Lintupöntön asensin autokatokseen pari vuotta sitten, ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun siihen ei tullut asukkaita lainkaan. Joten päätin puhdistaa senkin. Sinne olikin kannettu kaikenlaista aina sammaleista alkaen puoli pönttöä täyteen...
Rakennamme pitkästä tavarasta eli 3-kerroksisen puutalon (kellari + kaksi asuinkerrosta) Vantaan Rekolaan. Rakentaminen alkoi 2012 elokuussa. Talo muuttovalmis syyskuussa 2014. Lopputarkastus läpi 18.12.2020. Talon arkkitehtuurissa on ollut pyrkimys tehdä talosta 1920-luvun puutalon perillinen aivan kuin Puu-Käpylässä. Bloggailulla tarkoituksena ammentaa tietoa muilta ja jakaa itse saatuja kokemuksia muille. Osa blogista tässä linkissä: http://talo-rautio.talovertailu.fi
torstai 30. toukokuuta 2019
Yläpohja tarkastettu ja linnunpönttö puhdistettu
Rakennusblogi on vielä rakentamisen jälkeenkin siitä hyvä työkalu, että aina jos ja kun jotain tarkastuksia ja huoltoja tekee, niin jos niistä jaksaa myös tänne blogin puolelle päivityksen tehdä, sitten voi joskus jatkossakin aina tarkistaa (paikasta riippumatta), että milloin viimeksi on nyt vaikkapa yläpohjassa tullut käytyä katsomassa. Tänään kävin ja tältä siellä näytti, eli ei mitään normaalista poikkeavaa:
Olen joskus saanut muiden rakentajien ylijäämistä esim. 50mm villoja, ja olen niitä vähän lisäillyt puhallusvillojen päälle. Ei niistä varmaan juurikaan hyötyä ole, mutta ei ole haittaakaan, kun hyvin ne mahtuvat tuolla olemaan.
Lintupöntön asensin autokatokseen pari vuotta sitten, ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun siihen ei tullut asukkaita lainkaan. Joten päätin puhdistaa senkin. Sinne olikin kannettu kaikenlaista aina sammaleista alkaen puoli pönttöä täyteen...
Lintupöntön asensin autokatokseen pari vuotta sitten, ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun siihen ei tullut asukkaita lainkaan. Joten päätin puhdistaa senkin. Sinne olikin kannettu kaikenlaista aina sammaleista alkaen puoli pönttöä täyteen...
sunnuntai 26. toukokuuta 2019
Suihkulähde taas päälle ja toimintaan
Eilen otin suihkulähteen pois "talviteloiltaan" eli puhdistin vesialtaat ja suodattimet, ja laitoin pumpuille sähköt takaisin päälle. Puhdistushomma olikin aika suuri työ, ja siinä meni käytännössä koko eilinen päivä, joten ensi syksynä ennen talven tuloa pitää laittaa iso pressu suihkulähteen suojaksi.
Ei siksi, että talvi olisi tehnyt tuhojaan, vaan siksi, että siitepölyä oli joka paikka täynnä. Esim. traktorin renkaissa ollut vesi oli pitkän seisomisen jälkeen keltaista puuroa, ja joukossa oli ainakin koivun siitepölyä tosi paljon.
Siinä olikin sitten hommaa, kun piti painepesurilla pestä kivet ja kumit ja vaihtaa vesi aika monta kertaa, ennen kuin lopputulos näytti hyvältä. Mutta hieno siitä taas tuuli, ja solisevan veden ääntä on mukava kuunnella. Koska suihkulähteessä on yhteensä 4 pumppua, se on aina eri näköinen sen mukaan, että montako pumppua on toiminnassa. Yksi vesipumpuista toimii aina 4 minuuttia kerrallaan ja menee päälle liiketunnistimella, eli suihkulähde on siinä mielessä interaktiivinen, että käynnistyy "täysille tehoille", vasta sitten kun joku menee lähemmäs sitä katsomaan.
Sydämen muotoisessa suihkulähteessä oleviin traktorin renkaisiin liittyy sellainen tarina, että samat renkaat olivat traktorissa paikalla silloin, kun talon rakentamisessa tarvitut puut ajettiin metsästä tien varteen. Kun renkaat kuluivat loppuun, ja kun talo on nyt valmis, niin ne samat renkaat ovat talon pihassa - eli suihkulähteessä. Ehkä hiukan peitän niitä enemmän tänä kesänä pyöreillä kivillä niin, että eivät ole ihan näin paljon jatkossa näkyvissä.
Ei siksi, että talvi olisi tehnyt tuhojaan, vaan siksi, että siitepölyä oli joka paikka täynnä. Esim. traktorin renkaissa ollut vesi oli pitkän seisomisen jälkeen keltaista puuroa, ja joukossa oli ainakin koivun siitepölyä tosi paljon.
Siinä olikin sitten hommaa, kun piti painepesurilla pestä kivet ja kumit ja vaihtaa vesi aika monta kertaa, ennen kuin lopputulos näytti hyvältä. Mutta hieno siitä taas tuuli, ja solisevan veden ääntä on mukava kuunnella. Koska suihkulähteessä on yhteensä 4 pumppua, se on aina eri näköinen sen mukaan, että montako pumppua on toiminnassa. Yksi vesipumpuista toimii aina 4 minuuttia kerrallaan ja menee päälle liiketunnistimella, eli suihkulähde on siinä mielessä interaktiivinen, että käynnistyy "täysille tehoille", vasta sitten kun joku menee lähemmäs sitä katsomaan.
Sydämen muotoisessa suihkulähteessä oleviin traktorin renkaisiin liittyy sellainen tarina, että samat renkaat olivat traktorissa paikalla silloin, kun talon rakentamisessa tarvitut puut ajettiin metsästä tien varteen. Kun renkaat kuluivat loppuun, ja kun talo on nyt valmis, niin ne samat renkaat ovat talon pihassa - eli suihkulähteessä. Ehkä hiukan peitän niitä enemmän tänä kesänä pyöreillä kivillä niin, että eivät ole ihan näin paljon jatkossa näkyvissä.
keskiviikko 1. toukokuuta 2019
Huhtikuun sähkönkulutus
Huhtikuussa 2019 sähköä kului 583,1 kWh - mikä oli huhtikuuksi kautta aikojen alhaisin tulos. Joskin erot ovat hyvin pienet. Esim. viime vuonna huhtikuun kulutus oli 595,1 eli vain 12 kWh eli 2% enemmän mitä sähköä kului tänä vuonna. Vuoden ensimmäiset 4 kuukautta näyttävät nyt lukujen valossa tältä (verrattuna aikaisempiin vuosiin):
Viime vuonna sähköä oli alkuvuoden osalta kulunut vähemmän, ja selitys löytyy tammikuulta - tämän vuoden tammikuussa sähköä kului paljon enemmän. Erotusta ole vieläkään kurottu kiinni, vaikka tammikuun jälkeiset kuukaudet ovat tänä vuonna kaikki olleet pienemmällä kulutuksella kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Vuositasolla kuukausikohtainen grafiikka näyttää nyt tältä:
Ja vuorokausikohtaisessa tarkastelussa päiväkohtainen kulutus näytti huhtikuussa tältä:
Huhtikuu 2019 oli myös poikkeuksellisen lämmin huhtikuu, keskilämmön ollessa tällä kertaa +6,7C. Kaikkien aikojen lämpimin huhtikuu on ollut Kaisaniemen mittausasemalla vuonna 1921 - silloin keskilämpötila oli +6,8C.Vastaavasti kaikkien aikojen kylmin mitattu keskilämpötila Kaisaniemessä sattui vuosille 1847 ja 1852, molempien huhtikuiden keskilämpötila oli silloin pakkasella, eli -2,4C.
Kaiken kaikkiaan alle 600 kWh:n kuukausikulutus on erittäin hyvällä tasolla. Tämä oli tänä vuonna ensimmäinen kerta, kun kk-kulutus jäi alle 600 kWh/kk. Viime vuonna 2018 näin kävi 6 kertaa. Vuonna 2017 vastaavia alle 600 kWh:n kuukausia oli 4 kpl ja vuonna 2016 oli 2 kuukautta alle 600 kWh:n kulutuksella. Sitä aikaisemmin tällaisia alle 600 kWh:n kuukausia ei ole ollut ollenkaan. Eli yhteensä 13 kuukautta on koko talon historian aikana lokakuulta 2014 tähän päivään ollut enintään 600 kWh:n kuukausikulutuksella.
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
| tammi | 1572,61 | 1629,59 | 2767,17 | 1559,90 | 1146,60 | 1443,90 |
| helmi | 713,57 | 1709,00 | 1263,55 | 1049,47 | 1269,76 | 1124,04 |
| maalis | 1311,28 | 1446,00 | 985,90 | 1137,00 | 1022,10 | 998,46 |
| huhti | 886,75 | 1179,00 | 750,00 | 1099,29 | 595,17 | 583,10 |
| YHT | 4484,21 | 5963,59 | 5766,62 | 4845,66 | 4033,63 | 4149,50 |
Viime vuonna sähköä oli alkuvuoden osalta kulunut vähemmän, ja selitys löytyy tammikuulta - tämän vuoden tammikuussa sähköä kului paljon enemmän. Erotusta ole vieläkään kurottu kiinni, vaikka tammikuun jälkeiset kuukaudet ovat tänä vuonna kaikki olleet pienemmällä kulutuksella kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Vuositasolla kuukausikohtainen grafiikka näyttää nyt tältä:
Ja vuorokausikohtaisessa tarkastelussa päiväkohtainen kulutus näytti huhtikuussa tältä:
Kaiken kaikkiaan alle 600 kWh:n kuukausikulutus on erittäin hyvällä tasolla. Tämä oli tänä vuonna ensimmäinen kerta, kun kk-kulutus jäi alle 600 kWh/kk. Viime vuonna 2018 näin kävi 6 kertaa. Vuonna 2017 vastaavia alle 600 kWh:n kuukausia oli 4 kpl ja vuonna 2016 oli 2 kuukautta alle 600 kWh:n kulutuksella. Sitä aikaisemmin tällaisia alle 600 kWh:n kuukausia ei ole ollut ollenkaan. Eli yhteensä 13 kuukautta on koko talon historian aikana lokakuulta 2014 tähän päivään ollut enintään 600 kWh:n kuukausikulutuksella.
Lämmitystapajärjestelmät ja energiatehokkaan talon suunnittelu
Helsinki on hiilineutraalikaupunki vuonna 2035:
Hiilineutraali Helsinki 2035 - toimenpiteet
Helsingin Energia eli Helen on tehnyt päätöksen luopua hiilivoimasta kokonaan vuoteen 2029 mennessä:
www.iltalehti.fi/talous
Helsingin Energia tekikin jo ympäristöteon ilmoittamalla kaukolämmön hinnankorotuksesta syksyllä 2018. Kertakorotus 19% lienee ollut suurin ikinä, mitä missään Suomessa on kaukolämmön hintoja nostettu kertaheitolla? Tällä päätöksellä saattoi olla paljon isommat ympäristövaikutukset, mitä Helsingin Energia oli itse ikinä osannut kuvitellakaan?
Nimittäin omassa työssäni ainakin kaikki ne Helsingissä sijaitseva taloyhtiöt, joissa itse olen isännöitsijänä, ovat nyt vuoden vaihteen tienoilla budjettia 2019 tehdessään ottaneet ilolla vastaan laskelmat maalämmön kannattavuudesta.
Ensimmäiset taloyhtiöt siirtyivät kaukolämmöstä maalämpöön jo viime vuoden puolella, joten nyt tässä vaiheessa kevättä ensimmäiset porauskentät on porattu jo. Maalämpöön siirtymisellä on euromääräisen säästön lisäksi myös erittäin suuret ympäristösäästöt. Mutta epäilen suuresti, että ihan tällaista liikehdintää ei Helsingin Energiassa osattu odottaa.
Helsingin Energian päätös nostaa rajusti kaukolämmön hintaa oli kuitenkin erittäin perusteltu ja erittäin hyvin ymmärrettävä. Jos lopetetaan kivihiilen käyttö vuonna 2029, niin ennen sitä kaikki voimalaitokset pitää uusia kokonaan. Ja se maksaa paljon. Ja laskut maksatetaan asiakkailla. Näillä näkymin koko loppulaskun maksaa se kaukolämmön käyttäjä, joka viimeisenä kaukolämmön käyttäjäksi vielä jää. Maalämpöön ajoissa siirtyneet tai kohta siirtyvät taloyhtiöt välttyvät näiltä lisälaskuilta.
Jos maalämpö onkin erittäin taloudellinen ja erittäin ympäristöystävällinen valinta vanhoissa kiinteistöissä, joissa eritykset ovat huonot ja lämmönkulutus on suurta, niin uudistaloissa, joissa kulutus on paljon pienempi, maalämmölle voi löytyä paljon muitakin ja kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja. Maalämpöpumpulle nimittäin pitää antaa "paljon töitä", jotta se pääsisi tienaamaan, jolloin isot investoinnit saadaan katettua.
Jos uudistaloissa kulutus on pientä, silloin maalämmön takaisinmaksuajasta tulee pitkä. Mutta on maalämpö silloinkin helppo valinta, ja varmasti paras valinta sellaiselle asukkaalle, jolla ei ole aikaa eikä osaamista eikä edes mielenkiintoa tehdä käsisäätöjä. VILP voi hyytyä pakkaseen, jolloin tarvitaan suorasähköä tilalle (jolloin itse ainakin nostan sähkötermostaattien lämpötiloja vähän, että ne menisivät herkemmin päälle). Vastaavasti kesäaikaan siirtyessä VILP:n käyntiaikoja voi kuristaa ajastimella niin, että pumppu käy vaan tunnin-pari päivässä keskipäivällä, jolloin on kaikkein lämpöisintä. VILP:n nimittäin ei tarvitse kesäaikana käydä kuin tunti-pari päivässä.
Päivitin oman rakennusblogini energiankulutus -sivustolle tänään tuoreita päivityksiä, tässä linkki sinne:
https://talopakettitalorautio.blogspot.com/p/energiankulutus.html
Samalla tein yhden uuden havainnon: VILP + aurinkopaneeliyhdistelmä voi olla kotitalousvähennykset huomioiden paljon halvempi ostaa, ja sen avulla pääsee ainakin savimaan tontilla paljon pienemmille sähkön vuosikulutustasoille, kuin mihin maalämpöpaketilla oltaisiin päästy. Tähän lopputulokseen tietysti vaikuttaa juurikin tuo kotitalousvähennys.
Talonsa siis saa lopputarkastuksesta läpi pelkän VILP:n avulla. Lopputarkastuksen jälkeen kun jatkaa asumista 2 vuotta, niin sen jälkeen on oikeutettu saamaan kotitalousvähennystä (jota uudisrakentaja ei saa). Tässä vaiheessa kannattaa asentaa aurinkopaneelit. Jolloin VILP + aurinkopaneeliyhdistelmän yhteishinta jää nykyhinnoin selvästi alle sen, mitä maalämpöpaketti olisi maksanut, koska siihenkään uudisrakentaja ei kotitalousvähennyksiä saa. Esim. täällä linkissä voi laskea erilaisten aurinkopaneelijärjestelmien hintoja:
https://aurinkolaskuri.fortum.fi/
Jos VILP + aurinkopaneelijärjestelmä on halvempi ostaa, sen avulla siis sähköä kuluu vähemmän mitä maalämpöpaketin avulla olisi kulunut. Lisäksi VILP + aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Tarkemmin sanottuna aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Paneeleissa vuosituotto pienenee prosentilla vuosittain, ja niiden käyttöiäksi oletetaan 40 vuotta. Kuluvia osia aurinkopaneeleissa ei ole. Kun taas VILP:n ja maalämpöpumpun kompuraa pitää vaihtaa 15-20 vuoden välein.
Omassa talossani laskin, että sitten kun asennan aurinkosähköpaneelit, niin rahaa on kulunut VILP:n ja paneelien hankintaa melkein se, mitä maalämpöpakettikin olisi maksanut. Mutta vuosikulutus voi meidän talossa jäädä (ostosähkön osalta) tasolle 3440 kWh per vuosi. Talossa on lämpimiä neliöitä 241m2. Maalämmön avulla tällaista lopputulosta ei olisi voitu saavuttaa.
Vai laskinko jossain kohtaa väärin? Jos niin - missä kohtaa?
Monesti aurinkopaneeleja kuitenkin kritisoidaan siksi, että niiden tuottama huipputeho "osuu väärään kohtaan". Siis keskikesälle, jolloin energiaa esim. lämmitykseen ei tarvita muuta kuin käyttöveden verran. Tietysti kotitaloussähköt voi tehdä omana tuotantona myös. Tämä kritiikki on oikeaan osuvaa siltä osin, mitä vuodenaikoihin tulee. Totta kai talvella tarvittaisiin enempi energiaa kuin kesällä.
Mutta aurinkopaneelien tuotantoa voidaan tarkastella myös vuorokausitasolla. Jolloin huipputuotanto osuukin ihan kohdilleen, eli juuri niihin päivän tunteihin jolloin kulutus on huipussaan. Yöllä paneelien tuotanto on pientä tai tuotantoa ei ole elokuun pimeinä öinä ollenkaan, mutta silloin talon oma kulutuskin on minimissään.
Aurinkopaneelien käyttö joka tapauksessa kasvaa joka vuosi hurjaa vauhtia:
https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/aurinkoenergia-ja-aurinkosahko-suomessa
Nämä kuvat Saksasta, jossa jopa polttopuuladoissa katot ovat täysin paneelien peitossa.
EDIT 2.5.2019 klo 07.02:
Aiheeseen liittyvässä keskustelussa on noussut esille yksi tärkeä sudenkuoppa, jota en ollut itse huomannut, mutta joka kannattaa ottaa huomioon ja pohtia, ennen kuin tekee sijoituksia aurinkopaneeleihin.
Ongelmaksi voi nimittäin tulla ja tuleekin "edes-takainen myynti", eli vaikka paneelien tuotto-odotukset täyttyisivät, ja vaikka sähkönkulutus putoaakin kWh-määräisessä tarkastelussa juurikin tuon paneelien kWh-tuoton verran vuodessa, niin euromääräistä säästöä ei silti välttämättä juurikaan tule. Sillä paneeleista saadun sähkön hyödyntäminen heti suoraan tontilla on monissa tapauksissa hyvin vähäistä (vain noin 20%:n luokkaa).
Samanaikaista ostoa ja myyntiä valtakunnan verkkoon voi tapahtua vaikka saman minuutin sisällä, jolloin se ei näy tuntikohtaisessa seurannassa lainkaan. Mutta euromääräisessä tarkastelussa näkyy, sillä jos jotain myy verkkoon, ja vaikka sähköenergian osto- ja myyntihinta olisi sama, on takaisinosto aina kuitenkin 3 kertaa kalliimpaa, koska ostettaessa päälle tulevat siirtomaksut ja verot.
Tästä aiheutuu, että vaikka vuosittaiseen kWh-säästöön perustuen aurinkopaneelien takaisinmaksuajaksi saadaan matemaattisesti vaikkapa 17 vuotta, niin todellisuudessa takaisinmaksuaika voi olla euromääräisessä tarkastelussa esim. 29 vuotta, koska verkkoon myynti ja sieltä takaisinosto sotkee laskelmat.
Eikä verkkoon myyntiä ei voi oikein millään konstilla täysin estää? Muuta kuin hankkimalla taloon akun, joka on kallis, ja jolloin aurinkopaneelien tuottolaskelmat menetetään siinä. Hyviä lisukkeita aurinkopaneelien rinnalle voivat olla vaikkapa iso vesivaraaja, jota lämmitetään suorasähköllä eli vastuksella aina ennen, ennen kuin valtakunnan verkkoon myyntiä pääsee ollenkaan tapahtumaan. Tai sitten jos akun hankkii, pitää hankkia sähköauto. Jolloin se kallis akku on siellä autossa.
Tässä linkissä lisää numeroita ja faktaa, että kannattaako aurinkopaneeleihin investoida:
https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/?fbclid=IwAR3SKwLKG-6__xtYuA65sVcfJrUrwR4WfmK2H-EKsVZXhwvAPBfVWymZUMQ
Hiilineutraali Helsinki 2035 - toimenpiteet
Helsingin Energia eli Helen on tehnyt päätöksen luopua hiilivoimasta kokonaan vuoteen 2029 mennessä:
www.iltalehti.fi/talous
Helsingin Energia tekikin jo ympäristöteon ilmoittamalla kaukolämmön hinnankorotuksesta syksyllä 2018. Kertakorotus 19% lienee ollut suurin ikinä, mitä missään Suomessa on kaukolämmön hintoja nostettu kertaheitolla? Tällä päätöksellä saattoi olla paljon isommat ympäristövaikutukset, mitä Helsingin Energia oli itse ikinä osannut kuvitellakaan?
Nimittäin omassa työssäni ainakin kaikki ne Helsingissä sijaitseva taloyhtiöt, joissa itse olen isännöitsijänä, ovat nyt vuoden vaihteen tienoilla budjettia 2019 tehdessään ottaneet ilolla vastaan laskelmat maalämmön kannattavuudesta.
Ensimmäiset taloyhtiöt siirtyivät kaukolämmöstä maalämpöön jo viime vuoden puolella, joten nyt tässä vaiheessa kevättä ensimmäiset porauskentät on porattu jo. Maalämpöön siirtymisellä on euromääräisen säästön lisäksi myös erittäin suuret ympäristösäästöt. Mutta epäilen suuresti, että ihan tällaista liikehdintää ei Helsingin Energiassa osattu odottaa.
Helsingin Energian päätös nostaa rajusti kaukolämmön hintaa oli kuitenkin erittäin perusteltu ja erittäin hyvin ymmärrettävä. Jos lopetetaan kivihiilen käyttö vuonna 2029, niin ennen sitä kaikki voimalaitokset pitää uusia kokonaan. Ja se maksaa paljon. Ja laskut maksatetaan asiakkailla. Näillä näkymin koko loppulaskun maksaa se kaukolämmön käyttäjä, joka viimeisenä kaukolämmön käyttäjäksi vielä jää. Maalämpöön ajoissa siirtyneet tai kohta siirtyvät taloyhtiöt välttyvät näiltä lisälaskuilta.
Jos maalämpö onkin erittäin taloudellinen ja erittäin ympäristöystävällinen valinta vanhoissa kiinteistöissä, joissa eritykset ovat huonot ja lämmönkulutus on suurta, niin uudistaloissa, joissa kulutus on paljon pienempi, maalämmölle voi löytyä paljon muitakin ja kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja. Maalämpöpumpulle nimittäin pitää antaa "paljon töitä", jotta se pääsisi tienaamaan, jolloin isot investoinnit saadaan katettua.
Jos uudistaloissa kulutus on pientä, silloin maalämmön takaisinmaksuajasta tulee pitkä. Mutta on maalämpö silloinkin helppo valinta, ja varmasti paras valinta sellaiselle asukkaalle, jolla ei ole aikaa eikä osaamista eikä edes mielenkiintoa tehdä käsisäätöjä. VILP voi hyytyä pakkaseen, jolloin tarvitaan suorasähköä tilalle (jolloin itse ainakin nostan sähkötermostaattien lämpötiloja vähän, että ne menisivät herkemmin päälle). Vastaavasti kesäaikaan siirtyessä VILP:n käyntiaikoja voi kuristaa ajastimella niin, että pumppu käy vaan tunnin-pari päivässä keskipäivällä, jolloin on kaikkein lämpöisintä. VILP:n nimittäin ei tarvitse kesäaikana käydä kuin tunti-pari päivässä.
Päivitin oman rakennusblogini energiankulutus -sivustolle tänään tuoreita päivityksiä, tässä linkki sinne:
https://talopakettitalorautio.blogspot.com/p/energiankulutus.html
Samalla tein yhden uuden havainnon: VILP + aurinkopaneeliyhdistelmä voi olla kotitalousvähennykset huomioiden paljon halvempi ostaa, ja sen avulla pääsee ainakin savimaan tontilla paljon pienemmille sähkön vuosikulutustasoille, kuin mihin maalämpöpaketilla oltaisiin päästy. Tähän lopputulokseen tietysti vaikuttaa juurikin tuo kotitalousvähennys.
Talonsa siis saa lopputarkastuksesta läpi pelkän VILP:n avulla. Lopputarkastuksen jälkeen kun jatkaa asumista 2 vuotta, niin sen jälkeen on oikeutettu saamaan kotitalousvähennystä (jota uudisrakentaja ei saa). Tässä vaiheessa kannattaa asentaa aurinkopaneelit. Jolloin VILP + aurinkopaneeliyhdistelmän yhteishinta jää nykyhinnoin selvästi alle sen, mitä maalämpöpaketti olisi maksanut, koska siihenkään uudisrakentaja ei kotitalousvähennyksiä saa. Esim. täällä linkissä voi laskea erilaisten aurinkopaneelijärjestelmien hintoja:
https://aurinkolaskuri.fortum.fi/
Jos VILP + aurinkopaneelijärjestelmä on halvempi ostaa, sen avulla siis sähköä kuluu vähemmän mitä maalämpöpaketin avulla olisi kulunut. Lisäksi VILP + aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Tarkemmin sanottuna aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Paneeleissa vuosituotto pienenee prosentilla vuosittain, ja niiden käyttöiäksi oletetaan 40 vuotta. Kuluvia osia aurinkopaneeleissa ei ole. Kun taas VILP:n ja maalämpöpumpun kompuraa pitää vaihtaa 15-20 vuoden välein.
Omassa talossani laskin, että sitten kun asennan aurinkosähköpaneelit, niin rahaa on kulunut VILP:n ja paneelien hankintaa melkein se, mitä maalämpöpakettikin olisi maksanut. Mutta vuosikulutus voi meidän talossa jäädä (ostosähkön osalta) tasolle 3440 kWh per vuosi. Talossa on lämpimiä neliöitä 241m2. Maalämmön avulla tällaista lopputulosta ei olisi voitu saavuttaa.
Vai laskinko jossain kohtaa väärin? Jos niin - missä kohtaa?
Monesti aurinkopaneeleja kuitenkin kritisoidaan siksi, että niiden tuottama huipputeho "osuu väärään kohtaan". Siis keskikesälle, jolloin energiaa esim. lämmitykseen ei tarvita muuta kuin käyttöveden verran. Tietysti kotitaloussähköt voi tehdä omana tuotantona myös. Tämä kritiikki on oikeaan osuvaa siltä osin, mitä vuodenaikoihin tulee. Totta kai talvella tarvittaisiin enempi energiaa kuin kesällä.
Mutta aurinkopaneelien tuotantoa voidaan tarkastella myös vuorokausitasolla. Jolloin huipputuotanto osuukin ihan kohdilleen, eli juuri niihin päivän tunteihin jolloin kulutus on huipussaan. Yöllä paneelien tuotanto on pientä tai tuotantoa ei ole elokuun pimeinä öinä ollenkaan, mutta silloin talon oma kulutuskin on minimissään.
Aurinkopaneelien käyttö joka tapauksessa kasvaa joka vuosi hurjaa vauhtia:
https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/aurinkoenergia-ja-aurinkosahko-suomessa
Nämä kuvat Saksasta, jossa jopa polttopuuladoissa katot ovat täysin paneelien peitossa.
EDIT 2.5.2019 klo 07.02:
Aiheeseen liittyvässä keskustelussa on noussut esille yksi tärkeä sudenkuoppa, jota en ollut itse huomannut, mutta joka kannattaa ottaa huomioon ja pohtia, ennen kuin tekee sijoituksia aurinkopaneeleihin.
Ongelmaksi voi nimittäin tulla ja tuleekin "edes-takainen myynti", eli vaikka paneelien tuotto-odotukset täyttyisivät, ja vaikka sähkönkulutus putoaakin kWh-määräisessä tarkastelussa juurikin tuon paneelien kWh-tuoton verran vuodessa, niin euromääräistä säästöä ei silti välttämättä juurikaan tule. Sillä paneeleista saadun sähkön hyödyntäminen heti suoraan tontilla on monissa tapauksissa hyvin vähäistä (vain noin 20%:n luokkaa).
Samanaikaista ostoa ja myyntiä valtakunnan verkkoon voi tapahtua vaikka saman minuutin sisällä, jolloin se ei näy tuntikohtaisessa seurannassa lainkaan. Mutta euromääräisessä tarkastelussa näkyy, sillä jos jotain myy verkkoon, ja vaikka sähköenergian osto- ja myyntihinta olisi sama, on takaisinosto aina kuitenkin 3 kertaa kalliimpaa, koska ostettaessa päälle tulevat siirtomaksut ja verot.
Tästä aiheutuu, että vaikka vuosittaiseen kWh-säästöön perustuen aurinkopaneelien takaisinmaksuajaksi saadaan matemaattisesti vaikkapa 17 vuotta, niin todellisuudessa takaisinmaksuaika voi olla euromääräisessä tarkastelussa esim. 29 vuotta, koska verkkoon myynti ja sieltä takaisinosto sotkee laskelmat.
Eikä verkkoon myyntiä ei voi oikein millään konstilla täysin estää? Muuta kuin hankkimalla taloon akun, joka on kallis, ja jolloin aurinkopaneelien tuottolaskelmat menetetään siinä. Hyviä lisukkeita aurinkopaneelien rinnalle voivat olla vaikkapa iso vesivaraaja, jota lämmitetään suorasähköllä eli vastuksella aina ennen, ennen kuin valtakunnan verkkoon myyntiä pääsee ollenkaan tapahtumaan. Tai sitten jos akun hankkii, pitää hankkia sähköauto. Jolloin se kallis akku on siellä autossa.
Tässä linkissä lisää numeroita ja faktaa, että kannattaako aurinkopaneeleihin investoida:
https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/?fbclid=IwAR3SKwLKG-6__xtYuA65sVcfJrUrwR4WfmK2H-EKsVZXhwvAPBfVWymZUMQ
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)