Talon tiedot ja piirustukset

Talon arkkitehtuurisessa suunnittelussa lähtökohtana on ollut pyrkimys tehdä talosta 1920-luvun puutalon perillinen, vähän samalla tavalla kuin mitä on rakennettu Helsingissä Puu-Käpylän 2-kerroksiset puutalot Pohjolankadun molemmin puolin. Talon arkkitehtinä on toiminut Immo Teperi. Arkkitehtitoimisto Immo Teperi on perustettu 1980, ja toimistolla on kokemusta useista perinnerakentamisen projekteista.
Talon tiedot: Virallinen nimi = As Oy Vantaan Rekolan Valotalo, Y-tunnus = 0778712-5
Tontin pinta-ala = 595.0 m2
Tehokkuusluku 0,3 -> Rakennusoikeus 178.5 m2
Kerrosalaan laskettavat tilat: 1krs=95.8 m2, 2krs=83.8 m2
Kerrosala yht. 179.6 m2 (yli 250 mm paksua seinää on 1.1 m2)
Huoneistoala: 1krs= 84.0 m2, 2krs= 73,6 m2 yht. 157.6 m2 (kellarin kanssa huoneistoala 241,6m2)
Kokonaisala: 1krs= 95.8 m2, 2 2krs= 83.8 m2, kellari 93.8 m2 , (yht. 273,4m2)
Terassit: Katettu 13.9 m2, avoterassit 13.9 m2 ja 28.0 m2 yht. 55.8 m2
Kylmävarasto (tarvittaessa lämmin, eristeet on - kiinteä lämmityslaite puuttuu) 11.5 m2
Talon tilavuus 919.0 m3
Autokatos (vapaa korkeus 4m - mahtuu kuorma-autokin) 47,3 m2

Klikkaa hiirellä kuvaa suuremmaksi





Länsipääty

Julkisivu kadulle päin. 8-kulmainen ikkuna korkean olohuoneen yläosassa on tärkeä osa arkkitehtuuria, mutta siinä saa olla melkoiset A-tikkaat, kun sen käy pesemässä. (Hei te kaikki, joilla jo on korkea olohuone, ja siellä isot ikkunat ylhäällä - miten te saatte ne pestyä?)

Etelän seinä

Korkean olohuoneen yläosan isot ikkunat ovat avattavissa ja pestävissä yläkerran terassilta. Talon oikeaan alakulmaan keittiön ikkunan viereen tulee myöhemmin aurinkokeräimet, joilla tuotetaan lisälämpöä käyttöveteen. Alakerran terassille tulee myöhemmin parvekelasitus (silloin voi hyödyntää kotitalousvähennystä, jos ei rakenna näitä heti).

Itäpääty

Itäpäätyä hallitsee autokatos kahdelle autolle. Yläkerran terassi on yhteinen molemmille lasten makuuhuoneille, ja terassille tulee ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt kaiteen taakse piiloon niin, että ne eivät näy julkisivussa (molempiin makuuhuoneisiin tulee lämpöpumppu, jotta kesällä olisi viileää). Isoilla kasveilla yläterassin kulmissa saadaan aikaan kesäisin hiukan italialaista vaikutelmaa.

Pohjoisen seinä

Julkisivu kadulle päin. Talo rakennetaan niin lähelle tontin pohjoisrajaa kuin mahdollista, jotta etelän puolelle jäisi isompi piha. Pääsisäänkäynti on pohjoisen puolella, ja siitä on katoksen alla käynti autokatokselle, jonne kuljetaan rimaseinän aukosta.

Kellarin pohjapiirros

Raput ovat umpinaiset, ja rappujen alla oleva "hukkatila" on otettu naapurihuodeiden eli halkovaraston ja takkahuoneen kautta varastotilaksi. Hiukan käytävämainen tunnelma, mutta ei osattu suunnitella tätä paremmaksi. Tekninen tila ja kodinhoitohuone vaihtavat ehkä vielä paikkoja keskenään. Halot heitetään luiskan kautta kellariin ja saunan ikkunan saa avattua ulos (kesällä tärkeää, ettei talossa ole saunomisen jälkeen liian kuuma).




Katutason pohjapiirros

Katettu ja lasitettu terassi on käyttössä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Tilaa hallitsee iso takka, josta muurattu hormi menee katolle. Leivinuuni avautuu keittiön puolelle ja takkaluukku olohuoneeseen. Keskeisellä sijainnilla lämmityksen teho pitäisi olla hyvä ja vaikutus molempiin kerroksiin. Kellarissa vyt vielä alla oleva kodinhoitohuone siirretään sivulle, jotta teknisen tilan puukattila saadaan samaan hormiin.
Yläkerran pohjapiirros

Jokaisesta yläkerran huoneesta (paitsi WC ja vaatehuone) on ovi ulos. Tulipalon sattuessa jos on lähdettävä äkkiä, niin oven kautta pääsee nopeammin kuin rikotusta ikkunasta. Myös kellariin on kaksi oviaukkoa (ulko- ja sisäraput), joten sinnekään ei pitäisi jäädä loukkuun missään tilanteessa. Yläkerran takka on lämmityksen kannalta turha, mutta joku kevytrakenteinen koriste sinnekin nyt tulee. Yläkerta laajenee kesäisin runsas 40 neliötä kahden ison terassin tullessa käyttöön.


Rakennuslupa tässä linkissä: rakennuslupa (ihan linkistä avautuvan sivun alareunassa)


As Oy Vantaan Rekolan Valotalon yhtiöjärjestys
(Julkinen asiakirja, jonka jokainen saa esim. kaupparekisteristä tilaamalla)

1 § Yhtiön toiminimi on As Oy Vantaan Rekolan Valotalo ja yhtiön kotipaikka on Vantaa.

2 § Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin 415. kaupunginosan korttelissa nro 4 sijaitsevaa tonttia nro 448 (kiinteistötunnus 92-415-4-448) sekä omistaa ja hallita mainitulla tontilla sijaitsevaa asuinrakennusta. Yhtiön omistamissa rakennuksissa on yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet varattu osakkeenomistajien hallinnassa olevaksi asuinhuoneistoksi.

3 § Yhtiön osakepääoma on 2522,82 euroa. Yhtiön osakkeita on 15 kpl. Yhtiön osakekirjat on painettava asunto-osakeyhtiön osakekirjojen painamiseen hyväksytyssä painolaitoksessa.

4 § Yhtiön osakkeet numero 1-15 tuottavat oikeuden hallita yhtiön ainoassa asuinrakennuksessa olevaa ainoaa asuinhuoneistoa, jonka pinta-ala on 157,6 m2 (ei tarkistusmitattu), ja joka koostuu kolmesta makuuhuoneesta, kolmesta terassista, kylpyhuoneesta, kirjastohuoneesta, olohuoneesta ja keittiöstä. Lisäksi huoneistoon kuuluu kellari, jossa on aputiloja ja jonka pinta-ala on 93,8 m2 (ei tarkistusmitattu). Huoneiston käyttötarkoitus on asumiskäyttö.

5 § Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan jäljempänä määrättyjen periaatteiden mukaisesti yhtiölle vastiketta. Yhtiökokous määrää osakkeenomistajien hallitsemista huoneistosta yhtiölle suoritettavan vastikkeen suuruuden. Vastikkeen suuruus määrätään käyttäen perusteena edellä 4 §:ssä mainittua osakkeiden lukumäärää. Huoneiston kuluttaman sähkön maksaa osakkeenomistaja suoraan sähkön toimittajalle tekemänsä sähkösopimuksen mukaisesti samoin vedestä ja jätevedestä menevän maksun vesilaitoksen kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Vastikkeen maksuajan ja -tavan määrää yhtiön hallitus.

6 § Siitä poiketen, mitä asunto-osakeyhtiölaissa säädetään yhtiön ja osakkaan välisestä korjaus- ja kunnossapitovastuusta, kuuluu osakkeenomistajan vastata kaikista niistä korjaus- ja kunnossapitotöistä ja kustannuksista, jotka voidaan kohdistaa siihen rakennukseen, jossa hänen hallitsemansa huoneisto sijaitsee. Sama vastuu koskee osakkeenomistajan hallitsemia muita tiloja.

7 § Yhtiön asioita, mikäli ne eivät kuulu yhtiökokouksen käsiteltäviin, hoitaa hallitus johon kuuluu 1-3 jäsentä. Mikäli valitaan vähemmän kuin 3 jäsentä, on valittava varajäsen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

8 § Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajien toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jollei muualla laissa toisin säädetä, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja voidaan jättää valitsematta jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä

9 § Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.

10 § varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun yhtiökokous tai hallitus niin päättää tai se lain mukaan on pidettävä.

11 § Kutsu sekä varsinaiseen että ylimääräiseen yhtiökokoukseen annetaan aikaisintaan neljä (4) viikkoa ja viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta toimittamalla kutsu kirjallisesti kullekin yhtiön tiedossa olevalle osakkeenomistajalle hänen yhtiölle ilmoittamaansa osoitteeseen.

12 § Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä:
1. tilinpäätös ja toimintakertomus,
2. hallituksen kirjallinen selvitys tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneistojen käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin; sekä
3. hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden tekoajankohdat.
päätettävä:
1. tilinpäätöksen vahvistamisesta;
2. taseen osoittaman voiton käyttämisestä;
3. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille
4. talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä;
5. hallituksen jäsenten valinnasta.
Jos osakkeenomistaja haluaa esittää jonkin asian yhtiökokouksessa käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


13 § Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa yhtä monta ääntä kuin osakettakin ja poissa olevalla on oikeus käyttää äänivaltaansa valtuuttamansa asiamiehen kautta. Kukaan älköön kuitenkaan äänestäkö enemmällä kuin viidennellä osalla (1/5) kokoukseen osaa ottavien yhteenlasketusta äänimäärästä. Asiat ratkaistaan, mikäli ei ole kysymys yhtiöjärjestyksen muuttamisesta tai laissa ei muutoin ole toisin määrätty, yksinkertaisella äänten enemmistöllä. 












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti