perjantai 13. heinäkuuta 2018

Eka valo suihkulähteessä

Nyt olisi ensimmäinen valo suihkulähteessä. Eli veden alle asennettava LED-valo. Tältä se näyttää nyt kun se on sähkökaapeleille tarkoitetun suojaputken sisällä, eli siksi valo on keltaista:


Tämä valo on nyt siis toisessa traktorin renkaassa. Piti kyllä laittaa toiseenkin traktorin renkaaseen samanlainen, mutta ilmeisesti perjantai ja 13. päivä tekivät tepposensa. Nimittäin kun avasin toisen LED-nauhan pakkauksen, en saanut LED-nauhaa edes pois kelasta, johon se oli kuljetuksen ajaksi kääritty.

Veden alle asennettavassa LED-nauhassa on suojana paksu muovi LED:n ympärillä, ja se muovi oli jollakin tavalla sulanut siinä kelassa niin, että se otti kelaan kiinni ja aina seuraavan kierroksen LED-nauhaan kiinni. Eikä sitä saanut ehjänä irti.

No sitten ei auttanut muu kuin ajaa takaisin Tuusulan Terraan, mistä olin kaikki tykötarpeet suihkulähteeseen ostanut (suojakumit ja -muovit, pumput ja tämän LED-nauhan). Onneksi olin säästänyt ostokuitin, joten palautus onnistui ja sen sai vaihtaa uuteen. Mutta ekan kerran epäonni tuli vastaan hyllypaikalla, joka olikin tyhjä. Eli Terrassa ei ollut sillä hetkellä enää näitä tuotteita jäljellä. Joten sain sitten rahat takaisin, koska valmistusvirhe oli LED-nauhassa niin selvästi nähtävillä, kun sitä ei saanut ehjänä irti edes siitä kelasta, johon se oli kuljetuksen ajaksi pakattu.

Ajelin sitten Tuusulasta takaisin Keravan kautta, ja poikkesin matkalla Keravan Hong Kongissa. Ja siellä oli taas onni matkassa (näin luulin), sillä hyllyssä oli vielä yksi samanlainen tuote, joten ostin sen. Mutta kun pääsin kotiin, ja avasin pakkauksen - niin sama vika! Sekin LED-nauha oli rullassa ollessaan "sulanut kiinni" aina seuraavan kierroksen LED-nauhaan, joten taas sama juttu, ei auttanut muu kuin ajaa takaisin Keravan Hong Kongiin, ja palauttaa viallinen tuote. Toki sain taaskin rahat takaisin, mutta toinen traktorin renkaista jäi nyt sitten ilman valoa.

Eikä suihkulähteen rakentaminen toki aina ole ihan nappiin mennyt muutenkaan, eli on siinä ainakin pieniä vaikeuksia ollut matkan varrella. Asiat ovat aina kuitenkin kääntyneet parhain päin (ja varmaan kääntyy vielä tässä valo asiassakin, kunhan uudet ja toivottavasti ehjät LED-nauhat saapuvat kauppoihin).

Eka vaikeus tässä projektissa tuli vastaan, kun yritin täyttää ensimmäistä traktorin rengasta vesiletkulla. Se ei sitten suostunut täyttymään, ei niin sitten millään. Joten harmittelin mielessäni, että ihan uusi ja just paketista otettu suojakumi traktorin renkaassa, ja nyt se suojakumi on ilmeisesti heti rikki? Eikä jonkun ihan pienen reiän löytäminen ja paikkaaminen ole välttämättä mikään helppo juttu, enemmän aikaa menee varmaankin vikapaikan löytämisessä.

Onneksi se kumi ei ollut rikki kuitenkaan. Vaan olikin traktorin renkaan yhdellä reunalla kumi rypyssä ja osa rypyistä oli "kaatunut" altaan sisään, jolloin kaatunut reuna hörppäsi vettä, eikä vedenpinta noussut. Korjasin kumin asentoa ja taas oli kaikki kunnossa.

Toinen hankaluus tuli vastaan koekäyttövaiheessa, joka piti keskeyttää aika piankin, koska suihkulähteestä uhkasi vesi loppua. Löysin kuitenkin vuotokohdat ja tilkitsin kivien välit niin, ettei vesi enää päässyt karkuun, mutta siltikin vielä eilen luulin, että veden kulutus jää tasolle 5 litraa tunnissa, että ei sitä saa sen pienemmäksi. No ehkäpä tuo kaikki pumput päällä roiskii aika reippaasti, mutta jos ajaa suihkulähdettä vain yhdellä pumpulla ja tehtaan suodattimella (jolloin vain pienempi putous on käytössä, eli siinä reitissä vesi nousee ensin ylempään renkaaseen, valuu sieltä alempaan renkaaseen, ja lopuksi tynnyriin, josta se nousee uudelle kierrokselle). Tällöin vesi ei vähene käytännössä ollenkaan, ja koeajo on nyt kestänyt jo yli 24 tuntia tähän mennessä. Sähköäkin kuluu tässä käyttöprofiilissa hyvin vähän, eli vain 30 wattia tunnissa. Kun jos on kaikki pumput päällä, niin sähköä menee yli 400 wattia tunnissa.

Tässä vielä muutama kuva matkan varrelta, miten ekan renkaan valo syntyi:

Veden alle tuleva LED-nauha on taipuisaa ja menee
sikkuralle, niin kuin LED-nauhat yleensäkin. Jos sen heittää
veteen sellaisenaan, se menee ihan mihin asentoon tahtoo,
eikä sitä pysty mitenkään kontrolloimaan. Ja lisäksi se on
omasta mielestäni liian kirkas, niin kuin LED-naunat
yleensäkin, jos valopisteitä ei peitä "kulman taakse", 
vaan tuijottelee niitä suoraan. Niin varmasti häikäisee.

Joten LED-nauha pitää pujottaa esim. tällaisen sähkö-
kaapelien suojaputken sisään. Silloin se putki hohtaa
keltaisena.

Tässä valmis lopputulos, ja tämän voi nyt sulloa traktorin
renkaan sisään, jolloin muovi kevyenä nousee vedessä
ihan veden pintaan, jolloin se asettuu renkaan sisään niin,
ettei tätä näy ollenkaan. Siis jos keltaisen putken pituus
on mitattu niin, että se on sama kuin renkaan ympärys-
mitta, niin silloin keltainen putki häviää kokonaan 
näkyvistä. Vain veteen heijastuva valo jää jäljelle, mutta
valon lähde ei näy.
Tässä vielä sama videona:


Hong Kongissa käydessäni ostin myös aurinkoenergialla toimivan majakan kukkapenkkiin. Eli ei tullut ihan turha reissu, kun Hong Kongissa tuli nyt LED-nauhan takia käytyä kaksikin kertaa. Majakka on noin 30cm korkea ja se näyttää pimeässä tältä:


torstai 12. heinäkuuta 2018

600 litran juottoautomaatti suihkulähteelle

Olen jatkanut suihkulähteen koekäyttöjä ja löytänyt joitakin vuotokohtiakin, jotka nyt on tukittu. Mutta siltikin suihkulähde on yhä vieläkin melkoinen juoppo, ja käyttää vettä yli 5 litraa tunnissa. Vesi poistuu ilmeisesti pärskeinä ja haihtumalla. Vuotokohdat pitäisi olla nyt löydetty ja tukittu, ja tilanne paranikin sen myötä vähäsen.

Mutta minusta 5 litraakin tuntia kohden on aika paljon? Tosin suihkulähteistä, ainakin isommista sellaisista löytyy netistä aika vähän tietoa ja käyttökokemuksia, joten en tiedä kuinka usein muut joutuvat omaan suihkulähteeseensä vettä lisäilemään? Noin 100 litraa menee puutarhaletkulla äkkiä, mutta jos saman veden kantaa kastelukannulla sadevesisaavista, niin aika monta kertaa siinä saa kävellä...

Jotta jatkossa elämä on tässä kohtaa helpompaa, rakentelin suihkulähteelle 600 litran juottoautomaatin, joka on kolme 200 litran sadevesisaavia merikontin takana. Suihkulähde ja merikontti ovat rinnakkain, ja merikontti tukee suihkulähteen toimintaa niin, että suihkulähteen sähköt tulevat merikontilta, merikontin katolta kerätään sadevesi talteen - ensin sadevesitynnyreihin, ja sieltä vesi menee poistoletkua pitkin merikontin alle, josta se jatkaa maanalaisessa putkessa suihkulähteeseen. Jos on normaalisateinen kesä, suihkulähde ehkä pärjää pelkästään sillä sadevedellä, joka tulee noin 28 neliömetrin katolta, joka on merikontin päällä.

Myös suihkulähteen sähkö on joskus tulevina vuosina todennäköisesti ihan ilmaista. Sillä jos taloon tulee aurinkopaneelit, niin keskikesän huippupäivinä ylijäämäsähkölle pitää keksiä jotain käyttöä, sillä sen myynti on tappiollista. Tai siitä ei saa tällä hetkellä kunnon hintaa. Joten ylijäämä sähkö täytyy sitten "tankata" sähköautoon (jos sellainen joskus tulee hankittua), tai jos olisi uima-allas ulkona (sellainen ei meillä pihaan mahdu), sen vettä voisi lämmittää kesäisin ylijäämäsähköllä. Mutta kun näitä ei ole, nyt meillä ylijäämäsähköä käyttää suihkulähteen pumput. Toki ei ne nyt vielä ylijäämäsähköllä käy, kun aurinkopaneeleitakaan ei vielä ole.

Mutta takaisin tänään valmistuneeseen juottoautomaattiin, joka näyttää tältä:

Kolme sadevesitynnyriä rivissä merikontin takana tiiliskivien päällä niin, että
tynnyristä on helppo täyttää myös kastelukannu tarvittaessa. Toki helpommin
kastelukannun saa täyteen, jos upottaa sen tynnyriin, mutta jos tynnyrin 
pohjalla on enää vähän vettä, sitten sen lopun veden saa helpommin hanasta.
Vasemmalla näkyy pieni pätkä 310mm salaojakaivo, johon saa kaikki lapiot
ja haravat siististi. Oikealla on pieni hyötypuutarha, mm. mustaherukkaa,
omenapuu, karviaispensas ja vadelmaa.

Rivin viimeisessä tynnyrissä on 2 hanaa. Ylempi hana 
tynnyrin yläreunalla on aina auki, joten ylivuotovesi menee
aina suihkulähteelle. Sielläkin on oma ylivuotoputki, josta
vesi menee talon salaojapumpulle, joka pumppaa hulevedet
kokonaan pois tontilta, jos sataa vettä niin paljon, että kaikki
paikat on vettä täynnä. Alemman hanan voi jättää "tippa-
vuodolle", jolloin siitä suihkulähteelle menevä vesi kompensoi
sitä vettä, jonka suihkulähde itse hukkaa pärskeinä tai haih-
tumalla.

Merikontin katalta tuleva sadevesi otetaan talteen keskimmäiseen tynnyriin,
josta lähtee lappoputki kumpaankin reunatynnyriin. Jolloin jos vettä tulee
rankkasateella rännin täydeltä, se pääsee ja ehtii ehkä poistumaan kahden
lappoletkun kautta myös reunimmaisiin tynnyreihin ennen kuin keskimmäi-
nen tynnyri valuu yli.

Iso lappoletku voi olla hankala saada toimintaan eli ensin
täytettyä vedellä, ja sitten aseteltua paikoilleen. Itse 
onnistuin niin, että laitoin tynnyrin hanan (hana kiinni) 
letkun päähän, ja täytin letkun kastelukannulla.


Koko letku täytetty kastelukannulla. Sitten vaan käsi toiseen päähän eteen,
ja letkun pää tynnyrin pohjalle. Tässä vaiheessa kaikkien tynnyrien pohjalla
oli jo vähän vettä. Sen jälkeen tynnyrihana pois letkun toisesta
 päästä - ja lappo alkoi toimia heti!

Pieni ilmakupla lappoletkuun jäi, mutta se helpottaa vain näkemään,
että letku on 

Vuotamattomuus testi käynnissä. Eli ei vuoda tynnyrihanat
hanan juuresta, eikä myöskään vuoda hanat itse. Nyt tähän
sinisen pikaliittimen päähän voi laittaa kastelukannun alle.

Tippavuoto kastelukannuun. En jäänyt kellottamaan kauanko kuluu kastelu-
kannun täyttöön tällä vauhdilla, mutta jos hana olisi kokonaan auki, silloin
kastelukannu täyttyi 30 sekunnissa, eli koko 200 litran saavi tyhjenee tällä
vauhdilla 10 minuutissa, jos hana unohtuu kokonaan auki asentoon. Tietysti
lappoletkut tuovat lisää vettä, jolloin koko 600 litran systeemi on hanan
kautta tyhjennettävissä 30 minuutissa.
Nyt jos suihkulähteen veden tarve on noin 5 litraa vettä tunnissa, niin 600 litran juottoautomaatti pystyy ruokkimaan suihkulähdettä noin 100 tuntia. Sen jälkeen tynnyrit pitää taas täyttää uudelleen, jo ei ole lainkaan satanut siinä välissä.

Tässä vielä pari videota juottoautomaatin testauksesta:




maanantai 9. heinäkuuta 2018

Kolmas koekäyttö suihkulähteellä

Kokonaisuus alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Ja kun mitään "rakennuspiirustuksia" suihkulähteen rakentamisessa ei ole koskaan ollutkaan, niin lopullisesta lopputuloksesta kukaan ei tiedä mitään, ennen kuin kaikki on saatu valmiiksi.

Vielä pitää tehdä valmista pintaa lisää ja suihkulähde hukkaa vielä vettä pärskeinä ja ohivuotoina, joita pitää saada vähennettyä. Sen jälkeen homma on aika valmis. Tällä hetkellä koekäyttö näyttää videona tältä:


Valokuvina taas tämän hetkinen tilanne näyttää tältä:

Tonttu suihkuttelee. Myös tontin jalkojen alla kulkee pieni puro traktorin
renkaasta toiseen traktorin renkaaseen.

Suihkulähde pihan perällä. Pulputus kuuluu hyvin koko pihalle.

Koko kokonaisuus on sydämen muotoinen. Suihkulähteessä olevan puulavan
alla on sadevesitynnyri, jossa on piilossa pumput ja tynnyrin vieressä (myös
piilossa) on kaikki sähköjohdot.

Sama kauempaa ja järjestyksessä vasemmalta oikealle: Vasemmalla autopiha,
josta käynti portista ja kukkapenkkien välistä viherpihalle. Kauimmaisena
pihan perällä merikontti, jossa takana räystään alla polttopuut, kontin sisällä
verstas ja työkalut, ja pihan puoleisen räystään alla kuivuu pyykit. Seuraavana
suihkulähde, ja aivan oikealla meidän "seinänaapuri" eli naapuritalon tiiliseinä,
joka on aivan tontin rajassa kiinni.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Yläpohjan ja ulkokaton tarkastus

Nyt on muutamina päivinä ollut hyviä sadekuuroja, joten kävin vilkaisemassa miltä näyttää yläpohjassa ja talon katolla. 4-vuotiaassa talossa oletusarvo on tietysti se, että kaikki on kunnossa. Ja niin olikin. Mutta välillä on hyvä katsoa perään kuitenkin, aivan niin kuin vesimittarin ratastakin. Että pysähtyykö se. Jos pysähtyy, niin tietää, että ei ainakaan putket vuoda.

Peltikaton pitäisi kestää ainakin 40 vuotta, ja varmaan kestääkin, mutta katolla on myös 5 läpivientiä. Ja niissä olevat tiivisteet ei välttämättä kestä ihan yhtä kauaa. Ei ne toki yht´äkkiä mihinkään häviä ja ala solkenaan vuotaa, mutta jos tiiviste pettää, alkaa jonkun läpiviennin juuresta tippavuoto. Sellainen pitäisi yläpohjassa näkyä, jos niin olisi käynyt. Mutta onneksi ei näkynyt mitään. Päin vastoin oli erittäin kuivaa.

Kerran yhteen IV-putkeen kondensoitui huurua, jonka sulaessa alkoi IV-aukosta piputella vettä. Lisäsin sitten puhallusvillan päälle muutamia 5cm villoja, ja nyt ei ole ongelmia enää ollut.

Läpiviennin tiiviste on ruuvattu tiukkaan. Hyvin on pitänyt.

Apupelti savupiipun ja harjan välissä varmistaa, ettei piipun juureen pääse
virtaamaan vettä.

Tuuliviirille tuli lisättyä rasvaa, joten taas se pyörii kevyesti.

Yläpohjassa on valonheittimet valmiin. Eli ylijäämiä rakentamisen ajalta.

Kaikki näyttää kuivalta. Kuten pitääkin.

Läpivientejä alhaalta päin katsottuna. Tässä viemärin tuuletusputki, jota ei
ole sen kummemmin eristetty.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 389,74 kWh. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuukausikulutus jää alle 400 kWh:n, joten tämä oli pienin kuukausikulutus ikinä sinä asumisaikana, kun syys-lokakuun vaihteessa 2014 taloon muutettiin asumaan. Itse asiassa edes rakentamisen aikana 2014 ei päästy koskaan näin pienellä kk-kulutuksella, sillä esim. heinäkuussa 2014 talossa meni 550 kWh (siis 2kk ennen kuin muutettiin sisään).

Tässä talon tähänastiset kulutukset graafisesti:


Ja tässä jokaisen vuoden ensimmäiset 6kk numeroilla:

2014 2015 2016 2017 2018
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74
YHT: 5884,30 8159,59 6873,02 6208,43 4885,89

Ja tässä päiväkohtaiset kulutukset graafisesti:


Mistä syistä sitten johtui se, että kesäkuussa 2018 syntyi sähkönkulutuksessa uusi alarajaennätys? No ensinnäkin kesäkuussa on vain 30 päivää. Jos kesäkuu olisi ollut yhden päivän pidempi, kuukauden kulutuslukema varmaankin alkaisi nelosella. Toiseksi meitä on nyt ollut tänä vuonna pääsääntöisesti vain 3 asukasta, koska poika lähti armeijaan tammikuussa. Varmasti esim. lämpimän veden kulutus on nyt pienempää. Vaikkakin kesäkuussa meni enemmän vettä (yht. 11 kuutiota) mitä normaalisti meillä kuluu, mutta tähän on ollut syynä pihan kastelut ja suihkulähteen koekäytöt.

Tärkein syy vähäisen sähkönkäytön takana on tai täytyy olla lämpimän veden lämpötilan laskeminen +47C asteeseen. Vuotta aikaisemmin lämpötilana oli +50C ja sitä ennen +55C. Ja näköjään näihin korkeisiin lämpötiloihin lämpöpumppu ei kovin helposti pysty, jolloin sähköä kuluu aika paljon, jos "liian kuumaa" vettä haluaa puoliväkisin tehdä.

Muitakin ei-onnistuneita kokeiluja ilmasta-veteen lämpöpumpun kanssa on ollut, eli esim. tuntihinnoiteltu pörssisähkö ei sovi VILP:n kaveriksi. Sillä päivällä, kun sähkön hinta on huipussaan, niin samaan aikaan on myös vuorokauden lämpöiset tunnit, jolloin lämpöpumpulle olisi paras aika olla käynnissä. Mutta tuntihinnoitellussa sähkössä kulutus pitäisi juuri päivätunneilla saada mahdollisimman alas. Sen sijaan yösähköllä lämmittävillä suorasähkötaloille tuntihinnoiteltu sähkö sopii loistavasti, varsinkin jos lämmitys voi olla aamun ja iltapäivän huippukalliit tunnit pois päältä.

Vielä yksi tiedossa oleva puute meidän lämmitysjärjestelmässä on se, että varaajassa ei ole välipeltiä. Tai että ei ole kahta erillistä säiliötä. Jolloin lattiassa kiertää sama vesi, mikä tehdään lämpimäksi käyttövedeksi (tällä hetkellä +47C). Vielä pienemmällä vuosittaisella sähkölaskulla pääsisi, jos varaaja olisi valittu oikein jo alun perin, sillä nyt sen vaihtaminen tai muutostyöt ei maksa itseään takaisin. Eli hintalappu kaikissa vaihtoehdoissa on liian suuri suhteessa vuositasolla saatuun säästöön (vuosittainen sähkölasku on nytkin alle 1000 euroa). Lämpimän veden tekeminen kuitenkin lienee se, johon uusissa taloissa kuluu energiaa suunnilleen saman verran kuin talon lämmitykseenkin. Tietysti jos on oikein iso talo, niin kuin meillä lämpimiä neliöitä on 241m2, niin silloin talon lämmitykseen voi kulua enemmän lämpöä kuin käyttöveteen.

Eli jos joka vuosi 4-henkinen perhe käyttää vettä yhteensä noin 150 kuutiota, ja jos tästä määrästä lämmintä käyttövettä on puolet, silloin pitää vettä lämmittää yhteensä 75 kuutiota. Jos vesilaitos myy noin +4C asteista vettä, ja jos siitä tehtävä lämmin käyttövesi lämmitetään meillä nyt +47C asteeseen, niin lämpötilaa joudutaan nostamaan 43 astetta. Jolloin jos fysiikan lakien mukaan kuutio vettä lämpenee yhden asteen 1,16 kWh:lla, niin suorasähköllä jos lämmitetään 75 kuutiota vettä 43 astetta, niin suorasähköä kuluu silloin 1,16 x 75 x 43 = 3654 kWh. Ja kun tämä tehdään VILP:llä, jonka hyötysuhde lienee noin 2,5 koko kalenterivuoden ajalta katsottuna, niin silloin sähköä kuluu tässä kohtaa noin 1461 kWh eli noin 1500 kWh.

Ja jos meillä kotitaloussähkön kulutus on luokkaa 5000 kWh per vuosi, ja vuoden kokonaiskulutus noin 9500 kWh tällä hetkellä, niin talon lämmitykseen kuluu silloin 9500-5000-1500=3000 kWh.

Jossain vaiheessa (sitten kun kotitalousvähennystä on jo saatavilla ja kun aurinkopaneelien hinta laskee riittävästi) asennan taloon varmaankin vielä aurinkosähköpaneelit. Jos niiden kustannus on (laajuudesta ja tulevien vuosien hinnoista riippuen) noin 10000 euroa, silloin nykyisestä sähkönkulutuksesta saattaa vielä kadota 3000-4000 kWh. Jolloin jäljelle jäävä vuosikulutus on sen jälkeen vähän reilu 5000 kWh.

Tämä on selvästi vähemmän, mihin pelkällä maalämpöpumpulla olisi voinut päästä, mutta silti rahaa kuluu vähemmän, jos meidän taloon jo hankittu VILP kustansi 8600€ ja jos aurinkopaneeleihin vielä sijoitetaan 10000€. Jos olisin valinnut taloon pelkän maalämmön, niin kalliimmaksi olisi tullut. Sillä kaikki maalämpötarjoukset, mitä aikanaan pyysin, niin ne olivat noin 20000 euroa. Maalämmön hinta tuli siitä, että savimaan tontilla porausreikä kustantaa noin 6000-7000 euroa, ja siihen päälle laitteiston hinta asennettuna, niin noin 20000 eurossa mennään. Jotkut tietysti onnistuvat saamaan maalämmön jopa 10 tonnilla tai jopa allekin, jolloin jos sillä rahalla maalämpöä saa ostaa, silloin se kannattaa tietysti ottaa (jos vertailussa VILP kustantaa 8600€ eli melkein saman).

torstai 21. kesäkuuta 2018

Sinitiaisen pojat ensilennolle la 16.6.2018

Meillä on autokatoksessa valvontakameran edessä linnunpönttö, ja sinitiaisten pesintää on aina välillä mukava seurata. Eikä siihen aina tarvita kameraakaan. Ilmeisesti sama sinitiaispariskunta on pesinyt pöntössä jo 2 kesää, eli koko sen ajan mitä pönttö on siinä ollut.

Ensin sinitiaiset tulevat pariskuntana katsomaan pönttöä ja varaavat sen siten, että käyvät pöntöllä yhden kerran joka aamu aina maaliskuulta alkaen. Munien hautominen on hiljaista hommaa. Silloin pitää joskus kameran kuvistakin käydä katsomassa, että vieläkö pöntössä joku asuu, vai onko se jostain syystä hylätty.

Toukokuussa, kun munat kuoriutuvat, sitten alkaa melkoinen vikinä ja jatkuva lento. Emolinnut lentävät pesälle ja pesältä pois ihan muutaman minuutin välein. Vain yön tunteina on muutaman tunnin ajan hiljaista niin, että mikään ei liiku, eikä poikaset huuda pesällä. Eniten pojat vikisevät aina silloin, kun emolintu tuo niille ruokaa. Ilmeisesti sitä ruokitaan, joka eniten huutaa?

Kunnes sitten kaikki on taas yht´äkkiä ihan hiljaista. Tänä vuonna tuo tapahtui 16.6. ja viime vuonna 2.7. eli poikaset lähtivät pesältä. Se on aika äkkinäinen tapahtuma, eli kun poikaset päättävät lähteä, tai kun ne ajetaan (?) pois pesältä, sitten ne lähtevät ihan peräjälkeen muutaman tunnin aikana kaikki.

Tässä tämän vuoden pesältä lähtö kuvina ja videolla. Ja hyvää juhannusta!

Poikaset vielä pesällä ainakin osittain. Kuvan alalaidassa emolinnulla
toiseksi viimeinen ruuanhaku reissu menossa.

Viimeinen poikasista kurkistaa pöntöstä.

Tässä se sitten on, eli ensilennolle lähtö. Nopea tapahtuma, josta valvonta-
kamera ei oikeastaan ehtinyt saa kuin yhden kuvan, jossa poikanen ponnistaa
jalalla vauhtia ja hyppää siivilleen.
Tässä viimeistä minuuttia pöntöltä myös videona:


sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Koekäyttö jatkuu suihkulähteellä

Taas vähän edistymistä suihkulähdeprojektissa. Toistaiseksi kaikki sujuu, eikä ole vielä tullut takaiskuja. Esimerkiksi suunnitteluvirheitä, jolloin jotain joutuu purkamaan, että asiat toimisi. Tässä kuvallista kerrontaa:

Toiselle eli alemmalle traktrorin renkaalle pohjatyöt menossa.

Vanerilevyn ja vatupassin avulla renkaan kallistukset kuntoon.

Ensimmäiset kukat suihkulähteellä. Kukkaruukun pohjana on betonilohkare,
joka kuului vanhalle talolle ja on lohkaistu siitä sokkelista, joka löytyi
omalle talolle monttua kaivettaessa.

Puron rakentamista. Puro päättyy tynnyriin, ja "ongelma" tai miettimisen
paikka oli se, että miten puro tai puron pohjana oleva muovi osaa mennä
tynnyrin reunan yli? Ilman että siihen muodostuisi ajan oloon kuoppa,
joka alkaisi vuotaa molemmilta reunoiltaan? Ratkaisuksi tuli vanha risa
lasten pulkka josta nokkapala ohjaa vedet tynnyriin. Eikä valu vesi tynnyrin
ulkopuolelle.

Kas näin se sitten muodostuu. Puron pohja nimittäin. Kallistuksia kuntoon
pitää laittaa tässäkin työssä.

Sitten alemmasta renkaasta tulevalle purolle muovia pohjaan.

Seuraavaksi voidaan rengas laittaa paikoilleen. Tasoitusta vielä kivituhkalla.

Vielä muutama sana mitoista. Jos traktorin rengas on
halkaisijaltaan 150 cm, tarvitsee allaskumin olla
vähintään 310 cm. Jos ei se ole allaskumin reunat kaatuvat
renkaan sisään, ja vesi pakenee.

Allaskumi 310 cm ja toiseen suuntaan vähän pidempikin.
Siitä ylijäämästä saa sitten tehdä lyhen puron pohjan
renkaiden väliin.

Ja nyt molemmat suihkulähteet koekäytössä. 

Ja nyt suihkulähteiden välissä myös vesisuihkua kädessä pitävä tonttu. 

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Tämän kesän eka sade!

Viime yönä saatiin tämän kesän eka sade! Satoi yhteensä 5mm ja 39 päivän mittainen kuiva kausi on nyt päättynyt. Edellisen kerran satoi 3.5.2018 yht. 8 milliä, samalla kertaa, kun lumet sulivat.

Huhtikuussa satoi 4 kertaa ja yhteensä 27 milliä. Niukasti on ollut sateita tänä kesänä, mutta helteitä toukokuussa sitäkin enemmän.


sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Suihkulähde ekan kerran koekäytössä

Tänään pääsin ekan kerran fiilistelemään, kun laitoin suihkulähteen päälle. Hyvältä näytti jo nyt, vaikka paljon onkin vielä tekemistä jäljellä:



Mutta ennen kuin pääsin tähän pisteeseen, oli vielä muutama välivaihe ennen tätä "loppuhuipentumaa", että sain ekan kerran veden liikkeelle.

Edellisessä päivityksessäni kerroin vesitestistä, eli traktorin rengas piti vettä. Siihen laittamani allaskumi vaan ei ollut ihan keskellä, joten tyhjensin renkaan ja korjasin allaskumin paikkaa, ja täytin renkaan uudelleen.

Sitten aloin rakentamaan veden kierrolle omatekoista esisuodatinta, johon otin mallia Kurunrinteeltä, jossa se on tehty ämpäriin näin:


Tämä kaaviokuva on siis bongattu tästä linkistä:

http://kurunrinne.suntuubi.com/?cat=10

Tuo muuten onkin hyvä linkkki, jos aikoo tehdä pihalle lammen, suihkulähteen tai puron - ja myös lopputulos tuolla Kurunrinteessä on aivan upea - käykääpäs katsomassa.

Minulla tuo esisuodatin / hiekkasuodatin rakentui laastiämpäriin (ostin kaupasta ihan uuden) näin:

Ensin ämpärin pohjalle kiviä.

Sitten veden tuloputki ämpäriin. Tuloputkena on alapäästä
rei´itetty pätkä syöksytorvea.

Syöksytorvi ämpärissä.

Sitten suodatinkangasta syöksytorven ympäri ja kivien päälle.

Suodatinkankaan päälle kivituhkaa.
Kivituhkan päälle uusi suodatinkangas ja sen päälle
zeoliittiä. Zeoliitti on huokoista kiveä, joka on hyvä
kasvualusta bakteereille, joiden tarkoitus on poistaa liika-
ravinteitä vedestä.

Sitten koko helahoito tynnyrin pohjalle, jossa vieressä näkyy tehtaan suodatin
ja sen vieressä tiiliskiven päällä pumppu. Nyt siis vesi painuu painovoimaisesti
syöksytorvea pitkin ämpärin pohjalle. Ja tulee ämpäristä saavin veteen (ihan
sama kuinka korkealla veden pinta saavissa on). Sitten pumppu laittaa
esisuodatetun veden eteenpäin tehtaan suodattimeen josta poistoputki vie
suodatetun / puhdistetun veden uudelleen traktorin renkaaseen.

Syöksytorven päälle tulee laastilaatikko, josta reunoja on leikattu osittain pois.
Laastilaatikon pohjassa on reikä, josta vesi menee syöksytorveen. Laastilaatikko
siis "ottaa koppia" vedestä, joka valuu traktorin reunan yli, ja tulee kivilouhikon
reunaa pitkin alas. Lopuksi laastilaatikko peitellään kivillä niin, ettei sitä näy.
Myös teknisenä tilana oleva tynny jää loppupeleissä pois näkyvistä.
Eli näin se vesi sitten kiertää. Ekassa testiajossa kaikki onnistui.
Seuraavaksi pitää taas valaa kiviä kiinni betonilla ympäri traktorin rengasta niin, ettei sitä enää näy. Niin ja tämän yhden traktorin renkaan viereen tulee vielä toinenkin traktorin rengas. Ja koko kokonaisuus on sydämen muotoinen. Sitten joskus kun kaikki on valmista.

Tässä koko juttu vielä vähän kauempaa katsottuna.