lauantai 22. tammikuuta 2022

Omakotiasumisen kulurakenne

Nyt ennätyskylmän joulukuun 2021 jälkeen on julkisuudessa ja TV-uutisissakin haastatteluissa ihmetelty ja paljoksuttu omakotiasukkaiden sähkölaskuja. Moni on järkyttynyt yli 1000 euron sähkölaskustaan ja ilmeisesti tai mahdollisesti Suomen ennätyksen tässä lajissa teki radiotoimittaja Mari Valosaari, joka kertoi saaneensa joulukuulta 2021 sähkölaskua yhteensä 2245,37 euroa! Tässä linkissä siitä tarkemmin:

Mari Valosaaren sähkölasku

Jos meiltä kysytään samaa, niin oma sähkölaskuni joulukkuulle 2021 oli 261,32 euroa - josta summasta sähköenergian osuus oli 113,42€ ja veroihin ja siirtomaksuihin kului yhteensä 147,90 euroa.

Jos tiivistän omassa omakotiasumisessamme kulurakenteen nyt päättyneeltä vuodelta 2021 ja vertailun vuoksi kaikilta aikaisemmiltakin vuosilta (uuteen taloon päästiin muuttamaan aikoinaan syys-lokakuun vaihteessa 2014), niin alusta saakka tähän päivään saakka vuosittaiset kulut näyttävät tältä:







Kululajeittain katsottuna sähkön euromäärä ei ole kasvanut lainkaan. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että vuosi 2014-2015 oli lokakuulta-lokakuulle suorasähköllä asumisen "koevuosi". Suorasähköllä asumiskokeilu johti siihen, ettei taloon tullutkaan maalämpöä, vaikka sellaista oli alunperin suunniteltu jo rakentamisen aikana asennettavaksi.

Mutta taloon tulikin maalämmön asemesta ilmasta veteen -lämpöpumppu, koska ekan 12kk asumisen aikana sähköä kului vain noin 17000 kWh, joka siis maksoi noin 1800€. Tämä summa oli niin pieni, että jos maalämmön avulla siitä saisi nipistettyä puoletkin pois, niin noin 900€ vuosisäästöllä yli 20 tonnin maalämpöinvestointia saa kuolettaa yli 20 vuotta. Ja silloinkaan ei olla vielä  huomioitu sitä, että maalämpöpumpun laitteistot joutuu uusimaan jo 15 vuoden kohdalla.

Mutta ilmasta-veteen -lämpöpumppu maksoi asennettuna vain 8600 euroa, ja nyt tänä vuonna kun maaliskuussa 2021 siitä hajosi piirikortti, niin samaan koneeseen piti investoida 1130 euroa lisää. Tämän hetkinen hinta tälle kokeilulle on siis 9730 euroa. Lienee tuo nyt tähän mennessä säästänytkin sähköä ehkä noin 2000-3000 eurolla, niin katsotaan miten tässä kokeilussa lopulta käy? Ehkä kone tienaa lopulta hintansa, tai sitten ei. Yhteensä käyttötunti mittariin on nyt kertynyt noin 6 vuoden aikana yhteensä 8196 tuntia. Koneen odotettavissa oleva käyttöikä pitäisi olla noin 40000 tuntia, jonka jälkeen se on loppuun ajettu. 

Maalämpöä ja kaikkia lämpöpumppuja myydään yleensä pelottelemalla ostajaa kovilla korotuksilla energian hintoihin niin, että laskenta-exceleissa vuosikorotukset ovat aina vähintään 3-5%. Jos nyt katson itse peruutustuspeiliin, että miten on käynyt, niin 2014 sähkö on maksanut 5,25€/kWh ja nykyisessä sähkösopimuksessani syyskuusta 2021 eteenpäin sähkönhintana on 4,75€/kWh ilman kk-maksuja ja 18 kuukaudeksi eteenpäin sama hinta. Toki kyllä se sähkönhinta joskus voi nousta, ja viime joulukuu jo näyttikin siitä esimerkkiä.

Prosentuaalisesi ehkä eniten on nousseet vakuutusmaksut, jotka lähes 2-kertaistuivat vuodesta 2014 vuoteen 2020. Sitten kilpailutin vakuutusyhtiöt ja sain vähän hintaa alas ilman, että vakuutuksen sisältöä tai omavastuun suuruutta olisi pitänyt muuttaa.

Jätemaksut ovat kehittyneet maltillisesti, koko asumisen aikana nousua noin 20%. Ensi vuodelle tulee tässä kohtaa alennusta, koska sekajäteroskiksen tyhjennysväliä muutettiin 2 viikosta 4 viikkoon 1.1.2022 lukien. Koska talossa asuu enää 2 henkilöä, niin jätteitäkään ei kerry enää yhtä paljon kuin alkuvuosina, jolloin asukkaita oli 4. Mutta nyt molemmat lapset ovat jo muuttaneet asumaan ja opiskelemaan Vantaalta muualle (Tampereelle ja Lappeenrantaan). Tästä asukasmäärän laskusta johtuen myös vesilasku on vuosien saatossa pudonnut reippaasti, lähes puolella.

Kiinteistöveroon on tullut vuodesta 2014 lisäystä noin 13% eli yhteensä reilut sata euroa 7 vuoden aikana. Korjauskulut ovat vaihdelleen alle satasesta (IV-koneen suodattimien hinta) nykyiseen 1450,67 euroon, josta summas se ilmalämpöpumpun piirikortti kustansi sen 1130 euroa, ja loput ovat IV-suodattimia yms. pienkorjauksia.

Tänä vuonna kuukautta päälle laskettu asumisen kulu oli 413 euroa, eli noin 200 euroa per henkilö. Ei ole iso raha pk-seudulla, jos katsoo mitä asuminen täällä seudulla noin muuten maksaa, niin 413 eurolla ei saa edes yksiön vuokraa maksettua. Tietysti jos on asuntolainaa tai rakennuslainaa (niin kuin meilläkin toki on), niin se tulee tuohon summaan päälle. Mutta sen todennäköisesti saa talon myydessä pois, eli se ei ole kulu vaan investointi. Lisäksi myydessä voi saada enemmänkin, mitä talo on aikoinaan maksanut. 

Esim. kun tämän omakotitalon tontti ostettiin 10 vuotta sitten 105.000 eurolla, niin tänä päivänä tonttien hinnat näyttää liikkuvan siinä 130.000-150.000 euron haarukassa. Eli pelkästään tonttien hinnat ovat nousseet keskimäärin 300 euroa joka kuukausi koko 10 vuoden ajan (jolloin 10 vuodelle laskettu arvonnousu on 36000 euroa). Omakotitalojen hintakehitystä en ole nyt katsonut, ja siihen voi myös vaikuttaa moni muukin seikka. Esim. talon ikä, koko ja asumisen kulut.

sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus 2021

Joulukuussa 2021 sähköä kului 2291,0 kWh. Se on toiseksi suurin joulukuun kulutus, sillä enemmän sähköä on joulukuun aikana kulunut vain vuonna 2014, jolloin elettiin suorasähköllä, ja jolloin oltiin asuttukin vasta 3 kuukautta uudessa talossa. Ensimmäisten kuukausien kulutukset olivat silloin muutenkin yläkantissa, en tiedä olisiko talon monttu ollut kylmä, vai mistä johtui.

Tämän kertaiseen sähkömittarin hyvään pyörimisnopeuteen jo joulukuussa on varmasti kaksikin eri syytä. Ensimmäinen syy on se, että joulukuu oli tällä kertaa tosi kylmä. Joulukuun keskilämpötila oli Vantaalla vain -6,8C, mikä on ylivoimaisesti kylmin joulukuu ikinä - siis jos tarkastellaan aikajaksoa 2014 tähän päivään, eli sitä aikaa minkä talo on ollut olemassa. Yleensäkin vain puolitusinaa kuukausia on ollut näin kylmiä, eli tämä joulukuu oli samalla kuudenneksi kylmin kuukausi, jos otetaan kaikki muutkin kuukauden tarkasteluun vuodesta 2014 alkaen. Nyt kun joulukuu oli näin kylmä, koko vuoden 2021 keskilämpötila sekin oli tähänastisen tarkastelujakson kylmin, vai +5,73C astetta. 



Niin ja se toinen syy sähkönkulutuksen lisääntymiselle on sähköauto, joka viime kuussa (puolikas kuukausi) kulutti noin 230 kWh ja tässä kuussa 342,5 kWh. Näissä luvuissa ei ole mukana ihan kaikki kulutukset, koska paukkupakkasten aikaan autoa on ladattu muuallakin (lähinnä K-kauppojen latauspisteillä) sen varmistamiseksi, että kotiin asti pääsee. Kovassa pakkasessa kun sähköauto haukkaa vähän enempi sähköä, niin toimintasäteen riittävyys voi olla joskus vaikeaa ennustaa, ja se voi poiketa siitä, mitä auton omat mittarit näyttävät. Toistaiseksi sähköautoilu kuitenkin on sujunut ihan hyvin, ja olen siinä suhteessa täysin tyytyväinen. Näillä polttoaineen hinnoilla auto maksaa itse itseään, ainakin osittain, koska polttoaineen hinta on noussut paljon enempi, mitä sähkön hinta.

Koko vuoden 2021 sähkönkulutus oli 13186,5 kWh. Sekin on paljon enemmän mitä viime vuosina on ollut, ja yhtenä syynä tähän on varmastikin kylmä vuosi, ja toisena syynä alkuvuoteen osunut lämpöpumpun toimintahäiriö, jolloin talo lämpeni suorasähköllä helmi-maaliskuun ajan. Alle 10000 kWh:n vuosikulutuksiin ei enää jatkossa kuitenkaan päästä. Siitä pitää sähköauto huolen.


Kuukausittaiset ja päivittäiset sähkönkulutuskäppyrät tässä alla vielä graafisesti:




sunnuntai 26. joulukuuta 2021

Mitä jos sähköt katkeaa paukkupakkasilla?

 Pitkiä sähkökatkoja voi sattua pitkin maaseutua, mutta pk-seudulla harvemmin. Maatiloilla ja lypsytiloilla onkin usein aggregaatit pahimman varalta. Nyt jouluna, kun lämpötila laski Vantaallakin -17C asteeseen ja oltiin pari päivää poissa kotoa, niin piruuttani testasin, että kuinka nopeasti talo jäähtyy, jos vesikiertoisen lattialämmityksen kiertovesipumppu kytketään pois päältä.

Tällaisen testin tekeminen on helppoa. Tarvitaan etäluettava lämpötilaloggeri (esim. Ruuvi Sensor), jonka avulla voi reaaliajassa seurata lämpötiloja eri mittauspisteistä, eli jos tilanne vaatii - pystyy reagoimaan. Reagointi on helppoa etänäkin, jos on GSM-ohjattava pistorasia, jonka avulla (tarvittaessa) lattialämmityksen saa taas uudestaan päälle. Ja jos haluaa säästää sähköä pidemmän poissaolon aikana, näillä kahdella apuvälineellä onnistuu sekin. GSM-ohjattavan pistorasian avulla voi laittaa lähtiessä lämmityksen pois, ja kotiinpalatessa - jo hyvissä ajoin - lämmityksen voi kytkeä takaisin, jolloin talo on kotiinpalatessa lämmin. Tämä jälkimmäinen ei kyllä näin paukkupakkasilla ihan onnistunut, eli talo jäähtyi ja lämpisi tosi hitaasti. 

Mutta hitaasta jäähtymisestä huolimatta - jos paukkupakkasilla sähköt katkeavat valtakunnan verkosta pidemmäksi aikaa, niin sisälämpötila lähestyisi nollaa jo alle viikossa, jolloin olisi vaarana vesiputkien jäätyminen ja vesivahinko sen jälkeen, kun putket taas sulavat. Tietysti silloinkin, jos taajama-alueella sähköt katkeavat, niin pientaloissa yleensä on takka, joka toimii silloinkin, jos sähkö katkeaa, mutta kaikki muut lämmitysmuodot jopa öljylämmitys lakkaa toimimasta. Vaikka öljypoltin ei sammuisikaan, niin öljyn lämmittämä lämmitysvesi pitäisi saada kiertoon. Ja ilman sähköä se ei kierrä.

Tässä kokeilussa lattialämmitys katkaistiin torstaina 23.12.2021 klo 9:30 aamulla. Ensimmäisten tuntien aikana ei tapahtunut yhtään mitään. Tosin ulkonakin oli vain -2C pakkasta. Mutta heti seuraavana aamuna pakkasta olikin Vantaalla jo -17C - ja silloin alkoi tapahtua. Parissa päivässä alin huonelämpötila (tässä tutkimuksessa yksi yläkerran makuuhuoneista viileni 48h aikana +11C asteeseen. Siitä jos oltaisiin samaa vauhtia menty vielä lisää alaspäin, niin 4 päivän eli 96 tunnin kohdalla sisälämpötila olisi ollut nollassa.










Jäähdytyskoe kuitenkin keskeytettiin 48h kohdalla kotiin palun lähestyessä, ja lattialämmityspumppu käynnistyi uudelleen lauantaina 25.12.2021 klo 9:30. Silloinkaan ei tapahtunut ihan äkkiä yhtään mitään. Itse asiassa lämpötila jatkoi vielä hetken aikaa laskua, vaikka lattialämmitys oli jo päällä, ja 6h päästä takaisin kytkennästä eli 25.12.2021 "Monikan huone" -niminen makuuhuone oli lämmennyt vasta yhden asteen eli +12C asti. Vähän epämiellyttävää, jos sinne pitäisi noihin lämpötiloihin palata jo takaisin. :-)











Talon takaisin lämmitys tapahtui ilmasta-veteen -lämpöpumpun avulla, jossa nimellisteho 8,3 kW ja -17C asteen pakkasilla varmaan vain pieni osa siitä. Lämpöpumpun sähkövastukset oli ja on koko ajan kytkettynä manuaalisesti pois -tilaan, koska ne kytkeytyvät päälle niin helposti. Varmaan olisivat kytkeytyneet tässäkin tapauksessa päälle.

Parhaiten lämpötilat lähtivät nousuun, kun kotiin palatessa laitettiin 2 takkaan ja saunan pesään tuli palamaan. Siltikin meni vielä yksi yö, ennen kuin lämpötilat oli taas takaisin samoissa, mitä ne olivat ennen joulun viettoon lähtöä.

Tässä vielä koko 3 vrk testijakson lämpötilat ulkona autokatoksessa, keittiössä (takan vieressä) ja Monikan huoneessa.



No mitä hyötyä tai mitä järkeä tässä testissä nyt sitten oli? No ainakin itse tiedän, montako päivää on aikaa löytää apua (aggreraatti tai takan lämmittäjä), jos paukkupakkasilla sähköt katkeavat epämääräisen pitkäksi ajaksi eli jos joutuisi olemaan useamman päivän ilman sähköä. Toki lämpimänä pysyminen ei olisi sähkökatkon sattuessa ainoa ongelma. Jääkaappi sulaisi. Kaupat ja polttoaineen myynti pysähtyy (jos ei ole sähköä, ei toimi kassakone, ja todennäköisesti ei myydä enää edes käteiselläkään).


EDIT 28.12.2021 klo 9:00

Joku voisi vielä kysyä, että paljonko säästyi sähköä, kun lämpötiloja hetkeksi pudotettiin? Vastaus on, että ei paljon - ei ainakaan niin paljon, että sen jotenkin ja jostain saattaisi huomata. Ehkä säästyi syli tai pari syliä polttopuita, mutta en ole siitäkään varma. Näissä sähkönkulutuksen tuntikäppyröissä ainakin näkyy kotiintulon aika 25.12.2021 klo 22:00 aika selvästi - siitä eteenpäin sähkönkulutus moninkertaistui. Ja jo ennen sitä, eli 25.12.2021 klo 9:30 oli siis pistetty lattialämmitys uudelleen päälle, josta johtuen varaaja oli kylmettynyt niin paljon, että sähkövastuskin oli pompannut hetkeksi päälle jolloin sähkönkulutus oli pari tuntia 6-7 kWh:n haarukassa, jonka jälkeen lämpöpumppu oli sutkutellut tasaisella 2,5 kWh:n kulutuksella siitä eteenpäin koko päivän.




keskiviikko 1. joulukuuta 2021

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa 2021 sähköä kului 1131,3 kWh, mikä on enemmän kuin kertaakaan 5 vuoteen marraskuussa. Päättyneen marraskuun sähköstä viimeisen 2 viikon aikana noin 230 kWh (oma alamittari, jonka tosin vahingossa nollasin kesken kuukautta) kului sähköauton käytössä. Jolloin jos noin 900 kWh meni talon omaan käyttöön, se luku vastaa aika hyvin myös aikaisemman 4 vuoden aikana marraskuun kulutusmääriä.

Koko vuonna 2021 on tähän mennessä sähköä kulunut 11 kuukauden aikana 10895,51 kWh. Näillä näkymin koko vuoden sähkönkulutus asettuu noin 12000 kWh paikkeille. Neljänä aikaisempana vuotena sähkönkulutus jäi alle 10000 kWh/vuosi, mutta nyt sähköautosta johtuen päämittari pyörii jatkossa aina yli 10000 kWh.

Vuorokausikulutuksissa yksittäiset korkeat pylväät johtuvat sähköauton latauksista. Ihan jokaisena yönä sähköautoa ei ole tarvinnut ladata.










maanantai 1. marraskuuta 2021

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa sähköä kului 759,1 kWh - mikä on aika kuukausitasolla on aika tavanomainen lokakuu. Päiväkohtaisissa pylväissä näkyy joitakin yksittäisiä hyppäyksiä, jotka johtuvat sähköauton koeajosta ja latauksista. Koko tämän vuoden eli 10kk sähkönkulutus on tällä hetkellä 9764,4 kWh aikavälillä 1.1.2021 - 31.10.2021. Nyt on tulossa eka kerta 4 vuoteen, kun kokonaiskulutus taas ylittää 10000 kWh/vuosi.











sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Koeajossa täyssähköauto

Sähköautojen uuden auton ostotuki on Saksassa noin 9000 euroa. Suomessa sama tuki on noin 2000 euroa. Nyt kun saksalainen saa ostaa uutena sähköauton suht edullisesti, niin vastaavasti sen joutuu myös myymään käytettynä paikallisilla automarkkinoilla eteenpäinkin suht edullisesti. Tähän rakoon iskee tai näyttää iskeneen monet suomalaiset autojobbarit, jotka nyt hakevat käytettyjä sähköautoja Saksasta Suomeen.

Jobbarit toki lisäävät hankintahintaan kukin oman palkkionsa päälle, mutta siltikin eteenpäin myydessä hinta on edullisempi, joten Suomessa jo tavallinen palkansaaja pystyy sähköauton ostamaan käytettynä, jos vaan sopiva tuontiauto Saksasta jonkin kontaktin kautta sattuu kohdalle. Tässä ilmiössä siis Saksan suurempi ostotuki valuu käytettyjen autojen muodossa Suomeenkin.

Itselläni on nyt ollut koeajossa hiljattain jo kaksikin täyssähköautoa. Ensimmäinen oli Nissan Leaf, jonka auton omistusrekisterin mukaan suomalainen yksityishenkilö oli itse hakenut Saksasta muutama vuosi sitten. Sen jälkeen auto oli pari vuotta takaperin siirtynyt vaihdossa autoliikkeen omistukseen. Huoltokirjan leimoja katsomalla saattoi päätellä, että viimeisen kahden vuoden aikana auto ei ollut liikkunut enää mihinkään, eli kilometrejä ei ollut tullut juurikaan lisää. 

Otin kyseisen Leafin koeajolle eli yön yli lainaan, ja autoliikkeen pihasta lähtiessä toimintasäde eli range näytti mittarien mukaan olevan noin 100 km. Oma työmatkani on edestakaisin noin 70 km. Siitä pitäisi sähköautolla selvitä talvellakin, muuten tällaiselle perheen kakkosautolle täyssähköisenä ei ole mitään käyttöä.

Lähdin sitten koeajona ajamaan omaa työmatkaani tarkoituksena selvittää miten paljon latausta on tuon ajolenkin jälkeen jäljellä. En kuitenkaan päässyt työpaikalleni, vaan jo hyvissä ajoin piti tehdä U-käännös ja palata kiireesti kotiin ja pistää auto lataukseen. Huolimatta mittarinäytöllä olleesta 100 km toimintasäteestä autolla ei todellisuudessa pystynyt ajamaan kuin 51,5 km, jonka jälkeen akku oli käytännössä tyhjä. Autossa oli siis akkuvika. Auton omistushistoriasta päätelle sama akkuvika oli ehkä ollut jo Saksassa ostohetkelläkin. Suomalainen yksityishenkilö ei ollut autoa ostaessaan todennäköisesti vikaa huomannut, jos oli ajanut vain pienen lenkin, ja todennut, että tämä on hyvä - ostetaan pois. Myöhemmin todellisuus eli todella lyhyt range oli kuitenkin tullut ilmi, mutta jollakin lailla vaihtokaupassa auto oli onnistuttu siirtämään Nissanin autoliikkeen pihaan seisomaan, jossa se seisoo yhä vieläkin. En siis tätä kyseistä autoa ostanut.

Vielä sen verran siitä Leafista lisätietoa, että kun latasin sen yön aikana täyteen, niin aamulla vein ensin vaimon töihin ja 4 km ajomatkan aikana rangea hävisi pois 20 km, eli mittarinäytön lukemat laskivat 120:sta 100 kilometriin todella nopeasti. Käytettyjen autojen kanssa pitää olla siis tarkkana. Ajoakun todellista kuntoa ei saa muuten selville, muuta kuin koeajossa ajamalla se lähes tyhjäksi. Sitten trippimittarista katsomalla kilometrit näkee, että montako kilometriä todellisuudessa sillä pääsi?

Seuraava koeajatteva oli B-sarjan Mersu vuosimallia 2015. Mittarissa ajokilometrejä noin 13000 km. Auton hintapyyntönä oli/on 18000 euroa. Tämä vaikutti hyvältä, ja tällä ainakin pääsi komeasti työmatkat ajamaan. Valmistajan mukaan toimintasäde pitäisi olla noin 100km/h vauhdilla noin 100 km/h ja 80 km/h vauhdilla jopa 150 km. On tässä automallissa toki huonojakin puolia ja lyhyen kantaman lisäksi yksi sellainen on nopean lataamisen puuttuminen kokonaan. Toki tämänkin voi nähdä positiivisessa valossa siten, että nopeasta lataamisesta auto ajoakku ei oikein tykkää, joten se on siksikin hyvässä kunnossa, että nopeaa lataamista ei ole autolle koskaan tehty. Toinen auton akun kestoon vaikuttava seikka on akun käyttöaste, eli akkua ei koskaan pitäisi ajaa ihan tyhjäksi saakka, vaan jäljellä olevan latauksen ollessa noin 25% akku pitäisi jo ladata uudelleen. Meillä lataaminen tapahtuisi aina kotona ja yön yli.

Tästä autosta siis olisi tarkoitus tehdä noin 2 viikon päästä kaupat:


Seuraava kysymys on, että paljonko talossa sähkönkulutus muuttuu, kun taloon tulee täyssähköauto, jolla ajetaan ehkä noin 20000 km vuodessa? Jos sähköautojen keskikulutus per 100 km on noin 20 kWh, niin 20 kWh/100km tekee 200 kWh per 1000 km eli 4000 kWh vuosittain. Käytäntö sitten näyttää, että miten oikeasti käy, ja millaiset ajokilometrit oikeasti tulee.

Nyt kun uudessa talossa ollaan asuttu 7 vuotta, niin tällä ajalla ekat 7 vuotta näyttivät sähkönkulutuksen osalta tältä (aikajaksona on lokakuu 2014 - lokakuu 2021):




Näihinkin lukuihin sisältyy jo muutama mielenkiintoinen kokeilu. Ensinhän taloon piti tulla maalämpö jo rakennusvaiheessa. Mutta ei tullut. Syystä, että eka vuosi asuttiin kokeeksi suorasähköllä, ja sitä kului kotitaloussähköt (noin 6000 kWh) mukaan lukien päämittarilla 17162 kWh. Jolloin jos lämmityksen osuus sähköstä oli vain noin 11000 kWh per vuosi, niin sitä ei enää kannattanut lähteä nirhaamaan pienemmäksi millään 20000 euron maalämpöpaketilla, jolle kuitenkin jälkiasennus on yhä edelleenkin tehtynä mahdollisimman helpoksi. 

Mutta sen sijaan taloon tulikin syksyllä 2015 ilmasta-veteen lämpöpumppu, jonka kanssa piti pikkuisen taisella kokonaista 2 vuotta, ennen kuin säästöä alkoi syntymään. Ensinnäkin pumppu jäi asentamisen jälkeen tehdasasetuksille, joita piti vähän säätää, mm käyttöveden lämpötilaa pudotin reilusti. Sitten tein vielä itse toisen virheen ja lähdin kokeilemaan pörssisähköä oletuksella, että pumppu voisi käydä yöaikaan ja halvalla yösähköllä. Tuollainen kokeilu epäonnistui täysin. Yöllähän oli kylmää, ja pumppu kävi huonolla hyötysuhteella, eli "halpaa sähköä" kului siinä määrin paljon, että saatu säästö oli käytännössä "ei mitään", eli ekan vuoden aikana vain reilut 3000 kWh per vuosi, ja tuolla tahdilla pumppu ei ikinä maksaisi itseään takaisin, jos se säästää vain 300 euroa vuosittain.

Neljäntenä ja viidentenä ja kuudentena vuotena säästöä tuli VILP:n avulla kuitenkin jo varsin hyvin, eli sähkönkulutus melkein puolittui asettuen tuonne 8500-9300 kWh/vuosi tasolle, kun alun perin noin 17000 kWh:n tasolta oli lähdetty liikkeelle.

Seitsemäs vuosi ei mennyt enää yhtä hyvin, sillä lämpöpumppuun tuli helmi-maaliskuussa 2021 piirikorttivika, ja lopulta se sammui kokonaan eikä suostunut enää käynnistymään. Eli taas mentiin suorasähköllä kunnes vika saatiin korjattua. Tästä aiheutui noin 2500 kwh:n lisäsähkönkulutus, jolloin seitsemäs asumisvuosi (lokakuulta - lokakuulle tarkastelussa) kulutti yht. 11115 kWh.

No nyt sitten mennään kahdeksatta vuotta ja kohta marraskuulle. Ja taloon on tulossa täyssähköauto. Jossain vaiheessa ja myöhempina vuosina on tarkoitus laittaa myös aurinkopaneelit, mutta niiden aika ei ole ihan vielä. Eli jatketaan yksi kokeilu kerrallaan.

Nyt jos sähkönkulutus tulee kasvamaan noin 4000 kWh per vuosi eli 12c/kWh hinnoin laskettuna sähkölasku vuodessa pitäisi kasvaa 480 eurolla, niin aika näyttää taas miten tässä käy. Siis sähkölasku ei nyt pitäisi kasvaa ihan samassa suhteessa mitä kWh-kulutus kasvaa. Sillä sähköautoa ladataan etupäässä vain öisin, jolloin ainakin sähkön siirtomaksu on vähän edullisempi. Autoilun puolelta vuosisäästöä tulee kuitenkin aikalailla, sillä autoon sidottu pääoma pysyy suht samana, mutta 480 eurolla ei saisi bensaa kuin 266 litraa (1,80 euroa litra hinnalla laskettuna), ja sillä määrällä eli noin kuudella tankkauskerralla ei ihan vuosittaisia 20000 km ajomäärää ajeta....

Joku on myös sanonut, ettei sähköauton käyttämä lisäsähkö näy sähkölaskulla tai kulutuskäppyröissä mitenkään, että se häipyy ns. "taustakohinaan". Itselläni se kyllä näkyy ja näkyy hyvin jo koeajo öinäkin, jolloin sähköauto on muutaman yön ollut pihassa ja latauksessa öisin. Ja täytyyhän tämän näkyä, jos talo itse kuluttaa noin 9000 kWh, niin auton tuomat 4000 kWh tai mahdollisesti jopa 4500 kWh on siihen päälle noin 50%:n lisäys. Näin tämä näyttää graafisesti nyt:






Ylimmässä kuvassa on päiväkohtainen tarkastelujakso lokakuun alkupuoliskolta. Keskimmäisessä kuvassa on sama aikaikkuna tuntikohtaisessa tarkastelussa. Alimmassa kuvassa on muutama yö, joissa jälkimmäisessä 2 yössä on sähköauto latauksessa, ja kahdessa ekassa yössä ei ole. Tumman sinisellä on edullisemman siirtohinnan yösähkötunnit. Itselläni on kiinteähintainen sähkösopimus pariksi vuodeksi, joten tuntikohtaisessa tarkastelussa sähkön energiahinta on aina sama.

Ylimmän kuvan perusteella lokakuun käppyrät on päivätarkastelussa lähes tuplaantuneet verrattuna sellaisiin päiviin, jolloin sähköautoa ei ollut paikalla eikä yölatauksessa.

Mitä muutoksia sähköauton sitten tuo uuteen omakotitaloon?

Omasta mielestäni ei yhtään mitään. Autokatos on muutenkin palosuojattu kipsilevyillä niin, että ne hidastavat paloa 30 minuuttia. Palokunta on 2 kilometrin ajomatkan päässä, joskin en tiedä mitä he pystyvät sähköauton palaessa tekemään? Ehkä yrittävät vetää auton ulos katoksesta kadulle palamaan? En tiedä. Paloturvallisuus lienee vielä vähän avoin kysymys sähköautojen osalta. Tilastollisesti toki tiedetään, että sähköautoja palaa tilastollisesti paljon vähemmän kuin polttomoottoriautoja, mutta jos sitten käy niin huono tuuri, että sähköauto syttyy tulee, se ei sammu millään. Paitsi upottamalla se kokonaan veteen.

Hidauslataus näytti kuluttavan oman virtamittarini mukaan 2,2 kWh per tunti sekä Nissan Leafissa että Mersullakin sama luku. Jos tätä vertaa tavalliseen autoon, jossa on 500 kW:n lohkolämmitin ja 1000 kW:n sisätilalämmitin, niin polttomoottoriauto käyttää lämmitystolpassa 1,5 kWh ja sähköauto 2,2 kWh. Ero on aika pieni. Uskoisin, että uuden omakotitalon sulakkeet ja sähköjohdot kestää molemmat vaihtoehdot oikein hyvin, eli itse olen sitä koulukuntaa, joka sanoo, että sähköautoa voi ladata ihan normaalista pistorasiasta ihan hyvin. Ainakin oletan, että uusissa taloissa autokatokseen vedetyt sähköpistorasiat on jo mitoitettu niin hyvin, ettei ongelmia pitäisi olla. Tai jos on, sitten on alun alkaenkin sähkösuunnittelijalla ollut huonot mitoitukset.

perjantai 1. lokakuuta 2021

Sähkön vuosikulutukset 7 vuodelta

Nyt kun tuli kuun vaihteessa 7 vuotta asumista täyteen, niin voisin pitää pienen katsauksen vuositason sähkönkulutuksiin. Nythän on siis lokakuun alusta 2014 syyskuun loppuun 2021 yhteensä 7 kpl täysiä 12 kuukauden jaksoja täynnä. 

Vuosittaisissa sähkönkulutuksissa on eroja, koska matkan varrella taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Sen lisäksi on vuosien varrella kokeiltu paljon muutakin (vaihtelevalla menestyksellä). Ja kokeillaan jatkossakin. 

Omasta talostani on alusta asti tähän päivään tuntikohtainen seurantahistoria tallessa, jota kautta on oikeaa dataa sen suhteen, että minkä verran mikäkin muutos on oikeasti vaikuttanut. Ensimmäinen 7 vuoden taival näyttää vuosittaisina (lokakuulta - lokakuulle ei kalenterivuosina) tällaiselta:




Kuvat on aina kivoja, joten kuukausitasolla nyt kulunut 7 vuotta näyttää tältä:










Ensimmäinen vuosi 27.9.2014 - 21.10.2015 asuttiin siis kokeeksi kokonaan suorasähköllä. Sähköä meni ensimmäisen 12 kk aikana 17162 kWh, ja lisäksi kului 6 pinomottia polttopuita takassa ja saunan pesässä, näistä 1 pinokuutio meni saunassa kesän aikana eli lämmityskauden ulkopuolella. Tämän kokeilun perusteella tiesin, ettei taloon tulekaan maalämpöä, vaikka se piti myöhemmin asumisen aikana ottaa, jotta näen kuinka suuri harppaus suorasähköltä maalämmölle oikeasti on. 

Mutta lähtötasona 17162 kwh/vuosi olikin niin pieni luku (tähän lukuun sisältyy myös kotitaloussähköt noin 6000 kWh/vuosi, jolloin lämmityksen osuudelle jäi noin 11000 kWh/vuosi, ettei maalämpö olisi millään kannattanut. Yli 20000 euron investointia saviselle tontille (savea noin 10-15 metrin paksuudelta) ei kannattanut alkaa tekemään siksi, että olisin saanut nirhattua lukua 11000 kWh/vuosi hiukan pienemmäksi. 

Toki vuosikulutuksen olisi maalämmölläkin pienemmäksi saanut, jos sen olisi tehnyt kustannuksista välittämättä, mutta järkevämpi ratkaisu tähän tilanteeseen oli ilmasta-veteen maalämpöpumppu. Talo on kyllä alun alkaenkin suunniteltu niin, että maalämpö on mahdollisimman helppo jälkiasentaa, jos tilanne tai oma mieli myöhemmin muuttuisi, tai jos talo menisi myyntiin, jolloin maalämpö olisi ehdottomasti myyntivaltti.

Kuten vuosikulutuksista näkyy seitsemän eri vuoden osalta, niin VILP (lyhennän ilmasta-veteen lämpöpumpun nyt näin) ei ihan heti pystynyt puolittamaan sähkönkulutusta. Puolitus tapahtui vasta neljännelle vuodelle, jolloin vuosikulutus putosi 9300 kWh:n tuntumaan eli (eli tasolle 55% alkuperäisestä 17000 kWh:n tasosta, joka toteutui suorasähköllä vuosina 2014-2015).

Sähkönkulutuksen puolittamisessa matkalla maaliin sattui monenlaista, ja aivan aluksi tuntui itsekin siltä, että onko minua kusetettu ihan kunnolla - että eihän tuolla VILP:llä säästäkään käytännössä yhtään mitään, kun toisen vuoden sähkönkulutuksen määrä oli 13817 kWh, eli vain reilut 3000 kWh alle ekan vuoden tason.

Tuohon noin heikkoon saavutukseen oli moniakin syitä. Yksi syy oli asentajan kiire. Lämpöpumpun asetukset jäi ensin sellaiseen asentoon, että VILP luuli, että meillä on lämpöpatterit seinillä. Eli VILP yritti lämmittää koko lattian +50C asteeseen - siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Mutta oli meillä sellaiset hellekelit talon sisällä syksyllä 2014, että pelkissä shortseissa ilman T-paitaa tarkeni oikein hyvin, kunnes asentaja ehti uudelleen paikalle korjaamaan asetukset oikeiksi.

Siinä kohtaa ilmeni myös seuraava ongelma: minulla oli väärän tyyppinen lämminvesivaraaja. Varaajan tilavuus on 500 litraa ja se on kauttaaltaan yhtä ja samaa säiliötä. Se oli tietysti suoralle sähkölämmitykselle ihan hyvä noin. Mutta lämpöpumppua varten olisi pitänytkin ostaa sellainen varaaja, jossa olisi ollut sisällä välipelti, joka jakaa tilan kahteen 250 litran pienempään tilaan, jolloin lämmin käyttövesi olisi säiliön yläosassa, ja lattiakiertoon menevä noin +30C -asteinen vesi olisi säiliön alatilassa. Tätä ongelmaa ei saatu ratkaistua mitenkään muuten paitsi niin, että lämpöpumpulta otetaan noin +50C asteinen lämmin käyttövesi koko varaajaan, josta sitten erillisellä ja helppotajuisella lämmityksen ohjauslaitteella (Ouman EH 800B) osaa ottaa sellaisella lämmityskäyrällä eri keleihin sopivaa matalalämpöistä lämmitysvettä lattiaan, että keliin katsomatta talossa on aina sama lämpötila. 

Tässä linkissä vielä tästä Oumanista tarkemmin:
https://ouman.fi/tuote/ouman-eh-800-ja-eh-800b/

Kokonaisuutena tässä ei ole tietenkään mitään järkeä näin, eli ensin lämpöpumppu lämmittää vettä huonolla hyötysuhteella hyvin korkeisiin asteisiin, ja sitten toisella ohjauslaitteella tämän kalliisti tehdyn veden lämpötilaa alennetaan lattiakiertoon sopivaksi. Halvempaa ja tehokkaampaa olisi, jos pumpulta tulisi haalea lämmin vesi lattiakiertoon suoraan ja sellaisenaan - ilman turhaa välikuumennusta siinä välissä.

Mutta neljän vuoden kuluessa olen oppinut tuonkin ongelman jollain tapaa kiertämään, ja se tapahtuu nyt tällä hetkellä niin, että lämmintä suihkuvettä on talossa vain iltapäivisin ja illalla, koska VILP on kelloajastettu käynnistymään ensimmäisen kerran vasta puolen päivän jälkeen. Jolloin iltaan mennessä se on lämmittänyt varaajan +47C asteeseen. Pudotin lämpötilaa jossain vaiheessa paljon alle sallitun alarajan, joka muistaakseni on +55C, mutta ei meillä siltikään ole 7 vuoden aikana kukaan legionellaan sairastunut, vaikka en ole viikoittaisia tulistuksia sähkövastuksilla koskaan tehnyt - sehän on eri vettä siellä tankissa, kuin se vesi joka tulee putkea pitkin varaajan läpi ja hanasta ulos.

Niin nyt kun varaaja lämpenee täyteen lämpötilaansa iltapäivän/illan aikana, niin lattialämmityksen kiertovesipumppu käynnistyy vasta seuraavana aamuna. Jolloin varaajan lämpötila on jo laskenut noin +35C -tienoille, jolloin kyllä tuolla vedellä vielä aamullakin pystyy suihkussa käymään, mutta ei se erityisen lämpimältä tunnu. Lattiakiertoon se on kuitenkin juuri sen lämpöistä kuin pitääkin. Ja kun lattiakin on lämmitetty kerran päivässä, sen jälkeen kierto alkaa taas alusta, eli VILP käynnistyy iltapäivällä, käy pitkän hukin, ja lämmittää kaiken veden taas takaisin +47C -asteeseen. VILP on sen verran fiksu kuitenkin, että kun se havaitsee varaajan olevan +35C lämmin, niin ei se heti suoraan ala sinne lykkäämään +47C -asteista vettä. Vaan aluksi varaaja saa vaikkapa +37C asteista vettä (suht hyvällä hyötysuhteella tehtynä), ja pikkuhiljaa hivuttamalla VILP antaa aina kuumempaa ja kuumempaa vettä varaajaan, ja vasta ne viimeiset litrat on niitä kalliisti tehtyjä +47C -asteisia vesilitroja, joilla varaajan lopullinen tavoitelämpötila saavutetaan.

Palataanpa tässä kohtaa vielä ajassa taaksepäin syksyyn 2014, jolloin lämpöpumpussa oli ensin jotkut tehdasasetukset päällä, ja siihen ne hetkeksi jäikin, kunnes koko talo kuumeni liikaa. Sen jälkeen kun tämä oli korjattu, tein itse vielä toisen virheen. Eli päätin kokeilla pörssisähköä ajatuksella, että silloin yön tunteina saisin sähköä tosi edullisesti, ja lämpöpumppu voisi käynnistyä aina yöllä, kun sähkö on halpaa. 

Tämä kokeilu epäonnistui täysin, ja tuli erittäin kalliiksi. Eli yön kylminä tunteina VILP:n hyötysuhde oli erittäin huono. Siksi sähköä meni paljon, ja pumpun käyntituntimittariin tunteja tuli suuret määrät. Kun oli aika itse itselleen myöntää, että ei tuolla halvalla pörssisähköllä tässä meidän talon tapauksessa pysty säästämään yhtään mitään (pikemminkin kävi päin vastoin), niin tein kiinteähintaisen vuosisopimuksen sähkön ostoon. 

Kiinteähintaisella sopimuksella on nyt menty tähän päivään saakka, jolloin lämpöpumppu onkin säädetty käynnistymään vain päiväaikaan (tarkemmin vain iltapäivisin), jolloin vuorokauden lämpötila on silloin korkeimmillaan, Näin pumpun hyötysuhde paras mahdollinen. Sähkön hintakin on nyt joka tunti sama, eli sitä ei tarvitse enää miettiä. Nyt tuntitasolla kulutuskäppyrät näyttää vaikkapa tältä (tämä graafi noin viikko sitten syyskuun lopulta):
















Tuossa yllä näkyvät yksittäiset tuntikäppyrät ovat lämpöpumpun aiheuttamia, ja ne yleensä sattuvat vuorokauden lämpimimpään hetkeen (kun punainen lämpötilakäyrä on huipussaan).

Tässä tuntikäppyrässä näkyy nyt yksi muukin asia 24.9.2021 kohdalla eli toinen ja erittäin iso rypäs vasemmalta lukien. Siinä mulla oli koeajossa Nissan Leaf, joka oli yhden yön lainassa yhdestä autoliikkeestä, ja tuon yön aikana latasin autoon oman mittarini mukaan 11,6 kWh.

Nissan Leaf oli vuoden 2013 mallia oleva tuontiauto, joka oli tuotu Suomeen käytettynä 2017. Kun autoliikkeessä autoon istuin, niin toimintasäde eli range näytti yli 100 km. Se olisi riittänyt hyvin noin 70 km mittaisiin työmatka-ajoihinini, jolloin jos samalla autolla talvellakin pääsee vähintään tuon 70 km, niin kyseinen Nissan Leaf olisi ollut meille hyvä perheen kakkosautoksi. 

Mutta kyseinen koeajo epäonnistui niin, että kun yritin ajaa oman työmatkareittini, niin en päässytkään työpaikalle asti, vaan jouduin ajoakun tyhjenemisen takia palaamaan takaisin kotiin jo kesken matkaa, ettei auto jäisi tien päälle. Loppujen lopuksi akku tyhjeni käytännössä kokonaan jo siinä vaiheessa, kun autolla oli ajettu vasta 51,5 km, ja tuon ajon aikana kului siis se 11,6 kWh, jonka yön aikana latasin takaisin, ja jota enempää auton akku ei suostunut ottamaan vastaan. 

Latauksen jälkeen auton mittari näytti taas 120 km rangea/toimintasädettä, mutta todellinen toimintasäde oli siltikin vain se reilut 50 km. Eli jos ostaa käytettyä täyssähköautoa, niin koeajolla akku pitää itse ajaa täydestä latauksesta ihan tyhjäksi. Jolloin todellinen toimintasäde näkyy matkamittarista, eikä auton omiin mittareihin koskien akun kuntoa / latausmäärää voi näköjään luottaa ollenkaan. Tässä Nissan Leafissa oli siis selvästikin akkuvika, eli uskon että joku muu vastaava auto olisi hyvinkin tehnyt sen 70 km lenkin, eli omat etsintäni jatkuvat. 

Seuraava kokeilu vuosittaisten sähkömäärien seurannassa onkin nyt se, että miten talon vuosittainen sähkönkulutus muuttuu sitten sen jälkeen, kun on hankittu sähköauto pihaan. Oman arvaukseni mukaan jos sähköauto kuluttaa 200 kWh per 1000 km, niin omilla noin 20000 km per vuosi ajomärillä sähkönkulutuksen pitäisi lisääntyä noin 200x20 = 4000 kWh per vuosi.

Näissä omissa vuosikäppyröissäni näkyy myös viimeisen vuoden sarakkeessa yllättävän suuri luku 11115 kWh/vuosi. Se johtuu siitä, että viime maaliskuussa lämpöpumppu meni piirikorttiviasta johtuen rikki, eikä enää käynnistynyt ollenkaan. Vika toki korjattiin (piirikortin vaihto maksoi 1130,00€ sis. työt ja tarvikkeet ja alv 24%), mutta korjausta odottellessa talo oli alkukevään pakkasissa jonkun aikaa suorasähkön varassa, ja siitä johtuen tuli noin 2000 kWh enempi sähkölaskua tälle viimeiselle vuodelle.

Jossain vaiheessa tulevaisuudessa taloon tulee myös aurinkopaneelit ja koneellinen jäähdytys, joten katsotaan jossain myöhemmässä vaiheessa, että miten ne sitten vaikuttavat sähkön vuosikulutukseen, kunhan nämä asennukset on ensin tehty.


keskiviikko 29. syyskuuta 2021

7 vuotta asuttu

Pari päivää sitten eli 27.9.2021 tuli tasan 7 vuotta täyteen tässä talossa. Muuttotalkoot pidettiin 27.9.2014. Onhan tässä ollut hommaa vielä asumisen aikanakin, kun mm. pihat tehtiin kuntoon, mutta rakentaminen onnistui mielestäni täydellisesti ja tyytyväisiä ollaan edelleenkin. Tässä muutamia kuvia vuosien varrelta:

31.12.2014 - eka uusi vuosi uudessa talossa. Raja-aitaa ei ole ja alakerran terassilta puuttuu aita,
oli vaan kuormalavat siinä edessä putoamisen suojana.Tontti oli ostettu 31.12.2010 eli tasan 4 vuotta
aikaisemmin.

02.07.2015 - eka kesä uudessa talossa. Mutta ei vielä omaa pihaa, koska se oli pelkkää rakennus-
työmaata edelleenkin. Tässä tulee kukkien istutusaltaita erottamaan viherpihaa autopihasta.

11.07.2015 - sama paikka 9 päivää myöhemmin. Uskoisin, että tässä vaiheessa on juuri ostettu
ensimmäiset puutarhakukat, ja ensimmäiset puutarhavalot on saatu kytkettyä päälle. Joku paikka
pihassa siis jo valmistakin. (muutaman neliön verran)

02.08.2015 - etupihan eli autopihan kivetys alkaa valmistua roomankivistä. Jätekatos puuttuu vielä.

30.09.2015 - alakerran terassille on nyt aita valmistunut. Piha on vielä sekaisin.

09.10.2015 - puolikas pihaa valmiina, eli terassilaudoitukset tehty, kukkien istutusaltaat on tehty, 
mutta nurmikko ja kävelypolkujen kiveäminen takapihalle on vielä tekemättä.
Ekana kesänä ei siis vielä otettu nurmikolla aurinkoa, koska nurmikkoa ei ollut.

09.06.2017 - kolmantena kesänä tuli nurmikko ja viherpihan polkujen kivetykset, mikä homma on
tässä kuvassa juuri menossa. Yhteensä pihakiviä meni melkein 10000 kpl. Viimeisessä kivessä
on raapustettuna tarkka kappalemäärä, mutta en nyt jaksa illan pimetessä käydä katsomassa.

16.06.2017 - kolmantena kesänä myös ensimmäinen terassilautojen öljyäminen.

24.08.2017 - kolmantena kesänä alkoi myös suihkulähteen rakentaminen enimmäkseen rakentamis-
aikaisesta ylijäämätavarasta. Jotain piti toki ostaakin, esim. allaskumit, jotka laitoin traktorin 
takarenkaiden sisään. Traktorin takarenkaisiin liittyy sellainen tarina, että ne olivat traktorissa 
paikalla silloin, kun talon puutavara on ajettu omasta metsästä ulos tien varteen.

07.08.2018 - vuosi on vaihtunut, eli vasta seuraavana kesänä suihkulähde tuli valmiiksi.

24.08.2018 - samana kesänä myös pihan perälle kohde lamput Pallo-
tuijien juureen.

27.01.2019 - ilmeisesti pakkaspäivä, koska molemmista savupiipuista tulee savua.

06.02.2019 - yläterassilla lumitöissä.

06.02.2019 - saman päivän lumiukko portin pielessä lumikasan päällä.

23.05.2020 - ensimmäinen koronakevät. Kotona ikkunan puitteiden huoltomaalaus valkoiseksi.

26.05.2020 - suihkulähteen pulputusta on mukava kuunnella ja katsella.

01.05.2020 - vappuna 2020.

01.05.2020 - edelleen eka koronakevät, jolloin autopihan pientareet valmistuivat vasta lopullisesti.

26.11.2020 - takan ääressä on mukava lämmitellä. Vanhemmalla
koirista (oikealla) tuli päivät täyteen viime kesänä.

13.01.2021 - tekemättömistä lumitöistä kuva.



sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului tällä kertaa 545,3 kWh. Se osuu samoihin 4 edellisen vuoden kanssa, sillä viimeisen 5 vuoden aikana sähkön kulutus elokuussa on vaihdellut 513,10 kWh - 579,20 kWh:n välillä. Sähkönkulutus elokuulle siis aika tavanomainen tälläkin kertaa.








lauantai 3. heinäkuuta 2021

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 457,03 kWh, mikä on aika sama määrä mitä meni viime vuoden kesäkuussa, jolloin kulutus oli 457,60 kWh.

Tämän vuoden alkupuoli on ollut lämpöpumppuviasta ja kunnon talvikuukausista johtuen huiman sähkönkulutuksen aikaa, nyt alkuvuoden osalta 6 kk:n sähkönkulutus on jo 7421,01 kWh, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin vastaavalla ajanjaksolla. Kohta lähestytään jo 8500 kWh:n tasoa, joka oli viime vuoden kokonaiskulutus (vuonna 2020 sähköä kului yhteensä 8565,62 kWh). Tälle vuodelle ennustaisin, että koko vuoden kulutus saattaa hyvinkin olla 12000 kWh ja ylikin.

Nyt suunnitelmissa varautua sähköauton ja aurinkopaneelien saapumiseen, mutta sitä ennen on vielä päivitettävä sähkösopimus, koska nykyinen päättyy ensi syyskuussa. Ilmeisesti kiinteähintaisella yleissähköllä tulen jatkamaan vielä vuoden taikka pari, ja sitten aurinkopaneelien saapuessa pitänee siirtyä pörssisähköön. Jotta itse tuotettua sähköä voi myös myydä pörssihintaan.

Tässä vielä kesäkuun kulutukset graafisesti ja numeroina.