Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuussa aurinkopaneelit (20 kpl x 410W = 8,2 kWp) olivat olleet katolla ensimmäisen kuukauden, ja erilaista dataa on nyt saatavilla vaikka kuinka paljon...

Ostosähköä kului toukokuussa 510,78 kWh. Tuotanto itselle suoraan paneeleista oli 473,52 kWh, jolloin kokonaiskulutus oli yht. 984,30 eli 84 kWh enemmän mitä vuosi sitten toukokuussa. Myyntiin sähköä meni 915,08 kWh ja aurinkopaneelien tuotanto oli yhteensä 1388,60 kWh. Talo oli siis ulkoisessa tarkastelussa tavallaan tuotantolaitos, eli se tuotti valtakunnan verkkoon lähes puolta enemmän mitä se sieltä otti. Myyntiä ja ostoa tapahtui myös samanaikaisestikin eri vaiheissa, joka näkyy sähkölaskulla ja tuntiseurannassa ns. "netotuksena".

Myyntisähkön suuri määrä aiheutuu siitä, että eniten etelän suuntaiset paneelit tuottavat keskipäivällä, jolloin kotona ei ole ketään sähköä kuluttamassa. Ostosähkö taas oli enimmäkseen yösähköä, jota on tarvittu sähköauton lataamiseen.

Tässä samat asiat vielä graafisesti ja taulukkoina:

Toukokuulta 2023 erilaista dataa:

Kuukausittainen ostosähkön määrä eri vuosina:

Aurinkopaneelit asennettu

Aurinkopaneelien asentaminen katolle oli nopea parin päivän juttu, johon itse en osallistunut muuten kuin valokuvaamalla ja siirtämällä katolla olleet kulkusillat eteläiseltä lappeelta pohjoiselle lappeelle ennen asennusten alkamista. Rivipeltikatossa kulkusiltojen kiinnitys oli helppo avata ja kiinnittää samat härpäkkeet taas johonkin toiseen paikkaan.

Kaikki muu eli paneelien asennus, invertteri, tuotannon seuraamiseen tarvittava wifi-tikku ja tarvittavat ilmoitukset sähkön jakeluverkkoyhtiölle hoitui Expower Oy:n toimesta. Kyselin kyllä hintoja talven aikana muutamista muistakin paikoista, ja hintahaarukka oli aika kapea. Itse asiassa kaksi edullisinta hintaa osui melkein eurolleen yks´yhteen. Ja kun itse en hienoista paneeleista juurikaan sen kummemmin ymmärrä (muuta kuin että nykyään melkein kaikki tehdään Kiinassa), niin hintalapulla oli tottakai merkittävä rooli ostopäätöstä tehtäessä.

Korjaan vielä pikkuisen tuota hintahaarukan kapeutta, eli siis ne hinnat joita itse kyselin, ne olivat kaikki hyvin lähellä toisiaan, mikä kai kertoo kovasta kilpailusta alalla. Mutta itse kysymäni hinnat poikkesivat ihan merkittävästi kaikista niistä omatoimisista ovelta ovelle kaupustelijoista, joita tässä on kulkenut pitkin vuotta, ja joilla sattumoisin oli "juuri tälle alueelle tulossa suuri määrä asennuksia aivan kohta", jolloin nopeasti päättämällä olisin vielä ehtinyt mukaan ja saanut tarjoajasta riippuen noin 8-10 kWh:n paneeliston hintaan 17260-21300 euroa. Merkkasin aina jokaisen kävijän jälkeen hinnat ylös, ja kaikki paitsi yksi kaupustelija olivat tässä hintahaarukassa yhtä tarjoajaa lukuun ottamatta - yksi tarjosi 3 kWp:n järjestelmää hintaan 9350 euroa.

Exporin kautta omalle 20 paneelin setille tuli hintaa 10.450€ sis alv 24%, ja 8,2 kWp:n tilaukseen kuului mm:

- 20 kpl LONGi 410 Wp mono half-cell

- 1 kpl invertteri Solis S5-GR3P15K 15KW (Solis S5 3-vaiheinvertteri aurinkosähköjärjestelmiin)

- 1 kpl Solis lähetin USB-liitännällä, WiFi

- nosturivuokra

- plus kaikki kiskot, kiinnittimet, käyttöön opastus, neuvonta yms. Täytyy tässä kohtaa sanoa, että asentajat olivat erittäin ystävällisiä ja osaavia. Koko hommasta jäi itselleni tosi hyvä jälkifiilis.

Kotitalousvähennyksen osuus koko paketista oli 5225€, jolloin tämä kerrottuna 40%:lla ja siitä pois omavastuu 100€, niin verohyöty on (5225€ x 0,4) - 100€ = 1990 euroa eli maksettavaa verojen jälkeen jäi tästä hommasta yhteensä 10450€ - 1990€ = 8460€. 

Sitten voidaankin katsoa koko asennustyö kuvina:

Alkujumppaa itselleni kattosiltojen siirrossa.

Ensimmäinen tavaratoimitus saapunut.

Paketti avattuna.

Paneelien nostoa käynnissä.

Paneelien nostoa käynnissä.

Ensimmäiset paneelit asennettu.

Ensimmäiset paneelit lähikuvassa.

Kiinnitykset lähikuvassa.

Kiskoa lähikuvassa.

Työmaa alhaalta katsottuna.

Valmista tuli.

Valmis asennus toisesta kuvakulmasta.

Invertterin asennus käynnissä.

Mitä aurinkopaneeliston suunnittelussa ja hankinnassa pitää ottaa huomioon?

Yksi huomioitava asia on kallistuskulma. Itselläni katon 
kaltevuus etelää kohden on 23-astetta. Joten sillä mennään.
Tässä kohtaa mitään muita vaihtoehtoja ei ollut. Tai jos oli,
muut vaihtoehdot eivät olisi näyttäneet hyvältä.

Paneelien suuntauksen voisi aina tehdä vaikka
vaakatasoon? Jolloin häviää maksimitehoista
vain 10%. Tosin jos asennuksen tekee jyrkässä
kulmassa etelää kohden, silloin talvituotto on
parempi (vuosituotannon kustannuksella).
Mutta talvellahan sitä energiaa tarvitaan. Tosin
sähköpaneeleissa ehkä sittenkin vuosituotannon
optimointi tärkeintä, koska sähköä voi myydä.

Paneeli voi olla kiinteästi asennettu tai auringon
mukaan kääntyvä, jolloin puhutaan "trackerista",
Trackerin rakentaminen maksaa, mutta se tuottaa
40% enemmän (ainakin on tässä esimerkissä).
Toisaalta - jos asentaa paneeleita 40% enemmän,
lopputulos on sama, mutta ei tarvitse rakentaa ja
huoltaa trackeria. Toinen asia mikä tästä näkyy
on pieni tuotto marraskuulta helmikuulle.
Eli paneeleita ei kannata ennen maaliskuuta
puhdistaa lumesta. Eikä kannata välttämättä 
silloinkaan?

Tämä on monille yllätys. Ihan jo pienikin varjostus
tai yksikin rikkinäinen paneeli koko paneelistossa
voi syödä tuoton nollaan tai puolittaa tuoton.

Koska aurinkopaneeleilla on sellainen kumma ominaisuus, että yksikin rikkinäinen paneeli voi nollata koko paneeliston tuoton, niin paneelit kannattaa samallakin lappeella kytkeä kahteen eri piiriin. Jolloin kun yksi paneeli alkaa esim. vuotaa vettä tai menee muuten epäkuntoon, silloin vian etsintä on helpompaa. Ehjään puoleen ei tarvitse koskea ollenkaan, ja sen tuotto säilyy.

Toinen huomioitava seikka on invertterin koko suhteessa paneeliston kokoon. Itselläni paneeliston koko on 8,2 kWp ja invertterinä on 15 kWh. Tämä "ylisuuri" invertteri mahdollistaa paneelien lisäämisen jatkossa. 

Toinen koulukunta tässä kohtaa ajattelee aivan toisinpäin, eli invertteri alimitoitetaan esim. laittamalla 8,2 kWp:n paneelistolle 6,5 kWh:n invertteri. Jolloin keskipäivällä tuotannon huippu leikkautuu aina pois. Mutta tässä ajattelussa ideana on se, että ikääntyessään paneeliston tuotto voi 25 vuodessa tippua 20%. Jolloin se madaltunut tuotto jo hyvin mahtuu tuon 6,5 kWh:n sisään. Lisäksi pienempi invertteri on muutaman satasen halvempi ostaa (vaikutus kokonaishintaan on omasta mielestäni yhtä tyhjän kanssa).

Nyt parin viikon kokemusten jälkeen parista asiasta yllätyin itsekin. Toinen on pölyn määrä. Että miten paljon pölyä kertyy - ja miten vähän se kuitenkin vaikuttaa kokonaistuotantoon, joka ei ole parin viikon aikana laskenut mihinkään, vaikka uutena paketista vedetyt paneelit onkin parin viikon aikana keränneet pölyä jo aivan valtavasti:

Vaikka pölyn määrä ei vaikuta tuottokertymiin käytännössä mitään (en ole ainakaan huomannut tuotannon romahtamista nyt 2 viikon aikana, jona aikana tuotanto ei ole laskenut lainkaan), niin toinen yllättävä tekijä oli pilvet. Kun pilvi sattuu kohdalle ja peittää auringon, se voi viedä hetkellisesti tuotantoa pois jopa 80%, kas näin - tässä esimerkki muutamilta päiviltä, jolloin tuotantokäppyröistä pilviset minuutit tai tunnit näkee selvästi:

Pilvisyydestä johtuen myös päivän tuotto voi vaihdella selvästi. Tähän mennessä 2 viikon aikana itselläni huonoin tuotto on ollut 11,8 kWh (2.5.2023) ja toistaiseksi paras päivä oli 45,8 kWh (28.4.2023). Uskoisin, että mitä lähemmäs kesää mennään, sitä suurempia päivätuottoja on vielä edessäpäin.

Joissakin kuvissa näkyy talon katolla myös tuulimylly. Siitä sitten oma juttunsa joskus myöhemmin.

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa 2023 ostosähköä kului yhteensä 1010,22 kWh. Alussa kun taloon muutettiin syys-lokakuussa 2014, niin ostosähkön määrä oli silloin sama kuin koko talon energian kulutus. Eka vuosi lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 eka vuosi asuttiin (kokeeksi) suorasähköllä, jota kului ensimmäisen 12 kuukauden aikana yhteensä 17162 kWh.

Sen jälkeen talon kokonaiskulutus on alkanut hämärtyä sitä enemmän, mitä enemmän aika kuluu. Lokakuussa 2015 hankittiin ilmasta-veteen lämpöpumppu. Sen käytössä muutama vuosi meni ns. "harjoitellessa", mutta lopulta ostosähkön kulutus tasaantui vuosina 2018-2020 tasolle 8500 kWh - 9500 kWh. Joka talvi on erilainen, samoin jokaisen vuoden sähkönkulutus.

Tämän jälkeen tuli täyssähköauto marraskuussa 2021, jonka kuluttama sähkö ajomäärien ja keskikulutuksen perusteella on vuodessa noin 5000 kWh. Tällä määrällä on ajettu noin 21000 km per vuosi. Auton sähkölle ei kuitenkaan ole olemassa erillistä alamittaria, ja autoa ladataan välillä myös kodin ulkopuolellakin. Sähköauton myötä talon sähkönkulutus päämittarilla kasvoi tasolle noin 15000 kWh. Esim. vuonna 2022 sähköä kului yhteensä 14776 kWh.

Nyt huhtikuussa 2023 kuukauden lopussa ostosähkön määrä painuu alas päivä päivältä kuin lehmän häntä. Kesä lähestyy ja 24.4.2024 taloon tuli aurinkopaneelit. Eikä tässä vielä kaikki. Lämmönkeräimet ovat vielä tulossa, jolloin niiden tuottamaa lämpöä ei oikein muuten näe kun seuraamalla varaajan lämpötiloja. Ostosähkön määrä kuitenkin putoaa myös lämmönkeräimien hankkimisesta johtuen.

Tämän kuun ostosähkön määrä tässä graafisesti ja taulukkona. Nyt myös sähkölaitoksen kulutusraporttien katselu on taas mielenkiintoista puuhaa, kun dataa on niin paljon tarjolla. On oman ostosähkön määrä, tuotetun sähkön määrä, paneeleista omaan käyttöön tulleen sähkön määrä, paneeleista myyntiin mennyt sähkö, netotettu sähkö, jne...

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2023 sähköä kului 1578,72 kWh. Tämä oli toiseksi suurin kulutus maaliskuulle. Maaliskuu oli myös poikkeuksellisen kylmä, keskilämpötilaksi Vantaalle tuli -1,7C. Kylmin maaliskuu (oman taloni mittaushistorian aikana) on ollut Vantaalla 2018, jolloin keskilämpötila oli maaliskuussa -4,8C.

Tämä olikin taas viimeinen maaliskuu näillä parametreilla. Ensi vuonna kulutukset ovat aivan jotain muuta, sillä tällä viikolla alkaa aurinkolämpökeräimen asennukset, ja myöhemmin tulee myös katolle aurinkosähköpaneelit. Sähkömaksut koko vuonna 2022 olivat yhteensä 1617,78 euroa ja koko vuoden sähkönkulutus vastaavalta ajalta oli yhteensä 14776,10 kWh. 

Noista luvuista saattaa hyvinkin lähteä nyt jatkossa puolet pois. Investoinnin loppuhinta kotitalousvähennykset huomioiden on noin 10 tonnin paikkeilla, joten takaisinmaksuajaksi tulee vähän yli 10 vuotta - olettaen, ettei sähkönhinta oleellisesti muutu. 

Nyt se oli itselläni vuonna 2022 keskimäärin 1617,78e / 14776,10 kWh = 10,95e/kWh sisältäen sähköverot ja siirtomaksut. Olin siis onnekas, kun olin aikoinaan tehnyt pitkän kiinteähintaisen määräaikaisen sopimuksen, joka on nyt vieläkin voimassa ensi syksyyn, joten en "päässyt" lainkaan mukaan tämän talven sähkön hintaralliin.

Alla grafiikkaa:

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa sähköä kului 1415,4 kWh. Vuotta aikaisemmin helmikuun kulutus oli 1547,5 kWh. Reilu 100 kWh ero kk-tasolla voi johtua normaalista sään vaihtelusta tai erilaisista ajomääristä sähköautolla. Joka tapauksessa parametrit kumpanakin helmikuuna ovat olleet samat. 

Tulevana keväänä eli aika piankin kunhan lumet sulavat, niin parametrit taas muuttuvat, kun taloon tulee aurinkosähköpaneelit ja aurinkolämmönkeräimet. Lämpökeräimessä on 20 putkea ja aurinkosähköpaneeleissa yhteenlaskettu piikkiteho on 8,2 kWp. Sen jälkeen ostosähkön määrä kesää kohden varmastikin tippuu aika dramaattisesti, kun toisaalta lämmityksen tarve pienenee ja samalla oma sähkön tuotanto lisääntyy.

Päivittäisissä käppyröissä keskellä kuukautta on "monttu", joka on viikko 7, jolloin hiihtolomailtiin muualla ja talo oli sen aikaa tyhjillään.

 

Tammikuun sähkönkulutus

Tammikuussa 2023 sähköä kului 1851,1 kWh. Tammikuu oli lauha - keskilämpötila Vantaalla oli -1,6C. Jos aikaisempia tammikuun kulutuksia katson vuoteen 2014 asti jolloin talo valmistui, niin 8 vuoden aikana pari kertaa kulutus on noussut tammikuussa yli 2000 kWh, ja kerran se on jäänyt alle 1000 kWh:n - tämä fakta näkyy myös alla olevassa graafisessa käppyrässä. 

Tutkiskelin myös kovia pakkasia Vantaalla vuodesta 2014 tähän päivään. Itselläni on siis elettyä elämää takanapäin 51 vuotta ja edessäpäin hyvässä lykyssä melkein yhtä paljon. Peruutuspeiliin katsomalla muistan lapsuusvuosilta Turun seudulta, että ei ollut minusta lainkaan tavatonta 1970-luvun Suomessa, että Etelä-Suomessakin pakkanen saattoi kiristyä yli -30C asteen. Ja noissakin pakkasissa kouluun lähdettiin ihan normaalisti. 

Tänä päivänä noin kylmää ei enää ole. Omat lapseni eivät ole Vantaalla yli 30-asteen pakkasia nähneet eläissään ikinä, ei myöskään oma taloni. Oman taloni historiassa kaikkein kylmin hetki oli 8.1.2016 klo 6:00 aamulla, jolloin mittari näytti Vantaalla ilmatieteenlaitoksen mukaan -27,8C pakkasta. 

Yli 20-asteen pakkastunteja ei niitäkään tulee enää joka talvi ollenkaan. Yli 30-asteen pakkasia on Vantaan lentokentällä viimeksi mitattu 7.1.2003, jolloin lentokentän mittari näytti -31,3C. Sitä edellisen kerran -30C asteen pakkasraja alitettiin 8.2.1999, jolloin pakkasta oli -30,2C. Kolmanneksi viimeisin kerta -30C pakkanen ylittyi 31.1.1987. Vuoden 2003 jälkeen Vantaalla ei pakkanen ole pudonnut alle -30C rajan enää kertaakaan.

Tässä taulukkoa yli -20C asteen pakkasista Vantaalla, että montako tuntia kunakin talvena pakkasta on ollut enempi kuin -20C:

Tässä vielä käppyrät lämpötiloista kuukausittain ja tammikuussa 2023:

Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus 2022

Joulukuussa 2022 sähköä kului 1782,7 kWh. Se oli kolmanneksi korkein joulukuun lukemaksi, ja syynä on tietysti reilu vuosi sitten marraskuussa 2021 hankittu sähköauto.

Joulukuu 2022 on suhteellisen leuto, keskilämpötila oli -3,3C. Tai siltä tuo -3,3C ainakin oman elämäni (takanapäin minulla 51 vuotta) skaalassa tuntuu. Ulkolämpötilan vaihteluväli Vantaalla oli joulukuussa -18C alin ja ylin +5C. Kuitenkin 8-vuotiaan talomme historiassa -3,3C joulukuussa onkin toiseksi kylmin joulukuu ikinä, kylmempää on ollut vain viime vuoden joulukuussa 2021.

Ostoenergian määriin tulee ihan oleellisia muutoksia taas lähikuukausina ihan muutekin, koska keväällä talon katolle tulee 8,2 kW voimala koostuen 20 kpl Longi HI-MO5 Mono 410W -tyyppisistä aurinkosähköpaneeleista, joista tein tilauksen tänään. Talon seinälle puolestaan tulee 20 kpl tyhjiökeräinputkia, joiden piikkiteho lienee ideaalisissa oloissa ja oikeassa kallistuskulmassa noin 3,5 kW. Tässä tapauksessa asennus seinälle pystysuoraan kuitenkin todennäköisesti vähän pudottaa huipputehoja, koska kallistuskulma ei ole koko vuoden osalta kovinkaan optimaalinen.

Pystyasennusta seinään kuitenkin puoltaa esteettisyys (talon pitää olla kaunis jatkossakin), räystään alla putket pysyvät pystysuorassa aina lumesta vapaana (katolla jäisivät lumen alle), parempi kiinnitettävyys jokaisesta kulmasta (ettei tuuli vie), sekä se, että Helsingissä aurinko nousee enimmillään vain 10 astetta horisontin yläpuolelle. Jolloin pystysuora asennus ei ole kuin 10 astetta "pielessä" optimikulmastaan. Näin maksimoidaan huipputehoja kylmille kuukausille. Sitten taas heinäkuussa, kun aurinko on 57 astetta horisontin yläpuolella, silloin pystysuora asennus on hyvinkin paljon pielessä optimikallistuksesta, mutta enpä minä lämmönkeräimien tuottamaa lämpöä kesällä mihinkään kovin paljon tarvitsekaan. Muuta kuin lämpimään käyttöveteen sen verran, että suihkussa tarkenee käydä...

Alunperin, kun taloa suunniteltiin, niin tämän kokoisen talon (lämmintä pinta-alaa 241 m2) olisi pitänyt rakennuslupahakemuksen liitteinä olleiden energialaskelmien mukaan kuluttaa noin 26000 kWh per vuosi. Kun talo saatiin valmiiksi, elettiin eka vuosi ihan kokeeksi suoralla sähkölämmityksellä. Jotta saatiin selville, mitä talo oikeasti kuluttaa. Tuolloin lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 ensimmäisen 12 kk aikana sähköä kului 17162 kWh. Se kai on jonkin sortin "peruskulutus" tähän taloon, joka perustuu ihan mittauksiin, eikä rakennusluvan teoreettisiin laskelmiin. Todellisen kulutuksen jääminen noin 40% laskettua pienemmäksi oli kuitenkin miellyttävä yllätys, tottakai.

Tämän jälkeen eli lokakuussa 2015 taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siinä oli alkuvaiheessa kaikenlaista sähläystä, esim. yritin käyttää sitä öisin halvalla pörssisähköllä. Se oli täysin epäonnistunut kokeilu, koska yön kylminä tunteina lämpöpumpun hyötysuhde oli heikko, eikä lämpöpumppu mitenkään kyennyt kompensoimaan yö- ja päiväsähkön välistä hintaeroa. Sen jälkeen tein määräaikaisia sähkösopimuksia ja vuosikulutus painui useammaksi vuodeksi noin 9000 kWh/vuosi -tasolle. Säästöä tuli siis lämpöpumpun hankkimisen johdosta noin 8000 kWh/vuosi eli silloisilla sähkönhinnoilla säästöä tuli noin 800 euroa vuosittain. Eli pumpun takaisinmaksuaika olisi ollut 10 vuotta.

Nyt sähkön hinta on räjähtänyt käsiin, ja lämpöpumpun pitäisi säästää paljon enemmän. Mutta ei säästä, sillä minulla oli niin hyvää tuuria tällä kertaa, että vanha edullinen sähkösopimukseni jatkuu vielä syyskuulle 2023 asti hintaan 4,95 c/kWh, jolloin siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä kokonaiskustannus minulla on edelleenkin se noin 11-12 c/kWh. En ole kuitenkaan viitsinyt sähköyhtiölleni soittaa, että voisitteko tuplata tai triplata sähkön yksikköhintani, että saisin lämpöpumppuni tuottamaan enempi säästöä... :-)

Tänä vuonna 2023 ja tästä vuodesta eteenpäin talon peruskulutusta (noin 17 000 kWh/vuosi) vähentää ilmasta-veteen lämpöpumppu sekä aurinkoenergia, lisäävänä tekijänä on sähkö-Mersu noin 5000-6000 kWh per vuosi. Katsellaan sitten taas ensi vuonna, että mille tasolle ostosähkön määrä on asettunut.

Tässä vielä numeroita ja grafiikkaa tänne loppuun, ensin päiväkohtaiset luvut, sitten vuosi/kuukausikäppyrät, sitten kk-kulutukset numeroina ja viimeisenä kuvana viimeiset 3 vuotta, jossa viimeisen vuoden osalta sähköauton yökäyttö sinisten pylväiden pitenemisenä näkyy selvästi.

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa sähköä kului 1456,1 kWh - eli enemmän mitä koskaan aikaisemmin marraskuussa on kulunut. Tähän on syynä sähköauto, joka ilmestyi pihaan 15.11.2021 - eli tämä marraskuu 2022 oli ensimmäinen täysi marraskuu sähköautolle. Kokonaisuudessaan sähkönkulutus on palautunut suunnilleen samoihin, missä se oli suorasähkön aikana, eli ekana asuinvuotena, jolloin ei vielä ollut ilmasta-veteen lämpöpumppua.

Tässä sama graafisesti ja matriisivuodossa:

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa sähköä kului yhteensä 1099,7 kWh, josta sähköauton osuus lienee noin 350-400 kWh. Sähköauto on ollut nyt käytössä noin vuoden verran, ja sillä on sinä aikana ajettu noin 20000 km. Sillä matkalla sähköä on kulunut noin 22 kWh/100 km eli yhteensä 4400 kWh. Tämän jos jakaa 12 kuukaudelle tasan, se olisi 366 kWh/kuukausi.

Tässä sähkönkulutukset graafisesti: