keskiviikko 1. maaliskuuta 2023

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa sähköä kului 1415,4 kWh. Vuotta aikaisemmin helmikuun kulutus oli 1547,5 kWh. Reilu 100 kWh ero kk-tasolla voi johtua normaalista sään vaihtelusta tai erilaisista ajomääristä sähköautolla. Joka tapauksessa parametrit kumpanakin helmikuuna ovat olleet samat. 

Tulevana keväänä eli aika piankin kunhan lumet sulavat, niin parametrit taas muuttuvat, kun taloon tulee aurinkosähköpaneelit ja aurinkolämmönkeräimet. Lämpökeräimessä on 20 putkea ja aurinkosähköpaneeleissa yhteenlaskettu piikkiteho on 8,2 kWp. Sen jälkeen ostosähkön määrä kesää kohden varmastikin tippuu aika dramaattisesti, kun toisaalta lämmityksen tarve pienenee ja samalla oma sähkön tuotanto lisääntyy.

Päivittäisissä käppyröissä keskellä kuukautta on "monttu", joka on viikko 7, jolloin hiihtolomailtiin muualla ja talo oli sen aikaa tyhjillään.

 




lauantai 4. helmikuuta 2023

Tammikuun sähkönkulutus

Tammikuussa 2023 sähköä kului 1851,1 kWh. Tammikuu oli lauha - keskilämpötila Vantaalla oli -1,6C. Jos aikaisempia tammikuun kulutuksia katson vuoteen 2014 asti jolloin talo valmistui, niin 8 vuoden aikana pari kertaa kulutus on noussut tammikuussa yli 2000 kWh, ja kerran se on jäänyt alle 1000 kWh:n - tämä fakta näkyy myös alla olevassa graafisessa käppyrässä. 

Tutkiskelin myös kovia pakkasia Vantaalla vuodesta 2014 tähän päivään. Itselläni on siis elettyä elämää takanapäin 51 vuotta ja edessäpäin hyvässä lykyssä melkein yhtä paljon. Peruutuspeiliin katsomalla muistan lapsuusvuosilta Turun seudulta, että ei ollut minusta lainkaan tavatonta 1970-luvun Suomessa, että Etelä-Suomessakin pakkanen saattoi kiristyä yli -30C asteen. Ja noissakin pakkasissa kouluun lähdettiin ihan normaalisti. 

Tänä päivänä noin kylmää ei enää ole. Omat lapseni eivät ole Vantaalla yli 30-asteen pakkasia nähneet eläissään ikinä, ei myöskään oma taloni. Oman taloni historiassa kaikkein kylmin hetki oli 8.1.2016 klo 6:00 aamulla, jolloin mittari näytti Vantaalla ilmatieteenlaitoksen mukaan -27,8C pakkasta. 

Yli 20-asteen pakkastunteja ei niitäkään tulee enää joka talvi ollenkaan. Yli 30-asteen pakkasia on Vantaan lentokentällä viimeksi mitattu 7.1.2003, jolloin lentokentän mittari näytti -31,3C. Sitä edellisen kerran -30C asteen pakkasraja alitettiin 8.2.1999, jolloin pakkasta oli -30,2C. Kolmanneksi viimeisin kerta -30C pakkanen ylittyi 31.1.1987. Vuoden 2003 jälkeen Vantaalla ei pakkanen ole pudonnut alle -30C rajan enää kertaakaan.

Tässä taulukkoa yli -20C asteen pakkasista Vantaalla, että montako tuntia kunakin talvena pakkasta on ollut enempi kuin -20C:




Tässä vielä käppyrät lämpötiloista kuukausittain ja tammikuussa 2023:






tiistai 3. tammikuuta 2023

Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus 2022

Joulukuussa 2022 sähköä kului 1782,7 kWh. Se oli kolmanneksi korkein joulukuun lukemaksi, ja syynä on tietysti reilu vuosi sitten marraskuussa 2021 hankittu sähköauto.

Joulukuu 2022 on suhteellisen leuto, keskilämpötila oli -3,3C. Tai siltä tuo -3,3C ainakin oman elämäni (takanapäin minulla 51 vuotta) skaalassa tuntuu. Ulkolämpötilan vaihteluväli Vantaalla oli joulukuussa -18C alin ja ylin +5C. Kuitenkin 8-vuotiaan talomme historiassa -3,3C joulukuussa onkin toiseksi kylmin joulukuu ikinä, kylmempää on ollut vain viime vuoden joulukuussa 2021.

Ostoenergian määriin tulee ihan oleellisia muutoksia taas lähikuukausina ihan muutekin, koska keväällä talon katolle tulee 8,2 kW voimala koostuen 20 kpl Longi HI-MO5 Mono 410W -tyyppisistä aurinkosähköpaneeleista, joista tein tilauksen tänään. Talon seinälle puolestaan tulee 20 kpl tyhjiökeräinputkia, joiden piikkiteho lienee ideaalisissa oloissa ja oikeassa kallistuskulmassa noin 3,5 kW. Tässä tapauksessa asennus seinälle pystysuoraan kuitenkin todennäköisesti vähän pudottaa huipputehoja, koska kallistuskulma ei ole koko vuoden osalta kovinkaan optimaalinen.

Pystyasennusta seinään kuitenkin puoltaa esteettisyys (talon pitää olla kaunis jatkossakin), räystään alla putket pysyvät pystysuorassa aina lumesta vapaana (katolla jäisivät lumen alle), parempi kiinnitettävyys jokaisesta kulmasta (ettei tuuli vie), sekä se, että Helsingissä aurinko nousee enimmillään vain 10 astetta horisontin yläpuolelle. Jolloin pystysuora asennus ei ole kuin 10 astetta "pielessä" optimikulmastaan. Näin maksimoidaan huipputehoja kylmille kuukausille. Sitten taas heinäkuussa, kun aurinko on 57 astetta horisontin yläpuolella, silloin pystysuora asennus on hyvinkin paljon pielessä optimikallistuksesta, mutta enpä minä lämmönkeräimien tuottamaa lämpöä kesällä mihinkään kovin paljon tarvitsekaan. Muuta kuin lämpimään käyttöveteen sen verran, että suihkussa tarkenee käydä...

Alunperin, kun taloa suunniteltiin, niin tämän kokoisen talon (lämmintä pinta-alaa 241 m2) olisi pitänyt rakennuslupahakemuksen liitteinä olleiden energialaskelmien mukaan kuluttaa noin 26000 kWh per vuosi. Kun talo saatiin valmiiksi, elettiin eka vuosi ihan kokeeksi suoralla sähkölämmityksellä. Jotta saatiin selville, mitä talo oikeasti kuluttaa. Tuolloin lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 ensimmäisen 12 kk aikana sähköä kului 17162 kWh. Se kai on jonkin sortin "peruskulutus" tähän taloon, joka perustuu ihan mittauksiin, eikä rakennusluvan teoreettisiin laskelmiin. Todellisen kulutuksen jääminen noin 40% laskettua pienemmäksi oli kuitenkin miellyttävä yllätys, tottakai.

Tämän jälkeen eli lokakuussa 2015 taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siinä oli alkuvaiheessa kaikenlaista sähläystä, esim. yritin käyttää sitä öisin halvalla pörssisähköllä. Se oli täysin epäonnistunut kokeilu, koska yön kylminä tunteina lämpöpumpun hyötysuhde oli heikko, eikä lämpöpumppu mitenkään kyennyt kompensoimaan yö- ja päiväsähkön välistä hintaeroa. Sen jälkeen tein määräaikaisia sähkösopimuksia ja vuosikulutus painui useammaksi vuodeksi noin 9000 kWh/vuosi -tasolle. Säästöä tuli siis lämpöpumpun hankkimisen johdosta noin 8000 kWh/vuosi eli silloisilla sähkönhinnoilla säästöä tuli noin 800 euroa vuosittain. Eli pumpun takaisinmaksuaika olisi ollut 10 vuotta.

Nyt sähkön hinta on räjähtänyt käsiin, ja lämpöpumpun pitäisi säästää paljon enemmän. Mutta ei säästä, sillä minulla oli niin hyvää tuuria tällä kertaa, että vanha edullinen sähkösopimukseni jatkuu vielä syyskuulle 2023 asti hintaan 4,95 c/kWh, jolloin siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä kokonaiskustannus minulla on edelleenkin se noin 11-12 c/kWh. En ole kuitenkaan viitsinyt sähköyhtiölleni soittaa, että voisitteko tuplata tai triplata sähkön yksikköhintani, että saisin lämpöpumppuni tuottamaan enempi säästöä... :-)

Tänä vuonna 2023 ja tästä vuodesta eteenpäin talon peruskulutusta (noin 17 000 kWh/vuosi) vähentää ilmasta-veteen lämpöpumppu sekä aurinkoenergia, lisäävänä tekijänä on sähkö-Mersu noin 5000-6000 kWh per vuosi. Katsellaan sitten taas ensi vuonna, että mille tasolle ostosähkön määrä on asettunut.

Tässä vielä numeroita ja grafiikkaa tänne loppuun, ensin päiväkohtaiset luvut, sitten vuosi/kuukausikäppyrät, sitten kk-kulutukset numeroina ja viimeisenä kuvana viimeiset 3 vuotta, jossa viimeisen vuoden osalta sähköauton yökäyttö sinisten pylväiden pitenemisenä näkyy selvästi.






torstai 1. joulukuuta 2022

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa sähköä kului 1456,1 kWh - eli enemmän mitä koskaan aikaisemmin marraskuussa on kulunut. Tähän on syynä sähköauto, joka ilmestyi pihaan 15.11.2021 - eli tämä marraskuu 2022 oli ensimmäinen täysi marraskuu sähköautolle. Kokonaisuudessaan sähkönkulutus on palautunut suunnilleen samoihin, missä se oli suorasähkön aikana, eli ekana asuinvuotena, jolloin ei vielä ollut ilmasta-veteen lämpöpumppua.

Tässä sama graafisesti ja matriisivuodossa:






tiistai 1. marraskuuta 2022

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa sähköä kului yhteensä 1099,7 kWh, josta sähköauton osuus lienee noin 350-400 kWh. Sähköauto on ollut nyt käytössä noin vuoden verran, ja sillä on sinä aikana ajettu noin 20000 km. Sillä matkalla sähköä on kulunut noin 22 kWh/100 km eli yhteensä 4400 kWh. Tämän jos jakaa 12 kuukaudelle tasan, se olisi 366 kWh/kuukausi.

Tässä sähkönkulutukset graafisesti:





lauantai 1. lokakuuta 2022

Syyskuun sähkönkulutus

Syyskuussa 2022 sähköä kului yhteensä 821,8 kWh. Tästä määrästä sähköauto lienee kuluttanut vajaat 300 kWh ja talo itse loput eli noin 550 kWh, joka lukema on ollut aikaisempina vuosina usein syyskuun kulutus silloin, kun sähköautoa ei vielä ollut.





torstai 1. syyskuuta 2022

Elokuun sähkönkulutus

 Elokuussa sähköä kului 821,8 kWh. Aikaisempina vuosina talon oma kulutus on ollut pikkuisen päälle 500 kWh elokuun kohdalla, joten oletettavasti tällä kertaa oli samoin, jolloin sähköauton kulutus on ollut noin 300 kWh.





lauantai 20. elokuuta 2022

Heinäkuun sähkönkulutus

Heinäkuussa sähköä kului 778,5 kWh, josta määrästä arviolta kolmannes meni täyssähköautoon (Mercedes Benz 250 Electric drive) ja kaksi kolmasosaa eli noin  500 kWh talon omaan käyttöön.








keskiviikko 13. heinäkuuta 2022

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 883,13 kWh, josta määrästä arviolta noin puolet kului sähköautossa ja toinen puoli talossa.







perjantai 3. kesäkuuta 2022

Toukokuun sähkönkulutus

 Toukokuussa 2022 sähköä kului 900,2 kWh. Graafisesti kulutus näyttää tältä:




Viimeisessä kuvassa alinna on tuntikohtainen kulutus toukokuun ekan 2 viikon ajalta. Sinisellä värillä olevan yösähkön kulutus korostuu, koska sähköauto on ollut latauksessa melkein joka yö. Alla eri vuosien vuoden ekat 5 kuukautta numeerisesti.