maanantai 1. marraskuuta 2021

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa sähköä kului 759,1 kWh - mikä on aika kuukausitasolla on aika tavanomainen lokakuu. Päiväkohtaisissa pylväissä näkyy joitakin yksittäisiä hyppäyksiä, jotka johtuvat sähköauton koeajosta ja latauksista. Koko tämän vuoden eli 10kk sähkönkulutus on tällä hetkellä 9764,4 kWh aikavälillä 1.1.2021 - 31.10.2021. Nyt on tulossa eka kerta 4 vuoteen, kun kokonaiskulutus taas ylittää 10000 kWh/vuosi.











sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Koeajossa täyssähköauto

Sähköautojen uuden auton ostotuki on Saksassa noin 9000 euroa. Suomessa sama tuki on noin 2000 euroa. Nyt kun saksalainen saa ostaa uutena sähköauton suht edullisesti, niin vastaavasti sen joutuu myös myymään käytettynä paikallisilla automarkkinoilla eteenpäinkin suht edullisesti. Tähän rakoon iskee tai näyttää iskeneen monet suomalaiset autojobbarit, jotka nyt hakevat käytettyjä sähköautoja Saksasta Suomeen.

Jobbarit toki lisäävät hankintahintaan kukin oman palkkionsa päälle, mutta siltikin eteenpäin myydessä hinta on edullisempi, joten Suomessa jo tavallinen palkansaaja pystyy sähköauton ostamaan käytettynä, jos vaan sopiva tuontiauto Saksasta jonkin kontaktin kautta sattuu kohdalle. Tässä ilmiössä siis Saksan suurempi ostotuki valuu käytettyjen autojen muodossa Suomeenkin.

Itselläni on nyt ollut koeajossa hiljattain jo kaksikin täyssähköautoa. Ensimmäinen oli Nissan Leaf, jonka auton omistusrekisterin mukaan suomalainen yksityishenkilö oli itse hakenut Saksasta muutama vuosi sitten. Sen jälkeen auto oli pari vuotta takaperin siirtynyt vaihdossa autoliikkeen omistukseen. Huoltokirjan leimoja katsomalla saattoi päätellä, että viimeisen kahden vuoden aikana auto ei ollut liikkunut enää mihinkään, eli kilometrejä ei ollut tullut juurikaan lisää. 

Otin kyseisen Leafin koeajolle eli yön yli lainaan, ja autoliikkeen pihasta lähtiessä toimintasäde eli range näytti mittarien mukaan olevan noin 100 km. Oma työmatkani on edestakaisin noin 70 km. Siitä pitäisi sähköautolla selvitä talvellakin, muuten tällaiselle perheen kakkosautolle täyssähköisenä ei ole mitään käyttöä.

Lähdin sitten koeajona ajamaan omaa työmatkaani tarkoituksena selvittää miten paljon latausta on tuon ajolenkin jälkeen jäljellä. En kuitenkaan päässyt työpaikalleni, vaan jo hyvissä ajoin piti tehdä U-käännös ja palata kiireesti kotiin ja pistää auto lataukseen. Huolimatta mittarinäytöllä olleesta 100 km toimintasäteestä autolla ei todellisuudessa pystynyt ajamaan kuin 51,5 km, jonka jälkeen akku oli käytännössä tyhjä. Autossa oli siis akkuvika. Auton omistushistoriasta päätelle sama akkuvika oli ehkä ollut jo Saksassa ostohetkelläkin. Suomalainen yksityishenkilö ei ollut autoa ostaessaan todennäköisesti vikaa huomannut, jos oli ajanut vain pienen lenkin, ja todennut, että tämä on hyvä - ostetaan pois. Myöhemmin todellisuus eli todella lyhyt range oli kuitenkin tullut ilmi, mutta jollakin lailla vaihtokaupassa auto oli onnistuttu siirtämään Nissanin autoliikkeen pihaan seisomaan, jossa se seisoo yhä vieläkin. En siis tätä kyseistä autoa ostanut.

Vielä sen verran siitä Leafista lisätietoa, että kun latasin sen yön aikana täyteen, niin aamulla vein ensin vaimon töihin ja 4 km ajomatkan aikana rangea hävisi pois 20 km, eli mittarinäytön lukemat laskivat 120:sta 100 kilometriin todella nopeasti. Käytettyjen autojen kanssa pitää olla siis tarkkana. Ajoakun todellista kuntoa ei saa muuten selville, muuta kuin koeajossa ajamalla se lähes tyhjäksi. Sitten trippimittarista katsomalla kilometrit näkee, että montako kilometriä todellisuudessa sillä pääsi?

Seuraava koeajatteva oli B-sarjan Mersu vuosimallia 2015. Mittarissa ajokilometrejä noin 13000 km. Auton hintapyyntönä oli/on 18000 euroa. Tämä vaikutti hyvältä, ja tällä ainakin pääsi komeasti työmatkat ajamaan. Valmistajan mukaan toimintasäde pitäisi olla noin 100km/h vauhdilla noin 100 km/h ja 80 km/h vauhdilla jopa 150 km. On tässä automallissa toki huonojakin puolia ja lyhyen kantaman lisäksi yksi sellainen on nopean lataamisen puuttuminen kokonaan. Toki tämänkin voi nähdä positiivisessa valossa siten, että nopeasta lataamisesta auto ajoakku ei oikein tykkää, joten se on siksikin hyvässä kunnossa, että nopeaa lataamista ei ole autolle koskaan tehty. Toinen auton akun kestoon vaikuttava seikka on akun käyttöaste, eli akkua ei koskaan pitäisi ajaa ihan tyhjäksi saakka, vaan jäljellä olevan latauksen ollessa noin 25% akku pitäisi jo ladata uudelleen. Meillä lataaminen tapahtuisi aina kotona ja yön yli.

Tästä autosta siis olisi tarkoitus tehdä noin 2 viikon päästä kaupat:


Seuraava kysymys on, että paljonko talossa sähkönkulutus muuttuu, kun taloon tulee täyssähköauto, jolla ajetaan ehkä noin 20000 km vuodessa? Jos sähköautojen keskikulutus per 100 km on noin 20 kWh, niin 20 kWh/100km tekee 200 kWh per 1000 km eli 4000 kWh vuosittain. Käytäntö sitten näyttää, että miten oikeasti käy, ja millaiset ajokilometrit oikeasti tulee.

Nyt kun uudessa talossa ollaan asuttu 7 vuotta, niin tällä ajalla ekat 7 vuotta näyttivät sähkönkulutuksen osalta tältä (aikajaksona on lokakuu 2014 - lokakuu 2021):




Näihinkin lukuihin sisältyy jo muutama mielenkiintoinen kokeilu. Ensinhän taloon piti tulla maalämpö jo rakennusvaiheessa. Mutta ei tullut. Syystä, että eka vuosi asuttiin kokeeksi suorasähköllä, ja sitä kului kotitaloussähköt (noin 6000 kWh) mukaan lukien päämittarilla 17162 kWh. Jolloin jos lämmityksen osuus sähköstä oli vain noin 11000 kWh per vuosi, niin sitä ei enää kannattanut lähteä nirhaamaan pienemmäksi millään 20000 euron maalämpöpaketilla, jolle kuitenkin jälkiasennus on yhä edelleenkin tehtynä mahdollisimman helpoksi. 

Mutta sen sijaan taloon tulikin syksyllä 2015 ilmasta-veteen lämpöpumppu, jonka kanssa piti pikkuisen taisella kokonaista 2 vuotta, ennen kuin säästöä alkoi syntymään. Ensinnäkin pumppu jäi asentamisen jälkeen tehdasasetuksille, joita piti vähän säätää, mm käyttöveden lämpötilaa pudotin reilusti. Sitten tein vielä itse toisen virheen ja lähdin kokeilemaan pörssisähköä oletuksella, että pumppu voisi käydä yöaikaan ja halvalla yösähköllä. Tuollainen kokeilu epäonnistui täysin. Yöllähän oli kylmää, ja pumppu kävi huonolla hyötysuhteella, eli "halpaa sähköä" kului siinä määrin paljon, että saatu säästö oli käytännössä "ei mitään", eli ekan vuoden aikana vain reilut 3000 kWh per vuosi, ja tuolla tahdilla pumppu ei ikinä maksaisi itseään takaisin, jos se säästää vain 300 euroa vuosittain.

Neljäntenä ja viidentenä ja kuudentena vuotena säästöä tuli VILP:n avulla kuitenkin jo varsin hyvin, eli sähkönkulutus melkein puolittui asettuen tuonne 8500-9300 kWh/vuosi tasolle, kun alun perin noin 17000 kWh:n tasolta oli lähdetty liikkeelle.

Seitsemäs vuosi ei mennyt enää yhtä hyvin, sillä lämpöpumppuun tuli helmi-maaliskuussa 2021 piirikorttivika, ja lopulta se sammui kokonaan eikä suostunut enää käynnistymään. Eli taas mentiin suorasähköllä kunnes vika saatiin korjattua. Tästä aiheutui noin 2500 kwh:n lisäsähkönkulutus, jolloin seitsemäs asumisvuosi (lokakuulta - lokakuulle tarkastelussa) kulutti yht. 11115 kWh.

No nyt sitten mennään kahdeksatta vuotta ja kohta marraskuulle. Ja taloon on tulossa täyssähköauto. Jossain vaiheessa ja myöhempina vuosina on tarkoitus laittaa myös aurinkopaneelit, mutta niiden aika ei ole ihan vielä. Eli jatketaan yksi kokeilu kerrallaan.

Nyt jos sähkönkulutus tulee kasvamaan noin 4000 kWh per vuosi eli 12c/kWh hinnoin laskettuna sähkölasku vuodessa pitäisi kasvaa 480 eurolla, niin aika näyttää taas miten tässä käy. Siis sähkölasku ei nyt pitäisi kasvaa ihan samassa suhteessa mitä kWh-kulutus kasvaa. Sillä sähköautoa ladataan etupäässä vain öisin, jolloin ainakin sähkön siirtomaksu on vähän edullisempi. Autoilun puolelta vuosisäästöä tulee kuitenkin aikalailla, sillä autoon sidottu pääoma pysyy suht samana, mutta 480 eurolla ei saisi bensaa kuin 266 litraa (1,80 euroa litra hinnalla laskettuna), ja sillä määrällä eli noin kuudella tankkauskerralla ei ihan vuosittaisia 20000 km ajomäärää ajeta....

Joku on myös sanonut, ettei sähköauton käyttämä lisäsähkö näy sähkölaskulla tai kulutuskäppyröissä mitenkään, että se häipyy ns. "taustakohinaan". Itselläni se kyllä näkyy ja näkyy hyvin jo koeajo öinäkin, jolloin sähköauto on muutaman yön ollut pihassa ja latauksessa öisin. Ja täytyyhän tämän näkyä, jos talo itse kuluttaa noin 9000 kWh, niin auton tuomat 4000 kWh tai mahdollisesti jopa 4500 kWh on siihen päälle noin 50%:n lisäys. Näin tämä näyttää graafisesti nyt:






Ylimmässä kuvassa on päiväkohtainen tarkastelujakso lokakuun alkupuoliskolta. Keskimmäisessä kuvassa on sama aikaikkuna tuntikohtaisessa tarkastelussa. Alimmassa kuvassa on muutama yö, joissa jälkimmäisessä 2 yössä on sähköauto latauksessa, ja kahdessa ekassa yössä ei ole. Tumman sinisellä on edullisemman siirtohinnan yösähkötunnit. Itselläni on kiinteähintainen sähkösopimus pariksi vuodeksi, joten tuntikohtaisessa tarkastelussa sähkön energiahinta on aina sama.

Ylimmän kuvan perusteella lokakuun käppyrät on päivätarkastelussa lähes tuplaantuneet verrattuna sellaisiin päiviin, jolloin sähköautoa ei ollut paikalla eikä yölatauksessa.

Mitä muutoksia sähköauton sitten tuo uuteen omakotitaloon?

Omasta mielestäni ei yhtään mitään. Autokatos on muutenkin palosuojattu kipsilevyillä niin, että ne hidastavat paloa 30 minuuttia. Palokunta on 2 kilometrin ajomatkan päässä, joskin en tiedä mitä he pystyvät sähköauton palaessa tekemään? Ehkä yrittävät vetää auton ulos katoksesta kadulle palamaan? En tiedä. Paloturvallisuus lienee vielä vähän avoin kysymys sähköautojen osalta. Tilastollisesti toki tiedetään, että sähköautoja palaa tilastollisesti paljon vähemmän kuin polttomoottoriautoja, mutta jos sitten käy niin huono tuuri, että sähköauto syttyy tulee, se ei sammu millään. Paitsi upottamalla se kokonaan veteen.

Hidauslataus näytti kuluttavan oman virtamittarini mukaan 2,2 kWh per tunti sekä Nissan Leafissa että Mersullakin sama luku. Jos tätä vertaa tavalliseen autoon, jossa on 500 kW:n lohkolämmitin ja 1000 kW:n sisätilalämmitin, niin polttomoottoriauto käyttää lämmitystolpassa 1,5 kWh ja sähköauto 2,2 kWh. Ero on aika pieni. Uskoisin, että uuden omakotitalon sulakkeet ja sähköjohdot kestää molemmat vaihtoehdot oikein hyvin, eli itse olen sitä koulukuntaa, joka sanoo, että sähköautoa voi ladata ihan normaalista pistorasiasta ihan hyvin. Ainakin oletan, että uusissa taloissa autokatokseen vedetyt sähköpistorasiat on jo mitoitettu niin hyvin, ettei ongelmia pitäisi olla. Tai jos on, sitten on alun alkaenkin sähkösuunnittelijalla ollut huonot mitoitukset.

perjantai 1. lokakuuta 2021

Sähkön vuosikulutukset 7 vuodelta

Nyt kun tuli kuun vaihteessa 7 vuotta asumista täyteen, niin voisin pitää pienen katsauksen vuositason sähkönkulutuksiin. Nythän on siis lokakuun alusta 2014 syyskuun loppuun 2021 yhteensä 7 kpl täysiä 12 kuukauden jaksoja täynnä. 

Vuosittaisissa sähkönkulutuksissa on eroja, koska matkan varrella taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Sen lisäksi on vuosien varrella kokeiltu paljon muutakin (vaihtelevalla menestyksellä). Ja kokeillaan jatkossakin. 

Omasta talostani on alusta asti tähän päivään tuntikohtainen seurantahistoria tallessa, jota kautta on oikeaa dataa sen suhteen, että minkä verran mikäkin muutos on oikeasti vaikuttanut. Ensimmäinen 7 vuoden taival näyttää vuosittaisina (lokakuulta - lokakuulle ei kalenterivuosina) tällaiselta:




Kuvat on aina kivoja, joten kuukausitasolla nyt kulunut 7 vuotta näyttää tältä:










Ensimmäinen vuosi 27.9.2014 - 21.10.2015 asuttiin siis kokeeksi kokonaan suorasähköllä. Sähköä meni ensimmäisen 12 kk aikana 17162 kWh, ja lisäksi kului 6 pinomottia polttopuita takassa ja saunan pesässä, näistä 1 pinokuutio meni saunassa kesän aikana eli lämmityskauden ulkopuolella. Tämän kokeilun perusteella tiesin, ettei taloon tulekaan maalämpöä, vaikka se piti myöhemmin asumisen aikana ottaa, jotta näen kuinka suuri harppaus suorasähköltä maalämmölle oikeasti on. 

Mutta lähtötasona 17162 kwh/vuosi olikin niin pieni luku (tähän lukuun sisältyy myös kotitaloussähköt noin 6000 kWh/vuosi, jolloin lämmityksen osuudelle jäi noin 11000 kWh/vuosi, ettei maalämpö olisi millään kannattanut. Yli 20000 euron investointia saviselle tontille (savea noin 10-15 metrin paksuudelta) ei kannattanut alkaa tekemään siksi, että olisin saanut nirhattua lukua 11000 kWh/vuosi hiukan pienemmäksi. 

Toki vuosikulutuksen olisi maalämmölläkin pienemmäksi saanut, jos sen olisi tehnyt kustannuksista välittämättä, mutta järkevämpi ratkaisu tähän tilanteeseen oli ilmasta-veteen maalämpöpumppu. Talo on kyllä alun alkaenkin suunniteltu niin, että maalämpö on mahdollisimman helppo jälkiasentaa, jos tilanne tai oma mieli myöhemmin muuttuisi, tai jos talo menisi myyntiin, jolloin maalämpö olisi ehdottomasti myyntivaltti.

Kuten vuosikulutuksista näkyy seitsemän eri vuoden osalta, niin VILP (lyhennän ilmasta-veteen lämpöpumpun nyt näin) ei ihan heti pystynyt puolittamaan sähkönkulutusta. Puolitus tapahtui vasta neljännelle vuodelle, jolloin vuosikulutus putosi 9300 kWh:n tuntumaan eli (eli tasolle 55% alkuperäisestä 17000 kWh:n tasosta, joka toteutui suorasähköllä vuosina 2014-2015).

Sähkönkulutuksen puolittamisessa matkalla maaliin sattui monenlaista, ja aivan aluksi tuntui itsekin siltä, että onko minua kusetettu ihan kunnolla - että eihän tuolla VILP:llä säästäkään käytännössä yhtään mitään, kun toisen vuoden sähkönkulutuksen määrä oli 13817 kWh, eli vain reilut 3000 kWh alle ekan vuoden tason.

Tuohon noin heikkoon saavutukseen oli moniakin syitä. Yksi syy oli asentajan kiire. Lämpöpumpun asetukset jäi ensin sellaiseen asentoon, että VILP luuli, että meillä on lämpöpatterit seinillä. Eli VILP yritti lämmittää koko lattian +50C asteeseen - siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Mutta oli meillä sellaiset hellekelit talon sisällä syksyllä 2014, että pelkissä shortseissa ilman T-paitaa tarkeni oikein hyvin, kunnes asentaja ehti uudelleen paikalle korjaamaan asetukset oikeiksi.

Siinä kohtaa ilmeni myös seuraava ongelma: minulla oli väärän tyyppinen lämminvesivaraaja. Varaajan tilavuus on 500 litraa ja se on kauttaaltaan yhtä ja samaa säiliötä. Se oli tietysti suoralle sähkölämmitykselle ihan hyvä noin. Mutta lämpöpumppua varten olisi pitänytkin ostaa sellainen varaaja, jossa olisi ollut sisällä välipelti, joka jakaa tilan kahteen 250 litran pienempään tilaan, jolloin lämmin käyttövesi olisi säiliön yläosassa, ja lattiakiertoon menevä noin +30C -asteinen vesi olisi säiliön alatilassa. Tätä ongelmaa ei saatu ratkaistua mitenkään muuten paitsi niin, että lämpöpumpulta otetaan noin +50C asteinen lämmin käyttövesi koko varaajaan, josta sitten erillisellä ja helppotajuisella lämmityksen ohjauslaitteella (Ouman EH 800B) osaa ottaa sellaisella lämmityskäyrällä eri keleihin sopivaa matalalämpöistä lämmitysvettä lattiaan, että keliin katsomatta talossa on aina sama lämpötila. 

Tässä linkissä vielä tästä Oumanista tarkemmin:
https://ouman.fi/tuote/ouman-eh-800-ja-eh-800b/

Kokonaisuutena tässä ei ole tietenkään mitään järkeä näin, eli ensin lämpöpumppu lämmittää vettä huonolla hyötysuhteella hyvin korkeisiin asteisiin, ja sitten toisella ohjauslaitteella tämän kalliisti tehdyn veden lämpötilaa alennetaan lattiakiertoon sopivaksi. Halvempaa ja tehokkaampaa olisi, jos pumpulta tulisi haalea lämmin vesi lattiakiertoon suoraan ja sellaisenaan - ilman turhaa välikuumennusta siinä välissä.

Mutta neljän vuoden kuluessa olen oppinut tuonkin ongelman jollain tapaa kiertämään, ja se tapahtuu nyt tällä hetkellä niin, että lämmintä suihkuvettä on talossa vain iltapäivisin ja illalla, koska VILP on kelloajastettu käynnistymään ensimmäisen kerran vasta puolen päivän jälkeen. Jolloin iltaan mennessä se on lämmittänyt varaajan +47C asteeseen. Pudotin lämpötilaa jossain vaiheessa paljon alle sallitun alarajan, joka muistaakseni on +55C, mutta ei meillä siltikään ole 7 vuoden aikana kukaan legionellaan sairastunut, vaikka en ole viikoittaisia tulistuksia sähkövastuksilla koskaan tehnyt - sehän on eri vettä siellä tankissa, kuin se vesi joka tulee putkea pitkin varaajan läpi ja hanasta ulos.

Niin nyt kun varaaja lämpenee täyteen lämpötilaansa iltapäivän/illan aikana, niin lattialämmityksen kiertovesipumppu käynnistyy vasta seuraavana aamuna. Jolloin varaajan lämpötila on jo laskenut noin +35C -tienoille, jolloin kyllä tuolla vedellä vielä aamullakin pystyy suihkussa käymään, mutta ei se erityisen lämpimältä tunnu. Lattiakiertoon se on kuitenkin juuri sen lämpöistä kuin pitääkin. Ja kun lattiakin on lämmitetty kerran päivässä, sen jälkeen kierto alkaa taas alusta, eli VILP käynnistyy iltapäivällä, käy pitkän hukin, ja lämmittää kaiken veden taas takaisin +47C -asteeseen. VILP on sen verran fiksu kuitenkin, että kun se havaitsee varaajan olevan +35C lämmin, niin ei se heti suoraan ala sinne lykkäämään +47C -asteista vettä. Vaan aluksi varaaja saa vaikkapa +37C asteista vettä (suht hyvällä hyötysuhteella tehtynä), ja pikkuhiljaa hivuttamalla VILP antaa aina kuumempaa ja kuumempaa vettä varaajaan, ja vasta ne viimeiset litrat on niitä kalliisti tehtyjä +47C -asteisia vesilitroja, joilla varaajan lopullinen tavoitelämpötila saavutetaan.

Palataanpa tässä kohtaa vielä ajassa taaksepäin syksyyn 2014, jolloin lämpöpumpussa oli ensin jotkut tehdasasetukset päällä, ja siihen ne hetkeksi jäikin, kunnes koko talo kuumeni liikaa. Sen jälkeen kun tämä oli korjattu, tein itse vielä toisen virheen. Eli päätin kokeilla pörssisähköä ajatuksella, että silloin yön tunteina saisin sähköä tosi edullisesti, ja lämpöpumppu voisi käynnistyä aina yöllä, kun sähkö on halpaa. 

Tämä kokeilu epäonnistui täysin, ja tuli erittäin kalliiksi. Eli yön kylminä tunteina VILP:n hyötysuhde oli erittäin huono. Siksi sähköä meni paljon, ja pumpun käyntituntimittariin tunteja tuli suuret määrät. Kun oli aika itse itselleen myöntää, että ei tuolla halvalla pörssisähköllä tässä meidän talon tapauksessa pysty säästämään yhtään mitään (pikemminkin kävi päin vastoin), niin tein kiinteähintaisen vuosisopimuksen sähkön ostoon. 

Kiinteähintaisella sopimuksella on nyt menty tähän päivään saakka, jolloin lämpöpumppu onkin säädetty käynnistymään vain päiväaikaan (tarkemmin vain iltapäivisin), jolloin vuorokauden lämpötila on silloin korkeimmillaan, Näin pumpun hyötysuhde paras mahdollinen. Sähkön hintakin on nyt joka tunti sama, eli sitä ei tarvitse enää miettiä. Nyt tuntitasolla kulutuskäppyrät näyttää vaikkapa tältä (tämä graafi noin viikko sitten syyskuun lopulta):
















Tuossa yllä näkyvät yksittäiset tuntikäppyrät ovat lämpöpumpun aiheuttamia, ja ne yleensä sattuvat vuorokauden lämpimimpään hetkeen (kun punainen lämpötilakäyrä on huipussaan).

Tässä tuntikäppyrässä näkyy nyt yksi muukin asia 24.9.2021 kohdalla eli toinen ja erittäin iso rypäs vasemmalta lukien. Siinä mulla oli koeajossa Nissan Leaf, joka oli yhden yön lainassa yhdestä autoliikkeestä, ja tuon yön aikana latasin autoon oman mittarini mukaan 11,6 kWh.

Nissan Leaf oli vuoden 2013 mallia oleva tuontiauto, joka oli tuotu Suomeen käytettynä 2017. Kun autoliikkeessä autoon istuin, niin toimintasäde eli range näytti yli 100 km. Se olisi riittänyt hyvin noin 70 km mittaisiin työmatka-ajoihinini, jolloin jos samalla autolla talvellakin pääsee vähintään tuon 70 km, niin kyseinen Nissan Leaf olisi ollut meille hyvä perheen kakkosautoksi. 

Mutta kyseinen koeajo epäonnistui niin, että kun yritin ajaa oman työmatkareittini, niin en päässytkään työpaikalle asti, vaan jouduin ajoakun tyhjenemisen takia palaamaan takaisin kotiin jo kesken matkaa, ettei auto jäisi tien päälle. Loppujen lopuksi akku tyhjeni käytännössä kokonaan jo siinä vaiheessa, kun autolla oli ajettu vasta 51,5 km, ja tuon ajon aikana kului siis se 11,6 kWh, jonka yön aikana latasin takaisin, ja jota enempää auton akku ei suostunut ottamaan vastaan. 

Latauksen jälkeen auton mittari näytti taas 120 km rangea/toimintasädettä, mutta todellinen toimintasäde oli siltikin vain se reilut 50 km. Eli jos ostaa käytettyä täyssähköautoa, niin koeajolla akku pitää itse ajaa täydestä latauksesta ihan tyhjäksi. Jolloin todellinen toimintasäde näkyy matkamittarista, eikä auton omiin mittareihin koskien akun kuntoa / latausmäärää voi näköjään luottaa ollenkaan. Tässä Nissan Leafissa oli siis selvästikin akkuvika, eli uskon että joku muu vastaava auto olisi hyvinkin tehnyt sen 70 km lenkin, eli omat etsintäni jatkuvat. 

Seuraava kokeilu vuosittaisten sähkömäärien seurannassa onkin nyt se, että miten talon vuosittainen sähkönkulutus muuttuu sitten sen jälkeen, kun on hankittu sähköauto pihaan. Oman arvaukseni mukaan jos sähköauto kuluttaa 200 kWh per 1000 km, niin omilla noin 20000 km per vuosi ajomärillä sähkönkulutuksen pitäisi lisääntyä noin 200x20 = 4000 kWh per vuosi.

Näissä omissa vuosikäppyröissäni näkyy myös viimeisen vuoden sarakkeessa yllättävän suuri luku 11115 kWh/vuosi. Se johtuu siitä, että viime maaliskuussa lämpöpumppu meni piirikorttiviasta johtuen rikki, eikä enää käynnistynyt ollenkaan. Vika toki korjattiin (piirikortin vaihto maksoi 1130,00€ sis. työt ja tarvikkeet ja alv 24%), mutta korjausta odottellessa talo oli alkukevään pakkasissa jonkun aikaa suorasähkön varassa, ja siitä johtuen tuli noin 2000 kWh enempi sähkölaskua tälle viimeiselle vuodelle.

Jossain vaiheessa tulevaisuudessa taloon tulee myös aurinkopaneelit ja koneellinen jäähdytys, joten katsotaan jossain myöhemmässä vaiheessa, että miten ne sitten vaikuttavat sähkön vuosikulutukseen, kunhan nämä asennukset on ensin tehty.


keskiviikko 29. syyskuuta 2021

7 vuotta asuttu

Pari päivää sitten eli 27.9.2021 tuli tasan 7 vuotta täyteen tässä talossa. Muuttotalkoot pidettiin 27.9.2014. Onhan tässä ollut hommaa vielä asumisen aikanakin, kun mm. pihat tehtiin kuntoon, mutta rakentaminen onnistui mielestäni täydellisesti ja tyytyväisiä ollaan edelleenkin. Tässä muutamia kuvia vuosien varrelta:

31.12.2014 - eka uusi vuosi uudessa talossa. Raja-aitaa ei ole ja alakerran terassilta puuttuu aita,
oli vaan kuormalavat siinä edessä putoamisen suojana.Tontti oli ostettu 31.12.2010 eli tasan 4 vuotta
aikaisemmin.

02.07.2015 - eka kesä uudessa talossa. Mutta ei vielä omaa pihaa, koska se oli pelkkää rakennus-
työmaata edelleenkin. Tässä tulee kukkien istutusaltaita erottamaan viherpihaa autopihasta.

11.07.2015 - sama paikka 9 päivää myöhemmin. Uskoisin, että tässä vaiheessa on juuri ostettu
ensimmäiset puutarhakukat, ja ensimmäiset puutarhavalot on saatu kytkettyä päälle. Joku paikka
pihassa siis jo valmistakin. (muutaman neliön verran)

02.08.2015 - etupihan eli autopihan kivetys alkaa valmistua roomankivistä. Jätekatos puuttuu vielä.

30.09.2015 - alakerran terassille on nyt aita valmistunut. Piha on vielä sekaisin.

09.10.2015 - puolikas pihaa valmiina, eli terassilaudoitukset tehty, kukkien istutusaltaat on tehty, 
mutta nurmikko ja kävelypolkujen kiveäminen takapihalle on vielä tekemättä.
Ekana kesänä ei siis vielä otettu nurmikolla aurinkoa, koska nurmikkoa ei ollut.

09.06.2017 - kolmantena kesänä tuli nurmikko ja viherpihan polkujen kivetykset, mikä homma on
tässä kuvassa juuri menossa. Yhteensä pihakiviä meni melkein 10000 kpl. Viimeisessä kivessä
on raapustettuna tarkka kappalemäärä, mutta en nyt jaksa illan pimetessä käydä katsomassa.

16.06.2017 - kolmantena kesänä myös ensimmäinen terassilautojen öljyäminen.

24.08.2017 - kolmantena kesänä alkoi myös suihkulähteen rakentaminen enimmäkseen rakentamis-
aikaisesta ylijäämätavarasta. Jotain piti toki ostaakin, esim. allaskumit, jotka laitoin traktorin 
takarenkaiden sisään. Traktorin takarenkaisiin liittyy sellainen tarina, että ne olivat traktorissa 
paikalla silloin, kun talon puutavara on ajettu omasta metsästä ulos tien varteen.

07.08.2018 - vuosi on vaihtunut, eli vasta seuraavana kesänä suihkulähde tuli valmiiksi.

24.08.2018 - samana kesänä myös pihan perälle kohde lamput Pallo-
tuijien juureen.

27.01.2019 - ilmeisesti pakkaspäivä, koska molemmista savupiipuista tulee savua.

06.02.2019 - yläterassilla lumitöissä.

06.02.2019 - saman päivän lumiukko portin pielessä lumikasan päällä.

23.05.2020 - ensimmäinen koronakevät. Kotona ikkunan puitteiden huoltomaalaus valkoiseksi.

26.05.2020 - suihkulähteen pulputusta on mukava kuunnella ja katsella.

01.05.2020 - vappuna 2020.

01.05.2020 - edelleen eka koronakevät, jolloin autopihan pientareet valmistuivat vasta lopullisesti.

26.11.2020 - takan ääressä on mukava lämmitellä. Vanhemmalla
koirista (oikealla) tuli päivät täyteen viime kesänä.

13.01.2021 - tekemättömistä lumitöistä kuva.



sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului tällä kertaa 545,3 kWh. Se osuu samoihin 4 edellisen vuoden kanssa, sillä viimeisen 5 vuoden aikana sähkön kulutus elokuussa on vaihdellut 513,10 kWh - 579,20 kWh:n välillä. Sähkönkulutus elokuulle siis aika tavanomainen tälläkin kertaa.








lauantai 3. heinäkuuta 2021

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 457,03 kWh, mikä on aika sama määrä mitä meni viime vuoden kesäkuussa, jolloin kulutus oli 457,60 kWh.

Tämän vuoden alkupuoli on ollut lämpöpumppuviasta ja kunnon talvikuukausista johtuen huiman sähkönkulutuksen aikaa, nyt alkuvuoden osalta 6 kk:n sähkönkulutus on jo 7421,01 kWh, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin vastaavalla ajanjaksolla. Kohta lähestytään jo 8500 kWh:n tasoa, joka oli viime vuoden kokonaiskulutus (vuonna 2020 sähköä kului yhteensä 8565,62 kWh). Tälle vuodelle ennustaisin, että koko vuoden kulutus saattaa hyvinkin olla 12000 kWh ja ylikin.

Nyt suunnitelmissa varautua sähköauton ja aurinkopaneelien saapumiseen, mutta sitä ennen on vielä päivitettävä sähkösopimus, koska nykyinen päättyy ensi syyskuussa. Ilmeisesti kiinteähintaisella yleissähköllä tulen jatkamaan vielä vuoden taikka pari, ja sitten aurinkopaneelien saapuessa pitänee siirtyä pörssisähköön. Jotta itse tuotettua sähköä voi myös myydä pörssihintaan.

Tässä vielä kesäkuun kulutukset graafisesti ja numeroina.








torstai 3. kesäkuuta 2021

Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuussa sähköä kului 583,9 kWh. Se on vähän enemmän kuin vuonna 2020 tai 2019. Itse asiassa kaikkina kuukausina tänä vuonna kulutus on ollut yli sen, mitä samana kuukautena on kulunut vuosi sitten tai pari vuotta sitten. Tällä menolla vuonna 2021 sähköä tulee koko vuonna kulumaan noin 12500-13000 kWh. Se on enää 4000 kWh alle sen, mitä kului ekana vuonna, kun asuttiin suorasähköllä, jolloin kulutus oli 17000 kWh vuodessa.

Tämä vuosi on sähkön säästön kannalta alkanut muutenkin huonosti. Hiihtolomalla ilmasta-veteen lämpöpumpusta hajosi piirikortti. Uusi piirikortti maksoi 1130 euroa. Ja jos tälle vuodelle sähkön säästö jää vain noin 4000 kWh:iin (verrattuna suorasähkövuoteen), niin rahallista säästöä muodostuu vain noin 400-500 euroa, josta kun vähentää lämpöpumpun korjauskulut 1130 euroa pois, niin tänä vuonna jäädään 600-700 euroa pakkaselle. No - sähköä pitää säästää, kustannuksista riippumatta?

Tässä kulutukset numeroina:


Tässä kulutusmäärät graafisesti:




sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Yritin tehdä tätä tee-se-itse tihkuletkun jo viime kesänä tökkimällä tikkataulun tikalla reikiä puutarhaletkuun. Ehkä onnistuin, ehkä en. 

Mutta nyt näitä saa jo kaupastakin. Laitoin eilen illalla yläkerran parvekkeelle kokeeksi 200 -litraisen tynnyrin täyteen vettä ja yhdistin parvekkeelta puutarhaletkun alas ja kytkin vesiletkun yöksi tihkuletkuun. 

Tänään aamulla, kun 12 tunnin päästä kävin tynnyriä katsomassa, niin se olikin jo tyhjä! Eli tihkuletkusta menee vettä läpi ainakin 15 litraa tunnissa, ehkä enemmänkin. Itse olin kuvitellut, että 200 -litrainen tynnyri riittäisi ainakin viikon, ja toimisi ulkokukkien kastelijana, jos ollaan pidempään poissa kotoa. Joten jos tihkuletkun unohtaa pidemmäksi aikaa vesihanaan kiinni, vettä voi mennä kukkapenkkiin niin paljon mitä vettä vaan vesilaitoksella riittää? Tai ainakin yllättävän suuria määriä. Tietysti kukat tykkää, mutta kukkaro ei.

Tihkuletkun testausta:


Sadevesitynnyri yläkerran parvekkeella.
Täytetty tynnyri illalla täyteen.

Sama tynnyri seuraavana aamuna. 
Tynnyri olikin jo tyhjä. Vaikka luulin, 
että tynnyri vettä riittäisi ainakin viikon.

Kukkapenkissä vesi näkyy ja tihkuletku on tosi hyvä
jakamaan vesi tasaisesti koko letkun pituudelta.


Loppupeleissä tihkuletkun asennuksesta tulee siisti,
kun sen hieman upottaa pintamullan sisään.

Puunkaatoa 7.5.2011

Aika tarkkaan 10 vuotta sitten eli 7.5.2011 alkoi puunkaato omalla tontilla. Tontti oli ostettu jo 5 kuukautta aikaisemmin, eli uuden vuoden aattona 31.12.2010. Uuteen taloon muuttamaan päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014.

 



Lapset kasvaa ja kaikki vanhenee. Tässä videossa reportterina oli Matti 13v.  Nyt Matti on jo 23v. 

Ainoastaan minä itse olen pysynyt ihan samanlaisena kuin oli 10 vuotta sitten? :-) Yhtä hyvin kiipeäisin puuhun nytkin... :-)

Uusi talokin oli erittäin onnistunut. Ainakin itse ole kohta 7 vuoden asumisen jälkeen erittäin tyytyväinen. Energiakulut ovat alhaiset ja talon suunnittelu onnistui aivan täydellisesti. En ainakaan itse keksi mitään, mikä pitäisi tehdä toisin - jos sama talo rakennettaisiin vasta nyt, tai tehtäisiin kerran vielä uudelleen.

perjantai 7. toukokuuta 2021

Pihan siivousta...

Meillä siivoiltiin pihaa tässä parisen viikkoa takaperin, siis sunnuntaina 25.4.2021. Pihan siivous alkoi jo heti puoli kuuden jälkeen aamulla - eikös ole sellainen vanha sanontakin, että "aikainen lintu madon nappaa"? Ja jos on oikein ahkera, ei haittaa vaikka sunnuntainakin olisi jo aikaisin liikkeellä :-)

Ei me kyllä omasta mielestämme mitään pihan siivousta oltu koskaan edes tilattu mistään, mutta saatiin kuitenkin.

Tässä kuvassa su 25.5.2021 pihan siivooja lähestyy taloamme, hahmo näkyy kellonajan oikeassa laidassa. Tumma hahmo, jolla on valkoiset lenkkarit.
















Seuraavassa kuvassa pihan siivooja on saapumassa meidän pihaan, kas tässä:






Kaveri on aika lyhyt, ehkä noin 175 cm pitkä, sillä vieressä oleva Toyota Hiace pakettiauton korkeus on 190 cm korkea, ja pihansiivousmies on autoa selvästi matalampi.
















Sitten ei muuta kuin hommiin, ettei mene koko päivä ihmetellessä - tässä videossa pihan siivous alkaa painepesurista. Kaveri on selvästikin vasenkätinen. Eli tarttuu puutarhaletkuun vasemmalla kädellä. Ja alkaa kiertää sitä letkua jenkojen kautta auki, joka onkin kovaa duunia, koska letku oli kiristetty oikein kunnolla. Lopulta letku irtoaa kuitenkin. Jos olisi osannut käyttää pikaliitintä, niin sillloin puutarhaletkun olisi voinut irrottaa painepesurista ihan sekunnissa ja ilman voimaa, mutta nähtävästi pihansiivousmies ei oikein tiennyt miten pikaliitintä käytetään työntämällä ensin liikkuvat osat painepesuria kohti, ja sitten vetämällä koko helahoidon toiseen suuntaan.



Kun painepesuri on saatu puutarhaletkusta irti, sitten hiton äkkiä ja juoksujalkaa juosten karkuun, kas näin:









Mitä tietoja tekijästä jäi?
















Pihansiivousfirman "Logo" näyttäisi olevan tässä kuvassa näkyvä valkoinen tupla-aaltokuvio työtakin selässä vasemmassa alakulmassa. Videolla näkyy, että tekijä on vasenkätinen. Hiace pakettiautoon verrattuna tekijän pituus on enintään 175 cm.

Kun pihansiivous oli päättynyt, sitten olikin pari päivää aivan hiljaista. Kunnes pihasta siivottu painepesuri ilmestyy myyntiin www.tori.fi -palstalla. Myyjänä on "velilehto3" -niminen nimimerkki. Tori.fi -palstan ylläpito ei tiedä kenelle henkilölle ko. nimimerkki kuuluu. Eikä poliisilla ole aikaa selvittää asiaa. Yritän toki itse päästä kaupoille ja olen edelleen erittäin kiinnostunut maksamaan tässä myyntikuvassa näkyvästä pesurista 70€, koska tunnistan pesurin omakseni siihen kiinni jäädystä puutarhaletkun pikaliittimestä. 

Pesurin mukana myydään myös pyörivä pesuharja, jossa on ratasvika. Harja pitää siis pyöriessään rahisevaa kovaa ääntä, tai ei pyöri ollenkaan. Viimeksi kun pesuharjaa korjailin, se harjaa pyörittävä ratas lähti kokonaan pois paikaltaan. Jos joku kaupoille pääsee, tulen mielelläni mukaan maksumieheksi, ja auttamaan painepesurin kantamisessa. Tässä pesurin kuva suoraan www.tori.fi -palstalta kopioituna:






















Tähän mennessä monet kaverini ovat myöskin yrittäneet kaupoille päästä, mutta viikon yrittämisen jälkeen myyjä ei ole vastannut kenellekään mitään. Oletan, että myyjä on voinut joutua poliisin kiinniottamaksi jonkun muun syyn takia, ja jos istuu nyt poliisin putkassa tai tutkintavankina vaikkapa Vantaan vankilassa, niin nyt hän ei pysty Tori.fi -myynti-ilmoituksiaan hallinnoimaan, eikä potentiaalisille ostajaehdokkaille vastailemaan?

Mikäli joku muukin haluaa olla minulle avuksi, ja yrittää myyjään saada yhteyttä (jolloin tulen tietysti mielelläni itsekin kaupantekotilaisuuteen mukaan), niin tässä linkissä tuo painepesuri on myynnissä edelleenkin:

https://www.tori.fi/uusimaa/Nilfisk_C_110_4__pesuharja_painepesuri_83575123.htm?ca=18&w=3&fbclid=IwAR0JbpTxCTVZBW20VkJoLOGBaDqBmq1fWZLWdQtvEopWA-KBlLN5c-O-N6A