sunnuntai 30. elokuuta 2015

Terassikalusteita Tarton Bauhoffissa

Alun perin lähdin katselemaan koristekivetyksiä ja koristekiviä Tarton Bauhausiin, muttan en läytänyt mitään. Tai sitten en osannut vaan etsiä. Mutta sellaisen saattoi huomata, että loppukesä on hyvä hetki vuodesta ostaa vaikka polkupyöriä, terassikalusteita yms. Tässä yksi esimerkki Tarton Bauhausista tänään sunnuntaina 30.8.2015:


Pöytä ja penkit 95€. Jos tekisi saman itse, ei varmaan tienaisi mitään?

Lopuksi vielä muutama maisemakuva, jossa Viron maaseutua Tartto-Tallinna maantien varresta 30.8:


Ukkospilviä edessäpäin (siis Tallinnassa päin).



Heinäpaaleja iso pelto täynnä.

lauantai 29. elokuuta 2015

Talo etävalvonnassa

Taas ollaan Etelä-Virossa ja rakennustarvikkeita hakemassa. Tällä kertaa löytyi mm. roskakatoksen oveen tukevat saranat, hinta 2,10€ per kpl (8 kpl yht. 16,80€), eli tällaiset:



























Samalla ostoskuitilla myös terassille lattiaharja 4,90€, hiiren myrkkyä 1,60€ ja toisenlaista myrkkyä 5 pussia yht. 4,00€. Meillä siis on (on ainakin ollut) jokin pikkujyrsijä tontilla juoksemassa, mutta ei välttämättä juoksentele enää kovin kauaa...

Tällä pienellä aasinsillalla - reissun päältä on aina mukava muutenkin "kurkistella", että mitä talolle kuuluu, ja aika montaa kanavaa käyttäen se on nykypäivänä mahdollista. Ensinnäkin energialaitoksen kautta voi katsoa paljonko talossa kuluu sähköä, tunnin tarkkuudella kulutuksen voi nähdä netin yli, kas näin:


Ja nyt kun minulla on siellä myös se "Wainu" -valvontajärjestelmä, niin sen kautta voi katsoa eri mittauspisteistä lämpötilat ja kosteusarvot ihan reaaliajassa, koska laite tekee mittaukset 30min välein, ja siirtää tulokset netin kautta luettavaksi saman tein, eli esim. nyt meillä yläkerran makuuhuoneen lämpötilat ja kosteusarvot näyttävät tältä:


Jo aiemmin tuli hankittua Sunwind mökkikamera, jota ohjataan kännykän kautta, ja joka pyydettäessä myöskin ilmoittaa esim. sen hetkisen lämpötilan tekstiviestillä näin:


Mökkikameralta voi pyytää myös valokuvan (sen se lähettää toki automaattisestikin puhelimeen mediaviestinä, tai sähköpostilla tietokoneelle, jos kamera on hälytysvalmiudessa ja jos se havaitsee liikettä), ja sen lisäksi kameraan voi myös soittaa, jolloin saa ääniyhteyden kameraan, eli kuulee puhelimen kautta saman mitä kamerakin kuulee.

Nykyaikana talon etävalvonta onnistuu siis aika monin eri tavoin. Ja on ihan se ja sama missä päin maapalloa matkustaa - pääasia, että on pääsy nettiin tai edes kännykän kuuluvuusalueella, niin silloin saa jo yhteyden mökkikameran kanssa.

Tämän tekstin naputtelin Etelä-Virosta. Täälläkin ihan aurinkoinen ja lämmin kesäpäivä tänään, välillä oli tänään pari pientä sadekuuroa, jotka menivät muutamassa minuutissa ohi.

perjantai 28. elokuuta 2015

Asfalttia tonttiliittymään



Tänään kävivät Iskuasfaltin pojat Tuusulasta tekemässä asfaltin tonttiliittymään pihakivien ja jalankulkuväylän asfaltin väliin. Olivat paikalla jo vähän ennen klo 7:00 aamulla, ja näin homma kävi varsin hienosti:


Ensin kadun röpelöinen asfaltin reuna sahattin suoraksi.































´Sitten lapiotyönä kuumaa asfalttia aukko täyteen.



Täryttimellä tiivistys.
Ja valmista tuli


torstai 27. elokuuta 2015

Maalämpöä kertakäyttö asiakkaille

Useimmat niistä, jotka rakentavat talon - tekevät sen vain kerran elämässään. Samoin useimmat, jotka siirtyvät maalämpöön tekevät sen vain kerran elämässään.

Millainen yritys tai yrittäjä pärjää näissä oloissa parhaiten?

Varmaankin joku sellainen, joka panostaa siihen, että aina saa ne kaupat - tarvittaessa vaikka keinoja kaihtamatta. Markkina on siis täynnä "kertakäyttö asiakkaita", eikä pitkäjänteiseen asiakassuhteeseen tai asiakastyytyväisyyteen panostaminen taida olla tässä bisneksessä kovinkaan järkevää? Sillä vaikka urakoitsija saisi asiakkaansa kuinka tyytyväiseksi, hän ei samaa asiakasta kuitenkaan enää koskaan näe. Jokainen, joka kerran elämässään tekee maalämpökaupat, ei välttämättä koskaan enää eläissään osta maalämpöä. Näinhän se menee?

Jos tämän asian joku yrittäjä oikein hyvin ymmärtää ja sisäistää, niin se on ihan se ja sama, että kuinka paljon asiakasta aikoo vedättää. Oleellista bisneksessä on vain ja ainoastaan se, että tuleeko kaupat vai eikö tule.

Tällainen ajattelutapa ei ole mitenkään uusi, eikä rajoitu pelkästään maalämpöbisnekseen. Näitä samanlaisia yrittäjiä tulee (onneksi kuitenkin hyvin harvoin) vastaan joka alalla, eli löytyy putki-, sähkö-, timpuri- ja muitakin urakoitsijoita, joilla on uskomattoman hyvä mielikuvitus löytää erilaisia lisäveloituksia ja puutteita omasta urakkasopimuksestaan. Jolloin asiakkaalla ei useinkaan ole käytännössä muuta mahdollisuutta kuin maksaa kiltisti kaikki se, mikä on sopimuksesta unohtunut pois.

Rautalankaesimerkkinä tällainen vedätys tapahtuu esim. kylppäriremontin osalta seuraavasti:

Ensin urakoitsija tulee paikalle, mittailee tilat, kyselee mitä mihinkin tulee, vaihdetaanko kalusteita uuteen, vai laitetaanko vanhoja takaisin, sekä selvittää muutenkin kaikki ne asiat mitä urakassa tarvitaan. Tämän jälkeen hän palaa toimistolleen, laatii urakasta ranskalaiset viivat, katsoo mitä mikäkin maksaa, laskee lopuksi hinnat yhteen - mutta sen jälkeen vetäiseekin listasta punakynällä muutaman pienen tarpeellisen asian yli. Tämän jälkeen lasketaan uudestaan vielä jäljelle jäävät työt ja tarvikkeet yhteen. Sen jälkeen tämä "pikkuisen vajaa lista" lähetetään tarjouksen tai sopimusluonnoksen muotoon tehtynä tarjouksen tilaajalle.

Eli urakoitsija kokeilee kepillä jäätä, että saako sopimuspapereihin allekirjoitukset. Jos syötti on hyvin asetettu, allekirjoitukset eli kaupat pitäisi tulla. Sillä onhan pikkuisen puutteellisesta kokonaisuudesta johtuen vilunki-urakoitsijan tarjous varmasti ainakin vähän halvempi mitä useimmilla kilpailijoilla, joista useimmat toki pelaavat ihan rehellistä peliä.

Sitten kun urakka alkaa, ja urakassa päästään ensimmäisen puuttuvan eli yliviivatun ranskalaisen viivan kohdalle, sitten urakoitsija soittaa reippaana miehenä tilaajalle, että "nyt tähän tarjoukseen ei sisällykään sitä, tätä eikä tota" - mutta kyllä ne pakko on asentaa kuitenkin, joten esim. vesieristeen vahvikenauhat, jonkun putken liitososa, vikavirtasuojat, lattiakaivon rosterikansi ja hajulukko, tai joku muu varsin tarpeelllinen pikkuosa tai pikkutyö onkin maksettava yht´äkkiä erikseen. Ja hinta lisätöistä ja lisäosista voi olla aika kova, koska urakoitsija tietää, ettei tilaaja siihen hätään saa osia eikä muita muiden firmojen tekijöitä paikalle kuitenkaan.

Ostaja on kuitenkin koko ajan ollut hyvässä uskossa sen suhteen, että saisi tekemällään sopimuksella koko kylppärin, mutta ei saakaan! Pienistä lisäveloituksista urakoitsija ottaa koko urakalleen katteen, tai todennäköisesti jopa upean lisäkatteen. Tällaiseen vedätykseen on varaa silloin, jos urakoitsija on täysin varma siitä, ettei tarvitse enää saman asiakkaan kanssa koskaan tehdä kauppoja.

Seuraavaksi kerron miten tämä sama tapahtuu maalämmön osalta. Tämä tarina on tosi.

Aloitin tämän kertomuksen itse asiassa jo viime keväänä, kun kerroin nimettömästä taloyhtiöstä nimeltä As Oy Esimerkkitapaus. Jatkan samalla linjalla, vaikka en silloin keväällä vielä voinutkaan tietää, miten hyväksi valinnaksi tämä anonyymi linjaus myöhemmin tulisi osoittautumaan. Sillä ei minulla nyt kuitenkaan ole mitään tarvetta kenenkään mainetta mustata. Eikä kenellekään tällä kertaa aiheutunut myöskään mitään vahinkoa.

Enkä minä voi tällä kokemuksella muutenkaan tietää, että onko kyseessä ko. yrityksen yleinen toimintatapa, vai johtuuko tämä lopputulos yksittäisestä työntekijästä? Vai onko kyseessä jollain tapaa huono tuuri juuri tämän urakan osalta? Joten näistä syistä pysyn nyt tällä kertaa anonyymillä linjalla loppuun saakka.

Taloyhtiön lisäksi nimettömänä pysyy myös maalämpötoimittaja, koska ei tämä välttämättä mikään positiivinen mainos olisi, niin parempi että jätän yrityksen nimen mainitsematta.

Samaan tarinaan liittymät aikaisemmat postaukset löytyvät näistä linkeistä:

http://talo-rautio.kotivertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

http://talo-rautio.kotivertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

http://talo-rautio.kotivertailu.fi/2015/04/13/as-oy-esimerkkitapaus-valitsi-maalammon/

No miten tämä kaukolämmöstä maalämpöön jälkiasennuksena siirtyminen nyt sitten loppujen lopuksi sujui? Kaikki sujui ihan hyvin. Taloyhtiö sai lopulta ihan sen mitä se oli tilannutkin. Mutta matka maaliin oli kyllä omasta mielestäni aika pitkä ja kivinen.

Tarina alkaa tästä:

Taloyhtiö kilpailutti suhteellisen suuren joukon maalämpötoimittajia. Saapuneet tarjoukset laitettiin hintajärjestykseen. Hinnan lisäksi valintaan vaikuttivat myös urakkaneuvottelut, sekä muutamat muutkin tekijät. Esim. eräs maalämpötoimittaja kertoi urakkaneuvotteluissa, että hänen hintaan ei sisälly pihan korjaus. Hän oli joskus sitä yrittänyt tehdä, mutta se ei ollutkaan taloyhtiölle kelvannut, joten nyt hän oli päättänyt, että se osuus jää urakasta pois, ja se näkyy myös hinnassa.

Toinen - suunnilleen saman hintainen tarjous piti sisällään sen, että piha ennallistetaan siihen kuntoon, mitä se oli ollut ennen maalämpöurakan alkamista. Tämä asia ihan varmistettiin erikseen kysymällä. Tämä oli taloyhtiön mielestä aivan oleellinen ja helpottava tekijä, ja tällaisen "avaimet käteen tarjouksen" katsottiin olevan myös kaikkein vaivattomin, kun ei tarvitse urakan jälkeen alkaa itse talkootöinä pihaa ennallistamaan, tai etsimään viheralan urakoitsijoita.

Urakoitsijan valinta tehtiin, ja urakka alkoi.

Kovin pitkälle ei ehditty, kun urakoitsija jo ilmoitti varsin pitkässä, seikka peräisessä ja hyvin argumentoidussa viestissään, että taloyhtiön pitäisi ostaa kovien pakkasten varalta myös sähkövastus. Sillä kovimpina pakkapäivinä maalämpöpumpun teho ei ehkä riittäisi. Tässä kohtaa ajateltiin että pidetäänkö meitä nyt ihan tyhminä, ja samalla ihmeteltiin, että eikös se maalämpöpumppu itsessään sitten sisällä sähkövastusta? Vai tarvitaanko vielä joku erillinen lisävastus myöskin? Asiaa tarkemmin tutkittaessa ilmeni, että maalämpöpumppulaitteistossa ei ole sähkövastusta valmiina, eikä se sisälly sopimukseen, ja että se on pakko hankkia erikseen, koska muuten mitään sähkövastusta varmuuden varalle ei olisi ollenkaan olemassa.

Kuvassa keskellä yht´äkkiä urakkasopimuksesta pois jäänyt sähkövastus.
Urakkaneuvotteluissa se vielä oli mukana, mutta ei enää sopimuksessa (ensin luultiin, että se sisältyy lämpöpumppulaitteistoon).
Urakka jatkui...

Hetken päästä selvisi, että talon kiertovesipumput piti myös uusia. Eikä nekään yllättävää kyllä sisältyneet kiinteähintaiseen tarjoukseen. Joten taas maksettiin lisää... Eihän vanhoja pumppuja voitu jättää, ne olisivat kuitenkin hajonneet jo aivan lähivuosina, ja sen jälkeen talo olisi ollut ilman lämmitystä. Taloyhtiö siis siirtyi maalämpöön tilanteessa, jossa kaukolämpölaitteisto oli ajettu ihan loppuun, ja siinä tilanteessa piti uudistaa koko helahoito samalaiseksi, tai vaihtaa maalämpöön. Taloyhtiö valitsi maalämmön.

Kahden negatiivisen yllätyksen jälkeen tuli nopeasti kolmaskin yllätys, joka oli positiivinen. Vantaan Energia ilmoitti, että aikoinaan talon rakentamisen yhteydessä maksettu kaukolämmön liittymismaksu palautetaan taloyhtiölle kaukolämpölaitteiston purkukuluilla vähennettynä. Tämä raha oli yllätys - tai sitä ei ainakaan oltu etukäteen mihinkään budjetoitu, ja se riitti hyvin kattamaan sähkövastuksen ja pumppujen hinnat. Rahaa jäi vielä ylikin.

Ja taas urakka jatkui. Seuraavaksi porattiin kallioreiät.

Suunnitelmien mukaan piti tulla 3 kappaletta 200 metrin reikiä. Kun porauslaitteet poistuivat tontilta, huomattiin, ettei siellä tontilla ole kuin 2 reikää. Tai ainakaan mistään ei löydetty kolmatta reikää. Taas ihmeteltiin, että miten noin vaan ilman mitään ilmoitusta yksi reikä voi jäädä urakasta kokonaan pois? Taas soiteltiin urakoitsijan perään, ja selvisi, että kolme 200m reikää olikin päätetty korvata kahdella 300 metrin reiällä. Tämä olikin loppujen lopuksi ihan hyvä uutinen, koska savipatja jouduttiin läpäisemään vain kahteen kertaan. Jokainen metri savea kun maksaa aina lisää sen mukaan miten paljon niitä savisia metrejä tulee.

Tämän jälkeen urakassa tuli pitkä tauko.

Taloyhtiön piha oli pitkään "auki". Se johtui osin kai kesälomista, jolloin työt jäivät seisomaan. Siihen oli kuitenkin varaa, sillä ennalta sovittua urakka-aikaa ei kuitenkaan ylitetty. Kaikki eteni suunnitelmallisesti ja aikataulutettuna, vaikka päälle päin ei välttämättä siltä näyttänyt. Tiedottaminen siis ontui, ja asukkaat olivat epätietoisia, että tuleeko ne maalämpömiehet joskus vielä takaisin vai eikö tule? Työt eivät ainakaan olleet lähelläkään vielä valmista.

Lopulta ulkotyöt oli saatu tehtyä, ja sopimuksen mukaan piha piti ennallistaa sellaiseksi kuin se oli ollut ennen urakkaa. Esimerkinomaisesti tässä kohdin oli mainittu muun muassa nurmikon kylvö. Tämä "piha ennallistetaan sellaiseksi kuin se oli" ei nyt sitten urakoitsijan mielestä pitänytkään sisällään esim. roilotetun asfaltin korjaamista, vaan taloyhtiön olisi pitänyt maksaa se erikseen.

Kenen pitää kustantaa roilotetun asfaltin korjaaminen,
jos urakkasopimuksessa lukee yksiselitteisesti,
että "piha ennallistetaan sellaiseksi kuin se oli ennen urakkaa" ?


Tässä vaiheessa työt olivat siirtymässä sisätiloihin. Sopimuksen mukaan teknisiin tiloihin piti asentaa 1000 litran vesivaraaja. Sellaista urakoitsijalla ei kuitenkaan yllättäen ollutkaan, ja sen hankkiminenkin kuulemma kestäisi varsin kauan, ja oli vaarana, että kaukolämpö katkeaa ennen kuin maalämpö on asennettu.

Joten urakoitsija ehdotti, että tilalle laitettaisiin 750 litrainen varaaja, jossa olisi kampakierukoita enempi. Urakoitsijan mukaan varaaja lämpenisi silloin nopeammin, vaikka asiaa epäiltiin - koska maalämpöpumpun teho olisi edelleen sama - eihän se lisälämmityskierukoiden asentaminen kuitenkaan maalämpöpumpulle yhtään lisätehoa anna, vaikka varaaja olisi täynnä kierukoita. Maalämpöpumppu tekee mielellään pitkiä jaksoja töitä, mutta jos tulee äkillinen tehontarve, silloin ainut mikä siitä auttaa yli on riittävän iso varaaja.

Taloyhtiö kuitenkin suostui yllättäen tarjottuun pienempään varaajaan pitkin hampain, ja vain sillä ehdolla, että jos se pienempi varaaja ei kuitenkaan tulisi riittämään, ja jos siitä johtuen tulisi myöhemmin ongelmia, niin sitten olisi urakoitsijan vastuulla vaihtaa se isompaan. Eli siihen 1000 litraiseen mikä oli alun perin suunnitelmissa ollutkin. Tässä tilanteessa se isompi 1000 litrainen varaaja yllättäen ja varsin nopeasti löytyikin, eikä 750 litraista varaajaa enää tarjottu.


Yllättäen tämä 1000 litrainen varaaja sitten löytyikin jostain.

Nyt oltiin päästy urakassa jo niin pitkälle, että kytkentätöiden vuoksi talossa piti tehdä sähkö- ja vesikatko.

Isännöitsijätoimisto sai tästä asiasta tiedon edellisenä iltana - ja onneksi satuin lukemaan saapuneet sähköpostit vielä kotona työpäivän jälkeen. Joten printtasin asukastiedotteet heti seuraavana aamuna, vain parisen tuntia ennen sitä kun sähkökatkos alkoi. Läheltä piti ettei mennyt koko talo pimeäksi ilman, että siitä olisi asukkaille ehditty etukäteen ilmoittaa...


Isännöitsijän tiedotteessa pahoitellaan tiedotteen myöhäistä saapumista.




Alun perin oli myös sovittu, että lämpökaivoista tulevat siirtoputket talon tekniseen tilaan menevät sokkelin ali. Mutta käytännössä ne nousevatkin nyt sokkelin ulkopinnalla, ja menevät seinästä läpi. Voihan se olla näinkin, mutta putket pitää nyt suojata hyvin, etteivät ne saa kolhuja, kun lumityökone tekee lumitöitä.

Kahdelle kaivolle menevät siirtoputket, jotka alun perin piti kaivaa sokkelin alitse.
Läpiviennit tiiliseinässä on vielä tiivistämättä











Tässä vaiheessa urakkaa avoimia kysymyksiä alkoi olla aika paljon, ja urakoitsijalle ehdotettiin palaverin pitämistä. Palaverissa paikalla olisi isännöitsijä, talon hallitus, ja urakoitsijan edustajat. Asialistalla olisi ollut mm. pihan ennallistaminen asfalttitöiden osalta (kuka maksaa?), myös paisuntasäiliöstä oli riitaa (kuuluuko urakkaan vai eikö kuulu?), yms.

Tässä kohtaa urakoitsija ilmoitti, etteivät he tule palaveriin. Mutta he tekevät riidanalaiset lisätyöt ilmaiseksi (niin kuin urakkasopimukseenkin oli alun perin kirjattu). Täten palaveri peruttiin tarpeettomana. Ei isännöitsijällä ja taloyhtiön hallituksella ollut mitään asioita, joista olisi tässä kohdin pitänyt kokoontua yhdessä päättämään. Urakan aikana toki oli sähköpostikeskusteluja ja päätöksiä tehty koko ajan, ja puhelimitsekin pidettiin yhteyttä tiuhaan. Samaan puhelinkeskusteluun vaan ei mahdu enempää kuin kaksi kerrallaan.

Tällä hetkellä projekti on "viittä vaille valmis", putkista puuttuu eristeitä (eli ne kondensoivat tällä hetkellä voimakkaasti), seinän läpiviennit ovat vielä eristämättä. Huoltoyhtiöltä puuttuu vielä laitteiston käyttökoulutus. Nämä kun vielä saadaan kuntoon, niin viimeinen erä urakasta voidaan sen jälkeen maksaa. Maalämpöurakoitsijan urakka-aika päättyy elokuun lopussa. Sen jälkeen Vantaan Energia purkaa kaukolämpölaitteet pois syyskuun alussa.

Keruuputket kondensoivat voimakkaasti ja tipottelevat teknisen tilan lattialle.

Näin tällä kertaa - loppu hyvin kaikki hyvin - ja taloyhtiö sai loppujen lopuksi sen mitä oli tilannutkin. Urakoitsija onnistui "rahastamaan" lisäveloituksilla muutaman tonnin. Urakassa olisi voitu käyttää myös konsulttia tekemään urakkarajaukset niin, että mitään saumaa lisäveloituksille ei olisi jäänyt, mutta se työ olisi myös maksanut muutaman tonnin, joten lopputulos olisi ollut sama.

Tämä oli nyt itselleni ensimmäinen kokemus tästä maalämpöurakoitsijasta. Ja todennäköisesti oli myös viimeinen.

Työ tuli kuitenkin hyvin ja siististi tehtyä, sen osalta ei ole mitään valittamista. Tässä lopuksi vielä yksi yleiskuva.

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Pientä nyhertämistä...

Jossain vanhassa vitsissä - jos ei ole tosijuttu - kerrotaan, että aikoinaan Hitler soitti kenraali Paulukselle, joka johti Saksan joukkoja Stalingradissa, ja kyseli että millaista vauhtia Saksan armeija etenee siellä? Paulus vastasi, että hyvinhän heillä siellä menee - viime viikollakin kovien taisteluiden päätteeksi saatiin vallattua yksi keittiö ja kaksi kylppäriä...

Pikkuisen saman tapaista lähes näkymätöntä nyhertämistä on ollut nyt itsellänikin viime aikoina. Lopputulosta - sikäli kun mitään nyt edes on - ei näe, jos ei mene oikein lähelle katsomaan. Olen nimittäin leikkaillut pihalaattoja ja täyttänyt pylväiden ympärillä olevia koloja muurauslaastilla.


Laattojen muotoilua Tuija-istutuksen vieressä. Pari koloa on vielä avoimena tässä kohtaa.


Edessä pilariharkko kaunisteltu muurauslaastilla ja ympärykset täytetty. Taustalla vielä tekemätön pylväs.











 
Sama lähempää.
Etummainen pylväs vanhaa laastia, taaempana eilen tehty ja väriltään vielä tumma.
Lopuksi vielä "10-uutisten loppukevennys": Rekolassa meidän taloa vastapäätä taitaa olla Suomen ainoa linja-autopysäkki, jossa voi elokuussa bussia odotellessa syödä vaikka omenoita? Omenapuu nimittäin kasvaa pysäkin kulmalla, ja osa oksista tulee pysäkin ylitsekin. Toinen "ainoa Suomessa" tyyppinen bussipysäkki taitaa olla tien toisella puolella (pensasaidan takana, ei näy kuvassa), ja siitä pysäkiltä on pysäkin yli ajamalla käynti meidän tontille ja meidän naapuritalon tontille. Harvoin näkee pysäkkejä, joista yli ajamalla on käynti talon pihaan.
 


maanantai 24. elokuuta 2015

Wainu hälytys!

Minulla on nyt muutamia päiviä ollut koekäytössä Wainu- valvontajärjestelmä, joka on langaton kosteuden sekä lämpötilan jatkuvaan valvontaan kehitetty järjestelmä. Lisätietoja tässä linkissä:

http://www.wainu.fi/

Tuolla kotisivuilla on myös maininta, että käyttöliittymä on helppokäyttöinen ja selkeä. Olen samaa mieltä. Lisäksi systeemi on yksinkertaista käyttää. Jokaiselle anturille olisi mahdollisuus asettaa itse vapaavalintaisesti ylä- ja alarajat lämpötilalle ja kosteudelle, mutta ei näköjään välttämättä tarvitse, laite osaa ajatella itsekin jotain, ja hälyytti nyt automaattisesti sähköpostiini, että "homeen kasvu mahdolista". Samalla normaalisti vihreällä "ok-merkinnällä" varustettu pääsivu on muuttunut oranssiin huutomerkkiin:






















Tämän jälkeen seuraava etappi on selvittää mistä anturilta hälytys on tullut, ja kolme anturia näyttää tällaiselta:



Eli alimpana oleva anturi on hälyttänyt - kaksi ylintä näyttää vihreää. Onneksi tällä kertaa hälytys tuli ulkoa, IV-kanavan ilmanottoaukolta. Siellä onkin nyt useina kylminä öinä lämpötilan kovasta pudotuksesta johtuen ollut kastetta öisin, ja kosteusprosentti on ollut öisin useita tunteja 100%. Tältä näyttää kosteuden ja lämpötilan vaihtelut:

Eli onneksi hälytys oli kuitenkin turha - ulkoseinällä on sen verran hyvä tuuletus, että se kaste mikä siihen yöllä tulee, sen tuuli ja auringonpaiste puhaltaa päivällä pois.

Näppärä toiminto kuitenkin tuo ilmoitus sähköpostiin. Nythän tämä järjestelmä toimisi tarvittaessa esim. hyvänä pakkasvahtina kesämökillä. Jos mökillä pidetään talvellakin peruslämpöä yllä, niin laitteiston voi säätää hälyttämään, jos lämpötila uhkaa painua pakkaselle. Lisäksi laite haistelee myös homeelle altillisia olosuhteita, ja hälyyttää niistäkin - jopa ilman, että itse olisin asentanut mitään hälytysrajoja.

Eli helppoa ja yksinkertaista...

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Aurinkoenergian hintoja ja takaisinmaksuaikoja

Rakennuslehdessä oli toissapäivänä uutinen Suomen suurimman aurinkovoimalan valmistumisesta Ouluun:


Kuvakaappaus samasta linkistä - painotalo Kalevan katolla olevia aurinkopaneeleita.
 

Artikkelissa oli paljon hyvää kustannustietoa investoinnista. Hanke oli saanut 30% energiatukea työ- ja energiaministeriöltä. Tuen jälkeen investointikustannukset jäivät vajaaseen 400 tuhanteen, ja hankkeen takaisinmaksuajaksi tuli nykyisillä sähkönhinnoilla alle 9 vuotta.

Tarkistin Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta, että valitettavasti yksityishenkilöille, esim. okt-rakentajille tukea ei myönnetä. Joten jos joku yksityinen olisi itselleen rakentanut vastaavan voimalan, ja ilman mitään tukia, sen hinta olisi ollut 400.000€ / 70% = 570.000€ ja takaisinmaksuaika noin 13 vuotta. Ei hullumpi aurinkosähkön osalta?

Ilmeisesti isossa mittakaavassa yksikkökustannukset ovat aivan eri hehtaarilla, sillä jos 420 kW:n aurinkovoimalan saa (ilman tukia) 570.000 eurolla (1357€/kW), niin omakotirakentajalle (oman tarjousvertailuni perusteella) tarjotaan 4kW:n voimalaa noin 7000 eurolla eli yhdelle kW:n teholle tulee hintaa noin 1750€/kW - plus siihen sitten vielä asennuskustannukset päälle, niin hinta ylittää nopeasti 2000€/kW:n rajan... Ja sen takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta. Ei tämäkään välttämättä huono yhtälö ole. Jos aurinkosähkö on maksanut itse itsensä 20 vuodessa, sillä on vielä sen jälkeen elinaikaa jäljellä ainakin toiset 20 vuotta. Sillä aurinkosähköjärjestelmässä ei ole liikkuvia eikä kuluvia osia.

Itse valitsin nyt kuitenkin tällä kertaa aurinkoenergian sijaan ilma-vesi-lämpöpumpun. Jos sillä säästää 500€ vuodessa - se maksaa itse itsensä 17 vuodessa - ja on myös ajettu samassa ajassa loppuun, jolloin euromääräistä hyötyä ei saada ollenkaan. Ympäristöystävällisyys -tarkastelussa ollaan toki saatu silti melkoinen sähkönsäästö, vaikka se ei nykyisen sähkönhinnalla riittäisikään muuhun, kuin investointikulun maksamiseen.

Ilma-vesi-lämpöpumpussa on kuitenkin aurinkoenergiaan verrattuna se etu, että se toimii (lähes) ympärivuotisesti, ja se tekee lämmintä vettä juuri silloin, kun sitä tarvitaan. Aurinko tuottaa sähköä (tai lämpöä) vain kesäisin, ja silloin kun aurinkoinen keli. Siitä otetaan sitten talteen se mikä saadaan, silloin kun se sattuu keräimille tulemaan... Aurinkoenergian tuotannossa hyviä päivämääriä tai kellonaikoja ei etukäteen tiedä ihan tarkasti kukaan.

Monesti aurinkoenergiaa moititaan siitä, että sitä tulee vain kesäisin - jolloin energiaa ei tarvita. Tarkemmassa tarkastelussa aurinkoenergiaa tulee kesäkaudella päivisin (ei öisin), ja päivällä sitä sähköä juurikin tarvitaan, eli aurinkosähkö tasaa vuorokautista kulutusta. Ilman aurinkoenergiaa sähköverkossa pyörii mm. vesivoimalla ja ydinenergialla tuotettua sähköä, jota tulee yhtä paljon päivällä ja yöllä (ei koskissa voida luukkuja yöksi kiinni laittaa, eikä ydinvoimaloita voida yöksi alas ajaa), ja tästä syystä yöllä on verkossa ylijäämäsähköä. Siksi yösähkö on halvempaa kuin päiväsähkö.

perjantai 21. elokuuta 2015

Sähkönkulutuksen riippuvuus ulkolämpötilasta

Nykyään kun Excelillä saa nopeasti tehtyä melkein mitä vaan, niin teinpä tällaisen pistetaulukon, jossa vuoden 2015 jokainen tunti on yksi punainen piste.

Piste sijoittuu koordinaatistossa vaakatasossa sen mukaan vasemmalle tai oikealle, mikä on ollut ulkolämpötila (vuonna 2015 vaihteluväli alkaa noin -16C ja päättyy muutamaan hassuun pisteeseen, jotka ylittävät +25C vaaka-akselilla).

Kaavion pystyakselilla on kunkin tunnin aikana kulunut sähkömäärä - kuvio rajattu niin, että näkyy pisteet 0 -> 11 kWh tasolle saakka, kas näin:


No mitä tässä nyt sitten näkyy? Riippuuko sähkönkulutus ulkolämpötilasta? No eipä juuri, ja tähän on 2 syytä. Ensinnäkin sähkölämmitys eli lattialämmitys ei ole ollenkaan päällä klo 06:00 - 21:00 välisenä aikana. Ja toisekseen, meillä takka pitää aika hyvin talon lämpöisenä talvellakin.

Eräs mielenkiintoinen piirre tässä pistekaaviossa kuitenkin on, eli lämpötilasta riippumatta kulutus on jyrkästi jakautunut kahdelle eri tasolle, joista alempi hipoo nollaa, ja toinen menee 3 kWh per tunti tasolla.

Nämä 2 perustasoa ovat näkyvissä erityisen selvästi, jos ulkolämpötila on ollut plussan puolella.

Nähdäkseni tämä johtuu siitä, että jos varaajan sähkövastus/vastukset menee päälle, niin sellaisten tuntien aikana kulutus näyttää olevan noin 3 kWh per tunti. Sitten on muutamia huippukulutustunteja siellä sun täällä aikalailla satunnaisesti - ja ulkolämpötiloista riippumatta. Noille kulutuksille varmaan löytyy ihan joku muu yksittäinen syy, eli talossa on tapahtunut jotain muuta, joka on sitten kuluttanut sähköä enempi taikka vähempi.

Joten summa-summarum - meille kohtapuoliin tulevan ilma-vesi-lämpöpumpun tärkein tehtävä näyttää olevan lämpimän käyttöveden tuottaminen. Talon lämmitykseen sitä ei paljon tarvita, eikä se talon lämmitykseen pääse paljoa osallistumaan, koska lattialämmityksen kiertovesipumppu aiotaan jatkossakin pitää päällä vain öiseen aikaan.

Öisin talon lämmityksessä sitten kuluu sähköä - jos kuluu. Jos talo onkin lämmitetty jo takkapuilla, silloin lattialämmityksessä menoveden lämpötila saattaa olla täsmälleen sama kuin paluuveden lämpötila, eli lämpöä ei matkalle jää, jos kaikki talon rakenteet on jo valmiiksi lämpimät.

Jos meillä olisi ollut ilma-vesi-lämpöpumppu jo tähän asti olemassa, sitä olisi voinut käyttää käytännössä koko ajan, koska kaaviossa on vain muutama hassu piste, jotka jäävät -15C rajan "väärälle puolelle", eli sitä kylmemmissä lämpötiloissa ilma-vesi-lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä, tai sen hyötysuhde on jokatapauksessa hyvin heikko, vaikka se olisi päälläkin.

10000 kWh raja häämöttää


Kuvakaappaus Vantaan Energian energiapeili -sivuilta. Alkaa 10000 kWh:n raja rikkoutua lähihetkinä vuoden 2015 sähkönkulutuksen osalta. Tarkka sähkönkulutus tänä vuonna tällä hetkellä on 9957,7 kWh. Tästä määrästä vihreä palkki, eli  päiväsähkön osuus on 3723,31 kWh ja yösähköä on loput - eli 6234,39 kWh (sininen palkki).

Miksi yösähköä on kulunut melkein 2 kertaa enemmän kuin päiväsähköä? Tämä johtuu siitä, että meillä lattialämmityksen kiertovesipumppu on ajastettu kellon avulla toimimaan vain yösähkön aikana, eli klo 21:00 - 06:00 välisenä aikana. Talomme lämpiää siis (vielä toistaiseksi) suoralla sähköllä, ja lämmönsiirto tapahtuu lattialämmityksen avulla. Sähkön ohella käytetään polttopuita takassa ja saunan pesässä.

Lähiaikoina meille tulee ilma-vesi-lämpöpumppu, eli katsotaan sitten miten nämä käppyrät sen jälkeen muuttuvat.

Vuoden 2014 sähkönkulutuksessa on mukana myös punainen palkki, joka on yleissähkö, joka kului rakennusaikaisessa vuokra-asunnossamme, eli näissä käppyröissä on mukana kaikkien eri osoitteiden yhteenlaskettu sähkönkulutus.

Syyskuun lopussa 2015 meillä tulee eka asumisvuosi täyteen uudessa talossa.

torstai 20. elokuuta 2015

Ulkovalot iltahämärissä...

Elokuu alkaa jo hämärtää. Tässä muutamia kuvia tältä iltaa.

Tässä väriään vaihtava led-valo alakerran katetulla terassilla. Nyt violetti värivaihe menossa.
 
 
Airamin Easy Connect puutarhavalaistusta kukkapenkissä ja sen äärellä:


Kukkapenkit autopihan puolelta:


Sama vähän toisesta kuvakulmasta:
 
 
Oikeassa alakulmassa tuleva polun paikka. Kivetys puuttuu vielä: 
 
Länsipääty kadulta katsottuna.
 
 
Videossa terassin ledvalo vaihtaa väriään.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Ikkunan välin lämpö klo 06:00 = 50,8C !!!

Wainu -valvontajärjestelmä, josta edellisessä päivityksessäni jo kerroin, on alkanut tuottamaan ensimmäisiä raporttejaan. Ja ihan mielenkiintoisia tuloksia tuli.

Anturit hakevat edelleenkin omaan paikkaansa, paitsi yhdelle on paikka jo löytynyt - se on IV-kanavan imuaukon luona, talon pohjoisella seinällä, ja kerää siellä dataa ulkoilman lämpötilasta ja kosteusarvoista. Olen toki aikaisemminkin seurannut niitä Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta, mutta lämpötiloissa voi olla paikallisesti pieniä eroja, joten nyt saan "omat luvut" ihan omalta tontilta, eli ne luvut joita tässä kohdassa oikeasti on.

Pari muuta anturia laitoin nyt ekaksi yläkerran parvekkeen oven ja yläkerran ikkunan väliin. Ne ovat itäänpäin, rinnakkain ja puolisen metriä toinen toisistaan. Ja enpä olisi ihan heti arvannut, millaisia lämpötiloja ikkunan lasien väliin voi tulla jo aamulla klo 06:00, kun aamu aurinko alkaa porottamaan...


Uloimman ulkoikkunan ja keskimmäisen ikkunan välissä, jossa mittauskiekko nyt on - siellä lämpötila kipusi hetkellisesti +50,8 asteeseen! Kyllä on auringossa voimaa vielä näinkin myöhään kesällä, ja vielä noin aikaisin aamulla. Ja siitä ei ole kuin pari lasin väliä huoneilmaan, eli siinähän alkaa jo talokin lämmetä ihan heti aamusta. Ulko-ovien välissä (meillä on 2-lehtinen ovi yläparvekkeille) ei ihan näin suuriin lämpötiloihin päästy, siellä oven välissä huippulämpötila jäi 31,9 asteeseen sillä hetkellä kun ikkunan välissä oli +50,8C.

Ikkuna myös piti kylmän yön aikana paremmin lämpöä - alin lämpötila ulkoikkunan takana oli yöllä +9,5C, oven välissä lämpötila putosi alimmillaan +7,7 asteeseen.

U-arvot meidän ovissa on siis 1,0 ja ikkunoissa 0,8 ja kylmyyttä vastaan nämä mittaustulokset
vahvistavat näitä arvoja, eli ikkuna piti paremmin kylmää kuin ovi.

Olkoon nyt anturit hetken samassa paikassa, ja mietitään sitten taas uusia paikkoja niille... Mittaaminen on aina mielenkiintoista!

maanantai 17. elokuuta 2015

Wainu lämpötila- ja kosteusmittaus

Hain tänään testikäyttöön Wainu lämpötila- ja kosteusmittaus järjestelmän, johon kuuluville antureille yritän nyt keksiä jotkut hyvät sijoituspaikat.

Wainu- valvontajärjestelmä on langaton kosteuden sekä lämpötilan jatkuvaan valvontaan kehitetty järjestelmä, jolle on monia käyttökohteita pientalosta, työmaille ja teollisuuteen asti. Järjestelmään voi tutustua esim. heidän kotisivujensa kautta tästä linkistä:

http://www.wainu.fi/

Sivuilta löytyy myös hyvä asennusvideo, joskin paketin mukanakin oli hyvät ohjeet paperille kirjoitettuna, tässä linkissä se video:

http://wainu.fi/artikkelit/6/64/Wainu-asennusvideo

Joten laitteen käyttöönotto ainakin sujui nopeasti ja näppärästi, ja selvästi helpommin kuin Klimalogger, josta kerroin jokin aika sitten tässä linkissä:

http://talo-rautio.kotivertailu.fi/2015/05/09/esittelyssa-klimalogg-dataloggeri/

Miksi lämpötiloja ja kosteuksia sitten pitäisi seurailla tai jopa mittailla? No, jos on 100-vuotias täysin terve talo, niin silloin voi olettaa että kaikki on sellaisessa talossa täysin kunnossa, ja mitään mittaamisen tarvetta ei ole. Jos vanhassa talossa olisi jotain vikaa, se olisi aikojen saatossa purettu pois, eli vanhoista taloista vain harvat ja valitut, eli hyvin rakennetut jäävät jäljelle.

Uusissa taloissa ei vielä ole mitään käyttökokemusta kertynyt. Uusissa taloissa on myös sovellettu voimakkaasti kiristyneitä rakennusmääräyksiä, josta johtuen rakenneratkaisut eivät välttämättä ole enää yhtä tuttuja ja turvallisia mitä joskus ennen. Ennen vanhaan lämpövuoto piti kosteudet poissa, mutta nykyajan taloissa ei lämpövuotoja juurikaan ole. Ikkunatkin saattaa nykyisin huurtua ulkoikkunan ulkopinnalta. Ja tämä onkin varmaan ainut paikka johon kosteus voi ihan vapaasti tiivistyä niin ettei siitä ole talolle mitään haittaa. Ja ikkunan ulkolasin ulkopinnassa on myös niin hyvä tuuletus, että siihen tiivistyneen kosteuden tuuli puhaltaa aina pois, yleensä jo ennen puolta päivää, jonka jälkeen ikkunoista taas näkee ihan normaalisti. Toki onhan aivan uusiin ikkunoihin saatavilla myös huurtumisen esto, jos sitä vaan osaa etukäteen eli ennen ikkunoiden tilaamista kysyä.

No, ikkunoista takaisin itse asiaan...

Jos kondenssista tai jostain muusta johtuen lämpötilat ja kosteus asettuvat jossain talon kohdassa sellaiseksi, että pinnoille alkaa tiivistyä kosteutta, niin asialle pitää jotain tehdä. Esim. parantaa tuuletusta. Mutta ennen kuin alkaa parantamaan tuuletusta tai päästää paikkoja homeeseen, niin ennen sitä voi mitata, että onko tällaista riskiä olemassa, ja jos ei - sitten voi jatkaa asumista ihan rauhallisin mielin.

Palaan aiheeseen kun alan saamaan ensimmäisiä mittaustuloksia.... Tässä vielä muutama kuva itse laitteistosta, paketista löytyi käyttöohje, älymoduuli (neliön muotoinen laatikko punaisen pöytäliinan reunalla paperi yläkulmassa), joka kytketään modeemiin, ja kolme anturia ja niihin paristot (pöydän oikealla laidalla), sekä tarvittavat johdot.

 
 
 
Sitten seuraavaksi pitää alkaa miettimään sijaintipaikkoja noille antureille... Siis normaalisti nämä voisi laittaa esim. talon yläpohjaan, kellariin tai johonkin muuhun vastaavaan paikkaan, mutta kun minulla on näissä pisteissä jo Klimaloggerin anturit, niin yritän keksiä jotain muita paikkoja näille.

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Kellarin lämpötila kuroo yläkerran kiinni


Ylläolevassa Klimaloggerin graafissa on punaisella värillä yläkerran WC- lämpötilakäyrä 1.5.2015 - 16.8.2015, ja sen alla tummalla värillä kellarin lämpötilakäyrä. Lämpötila-anturit ovat sellaisissa paikoissa ja tiloissa, joissa ne eivät joudu auringon lämpösäteille alttiiksi. (Eli lämpötilat ovat todellisia, eikä hetkellisestä paisteesta johtuvia.)

Tumma käyrä näyttää kurovan punaisen käyrän kiinni kesän aikana. Eli jos kellari tuntuu kesän alkaessa selvästi viileämmältä, niin loppukesällä eroa ei enää huomaa. Eivät huomaa mittaritkaan.

Kesän aikana myös salaojapumppaamon veden lämpötila on noussut +8,5 asteesta +11C asteeseen.

Talven aikana ilmeisesti kellariin ja maaperään varastoitunut lämpö huokuu pitkin talvea kellariin?

Joten seurailen käppyröitä... :)

Miksi ilmavesilämpöpumppu?

Alun perin meille piti tulla maalämpö. Siihen oli ainakin 3 syytä; lämpimiä neliöitä on suhteellisen paljon (241m2), maalämmön kylkiäisenä saa maakylmän "ilmaiseksi" kesällä (siis pelkän kiertovesipumpun avulla) ja kolmanneksi maalämpö on tällä hetkellä trendikästä, ja se helpottaa myös talon myyntiä.

Ja neljäntenä syynä voisi mainita vielä senkin, että maalämpömyyjät osaavat myydä maalämpöä hyvin. Eipä siinä ostajaehdokas paljon muuta voi kuin päätään nyökytellä, kun katsellaan miten paljon energian hinta on viime aikoina noussut, ja miten paljon on syytä olettaa että se nousee jatkossakin. Ja kun siltä pohjalta lähtee laskemaan, niin takaisinmaksuaika on lyhyt. Sitä lyhyempi, mitä isommat hinnan nousun kertoimet ostaja itse tai myyjä uskaltaa omiin laskelmiinsa laittaa.

Maalämmön (jälki)asennukseen voi saada myös kotitalousvähennyksiä, joita jäinkin odottelemaan, koska verovähennyksiä voi tehdä vasta 2 vuotta sen jälkeen, kun lopputarkastus on pidetty. Toki yhtenä tausta-ajatuksena oli myös kerätä itselleni dataa, että millainen ero todellisuudessa sitten olisi ollut, kun sama talo olisi ollut ensin 2 vuotta ilman maalämpöä, ja siitä eteenpäin maalämmön kanssa. Monestihan maalämmön asentaneet syystäkin ihailevat pieniä sähkölaskujaan, mutta heillä ei ole oikeaa eikä mitattua tietoa siitä, paljonko täsmälleen sama talo olisi kuluttanut, jos maalämpöä ei olisi uuteen taloon laitettu.

Maalämpömyyjien myyntipuheista johtuen moni jää ikuisiksi ajoiksi siihen uskoon, että ilman maalämpöä uuden talon kulutus olisi ollut aivan jumalaton, ja kun vertaa omia sähkölaskujaan joidenkin tuttavien vaikkapa 10 vuotta vanhan talon vastaaviin lukemiin, saattaa hyvinkin vahvistua sellainen usko entisestään, että maalämpö oli ehdottoman hyvä investointi, joka myös maksaa itse itsensä nopeasti takaisin.

Todellisuudessa tällainen luulo on usein väärä. Itsekin olin hilkulla langeta samaan ansaan. Mutta onneksi jäin odottelemaan niitä aikanaan tulevia kotitalousvähennyksiä, sillä jo puolen vuoden tai viimeistään nyt vajaan vuoden asumisen jälkeen voin ihan suoralta kädeltä sanoa, että maalämpö ei meidän taloon euromääräisessä tarkastelussa kannata. Ei vaikka sitä laskisi miten.

Toki mekin saataisiin maalämmöstä omat rahat takaisin jollain aikajänteellä (niin kuin kaikki muutkin saavat, jotka jo ovat maalämmön valinneet), mutta "ongelma" on siinä, että takaisinmaksuaika maalämmön kanssa on varsin pitkä. Jos olisi valinnut jonkun muun vaihtoehdon, takaisinmaksuaika olisi saattanut olla hyvinkin paljon lyhyempi? Mutta onneksi moni ei tätä tiedä. Sillä jos uuteen taloon laittaa maalämmön heti rakennusaikana, niin kellekään ei jää mitään todisteita ja evidenssejä siitä, miten pieneksi ero olisi lopulta voinut jäädä maalämmön, ja suorasähkön - eli sen vaihtoehdon välillä, että maalämpöä ei olisi ollenkaan asennettu.

Eri lämmitysvaihtoehtojen pohdinta on varsin monimutkaista ja vaikeaa, vaikka sen tekisi pelkän euromääräisen tarkastelun pohjalta. Asia mutkistuu entisestään, jos alkaa miettiä millaista painoarvoa pitäisi antaa ei-euromääräiselle argumentoinnille.

Tai en minä muista talonrakentajista tiedä, mutta itselleni on ratkaisun tekeminen käynyt aina vaan sitä vaikeammaksi, mitä enempi olen eri vaihtoehtoja tutkinut. Näin siitäkin huolimatta, että minun nyt luulisi näistä tekniikoista jotain ehkä ymmärtävänkin, koska koulutusta on kuitenkin diplomi-insinöörin tutkinnon verran. Toki minullekin olisi ollut se helpoin ratkaisu tässä asiassa se, jos olisin heti vaan laittanut maalämmön. Niinhän useimmat muutkin rakentajat tekevät. Valintapäätöstä olisi ollut äärimmäisen helppo perustella jollain maalämpömyyjän hienolla laskelmalla, jossa ihan selkeällä matematiikalla ja tietyllä energian hinnan nousukertoimella on osattu laskea, että maalämpö tienaa oman hintansa ihan jo muutamassa vuodessa.

Eri lämmitysvaihtoehdoissa ei ole olemassa myöskään mitään yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta, joka sopisi kaikille sellaisenaan. Oikea vastaus on kussakin tapauksessa tapauskohtainen. Passiivitalojen osalta tiedetään, että niiden kulutus hipoo nollaa, jolloin kovin kalliita järjestelmiä ei sellaisiin taloihin kannata asentaa. Eikä ole toki tarvettakaan. Näissä taloissa suorasähkön lisäksi jokin pieni takka lienee aika tyypillinen ratkaisu. Eikä edes näitäkään kumpaakaan välttämättä koskaan tarvita, sillä passiivitalon idean mukaisesti se vähäinen lämpö mitä tarvitaan, se tulee ihan jo kodin elektroniikan ja ihmisten luovuttamasta hukkalämmöstä. Aurinkokin paistaa ikkunoista sisään. Passiivitaloihin yleensä asennetaankin isot ikkunat etelään päin. Tämä on itsestäni vähän kummallista, koska normaalitaloissakin niin kuin meillä, alkaa kesäisin olla jo liian kuuma. Joten nykyajan taloissa jäähdytystä tarvitaan suurella todennäköisyydellä, vaikka lämmöneristys olisi ihan tavanomainen.

Kaikkea ei voi myöskään tarkastella euromääräisesti, sillä jos valitsee ilmavesilämpöpumpun sijasta maalämmön, ei tarvita "rumaa ulkoyksikköä" kaunista taloa rumentamaan, ja lisäksi ulkoyksikössä on sekin vaara, että lapset voivat leikeissään tunkevat kepakkoja ja lego-ukkeleita propelliin...

Samoin, jos talo tulee valmistumisen jälkeen myyntiin, niin rohkea pitää olla, jos tällaisen maalämpötrendin aikana maalämpöä ei laittaisi. Trendikkyyden avulla myytiin aikoinaan myös öljylämmitystä. Pieni talo tai passiivitalo pärjää pelkällä suoralla sähkölläkin, niiden osalta ei tarvitse kovin paljon asiaa mietiskellä, jos todellista tarvetta lämmitykselle ei oikein ole.

Itse lähdin siis liikenteeseen lattialämmityksellä, 500 litraisella hybridivaraajalla ja suoralla sähkölämmityksellä. Tähän oli tarkoitus liittää aikanaan maalämpö, jota varten konvektori oli jo esiasennettuna, koska sitä ei enää jälkikäteen siististi saa, jos ja kun maalämpö tulee jälkiasennettuna.

Jos suorasähkö ei ole paras vaihtoehto (pikkutaloissa ja passiivitaloissa se on), mielestäni aina kannattaa lähteä liikenteeseen lattialämmityksellä, jonka taakse tulee hybridivaraaja. Sen jälkeen voi koko talon elinkaaren ajan pohdiskella millä sen varaajan veden saa parhaiten ja/tai halvimmalla lämmitettyä, ja olipa vastaus mikä tahansa, se on aina helppo asentaa, eikä vaadi isoja muutostöitä.

Tämän jälkeen - nyt kun on kohta vuosi asuttu - itse lähdin hakemaan kehitysehdotuksia ensin aurinkoenergiasta. Nehän ovat pitkäikäisiä - erityisesti aurinkosähköpaneelit - jossa ei ole liikkuvia osia ollenkaan, ja järjestelmä voi tuottaa sähköä hyvinkin seuraavat 40 vuotta.

Kaikissa energiamuodoissa pitäisi laskea kaksi kriittistä pistettä. Ensin se, että mikä on takaisinmaksuaika? Sen jälkeen kun laite on maksanut itse itsensä takaisin, sen jälkeen se alkaa tienaamaan. Kuinka kauan se sitten tienaa? Se tienaa käyttöikänsä verran, joka eri tekniikoilla on hyvinkin eri pituinen. Ilmalämpöpumppu voi tienata itse itsensä viidessä vuodessa, mutta ei kestä käytössä kuin noin 10 vuotta. Maalämpöpumppu ja aurinkosähköpaneelit voivat tienata oman hintansa noin 20 vuodessa, mutta mikä on niiden käyttöikä - eli kuinka paljon ne tuottavat koko elinikänsä aikana? Maalämpöpumpussa, niin kuin kaikissa lämpöpumpuissa, on kuluvia osia, ja jos ne tienaavat itse itsensä 20 vuodessa, sen jälkeen ei välttämättä kovin pitkälti elinikää ole näillä laitteilla enää jäljellä? Aurinkosähköpaneelit sen sijaan porskuttavat vielä pitkälle, vaikka ikää olisi takana jo 20 vuotta.

Olin jo lähellä hankkia aurinkopaneelit ja niiden suhteen oli jo tarkat asennussuunnitelmat tehtynä, kun yht´äkkiä sain soiton ilmavesilämpöpumpun myyjältä, joka sitten poikkesikin paikalle, ja ilmeni, että ilmavesilämpöpumppu voi hyvinkin olla kustannustehokkaampi kuin aurinkoenergia. Joten jouduin kilpailuttamaan myös tässä vaihtoehdossa eri toimittajat.

Voiton kisassa vei tällä kertaa Lämpöykkönen Oy, joka toimittaa meille Viessman 200S AWB ilmavesilämpöpumpun 8,3 kW:n teholla. Hintaa hankinnalle tulee 8600€ plus erikseen tuntitöinä tehtävät työt mm. konvektorin sähköistäminen, koska tässä kohtaa talon rakentaminen oli vielä kesken, eikä konvektorin osalta oltu tehty mitään muuta kuin laitettu laite seinälle ja letkut ja sähköjohdot piiloon seinän sisään, jota kautta ne kulkevat kellarin tekniseen tilaan pumpun sisäyksikölle. Kylmänesteputket on lämpöeristetty putken ympärille pujotettavilla lämpöeristeillä.

Kauanko tässä nyt sitten kestää, että laitteisto maksaa itse itsensä takaisin? No, aika näyttää. Jos säästöä saadaan ainakin 500€ vuosittain (sähkölasku on nyt luokkaa 2000€ per vuosi), niin takaisinmaksuaika on hyvinkin lähellä 20 vuotta. Mutta jos säästöä tulisi tonni vuodessa, sitten investointi maksaa itse itsensä takaisin alle 10 vuodessa. Aika näyttää miten käy.

Tutkiskelin hiljattain Vantaan asuntomessujen lämmitysratkaisuja. Vuonna 2015 erittäin vähän kuluttavat pientalot oli asennettu puoliksi kaukolämpöön ja puoliksi maalämpöön. Joukossa oli muutama yksittäinen takkalämmitys, yksi PILP ja yksi VILP eli vesi-ilma-lämpöpumppu. Miksi itse sitten valitsin ilmavesilämpöpumpun, jos yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kukaan ei ollut valinnut asuntomessuillakaan näin?

No, tälle vaihtoehdolle oli mm seuraavia puoltavia syitä:

1) Meidän talo ei ole nyt myynnissä, eikä ole aikomus myydä sitä pitkiin aikoihin. Tästä syystä ei paineita maalämmölle ainakaan nyt.
2) Ilmavesilämpöpumpun pakettihinta oli 8600€, plus lisätyöt mm. konvektorin sähkötyöt tuntihinnoin. Tällä rahalla maalämpöä ei olisi saanut, eikä olisi ehkä saanut aurinkoenergiaakaan, muuta kuin aurinkolämpöpaneelit. Aurinkoenergiaa ei tule öisin eikä syys-talvella, jolloin energiaa tarvitaan. Ilmavesilämpöpumppu tekee työt silloin kun on tarvetta, tämä käänsi asian ilmalämpöpumpun eduksi, kun vertailin sitä aurinkoenergiaa vasten. Eli kokonaisedullisuus ja tuotannon ja tarpeen parempi kohtaaminen haluttuna aikana.
3) Ilmavesilämpöpumppua varten ei tarvitse kaivaa pihaa, ja kun meillä on savimaan tontti, pelkästään reiän poraamiseen olisi pitänyt budjetoida noin 7000€, jolloin maalämmön kokonaishinnaksi olisi muodostunut noin 20000 euroa. Se on 2-kertaa niin paljon kuin ilmavesilämpöpumppu.
4) Vesi-ilmalämpöpumppu tekee töitä tarpeen mukaisella teholla, eli alin teho meillä on noin 1kW ja ylin teho 8,3kW. Maalämpöpumppu painaa käynnistymisensä jälkeen aina kaasu pohjassa siihen asti että se sammuu. Tässä on aivan oleellinen tekninen ero maalämpöpumpun ja ilmavesilämpöpumpun välillä, ja ero on ilmavesilämpöpumpun eduksi. Nimittäin käynnistyskerroilla on aivan ratkaiseva merkitys laitteen eliniän kannalta. Jos maalämpö ylimitoitetaan, lyhyttä pätkää käyvä isotehoinen pumppu kuluttaa nopeasti itse itsensä loppuun.
5) Lämpöpumpun avulla (oli se sitten ilmavesilämpöpumppu tai maalämpö) saadaan myös meidän konvektori toimimaan. Nyt se on roikkunut seinällä joutilaana vuoden, ja jos olisi jatkettu aurinkoenergialla tästä eteenpäin, se olisi joutilaaksi jäänytkin, ja kesää varten olisi pitänyt hommata tavallinen ilmalämpöpumppu.

Yksi maalämpöä puoltava seikka on kuitenkin paukkupakkaset. Maalämpö toimii aina tiettyyn rajaan asti, oli pakkasta sitten ihan vaikka -50C. Mutta ilmavesilämpöpumppu lakkaa toimimasta ja tuottamasta lämpöä jo -15C paikkeilla, jolloin hyötysuhde menee erittäin huonoksi, vaikka pumppu vielä kävisikin. Eli ilmavesilämpöpumpusta ei kovilla pakkasilla ole mitään hyötyä, ja siksi se ei yksin riitä (tämä on monille jo riittävä syy, että ilmavesilämpöpumppua ei asenneta lainkaan).

No, me käytämme kovilla pakkasilla polttopuita, niin kuin tehtiin viime talvenakin, kun ei ollut suoran sähkön lisäksi mitään muutakaan, ja hyvin pärjättiin.

Palaan aiheeseen, kun asennustyöt alkavat, ja tulee kokemusta niistä. Tässä kuvassa meille tuleva Viessmanin ilmavesilämpöpumppu, kuva kaapattu tästä linkistä: http://www.viessmann.fi/fi/products/Waermepumpen/Vitocal_222-S_242-S.html




Nyt saadaan kohtapuoliin myös rappukäytävässä joutilaana oleva konvektori käyttöön. Ei se enää tämän kesän helteisiin ehdi, mutta eipä tänä kesänä helteitä juuri ollutkaan.



Ulkoyksikölle meille on hyvä ja lumelta suojainen paikka autokatoksessa, tässä kuvassa oleva "roskakasa" joutaa pois, ja sen tilalle tulee ulkoyksikkö:
 
 
Ilmavesilämpöpumpun sisäyksikkö on paljon pienempi ja kevyempi, mitä maalämpöpumppu olisi ollut. Se on helpompi viedä kapeita rappuja ja käytäviä pitkin kellarin teknisiin tiloihin.

perjantai 14. elokuuta 2015

Puutarhan valaistusta

Onpa tässä nyt erikoinen tilanne - en oikein itse nyt tiedä, että onko minulla enää raksablogia, ja jos on, niin missä se on? Ainakaan oma blogini ei nyt näy netissä vanhalla nimellään vanhassa paikassaan, enkä pääse itse kirjautumaan blogin ylläpitosivuille.

Onko tässä sitten bloggaajalle opetus, että pitää jatkossa katsoa tarkemmin, että mihin paikkaan bloginsa siirtää, koska se julkaisupaikka tai alusta voi hävitä bittiavaruuteen? No, en tiedä onko mitään hävinnyt - toivottavasti ei, eli ehkä kaikki onkin vain kehitystyön alla juuri nyt?

No, tätä on jatkunut nyt jo ties monetta kertaa ja tämä viikko kokonaan. Tässä nyt kuitenkin kuvia tältä iltaa, ollaan saatu katetulle terassille valaistusta. Ehkäpä blogi jatkuu nyt sitten näistä seikkakiluista ja kokemuksista vähän viisastuneena tässä uudessa osoitteessa... Tai en ainakaan nyt itse keksi mitään muuta kanavaa mitä pitkin pääsisin tuomaan uudet blogipäivitykset nettiin.