torstai 31. joulukuuta 2015

Hyvää uutta vuotta 2016!


Uuden vuoden vastaanottoa omalta parvekkeelta 31.12.2015 (Rekolasta Koivukylän suuntaan katsottuna).

5v rakentamista takana

Siitä on nyt sitten tasan 5 vuotta aikaa, kun uudenvuoden aattona 31.12.2010 saatiin tieto, että tontin myyjä oli hyväksynyt ostotarjouksen. Ja tokihan siitä sitten piti lähteä heti paikan päälle vielä uutta tonttia katsomaan.

Tältä näytti silloin:

31.12.2010.
 Ja tältä näyttää nyt:
31.12.2015.
Jos ei näy muuta samaa, niin ainakin kuvan vasemmassa laidassa näkyvä liikennevalo, Shellin valomainos, ja katulampun tolppa on rajattu kuvaan suunnilleen samalla tavalla. Autoa ei saanut enää ajettua tontille niin kauas mitä sen sai silloin 5 vuotta sitten.

Viiteen vuoteen mahtuu paljon muutakin kuin nuo 2 valokuvaa. Onhan tässä nyt jo asuttukin 15 kuukautta, eli lokakuun alussa 2014 päästiin muuttamaan. Mutta lopputarkastus on vielä pitämättä.

Jos katsotaan kulunutta viittä vuotta vaikkapa valokuvien määrän kautta, niin taloprojektiin liittyen olen ottanut tähän mennessä yhteensä 7171 valokuvaa, eli noiden yllä olevien lisäksi löytyy vielä 7169 muutakin kuvaa. Ne jos katsoisi läpi yksi per sekunti vauhdilla, niin aikaa saisi varata parisen tuntia... Valokuvia on vuosien saatossa tullut räpsittyä tällä tahdilla:

Vuosi Valokuvien määrä
2010 57 kpl
2011 269 kpl
2012 1860 kpl
2013 1526  kpl
2014 2103 kpl
2015 1356 kpl
Yhteensä 7171 kpl

Noihin lukuihin ei sisälly "kotikuvat", jotka eivät ole rakentamiseen liittyviä, vaan otettu ihan vaan talossa asuessa lokakuusta 2014 eteenpäin.

Tässä vielä muutama valokuva matkan varrelta:

07.05.2011. Puut kaadettu tontilta. Paikalla oli lahoja koivuja ja pajupusikkoa.
20.07.2011. Tie tontille tehty.
31.12.2011. Vuosi rakentamista takana. Lunta saman verran kuin nyt, eli 2 milliä.
5.4.2012. Lakisääteinen tiedotus rakennuspaikalla.
4.8.2012. Montun reunaviivat spray-maalattuna kaivurikuskia varten.
9.8.2012 Montun kaivuuhommat alkaneet.
(Oikeasti lapussa pitäisi lukea salaojaveden pumppu, ei sadevesipumppu.)
1.11.2012. Kellarin harkot nousseet ikkunoiden tasolle asti.
12.12.2012. Ontelolaattojen asennus kellarin päälle.
3.6.2013. Minä ja purukasa. Puutavara haettiin omasta metsästä ja sahattiin itse.
5.10.2013. Aluskatteen asennus alkamassa. Tellinkit sitä varten talon sisällä.
31.12.2013. Uudenvuoden aatto. Lunta ei näy.
5.4.2014. Lattialämmitysputkien asennus menossa 2. kerroksessa.
8.7.2014 Vuorilautojen asennus alkanut. Aikaa muuttopäivään alle 3kk.

24.9.2014. Keittiön valojen asennusta. Aikaa muuttopäivään alle viikko.

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Talo kuurassa

Sään lauhtuessa noin 10 asteella on nyt koko talo ja etenkin muuten niin mustat takorautaiset katunumerot ja kadunnimet kuurasta harmaita...




Sisälläkin on mukavan lämpöistä, eli nyt joulunpyhistä kotiutuessamme olohuoneen ison takan ja toisessa päässä olohuonetta olevan tiilisen savupiipun pintalämpötilat ovat kehittyneet näin:


Tiilerin Terhi takka-leivinuuni. Kolmena viimeisenä päivänä on pidetty takassa tulta.


Tiilihormi. Kolmena viimeisenä päivänä on pidetty myös saunan kiukaassa tulta.

tiistai 29. joulukuuta 2015

Yli +50C vettä kovilla pakkasillakin

Käyttöveden lämpötila varaajan yläosassa +51C. Ulkona -10C.
Jos ilmavesilämpöpumpun hetkeksi vapauttaa lattialämmityspuuhista ottamalla lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä, niin varaajan lämpötila lähtee nousuun - ja nousee ilman sähkövastuksia ylimmillään jopa +52C asti. Sellainen vesi riittää mainiosti lämpimäksi käyttövedeksi, ja itse asiassa suihkussa pystyy käymään jo vallan hyvin, vaikka varaajan vesi ei olisi kuin +40C.

Tämmöisen kokeilun ehdin tässä vielä tehdä, ennen kuin huomenna taas ilma lauhtuu lähelle nollaa, eli -2C olisi ennusteiden mukaan Vantaalla huomenna iltapäivästä.

Ilmavesilämpöpumppu käy jo toista vuorokautta peräjälkeen tauotta.

maanantai 28. joulukuuta 2015

Lämpöpumpun pitkä työhuki

Eiliseen asti lämpöpumppu oli ajastetusti päällä 3h per vrk. Eilisestä klo 16:00 eteenpäin lämpöpumpun ajastukset on poistettu, ja pumppu voi käydä vapaasti omaan tahtiin. Siitä eteenpäin lämpöpumppu onkin pysynyt käynnissä tauotta jo 28 tuntia (klo on nyt 20:00 tätä kirjoittaessani). Ja pumppu käy yhä.

Eilisen osalta on nyt saatavilla tuntikohtaiset sähkönkulutusluvut, joista näkyy lämpöpumpun työhukin ensimmäiset 8 tuntia. Ja täytyy sanoa, että hyvältä näyttää!

Eilen yöllä oli kylmimpään hetkeen pakkasta -14,1C ja periaatteessa pumppu kytkee itse itsensä pois päältä -15C kohdalla. Eipä ole ollut vielä kuitenkaan pakkasesta johtuen pumpun käynti katkonaista, koska pumpun kompuran käyttötuntilaskuriin on tullut 28 tunnin aikana lisäystä 28 tuntia.

Toinen asia, mikä mietitytti etukäteen oli hyötysuhde. Jos lämpötila laskee reippaasti, vaarana on se, että pumppu vie sähköä suunnilleen saman mitä tuottaa lämpöä, eli luokkaa 8,3 kWh per tunti. Kulutuslukemat eivät kuitenkaan olleet sinne päinkään, ja vaikuttaa että hyötysuhde olisi ollut ainakin puoliin öihin lähes 2,5 eli jos tuotto on aina 8,3 kWh, niin kulutus voi pahimmillaan olla sama luku kertaa 1 tai jopa 1,1 - jos pumppu ei ymmärrä mennä pois päältä. Todellisuudessa tuntikohtainen kulutus pumpun kohdalla on ollut vain luokkaa 3,5 kWh per tuntia, tai jopa vähän allekin sen. Ja pakkasta oli kuitenkin yli 10C koko ajan!


Enimmillään pakkasta oil viime yönä -14,1C. Ilmavesilämpöpumppu kävi tauotta koko ajan.


Talo Rautio: Tuntikohtainen sähkönkulutus 27.12.2015.  Lämpöpumppu on kuluttanut yhteensä 11 käyttötunnin aikana 31,11 kWh. Koko vuorokauden sähkönkulutus oli yhteensä 60,46 kWh. Klo 20-21:00 välillä sähkönkulutuksessa oli 2h piikki, joka johtui siitä, että suihkussa käyntiä varten lämmin käyttövesi tehtiin sähkövastuksella. Excelissä "J-sarakkeeseen" on kerätty lämpöpumpun arvioitu kulutus.
Vuorokauden kokonaiskulutus oli 60,46 kWh tilanteessa, jossa +16C lämpötilaan jäähtynyt talo lämmitettiin taas takaisiin normaaleihin lämpötiloihin, ja tätä kirjoittaessani huonelämpötila on jo 19-20C kauttaaltaan koko talossa. Toki lämpöpumpun lisäksi apuna on ollut myös takka, ja kellarin puukiuas, joka lämmittää tiilipiippua, niiden lämpötila nousi viime yön aikana yli 10 astetta.


Ulkopinnan lämpötila Tiilerin Terhi takka-leivinuunin yläkulmasta mitattuna.


Tiilipiipun ulkopinnan lämpötila. 2-horminen tiilipiippu halkoo koko talon 3 kerrosta matkallaan katolle.
Vuotta aikaisemmin - kun palattiin joulun vietosta, ja talo oli myös jäähtynyt noin +16C lämpötiloihin, niin takaisin normaalilämpöön kulutti sähköä 190,5 kWh yhden vuorokauden aikana, kun käytettiin suorasähköä ja kun ulkolämpötila oli tuolloin 28.12.2014 pakkasella -9,7C. Takat oli käytössä silloinkin, mutta tähän verrattuna eilisen kokonaiskulutus 60,46 kWh on ihan eri tasolla. On siitä lämpöpusta ilmeisesti jotain hyötyä :-)

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Joulu meni ja talvi tuli

Vietettiin tämä joulu Virossa, ja oltiin kotoa pois keskiviikosta 23.12 lukien eli yhteensä 4 päivää. Talo jäi lämpöpumpun lämmitykseen niin, että lattialämmitys oli ajastetusti päällä 3 tuntia vuorokaudessa, eli tunnin kerrallaan 3 kertaa joka vuorokausi.

Poissaolon aikana sähköä kului seuraavasti:
24.12.2015 = 32,87 kWh
25.12.2015 = 33,26 kWh
26.12.2015 = 34,28 kWh

Yritin yhden päivän eli jouluaaton osalta vähän analysoida, että mihin kaikkeen sähköä kuluu tyhjässä talossa:

Lämpöpumppu näyttäisi vieneen sähköä 15,61 kWh. Tämän voi päätellä siitä, että jos vertaa tasaista pohjakuormaa niihin hetkiin jolloin pumppu käynnistyy ajastetusti, niin noilta tunneilta pystyy näkemään tuon verran "ylimääräistä" sähkön kulutusta. Ja jos hyötysuhde käyttöveden ja sitä kautta lattialämmitysveden lämmityksessä on ollut luokkaa 1.7 (tämän hyötysuhteen kerran mittasin jo aiemmin), niin lämpöpumpun taloon antama lämmitysteho olisi silloin ollut 26,52 kWh.

Pohjakuormana poissaolopäivien päivätunteina näyttää olevan 430W per tunti, sama luku toistuu lähes joka tunti. Tämä jakautuu mm. niin, että IV-kone vie 170W, mikä lienee suurin yksittäinen kuluttaja. Sitten talossa hurisee yksi uusi jääkaappi ja pakastin, sekä kellarissa yksi vanha jääkaappi. Myös IV-koneen esilämmityspatterille vettä kierrättävä pumppu käy koko ajan 18W:n teholla. Kodin elektroniikan valmiustila kuluttaa kait jotain sekin, joten nämä yhteenlaskettuna tekee kait sitten loput eli 260W ns. "pohjakuormaa".

Yön tunteina pohjakuorma kasvaa 300W lisää, joka selittynee ulkovalaistuksella. Ulkona on 9W:n kolmisilmäisiä LED-valoja räystäitä kiertämässä 17 kpl, josta tulee 17x9=153W, lisäksi on jouluvalot terassin kaiteissa ja katunumeroiden valaistukset, sekä noin 10m led nauhaa päätyräystäässä, josta sitten tulee se toinen 150W.

Täten esim. jouluaaton sähkökulutus 32,87 kWh jakautuu suunnilleen seuraavasti:
15,61 kWh lämpöpumpulle
6,8 kWh ulkovalaistukselle
10,46 kWh kodin elektroniikalle ja ilmastoinnille

Noissa luvuissa voi olla vähän heittoja, eikä niitä ehkä kannattaisi kirjoittaa 2 desimaalin, mutta tuossa nuo luvut kuitenkin siinä muodossaan kuin mitä ne laskukoneesta tuli. Toinen "epätarkentava" tekijä on tiilipiipun ja Terhi takka-leivinuunin jäähtyminen. Niiden massa yhdessä on liki 10 tonnia, ja ne kestävät jäähtyä lähes viikon, joten ne ovat luovuttaneet joka päivä kumpikin jotain lämpöä taloon. Jäähtymiskäyrät näyttivät tällä kertaa tältä (23.12 ei pidetty enää tulta missään pesässä, ei ollut tarvetta, eli kun viimeksi saunan kiukaassa ja takassa oli tuli 22.12 illalla, niin lämpötilan huippu on osunut keskiyölle 22-23.12:


Tiilerin Terhi takka-leivinuuni. Lämpötila (ja kosteus) käyrät 21-27.12.2015. Loppupäässä käyrä kääntyy ylös, kun kotiin tullessa laitettiin tulet takkaan.
Tiilipiipun lämpötila (ja kosteus) käyrät 21-27.12.2015. Loppupäässä käyrä kääntyy ylös, kun kotiin tullessa laitettiin tulet saunan kiukaaseen..


Talvi tuli tänä vuonna suunnilleen samaan aikaan kuin vuosi sitten, eli joulun pyhinä. Eikä oltu kotona viime vuonnakaan, jolloin kylmin päivä oli 29.12.2014, jolloin vuorokauden keskilämpötila putosi -17,4C asteeseen. Ihan noin kylmää ei ole tällä kertaa luvassa ollenkaan tähän joulun jälkeiseen aikaan, mutta juuri tällä hetkellä meillä ulkomittari näyttää -11,2C:


27.12.2015 klo 16:00 - lämpötila Vantaan Rekolassa -11C.
Ilma-vesi-lämpöpumppu toimii vielä tässä lämpötilassa, ja se onkin nyt "koekäytössä", että miten se jaksaa talon lämmittää. Lattiakiertoon menee nyt koko ajan +25C lämpöinen vesi, ja lämpöpumppu pystyy näissä lämpötiloissa kehittämään vielä +33C lämpöistä vettä, jolla se lämmittää varaajaan, ja josta vesi menee käytännössä saman tein ja hieman jäähdytettynä lattiakiertoon. Lämmin käyttövesi on nyt siis "loppu" tällä hetkellä, mutta kun myöhemmin illalla käydään suihkussa, otetaan lattialämmityksen kiertovesipumppu siksi aikaa pois päältä. Jolloin jos ei lämpöpumppu tee riittävästi lämmintä käyttövettä, tehdään se sitten sähköllä. Sillähän sen lämpimän käyttöveden aina saa nopeasti tulemaan.

Huomenna sitten näkee tämän päivän tuntiperusteisen kulutuksen, jolloin näkee mitä lämpöpumppu näissä lämpötiloissa kuluttaa sähköä. Lämmön tuottoa on vaikea arvioida, koska kaikki lämpö menee lattiakiertoon, eikä varaajan lämpötila nouse. Sähkönkulua voi sitten verrata vaikka vuoden takaisin pakkaspäivään, jolloin esim. 27.12.2014 vuorokauden keskilämpötila oli -7,8C ja sähkönkulutus (talon ollessa tyhjillään) oli 140,8 kWh per vuorokausi. Uskoisin, että nyt kun talo lämpiää lämpöpumpulla ja takkatulen avulla, niin nyt ei päästä lähellekään noita lukemia.

Kotiin palatessa Vantaalla oli siis täysi talvi, ainakin aikaisempaan verrattuna. Maa oli valkoinen, pakkasta oli yli 10 astetta, ja päivä oli lyhyt - ainakin tässä ekat fiilikset, kun Etelä-Virosta tulee 300 km tänne "pohjoiseen" takaisin, jolloin myös päivän pituus on heti 45 minuuttia lyhyempi.

Tällaisista olosuhteista nimittäin lähdettiin:


Tapanin päivä 2015 Etelä-Viron Võrussa. Harvoin kalastetaan joulun pyhinä siimalla?


Kotiin tullessa lämpötila oli pudonntut +16C asteeseen, joten ihan tuo 3 tunnin mittainen lämpöpumpun käynti lisättynä  takkojen jäähtymislämmöllä ei ollut pitänyt asumislämpötilaa yllä. Joten eka työ on nyt vähän lämmittää taloa...

perjantai 25. joulukuuta 2015

Ilmanvuotoluku ja lämmityskulut

Jouluisin on aikaa ajatella.

Itseäni on kiehtonut jo pitkään tiiveystestien mainoslauseet, että mitä pienempi ilmanvuotoluku, sitä pienemmät lämmityskulut. Siis onko se asia oikeasti näin?

Ymmärrän kyllä sen, että jos meillä olisi ajatusleikkinä vaikkapa heinälato, jossa seinälautojen välissä on helposti puolen sentin rakoset. Koska tuuli puhaltaa ladosta läpi käytännössä esteettä, niin jos tuollaisen rakennuksen haluaisi talvipakkasilla lämmittää, niin totta kai lämmitys onnistuu sitä helpommin, mitä paremmin onnistuu vuotokohdat tilkitsemään, ennen kuin edes yrittää lämmittämistä.

Mutta sitten jos tullaan nykyajan tai edes tämän vuosituhannen (puu)taloihin, niin eihän niistä nyt enää tuuli puhalla läpi käytännössä mistään kohdasta. Jolloin jos mietin esim. meidän nykyistä taloa, niin ilmavirtoja hallitaan tulo- ja menopuhaltimilla. Niiden avulla taloon luodaan pieni alipaine, koska imupuoli talosta pidetään isompana kuin tulovirtaus. Meillä 241m2 ja noin 750 kuution talossa (rakennusluvassa kuutioita on 919m3, mutta kai siinä on sitten jo yläpohjat ja kaikki muutkin ei lämpimät tilat mukana), niin meillä ilmavirrat kulkee näin:

Talo Rautio
Ilmanvaihdon litramäärät, litraa per sekunti
(jäte)imu l/s tuloilma l/s        erotus
2.kerros -44l/s 28l/s -16 l/s
maantaso -20l/s 32l/s 12 l/s
kellari -45l/s 42l/s -3 l/s
yhteensä -109l/s 102l/s -7 l/s

Taloon siis puhalletaan 102 litraa ilmaa joka sekunti, ja samaan aikaan pihalle imetään 109 l/s, ja nämä ilmavirrat kohtaavat toisensa IV-koneen lämmön talteenottokennossa. Paitsi jos on viileä kesäyö, tuloilma puhalletaan kennon ohi lämmittämättä sitä poistoilmalla (IV-kone alkaa silloin jäähdyttää taloa). Samoin näyttää tapahtuvan muinakin vuoden aikoina, jos sisälämpötila kipuaa liian ylös (jolloin lämmön talteenotto näyttää menevän automaattisesti pois päältä, ja jäteilman lämpötila on sama kuin huonelämpötila).

Nyt siis nykyisessä tilanteessa, kun talon sisätilat jäävät koneellisen ilmastoinnin virtauslukuja katsomalla "tappiolle" 7 litraa joka sekunti, niin eihän se silti sitä tarkoita, että talossa alkaisi vuosien saatossa ikkunat painua sisäänpäin kaarelle alipaineesta johtuen Tosiasiassa taloon aina kuitenkin tulee (pienellä viipeellä) täsmälleen sama määrä ilmaa, mitä sieltä puhalletaan ulos. Helpoimmat ohivirtausreitit ovat omasta mielestäni keittiön liesituulettimen putki katolle (jos liesituuletin ei ole päällä), sekä savupiiput (jos tulisija ei ole päällä).

Varmaankin myös ovien ja ikkunoiden tiivisteet falskaa jotain, vaikka ovet ja ikkunat nyt uudet vielä onkin. Vaikein paikka lienee talon runko, jossa villojen välissä on muovi ja vielä sen jälkeen huoneilmaa vasten on kipsilevyt, jotka on pariin kertaan maalattu lateksimaalilla (jossa muovikerros), joten ihan heti en usko, että runkorakenteen läpi kovin paljon tuosta 7 litraa sekunnissa ilmamäärästä tulee, koska helpoimpiakin reittejä on.

Joten what´s the difference?

Eli mitä eroa on jos vaikkapa seinärakenteen ilmanvuotoluku olisi tasan nolla, kun kuitenkin alipaineen tarvitsema ohivirtausilma tulee jostain mistä se helpoiten pääsee? Ja kulkureitistä riippumatta se on sisään tullessaan aina yhtä kylmää. Eli eikö ole ihan sama tuleeko 7 litraa sekunnissa ikkunan raosta tai villojen läpi? No ehkä tämä ei ihan sama kuitenkaan ole.

Uusien rakennusten ilmanvuotolukuihin alettiin ensimmäistä kertaa kiinnittää huomiota noin 10 vuotta, sitten - jolloin esim. Oulun asuntomessuille 2005 (jossa tähän asiaan erityisesti kiinnitettiin huomiota) valmistuneiden talojen ilmanvuotoluvun keskiarvo oli 2,0:n paikkeilla. Tähän verrattuna meidän talossa oleva ilmanvuotoluku vajaan parin vuoden takaa on tosi hyvä, kun sellaiseksi saatiin 1,43. Mutta nykyään valmistuviin taloihin tuokin arvo on jo tosi huono, nyt yli ykkösen lukuja ei taida tulla enää missään. Hirsitalojakin on saatu jo alle 0,5:n.

Mutta mitä tämä nyt sitten säästää, jos runkorakenne savupiiput yms. tunnetut aukot tukittuna saadaan näyttämään alhaisia vuotomääriä? Jostainhan se alipaineen vaatima ilmamäärä kuitenkin tulee joka tapauksessa... Sillä muuten ikkunat painuisivat kaarelle, jos ei ulospuhallusta vastaavaa korvausilmaa mistään tulisi tilalle.

Oikeastaan paras vastaus tähän asiaan löytyy tästä linkistä:

https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK110501.pdf

Tuolla dokumentissa (tarkemmin sanoen sivun 8 yhteenveto-osuudessa) on kerrottu, että kun ei ole vetoja ja epämiellyttävää kylmän tunnetta, niin se mahdollistaa alhaisemmat huonelämpötilat. Nimittäin jos vetoa on, silloin sitä torjutaan lämpötilaa lisäämällä, joka puolestaan johtaa energiankulutuksen kasvuun. Tai sama toisinpäin - jokainen aste, jolla huonelämpötilaa pudotetaan, säästää lämmityskuluissa 5%.

Nyt jos runkorakenteeltaan tiivis talo mahdollistaa vedottomuuden kautta matalammat huonelämpötilat - mutta jos asukas omien mieltymystensä mukaisesti kuitenkin pitää huonelämpötilat ylhäällä, niin silloin tiiviistä runkorakenteesta ja alhaisista ilmanvuotoluvuista ei taida olla mitään käytännön hyötyä, ei ainakaan euromääräisessä tarkastelussa?

Toki tiivis runko aina kannattaa tehdä, sillä ylimääräisiä kustannuksia siitä ei synny. Jos syntyy säästöjä, se on sitten aina kaikki kotiin päin. Tästä linkistä löytyy tiiviin talon rakentajalle hyviä vinkkejä:

http://www.slideshare.net/MotivaOy/esitys-bus-4-puutalon-energiatehokkaat-liitokset


Kuvakaappaus yllä olevasta linkistä, sivu 19/21.

Tässä vielä pari linkkiä tiiveysmittauksia tekevien yritysten kotisivuille, joissa (totta kai) mainostetaan, että tiivis runkorakenne tuo isot säästöt lämmityskuluissa. Näin asia varmasti onkin, mutta ilmeisesti vain jos sisälämpötilat pidetään alhaalla? Sillä eihän alipaineistetusta talosta lämmin ilma koskaan ulospäin virtaa?

http://vertia.fi/tiiveysmittaus/ilmanvuotoluku/

http://www.uudenmaanlampokuvaus.fi/tiiviysmittaus

Täällä taas Joensuulainen yrittäjä on vähän ns. totuudenmukaisemmalla linjalla, todeten mm. että tiiveysmittaus ei ole välttämättä pakollinen (jos luku 4,0 ei haittaa):

https://www.joenenergiatalo.fi/tiiveysmittaus/

Meillä tiiveysmittaus tehtiin aikanaan näin, siis reilut 1,5 vuotta sitten:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/03/28/tiiviystesti-tehty-ilmanvuotoluku-143/

tiistai 22. joulukuuta 2015

Vuoden lyhin päivä

Tänään olisi sitten vuoden lyhin päivä:

http://yle.fi/uutiset/tanaan_on_vuoden_lyhin_paiva/8546148

Ja tältä se näyttää meillä Vantaalla:


Valonauhoja kukkapenkeissä.


Lämmin valonsävy heijastuu kuolleistakin kukista ihan kivasti.


Karheaan kivipintaan heijastuvaa valoa on mukava katsella.
Mutta muuten ylöspäin suunnattu valo on aika haastava.
Se voi alkaa helposti häikäisemään.


Tuija kohdevalossa.


Kuu mollottaa talon päällä pilven takaa.


Autokatoksen valaistusta ja valonauhaa.
Valaistus on toteutettu enimmäkseen Airamin Easy-Connect puutarhavaloilla.

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Hups... Lämmin vesi loppui...

Eilen sattui ekan kerran sellainen ilmiö, että lämmin käyttövesi loppui hetkeksi kesken. Tähän oli syynä porealtaan täyttäminen ja lämpöpumppu, jonka käyttöä tässä nyt vielä opetellaan...

Eilen tähän aikaan illasta (klo nyt tätä kirjoittaessani 20:30) kaikki oli ihan normaalisti, lämmin käyttövesi oli +44C (nykyisen tiedon valossa kuitenkin liian vähän porealtaan täyttämiseen), ja lämpöpumppu oli käynnistymässä aikaohjatusti klo 21:00... Mutta ennen altaan täyttymistä käyttöveden lämpötila laskikin tasolle +36C, jolloin se ei enää tunnu lämpimältä.

44C asteisella käyttövedellä kyllä tarkenee...

Mutta vesihanan ollessa auki lämpötila lähtee nopeasti laskuun...

Aiemmin, kun käyttövesi meillä lämmitettiin suoralla sähköllä, se tietysti riitti hyvin. Varaajan tilavuus on 500 litraa ja varaajan kyljessä on 3 kpl 6 kWh sähkövastuksia.

Jäspin 500 litran varaaja kolmella 6 kWh vastuksella.
Nyt siis jos 1 kuutio vettä lämmitetään +4C:stä (sen lämpöisenä se tulee vesilaitokselta) +64C asteeseen (sen lämpöisenä vesivaraajia yleensä on tapana pitää), niin kuution vettä lämmittäminen 60 asteella vaatii energiaa 70 kWh. Tai jos lämmittää yhden kuution vettä yhdellä asteella, sitten energiaa kuluu fysiikan lakien mukaan 1,16667 kWh.

Eilen lämpimän veden "vesikatkos" kesti vain varttitunnin, eli kun kaikki sähkövastukset laitettiin päälle, ja kun vielä lämpöpumppukin käynnistyi, niin varaajan kyljessä olevat lämpötilamittarit kipusivat ihan silmissä. Sähkökulutuksessa saavutettiin tämän vuoden kolmanneksi korkein tuntikulutus! Vain pari kertaa aiemmin sähkönkulutus on käynyt viime helmikuussa korkeammalla. Yhteensä eilen kului sähköä 54,37 kWh, ja siitä siis noin 14-15 kWh porealtaan täytössä.

Sähkön tuntikohtainen kulutus 19.12.2015.


Nyt sitten jatkossa tiedetään, että jos tarvitaan 400 litraa lämmintä vettä, niin lämpöpumppu pitää käynnistää vähän aikaisemmin, joko ajastetusti tai sitten sallia sille automaattikäynnistys oman harkinnan mukaan. Itse olen käyttänyt aikaohjausta ja pumppu käy kolmesti päivässä. Minusta jos pumppu käy aina kun haluaa, eli jokaisen altaan täytön tai suihkussa käynnin aikana, niin aika tiuhaan se siinä sitten käynnistyisi...

Paljonko nyt sitten tuo porealtaan käyttö ja täyttö maksaa? Raakavesi maksaa 3 euroa per kuutio. Kun vettä tarvitaan 400 litraa, sille tulee hinnaksi 1,20 euroa.

Lämmitysenergiaa tarvitaan 0,5 x 0,4 kuutiota x 70 kWh = 14 kWh (siis jos ja kun koko altaan tilavuus vettä lämmitettäisiin 60 asteella, 70 kWh per kuutio kerrottaisiin 400 litralla eli 0,4:llä, mutta tämä pitää vielä kertoa puolikkaalla, koska loppulämpötila on noin +34C, eikä 64C asteista vettä altaan täydeltä).

Jos lämpö tuotettaisiin suorasähköllä, ja jos sen hinta olisi 10c/kWh, niin lämpöenergia maksaisi 1,40€. Yhteensä porealtaan täyttö maksaa siis 2,60€ per kerta. Yllättävän halpaa (?) vaikka päälle päin katsoessa näyttää melkoiselta tuhlaukselta, kun vesihana on auki puoli-iltaa ja lopuksi lämmin vesi päästetään viemäriin... Joten jos tuo poreallas nyt nykyisellä käyttöasteella on käytössä kerran tai pari joka kuu, niin vitosen kahta puolta siinä sitten rahaa kuluu kuukausittain. Nyt tänä syksynä käyttö on ollut kellarin remontista johtuen vähän vähäisempää, ja tänään allas täytettiin ekan kerran sen jälkeen, kun ilma-vesi-lämpöpumppu tuli taloon.

Lämpötilan Suomen ennätystä ei meillä tänään saavutettu, lämpötila kävi tässä kohtaa vain vajaassa +10C:ssä pohjoisen seinän puolella. Etelän seinällä lämpötilamittari näytti välillä tasalukua +10C.

20.12.2015 klo 13:00 lämpötila käväisi +9,3C:ssä.

lauantai 19. joulukuuta 2015

Rakentaminen jää talvitauolle...

Vuosi sitten muuttotarkastuksessa kellarin seinät, katot ja lattia jäivät betoni- tai betoniharkkopinnalle. Kellarissa on nyt paneelit seinillä ja katoissa. Lattiakin on laatoitettu. Näyttää siis aika hyvältä, jos vertaa siihen millainen se kellari tähän asti oli.

Jotain pikkutöitä kellarissa silti on vielä kesken, listaa puuttuu jne. Nämä jätetään nyt ensi kesälle "sadepäivän töiksi", kun ensi kesän varsinaisena työnä on vielä pihatöiden saaminen loppuun ja raja-aidan rakentaminen kadun varteen.

Tähän ns. "isompaan urakkaan" täytyy tai kannattaa kuitenkin jättää varta vasten joitakin luppoajan töitä, jos kelit eivät suosikaan ulkotöitä. Viime kesänäkin oli aina välillä kesäkuun osalta aika huonoa ilmaa, eikä pihahommista tahtonut tulla mitään. Toki on sitä sateessakin aikoinaan seisty, mm. syyskuussa 2012 kun tehtiin vesiliittymätöitä, niin kyseinen kuukausi oli sateisin ikinä, sadetta kertyi kuukauden aikana yhteensä 160mm. Normaalisti koko vuoden sademäärä Etelä-Suomessa on noin 500-600 mm.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa—sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866

Tällä hetkellä vielä on vielä tekemättä tai  puuttuu:

PIHA:
1) pihan vihertyöt osittain mm. nurmikot
1) kolmas kukkaistutusallas on kesken
3) raja-aita puuttuu
4) pihan laatoitustyöt osittain kesken
5) postilaatikolle jalusta tekemättä (nyt nojaa tilapäisesti kuormalavaan)

TALO:
1) kellarissa katon ja lattian listoituksia
2) kellarin takka laatoittamatta
3) kellarin varastotiloihin hyllyjen rakentelua seinille
4) sisärapuissa yhden kipsilevyn ylitasoitus ja maalaus tekemättä
5) kodinhoitohuoneen kalustus ja valaistus tekemättä
6) teknisen tilan IV-putkien eristeitä puuttuu ja läpivientejä fiksaamatta
7) keskimmäisen kerroksen varastohuoneessa kattopanelointi
8) ylimmän kerroksen suihkukaappi puuttuu
9) sokkelin laatoitukset suurimmaksi osaksi puuttuu
10) sähkötöiden lopputarkastus (nyt tarkastettu osittain muuttotarkastuksen yhteydessä)

Nämä kun vielä ensi kesänä tehdään, niin sitten tämä projekti on käsittääkseni tässä, ja lopputarkastus voidaan pitää loppukesällä 2016. Alla vielä tilannekuvia kellarista. Kellarin sisustamiseen ei ole satsattu samalla tapaa kuin asuin kerroksissa, nämähän ovat vain aputiloja, joissa harvemmin käydään. Mutta aputiloja täytyy talossa olla, eli kyllä kellarin rakentaminen ihan hyödyllinen ja tarpeellinen asia oli.


Kellarin aputilojen katto ja seinät ovat kuusipaneelia, joka on sitä samaa mitä asuinkerrosten sisäkatossakin on.


Kellarin käytävää takkahuoneen suuntaan.


Kellarin käytävää toiseen suuntaan.


Kellarin takka on vielä laatoittamatta.


Sisärapuissa puuttuu yhden kipsilevyn ylitasoitukset.

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Mitä maksaa energialuokituksen nosto?

Mitä maksaa energialuokituksen nosto? Mitä se edellyttää, ja mikä on takaisinmaksuaika? Näitä asioita pohdittiin varsin ansiokkaasti "Tee itse" -lehden 17.12.2015 ilmestyvässä numerossa.

Omasta mielestäni asiassa voitaisiin pohtia ihan hyvin myös sitä, että mikä on energialuokituksen vaikutus esim. omakotitalon hintaan tai vuokraukseen, niin itse luulisin, ettei sillä ole oikein mitään merkitystä. Eihän nyt ainuttakaan talokauppaa sen tähden jätetä tekemättä, että talossa on väärä tai liian huono energiatodistus. Toki maailma voi muuttua, ja ostajat voivat ajatella tulevaisuudessa enempi ympäristömyönteisesti, mutta uskoisin, että tällä hetkellä omakotitalon energiatodistuksilla ei ole suurempaa merkitystä. Eikä kaikki niitä hanki, vaikka laki vaatisi - silloin taloa myydessä vaan kerrotaan, että energiatodistusta ei ole.

Mutta ei sekään nyt ihan poissuljettua ole, etteikö verottaja voisi olla tässä asiassa aktiivinen. Jolloin jos kiinteistöpuolella keksitään jonain päivänä sama idea kuin autoissa, eli (kiinteistö)verot alkaisikin mennä energiatodistuksen arvosanan mukaisesti, ihan niin kuin autoissakin autovero on päästöjen mukaan - niin sen jälkeen energiatodistuksen arvosanalla varmasti on merkitystä, jos sillä on jonain päivänä suora vaikutus asumisen kuluihin kiinteistöveron muodossa.

Lehtiartikkelissa positiivista oli kuitenkin se, että asiat oli hyvinkin konkreettisesti kerrottu. Esimerkkitalot ovat ihan oikeasti olemassa, niiden tämän hetkinen energialuokitus ja kulutustaso tiedetään, ja ilmeisesti paikalle on pyydetty joku alan asiantuntija kertomaan mitä talossa voitaisiin tehdä ja mitä se maksaa. Ja missä ajassa rahansa saa takaisin.

Vaikka lehdessä esitetyt arviot korjausten hinnoista ja takaisinmaksuajoista vaikuttivat yllättävänkin lupaavilta, niin kyllä minä laskelmia maiskuteltuani ja palasteltuani pienempiin osiin uskaltaisin väittää, että lasketut euromäärät taitaa siltikin vaan pitää paikkaansa. Ja jos vaan arviointi saaduista säästöistäkin pitää paikkaansa, sitten myös takaisinmaksuajat on ihan oikein laskettu.

Eikä ne takaisinmaksuajat olleet huonoimmissa energialuokissa kovinkaan pitkät. Esim. jos G-luokan vuonna 1944 rakennettu esimerkkitalo päivitettäisiin kertaheitolla A-luokkaan, niin kulutus putoaa 54800 kWh:sta tasolle 5400 kWh, investointi maksaa noin 25000€ ja takaisinmaksuaika on noin 4 vuotta.


Kannattaako energialuokituksen nosto? Kannattaa se minusta aina silloin, jos takaisinmaksuaika on riittävän lyhyt.


Hyvän energialuokan päivittäminen vielä paremmaksi ei taloudellisesti välttämättä kannata. B-C luokan taloissa takaisinmaksuaika voi olla luokkaa 14-19 vuotta.


Huonompi energialuokka päivittyy parempaan varsin kustannustehokkaasti, ja takaisinmaksuaika on lyhyt, näissä lehden kolmessa esimerkissä kaikki nämä maksaa itse itsensä takaisin 3-4 vuodessa. Mistä muusta rahansa saa takaisin yhtä nopeasti ja yhtä varmasti? Nykyään kun esim. pörssiosakkeet ei tuota käytännössä mitään, ja pankit ei maksa säästöille käytännössä lainkaan korkoa.



Yhdestä asiasta olisin eri mieltä. Älä eristä kellarin lattiaa tai seiniä sisäpuolelta. Se ei välttämättä onnistu, sillä jos ulkoseinän sisäpinta jää eristeen takana "kylmäksi", niin kosteus tiivistyy siihen. Ja jos siinä on sitten puukoolaukset suoraan seinässä kiinni, niin siinä voi olla puun lahoamis/homehtumisriski aika suuri.
 
Uudehko yli 200 neliön talo ei paljon kuluta. Tämä esimerkkitalo oli luokassa B.



Eniten energiaa kului 60-luvun esimerkkitalossa. Tuollaisen kWh-määärän luulisi käyvän jo kukkaron päälle? Asian voisi kuitenkin korjata 14300€ investoinnilla ja 3 vuoden takaisinmaksuajalla. Ihmeellisintä asiassa on se, ettei tälläista korjausta ole tehty jo aikoja sitten... Ehkä iso kulutus ei sitten kuitenkaan käy riittävästi kukkaron päälle?
Energiatodistuksen arvosana voi mennä kertaheitolla ääripäästä toiseen. Investoinnin hinta 25000€, säästöt 6800€ per vuosi ja takaisinmaksuaika 4 vuotta.

Tämä ei ollut (lehden) maksettu mainos.

Ja itsekin isännöitsijän työssäni ihmettelen usein, että näitä euromääräisestikin varsin järkeviä korjauksia tehdään loppujen lopuksi aika vähän. AsOy -maailmassa ainakin joskus tulee vastaan sellainen kumma ilmiö, että mikään ei saisi maksaa mitään, tai ainakin jos investoinnin suuruus on suurehko, ei sitä sitten tehdä, vaikka se maksaisikin itsensä nopeasti takaisin.

Ilmeisesti samaa ajattelutapaa esiintyy sitten omakotitaloissakin, jos ja kun tällaisia tarkoilla esimerkkitiedoilla olevia taloja on ylipäätään löytynyt. Taiteilija on kuitenkin piirtänyt sellaiset havainnekuvat, ettei taloja pysty maastosta tunnistamaan. Sen verran kuitenkin lehdessä kerrottiin, että kaikki esimerkkitapauksina olevat talot sijaitsevat "Keski-Suomen korkeudella".