamon lämpötila nousi +27,8C asteeseen, kun siellä oli lämpöpuhallin.
Parin tunnin odottelun jälkeen kokeilin joko pumppaamon oma pumppu tyhjentää vedet pois, ja tyhjensihän se. Eli putki oli sulanut ja pumppu oli säilynyt ehjänä. Nyt kun sulatuksesta on jo muutama tunti aikaa kulunut, niin pumppaamon lämpötila on  yhä vieläkin +10,7C. Eli tämän myötä taas paluu normaaliin... Ensi kesänä eristän pumppaamon kunnolla, ja teen muutenkin pihan siinä kohtaa kuntoon.

Pumppaamon lämpötilakäyrä. Punaisella käyrällä sisälämpötila (joulun pyhinä pieni lasku), ja mustalla pumppaamo.
Maanantaina mustassa käyrässä pieni "sydämen lyönti", kun tutkin mikä pumppaamossa on vialla.
Sen jälkeen lämpötila sukelsi, kun nosti mitta-anturin vedestä yläosaan, jossa oli -12C pakkasta, ja putki jäässä.
Tänään musta käyrä nousi pystysuorassa ylös +27C asti, kun aloin sulattamaan pumppaamoa.
Jo hetkeä aikaisemmin lämpö nousi -3C paikkeille, kun tein aamulla lumitöitä.

perjantai 8. tammikuuta 2016

Paukkupakkasista selvittiin!

Nyt näyttäisi pahimmat pakkaset olevan taas takanapäin, ja ainakin seuraavat päivät mennään taas "normaalissa pakkassäässä", eli lämpötilat tulee tasaantumaan -10C - -15C haarukkaan. Mutta lähellä -30C astetta käytiin:


Eilen illalla enimmillään pakkasta oli -29,8C.

Samaan aikaan kun ulkona oli -30C niin takan reunuskin oli ennätys "kuuma", eli lähes +40C.


Myös tiilipiippu lämmittää kaikkia kerroksia.
Virallisesti pakkasennätys taisi jäädä Vantaalla vain -27,1C asteeseen, jolle tasolle lämpötila laski eilen klo 22:00 (näin ainakin Vantaan Energian Energiapeili -palvelun mukaan). Meillä mittari (itse asiassa kaksikin mittaria) näytti kuitenkin vähän enempi, mikä voi johtua siitä, että meidän talo on selvästi alempana (noin 24m merenpinnasta), kuin esim. Vantaan lentoasema, jonka korkeus meren pinnasta on 55m. Ja kylmällä ilmalla on tiettävästi taipumus pakkautua alaville maille (jossa myös kesäisin voi olla hallan vaara).

Lämpöä siis riitti, ja talo säilyi ehjänä, mutta sähköäkin tarvittiin reippaasti. Eilisen päivän kulutus meillä oli 169,7 kWh. Virallisesti vuorokauden keskilämpötila samaan aikaan siis tasan -25,0C täällä Vantaalla.

Nyt Suomessa tehtiin uudet kaikkien aikojen sähkönkulutusennätykset, mutta tehovajetta ei kuitenkaan tullut. Kiitos sille, että sähköä saatiin ostaa ulkomailta. Kotimainen sähkön tuotanto ei näihin tämän kertaisiin kulutushuippuihin enää riittänyt.

Entä miten meillä olisi käynyt, jos paukkupakkasilla olisi tullut sähkökatkoja tai sähkön säännöstelyä? Ei sekään ihan pois suljettua olisi ollut, jos vaikkapa tuotantopuolella joku iso voimala olisi mennyt epäkuntoon, ja korjausten takia hetkeksi pois käytöstä.

Niin kuin yllä olevista käppyröistäkin näkyy, niin kaikkia takkoja käytettiin meillä kylmimpänä päivänä ihan täydellä teholla, ja polttopuitakin kului kaikissa kolmessa tulisijassa yhteensä 100 litran päivävauhdilla. Punnitsin myös puut, ettei tulisijalle suositeltu kerta-annos päässyt ylittymään, kun aika ylärajoilla mentiin koko ajan.

Silti tästäkin huolimatta sähköäkin meillä tarvittiin, ja aika reippaastikin vielä, sillä lattioissa kiersi koko ajan +33C asteinen vesi. Ja vesi lämmitettiin sähköllä. Ilman sähköä ei oltaisi siis pärjätty. Jos kuitenkin paukkupakkasilla sähkön tulo loppuisi, kai sitä sitten pitäisi ostaa aika nopeasti esim. hallipuhallin. Sellainen meillä oli sisätiloissa raksa-aikanakin, eikä siitä loppujen lopuksi oikeastaan mitään hajuhaittoja tullut, vaikka se polttoöljyllä toimiikin. Ja 100 litrasta öljyä saa saman määrän lämpöä kuin kuutiosta polttopuita, eli noin 1000 kWh. Pahin tilanne paukkupakkasilla olisi se, että sisätiloissa lämpötila painuu pakkaselle, ja vesiputket jäätyvät. Jolloin jos ne putket jäätymisen jälkeen alkavat vuotaa, niin silloin tilanne eskaloituu, jos talviolosuhteissa kohtaa jäätymisen jälkimainingeissa myös vesivahinko.

Toiseksi pahin tilanne kellaritaloissa olisi pitkään jatkuva sähkökatko. Pumppaamo kun toimii myös sähköllä. Mutta ihan ekoina päivinä tästä ei olisi mitään haittaa. Nyt kun näissä pakkasissa pumppaamon tuloputki jäätyi, niin omien mittausten perusteella pumppaamoon kertyy pakkasellakin uutta vettä joka päivä 250 litraa. Olen pumpannut sen päivittäin pois apupumpulla, koska normaali pumppu toimisi aivan samoin. Taloa tuollainen vesimäärä ei silti vielä uhkaa, sillä jos talon alla on 100m2 kuoppa, ja jos sinne kaadettaisiin vaikka 1000 litraa vettä kerralla, niin veden pinta nousisi siltikin vain yhden sentin. Eli anturan alapinta ei edes kastuisi. Tai todellisuudessa veden nousu voi olla kylläkin suurempi kuin 1 cm? Sillä vaikka matemaattisesti 1000 litraa vettä 100 neliölle jakautuessaan on 10 cm paksu kerros, niin todellisuudessa vesi joutuu tunkeutumaan sepelin väleihin, ja silloin se nousee nopeammin, kuin jos sillä olisi vapaa tila nousta.

Mutta päivittäisellä pumppaamisella varmistuu se, että pumppaamon säiliöön pääsee valumaan joka päivä uutta vettä se 250 litraa, ja kun veden lämpötila on +6 C, niin siten varmistuu ettei pumppu jäädy, eikä mene jäätyessään rikki. Jos pumppaamon jättäisi pitkäksi ajaksi "vettä täyteen", niin kai se seisova vesi siellä sitten ajan oloon jäätyisi? Tai ei välttämättä, onhan se kuitenkin useita metrejä routarajan alapuolella, jolloin maaperän lämpö ehkä pitää sen aina sulana? En tiedä, enkä ruvennut näissä olosuhteissa kokeilemaan, että miten olisi käynyt, jos seisova vesi olisi pumppaamon säiliössä riittävän pitkään.

Se nyt ainakin näissä pakkasissa selvisi, että lämmityskäyrä oli oikein säädetty, koko ajan pysyi sisällä noin 22-23C lämpötila (jos ei olisi käytetty takkoja - sitten lattialämmitys olisi huolehtinut talon lämmityksestä, eli paluuveden lämpötila vesivaraajalle olisi ollut alhaisempi). Samoin selvisi se, että Suomessa ei koskaan tule niin kylmä, että lämpö loppuisi - kunhan vaan sähköä on saatavilla. Nyt kun -25C pakkasella keskimääräinen sähkönkulutus oli 7 kWh per tunti, niin se on vain noin kolmannes siitä mikä on maksimiteho, eli varaajan kyljessä on 3 kpl 6 kWh sähkövastuksia, joista tarvittaessa saisi tehoja irti 18 kWh per tunti. Lisäksi on jälkiasennettuna ilmavesilämpöpumpun sähkövastukset, joiden yhteisteho on 9 kWh.

torstai 7. tammikuuta 2016

Ilmankosteudesta prosentit hukassa?

Tuolla alempana "vettä riittää..." postauksen kommenttikentässä tuli puhetta ilmankosteudesta, ja huomasin siihen liittyen muutamia kummallisuuksia.

Vettä muuten riittää...! Siitä siis kirjoittelin tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/vetta-riittaa.html

Neljä päivää sitten kun pumppaamon tuloputki jäätyi, niin sen jälkeen olen neljänä päivänä pumpannut kunakin päivänä noin 250 litraa vettä, eli tähän mennessä jo kokonaisen kuution! En ymmärrä mistä se määrä vettä hyvin ojitetulle tontille voi tulla? Ja nyt kun on vielä tällaiset paukkupakkasetkin, niin tuollainen 2 kuution viikkovauhti tuntuu aika suurelta. Tulee jo mieleen sellainenkin, että olisiko tuossa talon ohi menevässä vesilaitoksen runkoputkessa joku pieni vuoto? On se putki nimittäin vuotanut useasti ennenkin, ja vesi on tulvinut muutaman kerran ihan kadulle saakka (vaikka itse putki on 4 metrin syvyydessä).

Juuri tätä kirjoittaessani on päällä pakkasennätykset, sillä omista mittareista toinen näyttää -27,6C ja toinen -28,4C pakkasta (mittarit ovat eri puolilla taloa, imuaukon luona on "kylmempää"). Virallinen lämpötila Vantaalla on kuitenkin 5km päässä Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa lentokentän mittari näyttää tällä hetkellä -26,2C. Tämä näkyy jo sähkönkulutuksessakin, joka on nyt noin 3-kertainen tavanomaiseen talvipäivään verrattuna, eli toissapäivänä sähköä meni 142,2 kWh ja eilen sähköä oli mennyt 151,7 kWh.

Ja nyt otsikon aiheeseen eli ilmankosteus, ulkoilmassa tilanne näyttää nyt tältä:

Ulkoilman lämpötila ja kosteus. Paukkupakkasella kosteus laskee?
 Paukkupakkaset alkoivat muutama päivä sitten. Sitä jotenkin haluaisi ajatella niin, että kylmempään ilmaan mahtuu vähemmän kosteutta, jolloin jos lämpötila laskee - silloin kosteusprosentin pitäisi nousta? Ja jos lämpötila laskee riittävästi, silloin kosteus ei enää mahdu ilmaan, ja se alkaa tiivistymään pinnoille. Muodostuu siis kesäinen aamukaste kylmän yön jälkeen... Mutta pakkasilmassa tämä näyttääkin menevän ihan eri tavalla? Samalla kun pakkasta tulee lisää (tätä on nyt jo jatkunut joitakin päiviä), niin samalla myös kosteusarvot laskevat??? Tarkistin ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta, että tämän hetkinen kosteus Vantaalla tosiaan on noin 70%, joten oma mittarini ei näytä väärin. En tiedä onko se näyttänyt väärin sitten joitakin päiviä aiemmin, jolloin ilman kosteus lähenteli 100%:ia?

Huoneilman kosteus on vähentynyt samaan tahtiin, ja jo paljon pidempään:

Työhuoneen lämpötila ja kosteus keskimmäisessä kerroksessa 23.11.2015 - 07.11.2016.
Noissa käppyröissä on pari erikoista piirrettä. Ensinnäkin lämpötiloissa näkyy syvä sukellus joulun pyhinä, kun ei oltu kotona, ja kun lämpötilan annettiin laskea +16-17C tuntumaan. Luulisi, että lämpötilan lasku olisi voinut johtaa kosteusprosentin kasvuun, mutta näin ei näytä käyneen. Kosteusprosentin lasku on jatkunut joulunakin tasaista vauhtia (lämpötilan hetkellisestä putoamisesta huomimatta), ja se jatkuu edelleenkin... Nyt mennään tällä hetkellä noin 23%:n tienoilla. Eli kuivaa on sisäilma.

Mutta kun kukaan asukkaista ei ole saanut oireita, en ole ilmankostutinta vielä hankkinut. Kesällä sisäilman kosteus on meillä ollut 40-50%:n välissä (katsoin käppyrää vähän enempi taaksepäin - sitä riittää huhtikuulle asti, jolloin nämä mitta-anturit tuli hankittua).

Nyt kun sisäilman kosteudesta aloin kirjoittelemaan, niin kovin kaukana aihepiiristä ei ole myöskään sisäilmaongelmat, joihin myös oman työni puolesta törmään aina silloin tällöin. Sisäilmaongelmien aiheuttaja ainakin joskus ellei yleensä aina on kosteus. Se jos tiivistyy rakenteisiin, niin seurauksena voi olla mikrobikasvustoja. Siksi taloissa on kosteussulut, ettei lämpimän sisäilman kosteus pääsisi niin syvälle (seinä/katto)rakenteisiin, että se seinän jäähtyessä tiivistyy ja kastelee paikat niin kuin aamukaste kesäisin kastelee nurmikot.

Mutta nyt jos sisäilman kosteus tuppaa lämmityskaudella kovasti putoamaan, niin onko riski kosteuden tiivistymisestä sittenkään niin suuri kuin on pelätty? Siis jos sisäilmassa ei talvikaudelle ole juurikaan kosteutta, niin mihin se voisi sitten tiivistyä? Tilanne tietysti muuttuu sitten jos käytetään ilman kostuttimia. Mutta siltikin seinien läpi menevä lämpövuoto yleensä kuivaa paikat. Siis jos lämpövuotoa on. Nykyajan taloissa sitä ei enää juurikaan ole.

Nykyajan taloissa on siis kaksi ongelmakohtaa. Toinen niistä on kerroksellinen rakenne. Eri kerrosten väliin voi tiivistyä kosteutta. Ja toinen ongelma on se, että jos sitä kosteutta jostain syystä pääsee tai tiivistyy rakenteisiin, niin nykyään ei enää ole seinän läpi menevää lämpövuotoa (U-arvot on niin hyvät), että se kosteus pääsisi kuivumaan joskus.

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Trettondagen

Kuva bongattu YLE:n sivuilta, tästä linkistä: http://yle.fi/uutiset/loppiaismuistio/5051838


Se olisi nyt sitten loppiainen, joka näyttääkin olevankin tosi vanha kirkkopyhä (en olisi tiennyt), mutta tästä linkistä kun lukee - sitten tietää:

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/DF75B2A7D224EC04C225708300460AB6

Ruotsiksi loppiainen on siis Trettondagen (sen muuten tiesinkin), ja englanniksi epiphany (en olisi tiennyt, mutta kurkkasin äsken sanakirjasta). Eilen kyselin töissä ruotsia äidinkielenään puhuvilta, että "vad heter loppiainen på svenska", ja aika moni joutui miettimään vastausta yllättävän pitkään...

Itse kun Turusta syntyisin olevana satuin käymään armeijan ruotsiksi, niin siellä huomasin, että ruotsia puhuttaessa noin joka viides sana onkin ihan selvää suomea! Joten siitä lähtien on ollut aina välillä tapana hauskuuttaa itseäni työpaikan aamukahvipöydässä tenttaamalla ruotsin sanastoa, jos joku oikeasti ruotsia osaava sattuu paikalle...

Loppiaisen pitäisi olla sanana helppoa perussanastoa, kuten myös lasten "syöttötuoli", tai "päähänpisto", mutta ei ne vaan koko ajan ruotsia puhuvien sanavarastoon aina kuulu, jolloin puhe taipuu sitten niin, että "det var bara en päähänpisto" tai että "kan du hämta syöttötuoli för mej..."

Tänään on siis ollut kirpeä pakkanen, ja niin oli jo eilenkin - mutta kylmin päivä on vasta edessäpäin. Vantaalla vuoden alun keksilämpötila ensimmäisen 5 vrk osalta on ollut -11C, eilisen päivän keskilämpötila oli -18,9C (tämä päivä on vielä kesken, joten vrk-kohtaista keskilämpötilaa ei ole vielä saatavilla). Eilen tuli meillä myös tälle vuodelle uusi sähkönkäytön ennätys, sähköä meni 142,2 kWh, eli keskimäärin 5,9 kWh per tunti. Kaikkien aikojen vuorokausi ennätys 190 kWh/vrk tuli vuosi sitten jouluna, se vastaa 7,9 kWh per tunti koko vuorokauden keskimääräisenä kulutuksena.

Nyt meillä on lämminvesivaraajassa 3 x 6 kWh vastukset, jotka tekevät käyttöveden lisäksi lattiakierrossa kiertävän lämpimän veden. Kuvittelin että tuo 18 kWh on jotenkin suhteessa siihen, että talo on mitoitettu kestämään -26C pakkasen, mutta taitaa tuo vastusten määrä olla aika reippaasti yläkanttiin, jos noin -19C pakkasella toteutunut kulutus on vasta luokkaa 6 kWh per tunti.

Tämä olisi ollut siis oleellinen tieto silloin kun ilmavesilämpöpumppua asennettiin. Siinä on mukana 9 kWh sähkövastukset siksi, että pumppu sammuttaa itse itsensä noin -15C asteen kohdalla. Ehkäpä tuo 9kWh olisikin riittänyt (muutamilla irtonaisilla apulämmittimillä vaikka Motonetistä) vallan mainiosti, mutta en uskaltanut silloin jättää sitä talon pääasialliseksi lämmittimeksi, joka olisi ohjannut lattiakiertoa ja vesivaraajaa itsenäisesti. Nyt lämpöpumppu siis lämmittää vesivaraajaa, josta lämpöä otetaan myös lattiakiertoon.

Lämpötila on pysynyt tähän asti +22-23C haarukassa. Joten ainakin lämmityskäyrä näyttää olevan ihan oikein säädetty.

Että näin loppiainen tällä kertaa.. Joulukuusikin heitettiin pois. Se meni itse asiassa jo eilen.

tiistai 5. tammikuuta 2016

Vettä riittää...

Eilen huomasin, että salaojaveden pumppaamon poistoputki oli jäätynyt kiinni, ja tyhjensin pumppaamon vedet varapumpulla. Tänään huomasin, että pumppaamon vesikammio oli taas vettä täynnä! Ihme että sitä vettä jostain pakkaskaudellakin vaan tulee, vaikka tontti on pieni ja ojat ja viemäröinti tontin ympärillä. Näin on ollut jo yli sata vuotta, tällä tontilla olleessa ekassa talossa asuttiin aina 1980-luvulle saakka.

Ämpäreinä käytin 10 litran sankoa ja paria 10 litran maalipurkkia, jolloin kolmen setin täyttyminen oli aina 30 litraa, ja laskuissa oli helppo pysyä mukana:

Ensimmäiset 30 litraa pumpattu.

Kurkistus kaivoon. Tai ei nyt ihan kaivoon, vaan pumppaamon kuiluun,
jossa on pumppu ja vesikammio noin 4 metrin syvyydessä.

Pumppaamisen päätteeksi veden pinta jäi tasolle 412 cm, eli noin 3,5 metriä maan pinnan alapuolelle.
Kellari yltää noin 80cm eli neljän harkon verran maan pinnan yläpuolelle.

Lähtötilanteessa veden pinta oli tasolle 354cm. Mitassa on punaista väriä,
jotta on helppo jo kaukaa havaita, että nyt pumppaamon vesi alkaa olla ns. "ylärajoilla".
Tämän kertaisen pumppauksen lopputuloksena oli 260 litraa vettä pois pumppaamosta. Sillä määrällä vettä olisi muuten saanut jäädytettyä jo hyvän kokoisen luistinradan. Ei vaan ole omalla tontilla oikein sopivaa paikkaa sellaiselle, eikä kyllä ole nyt luisteluikäisiä lapsiakaan tällä hetkellä. Ehkä lapsen lapset tulevat sitten aikanaan. Ehkäpä teen ämpärissä jäädyttyjä lumilyhtyjä sitten seuraavalla kerralla.

Jos veden tuotos on kesälläkin yhtä hyvä, niin tässähän riittäisi jo kukkien kasteluvettä yllin kyllin, kunhan vaan ostaa tarpeeksi pitkän letkun. Kastelukannuilla ei oikein viitsi kantaa (tuo 260 litraa on 12 litran kastelukannullisia yli 21 kpl). Toisaalta jos vesilaitoksen vesi maksaa 3 euroa per tuhat litraa, niin eipä tuossa omalta tontilta löytyvän veden hyödyntämisessä välttämättä kovin paljon tienaamaan pääse...

Vesilaitokselta tuo sama 260 litraa olisi maksanut noin 0,75 euroa, ja sillä määrällä kastelee kesällä kukkia jo aika paljon... Ympäristöystävällisyyden kannalta ei myöskään taida olla eroa jos pumppaan vettä omasta pumppaamosta, tai jos vesilaitos pumppaa tontille Päijänteen vettä? Siis sieltä Päijänteestä tullessaan vesi lirisee tunnelissa Helsinkiä kohti ihan itsestään, ja se tekee vielä sähköäkin siinä matkalla (Päijännetunnelin puolivälissä sijaitsee Kalliomäen voimalaitos, jonka teho on 830 kW ja vuosituotanto noin 7 GWh).