tiistai 25. lokakuuta 2016

Seuraavaksi pörssisähköä

Postia sähköyhtiöltä.
Tänään tuli omalta sähköyhtiöltäni Vantaan Energialta postia, että 2-vuotinen määräaikaissopimus on päättymässä, ja että nyt olisi aika tehdä uusia valintoja. Tai sitten jos ei halua valita mitään, niin sitten sopimus jatkuisi toistaiseksi voimassa olevana "Huoleton" -sähkösopimuksena.

Itse olin pohdiskellut pörssisähköön siirtymistä jo jonkin aikaa. Sitä vaihtoehtoa Vantaan Energian kirjeessä ei kuitenkaan tarjottu, mutta puhelinsoitolla asia järjestyi. Joten nyt sitten seuraavaksi meille tulee pörssisähköä 1.12.2016 lukien. Ja taas pääsee tekemään vertailuja, että miten ensi vuoden sähkölasku suhtautuu päättyneen vuoden laskuun (jolloin uutuutena meillä oli ilmavesilämpöpumppu). Eka vuosi meillä asuttiin ihan vaan suorasähköllä, jossa tosin oli yöaikaan vähän edullisempi yksikköhinta.

Pörssisähköä saa ostaa nykyisin siis lähes kaikilta sähkölaitoksilta. Lisäksi markkinoilla on muutama muukin myyjä, mm. Nordic Green Energy, jolla onkin varsin edullinen välityspalkkio ja kuukausimaksu:


Nordic Green Energyn kotisivut.
Edullinen välityspalkkio on näyttävästi esillä. Tässä linkki:
https://www.nordicgreen.fi/kotitalouksille/sahkosopimus/porssisahko/

Vantaan Energian välityspalkkio oli 0,22€/kWh ja kuukausimaksu 3,80€. Vähän kalliimpaa, mutta ehkäpä nyt suosin siltikin oman paikkakunnan sähkölaitosta kuitenkin. (Onhan se oman paikkakunnan toimittaja kuitenkin se paras? Riippumatta siitä missä päin Suomea asuu... :-)

Noin muuten pörssisähkö alkoi itseäni kiinnostaa siksi, että siinä maksetaan siitä mitä sähkö kullakin hetkellä maksaa, plus myyjän perimä välityspalkkio ja kk-maksu (ja tietenkin sähköverot ja siirtomaksut tulee päälle). Mutta jos tekisi määräaikaisen ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen - tämäkin varmasti kannattaa, jos etukäteen kristallipallosta näkee, että sähkön markkinahinta on kääntymässä nousuun - mutta muuten sähkönmyyjä lisää aina omat varmuusmarginaalit pörssisähkön hinnan päälle. Eihän kukaan sähkönmyyjä sähköä tappiokseen myy.

Sähkönmyyjän kiinteähintaisia sopimuksia voisi myös verrata pankkien ennen vanhaan pitämään pankkikohtaisiin Prime-korkoihin. Ne olivat muotoa "Euribor plus jotain" - ja ne seurasivat pienellä viipeellä EURIBOR -korkoja. Jälkikäteen ja jälkiviisaudella katsoen Euribor -sidonnaiset korot tulivat kuitenkin aina lainanottajalle halvemmaksi, ja nykyään kai ei muita enää käytössä olekaan. Paitsi jos joku suojautuu korkokannan muuttumiselta käyttämällä tietyn pituista kiinteää korkoa. Uskoisin, että pitemmän päälle sähkömarkkinoillakin ollaan siirtymässä pörssisähkön ostoon/myyntiin, ihan niin kuin pankeissa jo siirryttiin päivittäin muuttuviin EURIBOR -korkoihin.

Sähkömarkkinoilla sähkön pörssihinta tosin muuttuu vielä nopeammin kuin rahan hinta, eli sähkön hinta muuttuu joka tunti. Se mahdollistaa myös lämpöpumppulämmittäjälle sen, että jos lämpöpumppu ei käy koko ajan, sen voi ajastaa käynnistymään niille tunneille, jolloin sähkö on edullista. En tosin ole varma, että kannattaako tämä tavallisen lämpöpumpun tai ilmavesilämpöpumpun tapauksessa (tämä jälkimmäinen siis meillä on), mutta maalämmön kohdalla se mielestäni kannattaisi?

Siis maalämmössähän lämmön lähde on aina yhtä lämmin oli yö taikka päivä. Mutta jos lämmön lähde on ilma, se on öisin viileämpää ja päivällä lämpöisempää. Jolloin jos tällaisen lämpöpumpun ajastaa käymään vain öisin ja halvemmalla sähköllä, niin nähtäväksi jää, että voittaako siinä mitään? Vai häviääkö? Se sitten riippuu ihan siitä, että kumpi laskee yön ajaksi enemmän, lämpöpumpun hyötykerroin vaiko sähkön hinta...?

Pörssisähkön tuntihinnat näkee reaaliajassa tässä linkissä:

http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table

Nyt tällä hetkellä - kun lokakuuta mennään - niin tuolla linkissä olevan hintataulukon mukaan yöaikainen sähkö olisi noin kolmanneksen halvempaa kuin päivätuntien sähkö. Lisäksi viikonloppuisin sähkö on selvästi edullisempaa ihan päivätunteinakin. Mutta arkisin sähkönkäyttö sitten nousee päivällä, ja samalla nousee myös sähkön tuntihintakin. Jos katsotaan historiatietoja, niin viime tammikuun pakkasjaksolla sähkön hinta saattoi yli 3-kertaistua yön tasosta päivän piikkihetkiin tultaessa, hintataulukko näytti silloin tältä:


Sähkön  pörssihinta 4.1.2016 -> 11.1.2016.
Viikon alhaisin hinta =17,24 €/MWH
Viikon korkein hinta = 100,01 €/MWh 


Tähän asti meidän talossa sähkön kuukausittaiset kWh-pylväät näyttävät tältä:


Ja kuukausittaiset euromääräiset pylväät näyttävät tältä:


Aika sitten näyttää, mihin suuntaan nämä pylväiköt lähtevät tämän jälkeen kehittymään. Euromääräiset pylväät ehkä lähtevät tämän jälkeen laskemaan lisää (?), mutta kWh-määäräiset pylväät saattavat jopa nousta (?), siis jos ajastan lämpöpumpun käynnistymään öisin, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on hiukan huonompi. Viikonloppuisin lämpöpumppu voi toki käydä päivälläkin, ja lämpöpumpussa on viikko-ohjelma, johon päivittäiset käyntiajat voi ajastaa.

Tällä hetkellä lämpöpumppu käy noin 7h päivittäin, kun lattialämmitys on jo päällä. Kesällä kun lattialämmitys oli pois, ja kun lämpöpumppu teki pelkät käyttövedet, niin se kävi noin 2h päivittäin.

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Viikonlopun Iltasanomat

Viikonlopun Iltasanomissa oli remonteista käräjöintiä ja lehden välissä Iltasanomien Plussa liitteessä juttu uusista rakennusmääräyksistä. Mielestäni äärimmäisen mielenkiintoisia molemmat artikkelit.


Käräjöinnistä on tainnut nykyään tulla lähes tapa, ja se on levinnyt myös AsOy -maailmaan, jossa AsOy:t riitelevät urakoitsijan kanssa, tai osakas riitelee AsOy:n kanssa. Usein kyse on alun perin pienistä asioista. Mutta jos sopua ei saada, on lopputuloksena kallis riita. Riidan lopputulemaa on vaikea etukäteen arvata. Ja lopputulos voi joskus vielä muuttuakin, jos joku riidan osapuolista valittaa hovioikeuteen.

Toki on harmillista, jos joku joutuu sellaiseen tilanteeseen, että käräjöinti on ainoa mahdollisuus (?), ja silloin pitäisi miettiä myös sitä, mikä on pielessä, että A) näitä tilanteita näyttää nyt syntyvän jatkuvalla syötöllä, ja että B) näistä ei sitten pystytä sopimalla sopimaan?

Iltasanomien keräämässä 8 kappaleen esimerkkitapauksista yksi (mutta vain yksi) tapaus oli pystytty ratkaisemaan sopimalla. Loput 7 tapausta ehkä osoitti sitten sen, että loppujen lopuksi oli typerää olla sopimatta?

Jos remontti ei mene ihan putkeen, niin minunkin mielestäni asia kannattaa
siitä huolimatta ratkaista mieluiten sopimalla. Asianajajat ja asiantuntijat
saattavat yllyttää menemään oikeuteen, ja molemmat tienaavat siellä hyvin.


Jopa 100.000 euron seuraamus on iso raha kelle tahansa.

Vielä suurempaa typeryyttä on mielestäni nollaenergiatalojen kiirehtiminen muita EU-maita nopeammin, mistä kertoo tällä kertaa Iltasanomien Plus liite.

Mahdollisesta homepommista on varoiteltu. Tällä kertaa asialla Iltasanomat.

Miksiköhän näin on käynyt? Tämähän on aivan hullu tavoite, ja tähän ollaan
lähdetty vieläpä aivan vapaaehtoisesti? Vai miksi meidän pitää olla tässä
asiassa muita EU-maita nopeampia?

"Rakentamisesta on tullut maailmanparantamista" toteaa Rakennustarkastus-
yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Virkamäki. Virkamäki työskentelee
Vantaan rakennusvalvontajohtajana.

Käsitteitä. Passiivienergiatalo on talo, joka ei tarvitse juuri lainkaan lainkaan
lämmitys- eikä jäähdytysenergiaa. (Vaikka eikös juurikin jäähdytystä tarvita?
 Jolloin ongelma on, että kosteus tuppaa kesäisin kertymään rakenteisiin?)
Nyt siis rakennustarkastajatkin ovat huolissaan siitä, miten rakentaminen uusilla määräyksillä tulee onnistumaan. Toivottavasti tässä ei nyt käy kuitenkaan niin, että jos jokin menee pieleen, niin maksumieheksi ei sitten joudu rakentaja, jolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin noudattaa voimassa olevia määräyksiä?

Iltasanomissa oli hyvin selostettu mistä tämä hullunmylly alkoi:

Kioton Ilmastosopimus solmittiin 1997. Tavoitteena oli vähentää hiilidioksidipäästöjä. So far so good. Mutta sitten asiat alkoivat mennä Suomen näkökulmasta pieleen. Ensin nimittäin EU halusi ottaa maailmassa johtavan roolin asumisen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tavoitteet asetettiin korkealle - nollaenergiataloihin.

Kun EU:ssa ei sitten löytynyt yksimielisyyttä siitä, miten tavoitteeseen kannattaisi käytännössä pyrkiä, niin jokainen jäsenmaa sai vapauden keksiä lähes-nollaenergia-talolle omat sisältönsä. Ja omat aikataulunsa.

Tässä kohtaa Suomessa mentiin keksimään, että me haluamme edetä asiassa nopeammin mitä muut EU-maat, ja Suomesta päätettiin tehdä "energiaviisauden kärkimaa maailmassa". Kun EU-maat olivat sitoutuneet väljästi määriteltyjen "lähes nollaenergiatalojen" rakentamiseen vuodesta 2020 eteenpäin, niin oma ympäristöministeriömme nosti Suomen tavoitteen kunnianhimoiseksi lupaamalla saattaa EU:n 2020 päästötavoitteen jo vuonna 2017, Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi.

Ja tässä sitä nyt ollaan...

Tämä voi olla hyvä juttu. Hyvä juttu tämä on silloin, jos asumisen energiankulutus lähes nollataan, jolloin lämmityskulut - jotka nyt esim. AsOy -maailmassa näyttelevät helpostikin noin 25% kaikista kuluista ollen samalla suurin yksittäinen kuluerä asumisessa, niin kohta tämä menoerä voitaneen pyyhkiä pois, jolloin sama raha luonnollisestikin jää muuhun kulutukseen. Ja silloin Suomen talous piristyisi kummasti. Myös Suomen vaihtotase paranisi, sillä lämmitykseen nyt tarvittavat fossiiliset polttoaineet öljy ja hiili tuodaan ulkomailta. Mutta ei tuotaisi enää jatkossa, kun niitä ei lämmittämisessä enää tarvita.

Mutta tämä kaikki voi päättyä myös todella huonosti. Näin käy silloin, jos homepommi laukeaa, ja jos energiansäästön sijaan kaikki joudutaankin rakentamaan lopulta uusiksi ja vähintään 2-kertaisin kustannuksin. Ja euromääräisten asioiden rinnalle saattaa nousta ja asioiden mennessä pieleen varmasti nousee myös ihmisten terveys.

Tällä hetkellä 600.000 - 800.000 suomalaista altistuu päivittäin home- ja kosteusvaurioille. Eikä meillä ole käytännössä vielä ainuttakaan nollaenergiataloa. Mutta nyt kun tällaiseen kokeiluun lähdetään, ja lähdetään aivan nollakokemuksella, niin tässä voi olla sellainen vaara, että kaikki ei onnistu aivan toivotulla tavalla.

Silloin lopputulos voi olla iso katastrofi kansantalouden kannalta (jos asiaa tarkastellaan euromääräisesti). Lopputulos voi olla iso katastrofi myös kansanterveyden kannalta (jos asiaa tarkastellaan terveysvaikutusten osalta, kun nytkin jo liki miljoona suomalaista altistuu rakennusvirheille joka päivä).

Kun Hiroshimaan ja Nagasakiin heitettiin atomipommit elokuussa 1945, niin molemmissa kaupungeissa kuoli välittömästi 75000 ihmistä, ja myöhemmin terveytensä menetti vielä toinen mokoma lisää.

Talvisodassa kuoli 105 päivän aikana yli 25000 ja haavoittui yli 43000 suomalaista. Jatkosodassa kuoli 73000 suomalaista lisää, ja haavoittuneita oli yli 158000.

Työn perässä Ruotsiin lähti 1960-luvulla 200 tuhatta suomalaista, ja ennen sotia 100 tuhatta oli muuttanut Amerikoihin. 1800-luvun suurina nälkävuosina menehtyi 150000 suomalaista nälkään ja tauteihin.

Nämä ovat olleen kaikki isoja menetyksiä.

Mutta nämä ovat hyvin pieniä numeroita siihen nähden, mikä vaikutus lähes utopiaa tavoittelevalla nollaenergiarakentamisella mahdollisesti tulee olemaan. Se näet koskettaa miljoonia suomalaisia, ja siinä leikissa monikin voi menettää omaisuutensa ja/tai terveytensä epäonnistuneen rakentamisen seurauksena.

Meidän leveyspiireillä nollaenergiarakentamisen ainoa ongelma ei ole talven pakkaset, vaan useimpina vuosina toistuvat isot lämpötilaerot. Kesän ja talven lämpötilaero voi olla suuruusluokkaa 50-60 astetta. Tai tällaisiin lämpötilaeroihin joudutaan joka tapauksessa varautumaan, vaikka Etelä-Suomessa ei enää joka vuosi talvea tulekaan. Vaikka me osaisimmekin rakentaa talon, joka ei kaipaa lämmitystä edes -30C pakkasillakaan, niin kosteusongelmia alkaa tulla viimeistään silloin, kun sama talo voimakkailla jäähdytyksillä laitetaan muutamaksi päiväksi +30C helteeseen.

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Eka pakkasyö takana

Tänään aamulla ulkona oli -4C pakkasta. Tämä oli tämän syksyn ensimmäinen ihan kunnon pakkasyö tässä meidän kohdalla, tai ehkä kerran pari auton lasit ovat pikkuisen olleet aamulla jäässä. Ei ole kuitenkaan skratapa tarvinnut. Eikä tarvinnut nytkään, kun käytin autossa sisälämmitintä, joka puolessa tunnissa sulatteli tuulilasin...

Myös talon pohjoinen seinä oli aamulla kuurassa. Sellainen ilmiö näkyi tänään aamulla, että vuorilaudan kiinnityksessä käytetyt 120mm ruuvit toimivat näköjään jossain määrin kylmäsiltana, tai tässä tapauksessa toivat talon rungosta lämpöä pintaan niin, että ruuvien ympäriltä kuura oli sulanut pois muutaman sentin alueelta. Vuorilaudan takana olevat ruodelaudat (pystyssä) ja ruuvien paikat olivat siis selvästi näkyvillä. Muuten ruuveja ei kesäisin oikein huomaakaan, koska vuorilaudat on ylimaalattu kiinnittämisen jälkeen, eli ruuvitkin ovat saaneet maalia päähänsä. Vaikka kyllä näissä kuvissa näyttää ihan siltä, ettei ruuveja olisi maalattu lainkaan, mutta ehkä maalia on sitten vain ohuelti.



tiistai 18. lokakuuta 2016

Nyt en ymmärrä?

Jokin aika sitten ihmettelin täällä blogissani sitä, että eikö ilmavesilämpöpumppu säästäkään mitään?

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Täytyy sanoa, että kyllä tämä asia on jäänyt mietityttämään edelleenkin, ja olen vähän nyt yrittänyt tutkiskella, että voisiko meillä nyt olevalle tilanteelle tehdä jotain, esim. tehdä kytkennät toisin, tai voisiko sitten laskelmia tehdä eri tavalla?

Varmasti voisi.

Nyt lämpöpumppu lämmittää meillä lämmintä käyttövettä. Ja puolet vuodesta eli noin 6kk ajan se ei mitään muuta teekään (lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut pois päältä maaliskuulta lokakuulle). Näin syksyisin ja keväisin ja toki talvellakin (jos ei ole paukkupakkaset ja pumppu pysähdyksissä) lämminvesivaraajasta otetaan lämpöä myös lattiakiertoon.

Nyt olisi mahdollisuus parantaa hyötysuhteita niin, että lämpöpumpun ja vesivaraajan "väliin" laitettaisiin vielä toinen vesivaraaja, jonka lämpötila olisi esim. noin 30-35C ja josta otettaisiin suoraan lattiakiertoon lämmin vesi. Käyttövesi voitaisiin lämmittää vaikka sähkölläkin, koska lämpöpumppu on huono tekemään vettä korkeisiin lämpötiloihin.

Seuraava kysymys olisi tietysti se, että miksi asiat pitäisi tehdä näin monimutkaisesti? Miksi tarvittaisiin 2 vesivaraajaa, vesikiertoinen lattialämmitys, ja suhteellisen kallis ilmavesilämpöpumppu? Kun kaiken saman voi tehdä ja pystyy tekemään myöskin tavallisella 2 tonnin ilma-ilma-lämpöpumpulla, jonka lämmitystehoa voi tehostaa takkatulella, jos lämpöpumpun sijoittaa niin, että se tehostaa takasta tulevan lämpimän ilman kiertoa.

Teki sitten niin taikka noin, niin molemmissa näissä järjestelmissä varavoimana olisi aina suora sähkölämmitys. Ilmavesilämpöpumpussa on toki isommat tehot mitä "normaalissa" ilma-ilma-lämpöpumpussa. Mutta on siinä myös 4-kertainen hintakin, eli jos samalla rahalla ostaisikin 4 kpl "normaaleita" lämpöpumppuja, niin niiden yhteenlaskettu teho varmasti pärjää hyvin yhdelle ilmavesilämpöpumpulle.

Entä jos alkaisinkin laskemaan asiat jotenkin toisin, nythän laskin saadun hyödyn sitä lähtökohtaa vasten, että mitä jos en olisikaan hankkinut lämpöpumppua, vaan olisikin jatkettu suorasähkön varassa. Ehkä näin ei pitäisi asioita laskea ollenkaan?

Sillä jos lasken lämpöpumpun kannattavuuslaskelmat samalla tavalla, mitä useimmat muutkin talonrakentaja laskevat, silloin minäkin saan ihan sama lopputulokset, ja ne lopputulokset ovat tosi hyvät, ja näillä lopputuloksilla voi ilahduttaa kenet tahansa lämpöpumpun myyjän.

Nimittäin asiat voisi laskea myös näin:

Talo-Rautio - toteutunut sähkönkulutus ilmavesilämpöpumpulla vuoden aikana = 13844 kWh.
Kotitaloussähkön arvioitu osuus = 5000 kWh, jolloin lämmityssähkö oli 8844 kWh/vuosi.
Käytetty ilmavesilämpöpumppu = Viessman 200S AWB ilmavesilämpöpumpun 8,3 kW:n teholla.
Lämpöpumpun COP-luku:
COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Jos oletetaan, että maalämpöpumpun vuosittainen hyötysuhde olisi noin 1/3, niin jos ilmavesilämpöpumppu ei ole aivan niin tehokas, niin ehkä sen hyötysuhde voisi kuitenkin olla luokkaa 1/2,5? Eli yhden suhde 2,5:een (1 kWh sähköä tuottaisi 2,5 kWh lämpöä)

Sen jälkeen laskelmat menevät näin:
Lämmityksen sähkönkulutus lämpöpumppua käyttäen 13844 kWh - 5000 kWh = 8844 kWh.

Mikäli lämpöpumppua ei olisi ollut, olisi sähkönkulutus COP laskentaa käyttäen ollut 8844 x 2,5 = 22110 kWh /vuosi. Tätä lopputulosta voi vallan mainiosti peilata myös rakennuslupaa varten tehtyä energiaselvitystä vasten - siellä arviokulutuksen määränä oli 23287 kWh/vuosi/lämmitys. Tai jos syötän oman taloni volyymiluvut ja lämmitystaparatkaisut Motivan laskuriin, sieltä tuloksena tulee 25600 kWh vuosittaiseksi sähkönkulutukseksi. Eli kaikki näyttää hyvältä - samalla hehtaarillahan nämä kaikki 3 lukua selvästikin ovat - arvioitu kulutus 2,5:n COP arvolla, energiaselvityksen lopputulema ja Motivan laskuri eli 22110 kWh ja 23287 kWh ja 25600 kWh. Tai ei näillä luvuilla ainakaan oleellisen suurta eroa ole.

Jolloin nyt voidaan kätevästi laskea ilmalämpöpumpun säästö ja kannattavuus tältä pohjalta:

Säästö = 22110 kWh - 8844 kWh = 13266 kWh ja sille hinta 12c/kWh tasoa käyttäen = 0,12€ x 13266 = 1591,92 euroa (vuosittaisen säästön määrä), ja kun hankintahinta eli 8600,00 euroa jaetaan tällä, saadaan takaisinmaksuajaksi = 8600,00€/1591,92€ = 5,4 vuotta!!!

Mitäs minä tuolla aiemmin sanoin? Tällaisella lopputuloksella ilahduttaisi kenet tahansa lämpöpumppumyyjän, ja nyt lopputulos on kutakuinkin sellainen, mitä kaikki muutkin lämpöpumpun ostajat ovat laskeneet. Tai että mitä myyjän taholta heille on valmiiksi laskettu.

Tässä kohtaa pitää muistin virkistyksenä ja ilon pilaamiseksi kuitenkin todeta oman taloni vuosikulutus ilman lämpöpumppua. Se oli siis mittarilukeman perusteella 17162 kWh ja kun saadun säästön laskin normeerauskertoimien avulla, niin säästöä tuli oikeasti siis vain noin 371 euroa vuosittain (eikä 1592 euroa vuosittain). Ja vastaavasti lämpöpumppuinvestoinnin takaisinmaksuajaksi tulikin siis yli 20 vuotta, eikä noin 5 vuotta.

Eli niin kuin tässä nyt nähdään, erilaisia laskelmia voidaan tehdä aika monella tavalla...

Seuraavaksi aloin sitten surffailla netissä katsomassa, että onko kukaan muu pettynyt lämpöpumppulla saatuihin säästöihin? Paljon ei osumia löytynyt, mutta jotain kuitenkin. Tässä yksi:


Iltalehden juttu vuodelta 2012. Kuva tästä linkistä:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001751266.html
Yllämainitun Iltalehden jutussa kerrotaan Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusta, jonka mukaan: "Lautakunnan mukaan kuluttajalla on oikeus purkaa kauppa. Ahsellia on suositeltu palauttamaan ostajalle tämän osuus kauppahinnasta "käyttöhyödyllä vähennettynä". Lisäksi maahantuojan pitää korvata lämpöpumpun asentamisesta aiheutuneet kustannukset." Jutussa ei kerrottu sitä, että mitä kuluttaja sitten teki? Ja noudattiko yritys lautakunnan ratkaisua? Eli purettiinko lämpöpumpun asennukset pois? Jos näin tehtiin, olisiko tämä mahdollisesti ainoa Suomessa pois purettu lämpöpumppu? Eihän kukaan nyt yleensä lämpöpumpusta luovu, vaikka se ei ihan odotuksia täyttäisikään?
Lämpöpumppuja kuitenkin myydään Suomessa hyvin, niitä on Suomessa jo 670000 kpl. Ja määrä kasvaa, tässä linkissä lisää lukuja:

http://www.sulpu.fi/-/lampopumppujen-myyntimaarat-kasvoivat-vuonna-2014

Tuolla linkissä myös kerrotaan, että lämpöpumput tuovat asuintaloihin energiaa vuosittain noin 5 TWh (viisi teravattituntia - teravatti on miljoona megavattia eli miljardi kilovattia). Jos 670000 lämpöpumppua tuottaa yhteensä 5 TWh, silloin yhden lämpöpumpun keskimääräinen tuotto pitäisi olla 7462 kWh vuosittain. Kai se sitten näin on. Euroiksi muutettuna saatu hyöty on silloin keskimäärin noin 750 euroa per lämpöpumppu.

Jos on noin, seuraavaksi on minusta mielenkiintoista katsoa, että miten tämä talon ympäriltä talon sisälle lämpöpumpun pumppaama lisäenergia mahtaa "kaunistaa tilastoja", eli vähentää muiden energiamuotojen kulutusta? Onhan tuo 5 teravattia kuitenkin jo sellainen määrä energiaa, että se näkyy. Tilastoistahan tämä tieto on helposti saatavilla, ja tilastot näyttävät esim. tältä, alla oleva graafi löytyy tästä linkistä:

http://www.stat.fi/til/asen/2014/asen_2014_2015-11-20_tie_001_fi.html

Asumisen energiankulutus Suomessa vuosittain.

Noissa pylväissä näkyy normaalia kylmemmät talvet eli 2010 ja 2012 selvästi muita pylväitä korkeampina. Mitään muuta tuossa kuvassa ei sitten omasta mielestäni näykään? Ja nyt tulee eka kohta, jossa en ymmärrä? Siis kun noissa pylväissä näkyy (aivan sattumalta) juuri se ajanjakso, jolloin lämpöpumppujen suosio on räjähdysmäisesti kasvanut, niin miksei niiden avulla tuotettu yhteisteho ole painanut Suomi-tason kokonaisenergiankulutusta laskuun? Eikös näin olisi pitänyt käydä?

En nyt löydä ihan tähän hätään nopeasti lämpöpumppujen myyntitilastoa, joka yltäisi vuoteen 2014 asti, mutta tässä olevassa tilastossa on vuosi 2012 mukana, ja kun lämpöpumppuja nyt on 670000 kpl, niin tämäkin auttaa näkemään miten huimaa kehitys on ollut vuosina 2008 -> 2014:

Lämpöpumppujen määrä Suomessa.

Vielä löytyy tuolta ylempänä mainitusta stat.fi eli Tilastokeskuksen linkistä myöskin eri energiamäärien kehitys, jossa lämpöpumpuilla tuotetun energian määrän nousu näkyy selvästi:

Asumisen energian lähteet.
Kaukolämpö on lämmön lähteistä suosituin ja tärkein. Miten on muuttunut kaukolämmön määrä vuodesta 2008 vuoteen 2014? Se on ehkä hivenen noussut? Matkalla näkyy vuoden 2010 ja 2012 muita talvia ankarammat talvet. Puun käyttö on toiseksi suosituinta, ja sekin on pysynyt samoissa vuodesta 2008 vuoteen 2014. Kolmantena tulee sähkö. Sen käyttö asuintalojen energian lähteenä on vähän noussut. Öljyn käyttö on vähän laskenut. Lämpöpumpuilla tuotetun energian määrä on noussut selvästi. Mutta mitä hyötyä tästä noususta on ollut, kun minkään muun käytetyn energian (öljy poislukien) käytön määrä ei tunnu oikein laskevan?

Vai onko tässä nyt käynyt sillä tavalla, että lämpöpumppujen arvioitu tuotto on pelkästään arvioitua tuottoa, eikä todellista tuottoa olekaan syntynyt? Ei ainakaan siinä määrin, mitä on laskettu? Samaan aikaan 6 vuodessa myös talojen rakennusmääräyksiä on kiristetty, talojen energiatehokkuus on parantunut - joten luulisi, että lämpöpumppuenergia pois lukien kaikki muut käppyrät olisi reippaassa laskussa? Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Ja nyt en ymmärrä, mistä tämä voisi johtua?

Olisiko mahdollisesti käynyt niin, että tarkastelujaksolla vuodesta 2008 vuoteen 2014 Suomen väkiluku tai asumisen väljyys olisi (räjähdysmäisesti) kasvanut? No näin ei ole käynyt, muutamien viime vuosien aikana Suomen väkiluku ei ole oleellisesti muuttunut, ei myöskään asumisväljyys, josta graafia tässä:

Asumisväljyyden kehitys Suomessa.

Jos kerran Suomessa lämpöpumppujen määrä kasvaa, ja oletettavasti lämpöpumpuilla tehdyn energian määrä kasvaa yhtä huimasti, niin mihin se lämpöpumppujen lämpö oikein menee, kun ei se missään tilastoissa näy? Jos näkyisi, muiden energiamuotojen käytön olisi mielestäni pitänyt laskea, ja ainoa joka hivenen oli laskenut oli öljy.

Tietysti voihan tässä olla vielä sellainenkin mahdollisuus, että mitä jos asuntojen lämpötila olisi 6 vuoden aikana tasaisesti kasvanut? :-) Silloin se lämpöpumpuilla mahdollisesti tehty lisäenergia kuluisi siinä... :-) (tämä nyt vähän huumorimielessä pohdittua)

Jos nyt lukijoiden puolella joku keksii ratkaisun, mistä tämä dilemma voisi johtua, niin saa toki auttaa - eli kertoa mistä ilmiö johtuu?

Sillä jos nyt itse katson ruohonjuuritasolta ylöspäin, niin en ainakaan omassa lämpöpumpussani kovin suuria tuottoja pysty näkemään. Samoin jos taas katson ylätason tilastoja Suomi-tasolla, niin en minä näe lämpöpumppujen vaikutuksia kovin konkreettisesti oikein sielläkään? En ainakaan siinä laajuudessa mitä minun mielestäni pitäisi näkyä...

Siis ainoa mikä näkyy, on tuossa toiseksi viimeisessä graafissa oleva lämpöpumpuilla tuotetun energian kasvu 5 teravattiin - mutta kun se on itsessään pelkkää teoreettista laskentaa. Konkreettisesti tämän lisähyödyn pitäisi näkyä siten, että joku muu energiamuoto menettäisi selvästi otettaan rakennusten lämmitysmuotona. Käyrien laskuun pitäisi antaa lisävauhtia myös energiamääräysten kiristyminen ja jossain määrin myös ilmastonmuutoksesta johtuva vähäisempi energian kokonaistarve.

Tietysti olen minä kuullut myös paljon positiivisia kokemuksia monelta esim. öljystä maalämpöön siirtyneeltä vanhan kiinteistön omistajalta, entä tietenkään näitä kertomuksia halua kiistää. Toteutuneista luvuista ja säästöistä olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan lisää.

tiistai 11. lokakuuta 2016

Vanha kaivo yllätti


Tänään lähti pihalta viimeinen savikasa - ja samalla löytyi vanha kaivo!
 
Kaivo oli keskellä pihaa, vain muutaman metrin päässäterassin reunasta.
Ylin kaivonrengas puuttui. Laudalla mitatessa syvyyttä oli noin parisen metriä.
Sama toisesta suunnasta. Savikasasta ei ole oikeassa laidassa enää kuin rippeet
jäljellä. Kohta nurmikkoa pukkaa...
Eniten vanhassa kaivossa yllätti sen sijainti. Se oli ihan keskellä pihaa. Toiseksi eniten yllätti se, että sitä ei oltu koskaan aikaisemmin huomattu, ja sentään ollaan tässä jo asuttukin yli kaksi vuotta.

Se, että kaivo löytyi vasta nyt, oli tietysti sattuman kauppaa, ja hyvä että se löytyi traktorin työskennellessä. Traktori nyt ei kuitenkaan kaivoon mahdu putoamaan. Toisin olisi voinut käydä, jos savikasa olisikin poistettu käsipelillä, eli lapiolla ja kottikärryllä. Kaivossa ei nimittäin ollut kantta ollenkaan. Tai kaivo oli siis (ilmeisesti) peitetty pelkällä styroks-levyllä, joka sitten traktorin kauhan alla meni rikki, ja styroksin palaset ja muu päällä ollut maa-aines putosi kaivoon. Paksu stryroksi tietysti kestää ihmisenkin painon aika hyvin. Betoninen kaivonkansi tontilta löytyi jo aikaisemmin, mutta se oli ihan eri paikassa. Jolloin kun löytyi kansi, mutta ei kaivoa, kuvittelin tietysti, että kaivo on aikanaan täytetty, kun tontti on jäänyt asumattomaksi joskus 1980-luvulla.

No, täytettiin se kaivo nyt, ja loput savet ajettiin pihasta pois. Vanhoille tonteille rakennettaessa pitäisi ilmeisesti kopsutella rautakangella koko tontti läpi?

Savikasa lähdössä pois pihasta kauha kerrallaan...
Aitaan jätettiin portti, jotta työkoneet ja tarvittaessa myös pelastuslaitos
pääsevät pihaan jatkossakin, ja aitaa rikkomatta.
Portin edessä vanerin pala suojaa kaupungin kaivoa,
ettei sinne menisi ylimääräistä tavaraa, kun sitä pyörissä kulkeutuu.

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Alkaa piha siistiytymään

Tällä hetkellä ei ole sisäpihalla enää yhtään lautakasaa eikä kivikasaa, eli nyt näyttää tältä:







Savikasa pihassa vielä on, mutta sekin lähtee ensi viikolla. Sen tähän voisi vaikka kylvää nurmikon. Toinen kesä jo menikin niin, että nurmikkoa ei ole ollut. Ai miksi ei? Siksi kun on niin pieni tontti, eli koko nurmikon paikka on tarvittu rakentamisessa, esim. viimeistä kukkaistutusallasta rakennettaessa pihan näytti tältä:

Jos katsoo kuvan ylälaitaa, tai oikeaan laitaan, niin piha on täynnä jos vaikka
mitä... Mutta nyt tämä kaikki muu on siivottu pois.
Lisäksi yksi iso muutos tälle kesää on se, että tontille on saatu aita, nyt näyttää siis kadulta päin katsottuna tältä:

Näkymä kadulta. Vielä tarvitaan pientä loppusiivousta tässäkin kohtaa.
Ehkä tämäkin taloprojekti tästä vielä valmistuu... :-) Itse näkisin, että lopputarkastus pidetään ensi kesänä. Tai jos ei pidetä, sitten pitää hakea pidennystä rakennuslupaan, se näet päättyy 30.6.2017, jolloin tulee 5v rakentamista täyteen.

torstai 6. lokakuuta 2016

Lämmöt päälle ja savut sisään

Otsikossa mainitut asiat eivät liity toisiinsa, mutta sattuivat samalle päivälle kuitenkin.

Tänään siis laitoin lattialämmityksen päälle. Takka oli päällä ekan kerran 16.9 eli tasan 3 viikkoa sitten. Ei meillä nytkään vielä kylmä tullut, vaikka huonelämpötila jo laskikin 20-21C paikkeille eilen.

Sekin tuntui aika vilpoiselta, kun kesällä on tottunut pari astetta korkeampiin huonelämpötiloihin. Tänään oli kyllä jo lämpöisempää, kun ei ollut tuulinen ilma. Mutta laitoin lattialämmityksen silti päälle, sillä lattioissa massat ovat sen verran suuret, että sitä pitää hieman "herätellä" etukäteen - siis lämmittää jo hyvissä aloin asteen taikka pari.

Lattialämmitys on nyt aluksi päällä 3 tuntia joka päivä. Pari tuntia päivällä, ja tunnin illalla. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumppu on kello-ohjauksella säädetty käynnistymään 2 kertaa vuorokaudessa. Toinen käynnistyminen on puolilta päivin, koska silloin ulkolämpötila on korkeimmillaan. Toinen käynnistyskerta on illalla, koska silloin lämmintä vettä tarvitaan eniten. Yön kylminä tunteina lämpöpumppu ei käy ollenkaan (käynnistyminen on estetty kello-ohjauksella). Näin olen yrittänyt saada lisää tehokkuutta ja pidempiä työhukeja kompressorille. Kompuralla kun on rajattu määrä käynnistyskertoja, joten mitä kauemmin se pyörii yhdellä käynnistymisellä, sen parempi.

Nyt kun laitoin lattialämmityksen päälle, niin sekin käynnistyy kello-ohjauksella aina samoihin aikoihin, mitä lämpöpumppukin on käynnissä. Näin varmistuu se, että lämpö menee lattiapiiriin lämpöpumpulta, eikä sähkövastukset napsahda päälle.

Moni tiettävästi valitsee maalämmön (myös) siksi, että se on yksinään riittävä, jolloin muuta lämmitystä ei tarvita. Ilmavesilämpöpumppu tarvitsee aina muutakin lämmitystä (se ei siis toimi paukkupakkasilla), ja se muu lämmitys on yleensä sähkö.

Molemmilla lämmitysjärjestelmillä siis lämmitetään ensin varaajan vesi. Lämpöpumppu "haistelee" varaajan veden lämpöä koko ajan, ja lähtee käyntiin jos lämpötila vähän laskee (paitsi jos käynnistyminen on kello-ohjauksella estetty tiettyinä aikoina, esim. öisin). Jos lämpöpumpun teho ei riitä, silloin varaajan kyljessä on kaiken varalta sähkövastukset. Niissä on termostaatti, joka reagoi tietyssä lämpötilassa, jos varaajan veden lämpötila laskee "liikaa", eikä lämpöpumppu ole siihen ollenkaan tai riittävällä teholla reagoinut. Silloin varaajan vesi lämpeneekin sähkövastuksilla.

Mikä sitten on asukkaan kannalta maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun ero? Oikeasti eroa ei ole. Molemmat lämmitysjärjestelmät toimivat täysin automaattisesti, ja kumpaankaan ei tarvitse koskea - jos ei halua koskea. Eli ilmavesilämmöllä lämpenevä talo osaa mennä itse sähkölämmitykselle, jos tulee kovat pakkaset, ja se osaa itse palata lämpöpumpun lämmitykseen, kun pakkanen lauhtuu. Eikä siinä sen kummallisempaa "tekoälyä" tarvita kuin termostaatti. Se säätää lämpövaraajan kyljessä sähkövastuksen päälle tai pois päältä. Ihan samalla tapaa mitä sähkökäyttöisestä saunan kiukaassakin oleva termostaatti vahtii lämpötilaa ja kytkeytyy tarvittaessa päälle.

Lattialämmityksen kiertovesipumppu.
Oli kokonaan poissa päältä 1.4 -> 6.10.2016.

Nyt töpseli on taas seinässä. Lattialämmityksen
kiertovesipumppu käy aikaohjauksella.
Kellon jälkeen on myös virtamittari. Pumppu kuluttaa
sähköä noin 18W, eli ei paljon mitään, mutta virta-
mittarista näkee sen, onko pumppu ollut käynnissä,
eli onko sähköä kulunut.

Ilmavesilämpöpumppu on säädetty käynnistymään klo 11:30 ja 18:30.
Pumpulla on käyntiaikaa enintään 3h. Ei sitä aikaohjatusti koskaan
sammuteta, ja ennen kuin lattialämmitys oli päällä, lämpöpumppu kävi
yleensä tunnin kerrallaan, eli yhteensä noin 2 tuntia per päivä.

Lämpötila tänään 21,7C ennen lattialämmityksen
päälle kytkemistä.
Sitten vielä otsikossa mainittuun toiseen asiaan, eli oli meillä tänään takkakin päällä. Ja samaan aikaan saunan kiukaassa paloi tuli. Saunan kiukaan jatkeena on tiilipiippu, johon on kytketty myös takkahuoneen takka. Takkahuoneen takka on ollut käytössä vain kovimmilla pakkasilla. Nyt kun on rakennettu tiilipiippu, jossa on 2 hormia rinnakkain, niin tämä järjestely ei nykyajan taloissa oikein toimi. Ei ainakaan meillä.

Nykyisin talot ovat liian ilmatiiviitä, jolloin tässä käy nyt aika usein ainakin meidän talossa sillä tavalla, että kun puukiukaan savukaasut menevät ensin omaa hormiaan ylös taivaalle - niin osa savusta tulee IV-koneen vetämänä viereistä takkahuoneen takan hormia pitkin takaisin sisään. Silloin savun tuoksu on ylimmän kerroksen makuuhuoneessa aika voimakas. Jos menee sulkupellin eteen seisomaan, niin vedon tuntee sormissaan helposti, aika pitkänkin matkan päästä. Yritin nyt tänään tukkia vetoisuutta sanomalehdillä, saa nähdä auttaako se yhtään. Toinen ratkaisu ongelmaan on se, että aina kun saunan kiukaassa palaa tuli, niin sitten pitäisi sytyttää aina samalla myöskin takkahuoneen takka. Silloin molemmissa hormeissa savu menee taivaalle. Jos käyttää vain toista hormia (eli saunan kiuasta tai takkahuoneen takkaa), silloin käyttämätön hormi tuo toisen hormin savut takaisin sisään.

2-horminen tiilipiippu yläkerran makuuhuoneessa. Vasen sulkupelti on auki,
ja menee saunan kiukaalle. Oikea sulkupelti on kiinni - ja nyt myös sanoma-
lehdillä tiivistetty, ettei tyhjästä hormista olisi vetoa huonetilaan.
Mutta noin yleensä ottaen - tämä oli siis jossain määrin toimimaton ratkaisu.

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Ilta-Sanomat 5.10.2016

Tänään Iltalehdessä oli mielestäni mielenkiintoinen lämmitysmuotojen kustannusvertailu, jossa (tietenkin) maalämpö oli ylivoimainen voittaja. Tulokset oli saatu Motivan lämmitystapojen vertailulaskurista.

"Motiva-konserni tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla he voivat tehdä resurssitehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja. Motiva-konserniin kuuluvat Motiva Oy ja Motiva Services Oy.

Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva Oy toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita pääsääntöisesti yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot.

Motiva Services Oy toteuttaa energia- ja materiaalitehokkuushankkeita yhteistyössä erityisesti yritysten ja yhteisöjen kanssa. Motiva Services Oy tarjoaa yrityksille energiatehokkuuden konsultointipalveluja ja hallinnoi Suomessa Pohjoismaista ympäristömerkkiä ja EU-ympäristömerkkiä. Pääasiakkaita ovat yritykset, kunnat, tutkimuslaitokset ja vihreää liiketoimintaa edistävät organisaatiot."

(Poiminta Motivan omilta nettisivuilta)

Noista lähtökohdista Motivan tarjoamat laskurit ja tiedot pitäisi omasta mielestäni aika luotettavalla pohjalla? Joten vähän kummalliselta tuntuu, kun itse tämän artikkelin luin. Sillä itse en ole omissa kokeiluissani päässyt samoihin lopputuloksiin.

Eikä minullakaan ole sidoksia mihinkään energian myyjiin, eikä muutenkaan tarvetta vääristellä omia kokemuksia. Minäkin vain yritän löytää ne parhaat saatavilla olevat ratkaisut, niin kuin varmaan yrittää tuhannet muutkin Ilta-Sanomien lukijat. Siksi aihepiiri kiinnostaa - tällä kertaa niinkin paljon, että lämmitystapavertailujen tulokset olivat päässeet ihan lööppiin saakka. Minusta on muutenkin hyvä, että tätä aihetta pidetään tapetilla, koska asialla on merkittävä (kansan)taloudellinen merkitys, ja myös ympäristön näkövinkkelistä lämmitystavan valinnalla on iso merkitys.




Uskoisin, että Motivan laskurin perusteella tehdään aika paljon ratkaisuja ja vertailuja lämmitystapaa valittaessa. Näin siitäkin huolimatta, että Ilta-Sanomien haastattelema Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna huomautti lehtijutussa, että "laskelmiin kannattaa suhtautua varauksella, koska ne ovat vain suuntaa antavia."

Toisena vaikuttavana tekijänä talonrakentajalla on varmastikin rakennusluvan liitteeksi tehdyt laskelmat, jotka yleensä lasketaan jossakin insinööritoimistossa. Mutta usein tämä juttu meneekin niin, että kun rakentaja saa oman talonsa "lukemat" ja lämmitystehon tarpeen, niin sitten ne käydään syöttämässä esim. Motivan sivuilta löytyvään laskuriin, ja sieltä saatavan vertailutuloksen perusteella tehdään lämmitysratkaisut omaan taloon sen mukaan, mitkä vaihtoehdot ovat edullisia, eli ovat pärjänneet Motivan vertailussa hyvin.

Mutta onko tässä nyt tarjolla sudenkuoppa, ja luotetaanko Motivan laskuriin sittenkin liikaa - vaikka ne ovatkin vain "suuntaa antavia"?

Nimittäin itsekin meinasin laittaa omaan talooni maalämmön. Ihan jo rakennusvaiheessa - ja siitä syystä, että moni maalämmönmyyjä sitä omilla laskelmillaan ja Motivan laskuria apuna käyttäen perusteli niin hyvin. Enkä minäkään niitä perusteluita yhtään epäillyt. Ne vaikuttivat hyvinkin tarkkaan harkituilta ja lasketuilta. Enkä maalämpöä siksi jättänyt laittamatta, että olisin ollut eri mieltä maalämmön edullisuudesta.

Maalämpö jäi laittamatta meidän taloon siksi, että halusin laittaa sen vasta jälkiasennuksena - siis vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Silloin siihen olisi ollut mahdollisuus saada kotitalousvähennystä. Ja tässä minulla kävi omasta mielestäni hyvä tuuri.

Nimittäin jo ekan vuoden sähkönkulutusluvut yllättivät. Ne kun jäivät niin pieneksi, että maalämpö ruksattiin siinä vaiheessa yli, eikä sen asentamista voinut enää vakavasti harkita.

Maalämpöä puolet halvempi ilmavesilämpöpumppu kuitenkin kiinnosti. Vaikkakin nyt tuon edellisen kirjoitukseni perusteella taisi käydä kuitenkin niin, että sekään ei sitten kannattanut? Ei ainakaan euromääräisessä tarkastelussa. Ympäristön näkökulmasta se lienee kuitenkin hyvä valinta edelleenkin.

Iltalehden käyttämä talotyyppi on ollut 150m2, huonekorkeus 2,6 metriä, asukkaita 4 ja sijainti Keski-Suomi. Omassa talossani on muuten luvut kutakuinkin samat, paitsi lämpimät neliöt on 241 ja sijaintina Etelä-Suomi.











Jos "Keski-Suomen talon" maalämmön investointikulu on luokkaa 15000€, niin omaan talooni sellaisen olisi saanut parisen vuotta sitten kysytyn tarjouksen perusteella hintaan 17550€. Kallein tarjous oli päälle 20 tonnia. Tarjousten sisältö ei kuitenkaan ollut ihan yks´yhteen, eli tarjoukset eivät olleen ihan suoraan vertailukelpoisia. Uskoisin, että vähän pienempään taloon tuo 15000€ kuitenkin riittää tänä päivänäkin ihan hyvin. Eli tällä rivillä asia on oikein.

Sitten oman taloni ilmavesilämpöpumppu maksoi asennettuna 8600€. Tässä hinnassa oli varmastikin ns. "pääkaupunkilisät", eli pienempään taloon pienemmässä kaupungissa tämä hankintahinta voisi olla ehkä pienempikin? Iltalehden tuloksissa ilmavesilämpöpumpun hinnaksi oli laitettu tasan 10000€. Jolloin lopputulos alkaa jo tässä(kin) kohtaa kallistua maalämmön voitoksi.

Kallistuminen lisääntyy entisestään, kun sähkölämmityksen vuosikuluksi on kirjattu vertailussa 2347€ "2010-luvun talolle", itselläni ekan vuoden sähköt maksoivat kuitenkin vain 1888€.

1960-luvun suorasähkölämmitys maksaa Motivan laskurin mukaan 4016€, jolloin se tarkoittaa noin 40000 kWh:n vuosikulutusta. Uskon että asia on noin, ja tässä tapauksessa ja näillä kWh-määrillä maalämpö kyllä kannattaa jo asentaa, eli se kannattaa oikeasti.

Uuden talon sähkönkulutusta pitäisin vähän yläkanttiin arvioidulta, eli minusta nykytalot oman kokemukseni mukaan ei ihan noin paljon kuluta. Ei siltikään vaikka huomioidaan nykyvuosien lauhat talvet, ja normeerataan niiden perusteella kulutus siten, että kulutustaso saadaan laskennallisesti keskiarvovuoden tasolle. Se meidän talon "eka vuosi" oli siis noin 20% normaalia lauhempi, ja jos 1888€ kerrotaan 1,2:lla - silloinkin lopputulos on vasta 2265€.

Jos sähkölämmitys arvioidaan yläkanttiin, ihan niin kuin ilmavesilämpöpumpun hankintakulutkin - niin kyllähän tässä vertailussa sitten helposti niin käy, että voittajaksi tulee aina maalämpö. Sillä eihän öljylämmitys, pelletti tai kaukolämpö näille oikein pärjää...?

"Motivan vertailulaskurin tekemisestä ovat vastanneet Keski-Suomen Energiatoimisto (www.kesto.fi) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (www.jamk.fi).

Laskuri on tehty Motiva Oy:n tilauksesta ja ohjauksessa, kuluttajien energianeuvonnan käyttöön. Laskurin internet-toteutuksesta vastaa Atlantis Consulting Oy.

Lämmityslaskurin kehitystyön pohjana on toiminut JAMK:n, Jyväskylä Innovation Oy:n ja VTT:n toimesta tehty Heating Tool -laskuri, joka laadittiin osana EU:n IEE-ohjelman BioHousing-hanketta (
BioHousing Heating Tool)."

(Lähde Motivan kotisivut)

Tuosta ylläolevasta lainauksesta Motivan kotisivuilta ei oikein selviä se, että onko vertailulaskurin taustalla käytäntöön perustuvaa tutkittua ja mitattua dataa, vai onko sen taustalla teoreettista laskentaa?

Itselläni on luja luottamus suomalaiseen poliisiin, oikeuslaitokseen, yliopistoihin ja tutkijoihin yms. yms. - enkä millään haluaisi epäillä Motivan esittämiä vertailutuloksia. Mutta kyllä tämä tilanne itseäni nyt melkoisesti hämmentää...?

Siis että miksi en omissa kokeiluissani nyt onnistu saamaan samanlaisia tuloksia, mitä Motivan vertailulaskuri antaa? Vertailulaskurin mukaan maalämpö näyttäisi olevan ylivoimaisesti paras, mutta omissa kokeiluissani juuri se vaihtoehto karsiutui ekana pois.

lauantai 1. lokakuuta 2016

Ilmavesilämpöpumppu ei säästäkään mitään???

Voiko otsikko pitää paikkaansa? Tätä jäin itsekin miettimään nyt kun kahden ensimmäisen asumisvuoden jälkeen oli mahdollista vertailla sähkönkulutukset ja sähköstä maksetut eurot kumpanakin asumisvuotena.

Muutimme siis uuteen taloon asumaan 27.9.2014. Ensimmäinen vuosi eli 21.10.2015 asti talossa asuttiin suorasähköllä. Sen jälkeen asennettiin ilmavesilämpöpumppu. Se on nyt käynyt vuoden päivät. Tai tarkemmin sanottuna yli 11 kuukautta, kun tuo lämpöpumpun ensimmäinen lokakuu syksyllä 2015 jäi vähän vajaaksi. Mutta en nyt näkisi, että noilla muutamilla päivillä kuitenkaan olisi oleellista merkitystä vertailussa?

No miten sitten kävi?

Ensimmäisenä asumisvuotena lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 sähköä kului yhteensä 17162 kWh. Ja se maksoi yhteensä 1887,74 euroa.

Toisena vuonna vastaavasti lokakuun alusta 2015 syyskuun loppuun 2016 sähköä oli kulunut yhteensä 13844 kWh, ja sen hinta vastaavasti oli 1600,62 euroa.

Lompakon tasolla jos asioita vertaa, niin sähkössä oltiin jälkimmäisenä vuotena säästetty 3317,9 kWh, joka euroiksi muutettuna ja 12 kuukauden sähkölaskut ynnäten tekee yhteensä 287,12 euroa.

Ja tämä on siis tähän asti kaikki faktaa. Jokaiselta kuukaudelta on olemassa sähkölaitoksen lasku ja laskussa näkyy käytetyt kWh-määrät (jotka näkyvät toki sähköyhtiön nettipalvelussakin jo muutaman tunnin viipeellä).

No onhan se nyt hyvä, että tuli säästöä, eli kehitys on ainakin oikean suuntainen, eikö vain? No joo, en minä tätä kiellä. Mutta ongelmana on silti tuon säästetyn summan euromäärä, sillä oletettavasti säästö on saatu aikaiseksi ilmavesilämpöpumpulla (mikään muu ei ole talossa muuttunut), ja sen investoinnin hinta oli 8600,00 euroa asennettuna.

Joten jos näistä luvuista nyt laskee investoinnille takaisinmaksuajan, se on 8600,00€ / 287,12€ = 29,95 vuotta - eli pyöristettynä tasan 30 vuotta. Ja tällaisen vuosimäärän kanssa ongelmana on tietysti ensiksikin se, että lämpöpumpun elinikä on oletettavasti noin 17-20 vuotta. Joten kun lämpöpumpun käyttötunnit tulevat täyteen, siinä vaiheessa "investointivelkaa" on vielä jäljellä yli 10 vuotta.

No, tietystikään ei näitä asioita ihan näin suoraviivaisesti voi laskea. Ensinnäkään vuodet ei ole veljeksiä keskenään. Eikä ole vedenkulutuskaan. Joten katsotaanpa miten lukemat muuttuvat, kun kahden perättäisen vuoden energiankulutukset normeerataan lämmitystarvelukuja käyttäen. Sen jälkeen niitä sitten jo voikin verrata keskenään. Ja toisekseen, pitää katsoa sekin, että onko ekan ja tokan vuoden välillä vedenkulutuksessa ollut jotain eroja.

Ensimmäisenä asumisvuotena 1.10.2014 -> 30.09.2015 vettä käytettiin meidän perheessä (4 henkilöä) yhteensä 134.171,8 litraa. Eli vähän reilu 134 kuutiota. Se tekee 91,9 litraa per henkilö per vuorokausi.

Toisena asumisvuotena 1.10.2015 -> 30.09.2016 vettä käytettiin yhteensä 129.316,7 litraa. Se on 4,8 kuutiota eli 3,8% vähemmän ja se tekee 88,6 litraa per henkilö per vuorokausi.

Nyt asia huononi ilmavesilämpöpumpun näkövinkkelistä vielä entisestään, eli osa säästyneestä energiasta onkin vähentyneen vedenkulutuksen ansiota, eikä johdu ollenkaan lämpöpumpusta. Ero on tosin häviävän pieni, ja jos oletetaan, että kaikista käytetyistä vesilitroista 40% on ollut lämmintä vettä, ja jos vettä on lämmitetty 55 asteella ( +5:stä -> +60C asteeseen), niin tässä kohtaa vähäisemmästä vedenkulutuksesta johtuen sähkölasku putoaa 124,6 kWh vuositasolla.

Tämän jälkeen pitää vielä normeerata perättäiset 12 kk:n aikajaksot. Tässä laskelmassa tarvittavat kuukausikohtaiset ja paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut löytyvät esim. tästä linkistä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Tätä vertailua tehdessäni syyskuun 2016 luvut vielä puuttuivat, mutta käytin vuoden 2015 lukua, koska Vantaan keskilämpötiloja katsellessani perättäisten syyskuiden keskilämpötila oli Vantaalla sama (muutaman desimaalin tarkkuudella). Ja syyskuun lämmitystarveluku on joka tapauksessa niin pieni, ettei se vertailua heikennä, vaikka perättäisten vuoden luvut vähän eroaisivat syyskuun osalta (korjaan tämän täsmälliseksi sitten kun nämä luvut on kohta puoliin saatavilla).

Lämmitystarveluvut olivat Vantaalla ekan asumisvuoden aikana 1.10.2014 -> 30.9.2015 yhteensä 3431, ja toisena asumisvuotena samalla aikavälillä 3503. Näiden lukujen välinen ero on 2%. Nämä molemmat luvut edustavat ns. "lauhaa talvea", sillä pitkän aikavälin lukuna Vantaalla on 4097.

Tosin ilmaston lämpenemistä johtuu, ettei tähän pitkän aikavälin tasolle nykyään useinkaan enää päästä. Viimeksi on päästy vuosina 2012 ja 2010. Täten lauha talvi on nykyään enempi sääntö kuin poikkeus. Ja nyt oli siis 2 yhtä lauhaa talvea peräkkäin, mikä helpottaa vertailua.

Normeeraan ekan asumisvuoden sähkökulut nyt niin, että jos kerran ekana asumisvuotena sähköä meni 12kk aikana yhteensä 17162 kWh, ja siitä kotitaloussähköä oli noin 5000 kWh, niin loppuosa eli noin 12000 kWh pitää kertoa 1,02:lla. Silloin saadaan toiselle asumisvuodelle se kWh-määrä, joka olisi kulunut, jos lämmitysjärjestelmään ei olisi tehty muutosta, eli jos ilmavesilämpöpumppua ei olisi hankittu.

Tällöin toisen asumisvuoden vertailuluvuksi tulee 12000 kWh x 1,02 + 5162 kWh = 17402 kWh. Eli jos ekana vuotena sähköä kului yhteensä 17162 kWh, niin tokana vuotena sähköä olisi kulunut 17402 kWh, jos lämmitysjärjestelmään ei olisi koskettu, ja jos veden kulutus olisi ollut litran tarkkuudella ihan sama. Veden kulutus kuitenkin väheni, jolloin siinä saatiin säästöä aiemmin laskettu 124 kWh, jolloin toisen vuoden vertailuluvuksi tulee 17402 - 124 = 17278 kWh.

Ja tuosta luvusta kun otetaan nyt pois oikeasti ja mittarin mukaan toteutunut toisen vuoden kulutus, niin näin saadaan laskettua todellinen ja toteutunut säästö, joka on 17278 kWh - 13844 kWh = 3434 kWh. Tämä on siis laskennallinen, ja omasta mielestäni "se oikea säästö". Jos olen laskenut väärin, niin hihkaiskaa siellä lukijoiden puolella, että voin tehdä tarvittavat korjaukset, jotta saadaan laskut oikein, eikä tehdä vahingossa vääriä johtopäätöksiä...

Nyt sitten pitäisi vielä keksiä, että miten tuo 3434 kWh saadaan muutettua euroiksi? No, laskutuksen mukaan ekan asumisvuoden sähkön keskihinta oli ollut 12,1 c/kWh. Ja toisena vuotena sähkö oli maksanut keskimäärin 10,8 c/kWh. Ja jos otetaan tämän hetkinen kWh-hinta eli tuo 10,8 c/kWh yksikköhinnaksi, niin nyt voidaan laskea euromääräinen säästö, joka on 3434 kWh x 0,108€/kWh = 370,87 euroa per vuosi (toisen asumisvuoden aikana).

Ja jos tätä lopputulosta käyttäen lasketaan nyt todellinen kuoletusaika investoinnille, niin se on 8600€ / 370,87€ = 23,2  vuotta. Eli eipä tämä lopputulos tästä kovin oleellisesti muuksi muuttunut, jos verrataan asiaa siihen lähtötilanteeseen, että miltä luvut näytti "ihan paljaaltaan ja lompakon tasolla" toteutuneina eurovirtoina. Pieni korjaus kuitenkin tuli, eli alun perin 287 eurolta näyttänyt säästö onkin oikeasti 371 euron säästö per vuosi.

Voiko lopputulos oikeasti olla tällainen?

No en mitä tiedä, mutta tältä tämä nyt vahvasti näyttää tällä hetkellä. Ja kyllä tämä on näin, jos joku ei pysty "ampumaan alas" noita yllä olevia laskelmia. Jolloin täytyy sanoa, että kyllä itsekin olen melkoisen yllättynyt! Jos jo aiemmin laskeskelin, että maalämpö ei kannata, niin en olisi kyllä ikinä uskonut, että myöskään ilmavesilämpöpumpun hankkiminen ei kannata (uuteen taloon). Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että ilma-ilma lämpöpumppu kannattaa. Siinä kun hankintakulu asennettuna on noin 2 tonnia (ja siitäkin saa kotitalousvähennykset pois), niin jos sekin tienaa samalla tavalla useamman satasen vuosittain, niin se kyllä tienaa oman hintansa tosi äkkiä...

Mutta oli tämä kyllä jätti-yllätys tai jymy-yllätys, en olisi tällaista lopputulosta arvannut. Tähän sopisi nyt vallan hyvin tuo jo kerran aikaisemmin käyttämäni ja netistä löytämäni kuva, eli melkeinpä tätä laskiessa kävi näin:


Miksi sitten käytännössä kaikkiin uusiinkin taloihin tulee nykypäivänä lämpöpumppu, jos ei se kerran kannata? Vanhoissa taloissa lämpöpumppu tottakai kannattaa, eli jos lähtötilanne on sellainen, että vuosittainen sähkölasku huitelee esim. 40000 kWh -> 50000 kWh:n tasolla, ja jos lämpöpumppu saa siitä vaikkapa kolmanneksen pois, niin se tekee 2 tonnia säästöä joka vuosi. Jolloin maalämpöpumppu vanhassa omakotitalossa ja erityisesti öljylämmitteisessä talossa on taloudellisesti erittäin kannattava hankinta.

Uusiin omakotitaloihin lämpöpumppu tulee kait siksi, että on pakko. Eli rakennuslupa ei enää nykyään heltiä, jos kokonaisenergiatarkastelussa laskettu E-luku ylittää tietyt raja-arvot. Ja ne raja-arvot on säädetty niin tiukalle, plus sähkölämmityksessä on niin epäedulliset kertoimet, että rakennuslupaa ei saa, jos ei ole lämpöpumppua tai kaukolämpöä pääasiallisena lämmönlähteenä.

Ympäristömyönteinen ajattelu ja päästöjen pienentäminen on tietysti hyvä asia. Mutta energiatehokkuuden kasvattaminen tulisi aina tehdä kustannustehokkaalla tavalla. Nyt jos kustannustehokkuutta ei löydykään esim. kaikista lämpöpumppumalleista (mm. maalämpö ja/tai ilmavesilämpöpumppu), niin omasta mielestäni silloin sellaisiin ratkaisuihin ei saisi ketään pakottaa.

Eikä minuakaan ole kukaan pakottanut, minullahan on vanhat ennen 2012 saadut rakennusluvat, joten oma taloni ei vielä ole kokonaisenergiatarkastelun piirissä. Eli minä tässä teen kokeiluja pelkästään kokeilemisen ilosta. Ja haluan toki ajatella ympäristömyönteisesti itsekin, ja varsinkin silloin, jos se on myös taloudellisesti järkevää. Seuraavaksi meinaan kokeilla aurinkopaneeleita, joskaan en pidä sillä asialla nyt vielä mitään kiirettä.

On hyvä, että Suomessa omakotiasukkaiden asiaa ajaa mm. Suomen Omakotiliitto, joka varmasti ottaa näihinkin asioihin kantaa (?). Sillä jos lämpöpumppujen ostamisessa (todennäköisesti?) hukkaan heitetyt eurot käytettäisiinkin vaikkapa sähköautojen hankintaan, niin veikkaanpa, että ympäristövaikutus olisi paljon suurempi ja kustannustehokkaampi?

Syyskuun sähkönkulutus

Syyskuussa sähköä kului 740 kWh. Viime elokuun kulutus oli 814 kWh, joten kulutus pieneni aika paljon. Toki syyskuussa oli 1 päivä vähemmän kuin elokuussa, mutta on päiväkohtainen kulutuskin ollut viime kuukautta alhaisempi. Vuosi sitten syyskuussa 2015 sähköä kului 1310 kWh, joten siihen nähden pudotus oli (ilmavesilämpöpumpun ansiosta) melkoinen, kulutustaso oli nyt vain 56% siitä mitä se oli vielä vuosi sitten. Eli noin puolta pienempi.

Ja nyt näissä luvuissa puhutaan siis kokonaissähkönkulutuksista, joka sisältää myös kotitaloussähköt, ja joka siis oli 740 kWh syyskuussa 2016, 814 kWh kuukautta aiemmin ja 1310 kWh vuotta aiemmin. Joten jos oletettavasti lämpöpumpusta johtuen sähkön kulutus kokonaisuudessaan laskee 44%, ja lämmityssähköjen osalta vielä enemmän, niin mielestäni saavutus on lämpöpumpun osalta aika hyvä. Myös kesäkuukausien sähkölasku tippui puolella. Talvella säästöt olivat vähäisempiä, syynä joko ilmavesilämpöpumpun heikompi hyötysuhde, tai sitten se, että pumppu oli kokonaan sammuksissa. Meidän pumppu on sellaista versiota, että se lakkaa kokonaan toimimasta -17C pakkasilla.

Tässä vielä nyt saadut luvut graafisesti:

Kuukausikohtaiset sähkönkulutukset, kWh.

Päiväkohtaiset kulutuspylväät. Sähkönkulutus ei näköjään peilaa yhtään sitä, mikä on ulkolämpötila,
eli alkupuoliskolla kun lämpötila oli huipussaan, niin huipussaan oli sähkönkulutuskin.
Puolen kuun jälkeen lämpötila laski, ja niin laski sähkönkulutuskin.
Eniten näissä pylväissä näkyy se, onko esim. ollut vieraita kylässä, tai onko talossa tehty raksahommia.

Syyskuussa vettä kului 11 kuutiota ja 93 litraa, eli 92,4 litraa per henkilö per vrk. Elokuussa vettä meni 5 kuutiota enemmän, ja siitä varmaan johtuu nyt sekin, että syyskuun sähkölasku jäi pienemmäksi, mitä se oli elokuussa. Elokuun keskilämpötila oli +16,0C - syyskuussa keskilämpötila oli +12,7C. Vuosi sitten syyskuussa keskilämpötila oli +12,3 - eli kaksi perättäistä syyskuuta ovat olleet aika tarkkaan yhtä lämpimiä.

Näitä tuloksia kun katsoo, niin väistämättäkin tulee sellainen tunne, että on se lämpöpumppu vaan aika tehokas peli.

Tämä lopputulema on mielestäni aika paljon ristiriidassa sen lopputuloksen kanssa, että kun vertaa ekan vuoden kulutuksia ja tokan vuoden kulutuksia, ja katsoo lämpöpumpulla saatuja säästöjä, niin ne luvut eivät sitten enää jostain syystä näytäkään niin hyviltä. Tässä sitten lisää seuraavassa päivityksessäni.

Miksi näin?

Siis, että miksi lämpöpumppu ei sittenkään ole saanut aikaan riittäviä säästöjä, vaikka monien kuukausien prosenttiperusteiset sähkölaskut ovat pudonneet huomattavasti? Kai tämä sitten johtuu siitä, että uusissa taloissa ominaiskulutus on niin vähäistä, että on käytännössä ihan se sama, vaikka isokin talo jätettäisiin suorasähkön varaan? Jolloin tästä aiheutuu se, että vaikka lämpöpumppu olisi kuinka tehokas tahansa, se ei silti pysty kuolettamaan omaa hankintahintaansa missään järkevässä ajassa. (Tai sitten olen itse tehnyt virheellisiä laskelmia tai vääriä johtopäätöksiä jossain kohdin???)