perjantai 21. syyskuuta 2018

Hormit nuohottu

Nuohooja Kimmo Siren poikkesi paikalle taas tänäkin vuonna, nyt oli tytärkin mukana. Kimmon edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt jo 14 kuukautta, eli tämä vuosittainen nuohous meni nyt tällä kertaa vähän yliajalle. Mutta pitää laittaa käynnit ylös vaikka tänne Raksa-blogiin, ei niitä muuten taas ensi vuonna muista, että milloin viimeksi on hormit nuohottu.






sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Peltikattoa pesty ja suihkulähteen juottoautomaatti

Eilen kävin ekan kerran painepesurin kanssa peltikatolla. En isolla ulkokatolla, vaan pohjoisen puoleisella lipalla, joka on pääoven päällä. Siihen lipan kulmalle laskee isolta katolta syöksyputki, ja siihen kohtaa oli kasvanut kattoon kiinni levää tai jotain, eli ennen puhdistusta katon kulma näytti tältä:


En tiedä miksi tämä yksi kohta peltikattoa oli värjäytynyt näin likaiseksi 4 vuoden aikana, eli sinä aikana, mitä katto on ollut olemassa? Kun muualla kaikki on ihan puhdasta. Tässäkin kohtaa vika oli kai kosmeettinen? Vai kärsiikö peltikaton maali, jos sitä ei pese? Tiukassa tuo lika oli, paljon kovempaa painetta ja paljon lähempänä piti pitää painepesurin suutinta kuin silloin, jos autoa pesee kurakelien jälkeen.

Veden puhtauteen liittyen, vilkaistaanpa samalla toiselle puolen taloa, eli etelän seinustalle, jossa meillä on suihkulähde, ja suihkulähde saa lisävettä sen vieressä olevan merikontin katolta. Katolta tuleva vesi kerätään kontin päädyssä oleviin 3 sadevesitynnyriin, jotka ovat yhdistetty lappo-letkulla toinen toisiinsa (lappo pitää veden pinnan kaikissa 3 tynnyrissä samalla tasolla). Juottoautomaatti näyttää siis tältä, tynnyrien edessä on marjapensaita, eli tämä nurkka pihasta on samalla meidän hyötypuutarhaa.


Laitimmaisen tynnyrin kyljessä on 2 hanaa. Ylempi, eli ylivuotohana on aina auki. Alempi hanoista on "tippavuodolla", eli se syöttää jatkuvasti suihkulähteelle pikkuisen lisävettä. Vettä poistuu suihkulähteeltä koko ajan varmaankin haihtumalla, roiskumalla ja pienistä hukkavuodoista pieniä määriä. Tässä alla olevassa kuvassa tämä hanasysteemi, laitimmainen tynnyri on siis se, josta vesi otetaan.


Ja laitimmaisen tynnyrin sisältö on täysin roskaton ja kirkas vesi, joka siis siirtyy tänne keskimmäisestä tynnyristä omalla painollaan lappo-letkua pitkin, ja tästä vesi menee hanojen kautta itse valuen suihkulähteeseen.


Tässä on keskimmäinen tynnyri, ja sen päällä merikontin katolta tuleva syöksytorven pää.


Jos kurkataan keskimmäisen tynnyrin sisältöön, niin siellä veden pinta on täynnä roskaa. Siellä kelluu pinnassa puiden lehtiä, koivun siitepölyä, ja vaikka mitä roskaa - mitä nyt virtaavan veden mukana katolta on tullut. Enkä ole näitä roskia jaksanut puhdistella, sillä tämä tynnyrisysteemi kipataan kuitenkin nurin syksyllä sitten, kun suihkulähde laitetaan talviteloilleen, ja samalla tynnyrit käännetään ympäri, ettei ne jäädy talvella halki.


Jutun juoni tässä kohtaa on siis se (huomasin tämän vasta jälkeen päin - eli ei ollut alun perin mikään suunniteltu juttu), että kun vesi siirtyy keskimmäisestä tynnyristä laitimmaiseen tynnyriin (josta se menee hanan kautta tippavuotona edelleen suihkulähteelle), niin tynnyriä vaihtaessaan vesi puhdistuu kaikesta irtoroskasta ennen kuin se menee suihkulähteelle. Siis kun se lappoletku on keskimmäisen tynnyrin pohjassa, niin se ei ota sieltä mitään kelluvaa roskaa mukaansa, koska kelluvia roskia ei tynnyrin pohjassa ole. Ja jos tynnyrin pohjaan on uponnut jotain muuta roskaa (minusta siellä ei ole mitään? ei ainakaan näy), niin vettä raskaammat epäpuhtaudet ei jaksa hitaan lappovirtauksen mukana nousta tynnyristä ylös.

Jos sadeveden keräys olisi toteutettu vain yhtä tynnyriä käyttäen, silloin tynnyrissä seisovan veden pinnassa olevat roskat siirtyisivät myös suihkulähteelle, ainakin silloin kun ison sateen jälkeen tynnyrin kyljessä olevan ylivuotohanan kautta alkaa kulkea vettä pois tynnyreistä.

Ja mukava on laitimmaisesta tynnyristä ottaa roskatonta vettä ihan kastelukannuihinkin, jolloin roskat ei tuki kastelukannun suihkusuutinta sisäpuolelta päin.

lauantai 15. syyskuuta 2018

Takan lämmitystä

Aloin tänään lämmittämään takaa - ekan kerran sitten toukokuun, jolloin olohuoneen iso takka oli viimeksi käytössä. Laitoin nyt ekaksi ihan vaan 8 puuta, jotta takka varovaisesti hiukan lämpenee ja kosteudet häipyvät pois. Ei takasta vielä nyt varmaan lämpöä tule, mutta ehkä takka lämpenee itse, niin että lähiaikoina sen voi sitten ottaa oikeasti käyttöön, ja polttaa kunnolla puita.

Tänä vuonna oli kuuma kesä, ja lämpöä riitti syyskuun puoliväliin. Ilmanvaihdon esilämmitys ei ole vielä käytössä, eikä lattialämmityskään. Mutta aloitetaan nyt sitten laittamaan aina tarvittaessa takka päälle, jos syksy viilenee sen verran, että jotain lämmitystä tarvitaan.

Viime vuonna olohuoneen iso takka piti ottaa käyttöön jo paljon aikaisemmin, eli 26. päivä elokuuta:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2017/08/takka-paalle.html

Toissa vuonna takan herättely syksyyn oli lähes päivälleen samaan aikaan kuin nytkin eli 16.9.2016:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/09/syksyn-varit-ja-takan-herattelya.html

Pari vuotta sitten eli yllä olevassa linkissä näkyy myös syksyn värit jo selvästi. Tänä vuonna ei näy vielä missään mitään. Tässä kuvia tämän kertaisesta takan sytytyksestä, mäyräkoira Ronja 10v ainakin tykkää ja siirtyi heti takan eteen lämmittelemään.




sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Laatoitusta vai asfalttia?


Itse valittiin omaan pihaan laatoitus roomankivi -kuviolla. Eikä harmita. Puolensa tietysti kummassakin - siis omat hyvät puolensa siinä asfaltissakin.

Esim. seuraavat seikat puolustavat asfaltin valintaa:

- asfalttifirma tekee, ei tarvitse itse käyttää aikaa pohjatöihin ja laattojen asetteluun
- asfaltti on suhteellisen edullista, tai eipä kait kivilaatalla oleva pinta ikinä asfalttia halvempi ole?
- asfaltointi on päivän homma. Autojen ei tarvitse olla kauaa alta pois ja evakossa. Laatoitus valmistuu hitaammin.

Onko asfaltille muita hyviä perusteita?

Jos valitsee pihalaatat, niin hyviä perusteita sille esim. seuraavat:

- itse tehtynä suunnilleen sama hinta kuin asfaltillakin
- jos tarvitsee oikomista, senkin voi tehdä helposti itse. Ja sellainen korjaus yllä olevassa kuvassa on itse asiassa menossakin juuri nyt ja saumaushiekka vielä odottaa levittämistä, eli korjasin auton renkaiden aiheuttaman painuman ojan penkan lähellä. Siinä oli vähän pohjatyöt pettäneet, nyt kun piha on ollut 4 vuotta käytössä...
- laatoituksen pinta-alaa pystyy itse laajentamaan tai supistamaan
- paikkakorjaus on samanväristä, asfaltin paikkakorjaus on eri värinen (tummempaa asfalttia verrattuna ympäröivään asfalttipintaan)
- jos kaadot on pielessä, asfaltti lammikoituu. Laatoituksella oleva pieni lammikko "vuotaa läpi", eli pihalaatoituksen päällä vesi ei kauaa säily.

Tietysti aina voi tehdä myös yhdistelmän niin, että samassa pihassa on sekä pihalaattoja että asfalttia.

lauantai 1. syyskuuta 2018

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 537,30 kWh. Kuukausi sitten heinäkuussa sähköä kului 458,20 kWh. Lisäystä siihen tuli 79,10 kWh ja lisäys johtuu mielestäni elokuun pimenevistä illoista. Eli iltavalaistus ja yövalaistus on ollut enemmän päällä.

Myös suihkulähde valmistui tänä kesänä ja sielläkin on jokunen valo, eli sekin kuluttaa sähköä. Niin - ja onhan suihkulähteessä myös pumput ja UV-valo (tappaa bakteereita), joten kyllä nekin kuluttavat sähköä. Suihkulähde "lepotilassa" eli yhdellä pumpulla käydessään kuluttaa 25W, ja kun UV-lamppu on päällä, sitten sähköä menee 30W -teholla. Jos kaikki pumput ja kaikki valot ovat päällä, silloin kulutus on vähän yli 400W. Koko teholla suihkulähdettä käytetään yleensä vain silloin jos ja kun puutarhassa oleskellaan.

Näistä sähkönkulutusta vähän lisäävistä rakennelmista huolimatta tämän kertainen elokuun kulutus 537,30 kWh oli kuitenkin elokuulle uusi alarajaennätys. Eli kaikkina aikaisempina vuosina elokuun sähkönkulutus on ollut suurempaa, mikä ilmenee hyvin esim. tästä taulukosta:

2014 2015 2016 2017 2018
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30
YHT: 7344,47 10416,00 8178,62 7218,43 5881,39


Tältä vuodelta puuttuu vielä neljän kuukauden kulutus, mutta jos nykyisellä kulutusvauhdilla jatketaan ja arvaillaan koko vuoden kulutusta, niin koko vuoden kulutus tulisi asettumaan tänä vuonna noin 9300 kWh:n paikkeille.

Graafisesti kuukausikulutukset eri vuosilta näyttävät tällä hetkellä tältä:

 Päivittäiset kulutuskäppyrät puolestaan näyttävät tältä:



Näissä päivittäisissä sähkönkulutuksen käppyröissä näkyy mielestäni pieni tasokorotus 10.8.2018. Sitä ennen päivittäinen kulutus on ollut noin 14-18 kWh per vrk, ja sen jälkeen noin 16-20 kWh per vrk. Muistelen, että aika tarkkaan tuossa vaiheessa kesää sain valmiiksi "seinänaapurin" seinän vierustalle tulleet tuijat & niissä oleva kohdevarot, sekä tietysti se aiemmin puheena ollut suihkulähde sai myös elokuussa lisää lamppuja. Tässä seuraavassa kuvassa siis näkyy suunnilleen kaikki se, mitä vielä elokuun alkupäivinä ei ollut ollenkaan olemassa:

Puutarhan uudet valot ja uusi suihkulähde. Tuijan 
juuressa olevat valot osuvat "seinänaapurin" seinään,
eli viereisen talon valkoinen tiiliseinä on tontin rajassa
kiinni. Siinä nimitys "seinänaapuri".

Miksi sitten elokuun sähkönkulutus kuitenkin oli uusista sähkönkulutuspaikoista huolimatta kaikkien aikojen pienin? Siis verrattuna aikaisempien vuosien elokuun kulutuslukemiin? Taustalla tietysti vaikuttaa edelleenkin lämpimään käyttöveteen vaikuttavat asiat, joita on 2 kpl ja jotka kummatkin säästävät energiaa. Eli vajaa vuosi sitten käyttöveden lämpötilaa pudotettiin meillä +50C -> +47C. Ja toisena asiana se, että meidän poika on nyt armeijassa, eli jos meitä on aikaisempina vuosina ollut koko ajan aina 4 asukasta paikalla, niin nyt meitä on arkisin vain 3.

Viikonloppuisin meillä on täysvahvuus eli ollaan kaikki kotona ja usein vielä paljon enemmänkin, eli pojan armeijakaveritkin tahtovat tulla aika usein meille saunomaan, mutta silti uskoisin, että vähäisempi asukasmäärä on johtanut vähäisempään lämpimän veden kulutukseen. Joka siis säästää sähköä. Lämmityshän meillä ei ole päällä vielä ollenkaan. Eli ei ole käytetty takkaa tai lattialämmitystä koko kesänä. Myös IV-tuloilman esilämmitys on tällä hetkellä vielä kokonaan pois päältä.