lauantai 30. syyskuuta 2017

Asiaa jauhesammuttimista yms...

Piti tässä huoltaa jauhesammuttimet, mutta kun uuden sammuttimen hinta olikin käytännössä sama kuin mitä olisi ollut vanhan sammuttimen huolto, niin ostinkin sitten kokonaan uudet sammuttimet.


Uusia Nordic P6N jauhesammuttimia. Toivottavasti näitä ei koskaan tarvita.
Sammuttimia myy ja huoltaa pk-seudulla esim. Malkit Oy, jonka kotisivuilta yllä kuvassa näkyvän sammuttimen tarkemmat tiedot ja varastotilanne tässä linkissä:

http://www.malkit.fi/paloturvallisuus/55060-nordic-p6n-6kg-jauhesammutin-43a233bc.html

Jos oman sammuttimen haluaa huoltaa ja tarkistuttaa, sen voi viedä Malkitin myymälään, josta se on noudettavissa muutaman päivän kuluttua tarkastettuna. Huoltoja ei nykyään sammuttimille useinkaan enää tehdä, sillä kustannus sille on suunnilleen sama, kuin mitä uusi sammutin maksaa. Jos euromääräistä eroa toimenpiteillä ei ole, niin vanhan "korjaus" eli tarkastus ja huolto on kuitenkin jossain mielessä ympäristöystävällisempää, kuin uuden sammuttimen ostaminen.
 
Vanhat sammuttimet pitää hävittää asianmukaisesti. Eli ne tehdään ensin paineettomaksi, ja samalla jauhe tai sammutusneste pitää ottaa talteen. Joissakin tilanteissa jauhe ja/tai neste voidaan käyttää uudelleen, mutta yli 10 vuotta vanhat jauheet ja yli 5 vuotta vanhat sammutusnesteet hävitetään. Vanhojen sammuttimien sisukset ja kuoret viedään Riihimäen Ekokemin laitokselle Malkit Oy:n toimipisteistä noin kerran kuukaudessa. Vanhojen sammuttimien kuoret ovat metalliromua. Palosammutin huoltoliikkeet ottavat vastaan vanhat sammuttimet ja samalla perivät niistä niin sanotun "kierrätysmaksun", joka on suunnilleen 8€ per sammutin.
 
Kylmässä tilassa olevat jauhesammuttimet pitäisi tarkastaa vuosittain, ja lämpimissä tiloissa 2 vuoden välein. Pulloihin on merkitty valmistuspäivä, joka myös osaltaan määrittää uusimistarpeen.

Sammutuspeitteet eivät kaipaa huoltoa, mutta nekin kannattanee uusia 25v kohdalla. Niitä saa nykyään myös erilaisissa väreissä, tässä esim. meidän takan reunalla yksi peite mustavalkoisissa väreissä (ihan niin kuin takkakin):
 
Mustavalkoinen sammutinkangas. Jos sammutinkangas
on kirkkaan punainen, eikä halua sellaista seinälleen,
niin sen voi keittiössä myös asentaa esim. jonkin kaapin
oveen niin, että se on oven sisäpuolella, eikä koko ajan
näkyvissä. Sen saa siitä käyttöönsä yhtä nopeasti.
 

Minkälainen sammutin sitten pitäisi tai kannattaisi valita? Hyviä valintaohjeita löytyy vaikkapa netistä, esim. tästä linkistä:
 
 
Sammuttimen kyljessä on siis esim. AB (nestesammutin) tai ABC (jauhesammutin) kerrottu eri palotyypit, joiden sammuttamiseen kyseinen sammutin soveltuu. Nestesammutin suihkuttaa vaahtomaista nestettä, joka on savun hälvettyä helppo siivota pois. Nestesammutin ei sovellu sähköpalojen eikä kaasupalojen sammuttamiseen. ABC -tyypin jauhesammutin soveltuu, mutta siitä tuleva jauhe on erittäin hankala tai ainakin isotöisempi homma siivota pois sen jälkeen, kun palo on sammutettu. Kotiympäristössä esim. elintarvikkeet tai sähkölaitteet, joihin jauhetta on mennyt, on käytännössä menetetty. Sammuttimen jauhe tunkeutuu joka paikkaan, kuten esim. tässä linkissä junassa tehdystä ilkivallasta hyvin näkyy:
 
 
Tehokas tuo jauhesammutin kuitenkin on. Siinä on noin 14-15 baarin paineella ponnekaasuna typpeä (N2), joka jo sinällään syrjäyttää happea ja hillitsee paloa. Lisäksi jauhe itsessään keskeyttää kemiallisesti palamisen ketjureaktion, ja sillä on myös tukahduttava vaikutus. Mikäli huoneen väliovi on kuuma, sitä ei pidä enää avata. Samoin jos huone on niin täynnä savua, ettei sinne enää pääse, jauhesammutin saattaa siltikin vielä tukahduttaa palon, jos oven raosta suihkuttaa palavaan tilaan umpimähkäisesti koko pullon tyhjäksi, ja sulkee sen jälkeen oven, ettei palo saa enempää happea. Jauhesammutin onkin tehokkuudestaan johtuen eniten myyty ja yleisin sammutintyyppi.

Jos sattuisi käymään niin, että sammuttimen jauhetta saa silmiinsä tai jos sitä vahingossa hengittää ja/tai nielee, niin ei siihen ainakaan kuole. Joskin nieltynä pitää pyrkiä oksentamaan ja jos jauhetta joutuu silmiin, niin silmät pitää huuhdella runsaalla vedellä. Eli ei se jauhe mitään terveellistäkään ole.
 
Sammuttimia on eri kokoisia. Yleisin lienee 6 kg:n sammutin, jossa sammutin jauhetta (tai nestettä) on 6 kg, jolloin bruttopaino teräskuorineen on vähän yli 9 kiloa. Sen toiminta-aika on noin 15 sekuntia. Siinä ajassa palo pitäisi sitten saada sammumaan. Tai jos lähettyvillä on toinen sammutin, sitten saa vielä toisenkin mahdollisuuden, ja taas on 15 sekuntia jatkoaikaa...
 
Meillä oli aikaisemmin 1 sammutin per kerros, ja nyt kun vanhojen sammuttimien rinnalle tuli uudet sammuttimet, nyt on 2 sammutinta per kerros. Ei nämä nyt erityisen kauniita sisustuselementtejä ole, mutta jossain nämä nyt on pakko säilyttää, kun tällaiset on hankittu:
 
Yläaulan sammutin sai kaverikseen uuden.

Keittiössä sammuttimet ovat takan kulmassa.

Kellarin takkahuoneella sammutin on nyt oviaukon
kummallakin puolella.
Sammutin pitäisi periaatteessa kiinnittää seinään pakkauksen mukana tulevan metallilevyn avulla. En ole sitä nyt kuitenkaan alkanut tekemään. Uskoisin, että tositilanteessa sammuttimet löytyvät lattialta ihan yhtä nopeasti mitä seinältäkin.
 
Suomessa syttyy noin 6-7000 rakennuspaloa vuosittain, eli joka päivä keskimäärin noin 20 kpl. Suomessa myös palokuolemat ovat yleisempiä kuin muissa länsimaissa, vertailutaulukkoa löytyy esim. tästä linkistä:
 
 
Yleisimmät syttymissyyt ovat tupakointi, tahallinen sytyttäminen, huolimattomuus tulenkäytössä ja sähkölaitteet. Sähkölaitteen ei välttämättä tarvitse olla viallinen, ja nykyään sähkölaitteiden akkujen lataus on monesti ollut kohtalokasta. Ainakin yhdessä tapauksessa jopa verkkovirrasta irrallaan ja ei-latauksessa ollut polkupyörän akku sytytti 5-huoneiston rivitalon, joka tuhoutui kokonaan:
 
 
Aina tulipalot eivät aiheudu ihmisen toiminnasta tai talossa olevista laitteista. Salamastakin palo voi saada alkunsa, niin kuin tässä Pälkäneen tapauksessa:
 
 
Äärimmäisen ikäviä tapauksia nämä ovat, tässäkin esimerkissä lapset menettivät lemmikkinsä, perhe menetti koko omaisuutensa ja vuokraisäntä menetti ainoan tulonlähteensä (eikä pysty vakuutuskorvauksilla rakentamaan taloa uudelleen). Mutta eipä sille salaman iskullekaan oikein mitään voi...
 
Nykyajan taloissa tosin on paljon paloa estäviä tai hidastavia ominaisuuksia. Jos talossa on rikosilmoitinlaitteisto, siihen on yleensä yhdistetty myös savuilmaisimet, jolloin jos ja kun ne laukeavat, hälytys siirtyy heti eteenpäin. Samalla sisätiloissa laukeaa rikosilmoitin laitteeseen kytketty sireeni, joka sattuu korviin siinä määrin, että se herättää varmuudella vaikka norsunkin.
 
Palotilanteessa oleellisen tärkeää on oikea ja nopea toiminta. Tulipalossa yleensä kuumuus ei ole se mikä tappaa, vaan myrkylliset savukaasut. Siitä syystä ulos on päästävä nopeasti, jos paloa ei ole mahdollista saada heti hallintaan. Omassa talossamme makuuhuoneet ovat ylimmässä kerroksessa, ja yläkerran jokaisessa huoneessa (pois lukien WC ja vaatehuone) on ovi suoraan ulos parvekkeelle. Ei sitten tarvitse ikkunaa rikkoa tai avata, jos äkkiä pitää lähteä. Parvekkeelta pääsee alas joko alumiinitikkailla, tai narutikkailla.

Narutikkaat lisättiin sen jälkeen, kun poistumisharjoituksessa huomattiin, että osa perheenjäsenistä ei oikein meinannut jaksaa nostaa 3-osaisia alumiinitikkaita parvekkeen kaiteen yli. Sitten voi ainakin heittää narutikkaat alas. Yli 4 metrin korkeudesta on vähän epämiellyttävää hypätä alas, eikä ainakaan kivipinnalle hyppääminen välttämättä pääty kovin hyvin. Ulkona ensimmäinen asia (jos ei ole kiire juosta kauemmas palavasta talosta) on juosta ulkona olevalle sähköpääkeskukselle, ja kytkeä päävirtakytkimeltä sähköt pois. Silloin pysähtyy ilmanvaihtokone.
 
Vanha sananlasku sanoo, että "vakuuttamaton saha ei pala". Eikä pala helpolla myöskään itse rakennettu talo. Siinä on kuitenkin niin monta tuhatta omaa työtuntia kiinni. Joten varovainen tulen käsittely on tietysti aina kaiken A ja O. Siltikin palokuolemien ennustetaan Suomessa vielä lisääntyvän samalla, kun väestö ikääntyy.

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

3 vuotta asuttu!

Tänään päivälleen 3 vuotta sitten oli lauantai - ja oli muuttotalkoot, jonka päätteeksi jäätiin ekaa kertaa nukkumaan uuteen taloon. Tässä linkissä tunnelmia sunnuntailta 28.9.2014 eli ekalta aamulta:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/09/28/eka-yo-nukuttu-ja-valaistuspohdintoja/

Oli se hieno tunne silloin, ja hieno tunne on vieläkin nyt kun 3 vuotta on jo takana päin. Tänään otettiin juhlan kunniaksi 4 lasillista skumppaa. Lapsetkin ovat tässä jo rakentamisen aikana kasvaneet niin, että toinen on lukiossa ja toinen menossa kohta armeijaan.

Skumpat kaadettu laseihin.

3 vuotta sitten tilanne oli sellainen, että piha oli kokonaan tekemättä. Talosta puuttui yhtä jos toistakin, esim. TV-antenni, joka tuli vasta noin 2 asumisviikon jälkeen (ei ehditty aikaisemmin tilata asentajaa, eikä osattu asentaa itse). Ja oikeasti 3 vuotta sitten rakentaminen jäi tauolle noin puoleksi vuodeksi sen jälkeen, kun oltiin päästy muuttamaan. Ei vaan jaksanut. Iski siis vasaraväsymys. Mutta seuraavana keväänä homma taas jatkui mm. pihatöiden merkeissä. Muuttaessa piha näytti tältä:

Muuttopäivänä 27.9.2014 tuuliviirin asennus menossa.
Talon ympärillä näyttää olevan vielä tellinkit, jotka
näkyvät ihan kuvan alalaidassa.
Ensimmäinen aamu 28.9.2014 uudessa talossa. Tellinkit ovat häipyneet,
mutta piha on kokonaan tekemättä. Katetun terassin kaiteet on kyhätty
nopeasti kuormalavoista, että saatiin muuttotarkastus läpi.


Vuosi 2017. Nyt pihalla näyttää tältä. On ainakin katetun terassin ympärillä
jotain kehitystä tapahtunut.
Lopputarkastusta ei ole vielä pidetty, mutta kyllä senkin voisi jo pitää - ihan milloin tahansa.

lauantai 23. syyskuuta 2017

22%:n iloinen yllätys!

Taas Virossa käymässä, ja täällä olikin K-raudassa 22%:n mukava yllätys! Nimittäin kaikki normaalihintaiset tuotteet (pois lukien palvelutyöt, tilattavat tuotteet, jo alennetut tuotteet ja tupakkatuotteet) ovat nyt 22%:n alennuksella kaikissa hyllyissä pe 22.09. - su 24.09.2017 välisen ajan.


Itse tulin Viroon eilen eli perjantai-illalla, tämä päivä on kulunut kaupoissa kierrellessä, joten tämä "uutinen" on nyt jo vähän vanha, mutta tietysti - jos joku muukin nyt sattuu Virossa olemaan, tai aikoo sunnuntain aamulaivalla tulla, niin vielä ehtii hyödyntämään K-rautakauppojen tarjoukset. Sunnuntaisin Viron K-rautakaupat sulkevat ovensa klo 16:00.

Tällä kertaa itselläni ostoskärryihin tuli mm. Callunaa syksyksi amppeleihin, valkoisia koristekivisäkkiä ja puutarhan työkaluja.

lauantai 16. syyskuuta 2017

Ekan vesiputouksen runko

Suihkulähdeprojektissa on taas menty eteenpäin. Se on ollut vähän sellainen luppoaikojen työ, joka etenee aina jos ja kun aikaa on. Nyt kuitenkin ensimmäisen vesiputouksen runko alkaa jo hahmottua.

Tämän hetkisessä suunnitelmassa suihkulähteeseen tulee kaksihaarainen puro. Toinen on lyhyt, siinä on vain yksi korkea putous, joka alkaa traktorin renkaan reunasta, ja putoaa suodaan alas.

Toinen puronhaara on pidempi ja loivempi. Se on toisen sydämenpuoliskon kautta (sinne tulee matkalle toinen traktorin rengas) kiertävä pidempi puro, jotka molemmat päätyvät veden kokoajana toimivan laastilaatikon pohjan kautta metalliseen vesiränniin, siitä esisuodattimeen, ja sitten varsinaisen suodattimen ja suodatin pumpun kautta taas uudelle kierrokselle.

Nyt tänään korkean putouksen runkorakenne (joka jää louhekiviä lukuun ottamatta kokonaan piiloon) näyttää tältä:

Isoja louhekiviä rinnakkain. Näiden alaspäin viettäville pinnoille
pitäisi kaapata traktorin renkaan reunalta yli valuva vesi.

Sama lähempää.

Louhekivien alle tulee laastilaatikko, jonka reunoista noin 20cm leikataan
pois. Jäljelle jää laastilaatikon pohja noin 5cm korkeilla reunoilla.
Laastilaatikon pohja ja ympärykset täytetään kivillä niin, ettei siitä jää
mitään näkyville. Laastilaatikon pohjaan tulee sopivaa kohtaan reikä
niin, että sitä kautta vesi valuu laatikon pohjasta läpi, ja suoraan
sadevesitynnyrissä olevaan syöksytorveen, jonka alapäässä on esisuodatin.
vesitynnyri

Louhoskivet takaa päin eli tulevan traktorin renkaan "alta" kuvattuna.
Tämä puoli jää siis vallan piiloon. Jotta kivipenger ei sortuisi, tämä
puoli valetaan betonilla kiinni ja multaa päälle painoksi. Tässä kohtaa
puron virtaama on louhoskivien viisteisillä pinnoilla niin suoraan
alaspäin, että tämä puro ei välttämättä kaipaa allaskumia lainkaan.
Vesi osaa muutenkin mennä tranktorin renkaan reunalta laastilaatikon
kautta sadevesikaivoon.

Putouksen runko sivulta katsottuna. Ylijäämä harkot ovat hyviä rakennus-
palikoita. Ne eivät erityisen helposti lossaa alas, ja niiden eteen on helppo
betonilla kiinnittää pyöreitä luonnonkiviä. Betoni siis nappaa harkoissa
oleviin aukkoihin hyvin kiinni.

Sama viritelmä vielä yleiskuvassa. Tässä näkyy taustalla sydämen
oikean puoleinen kaari, joka vielä vahvistetaan sisäpuolelta betonivalulla.
Ei nuo muurikivet irtonaisina paikallaan pysyisi. Kaaren sisään tulee
se kaikkein ylimmälle tasolle tuleva traktorin takarengas,
jonka sisään tulee vesiallas.

Tällä hetkellä siis tällaiset suunnitelmat. Suunnitelmat saattaa matkan varrella mahdollisesti ja tarvittaessa vielä vaihtuakin, koska mitään rakennuspiirustuksia ei ole olemassa... :-)

maanantai 11. syyskuuta 2017

IV-koneen tuloilman jälkilämmitys, sähkönkulutus?

IV-koneissa tuloilman jälkilämmityksen voi hoitaa joko sähköllä tai vedellä. Meillä se menee vedellä, jonka lämmittää ilmasta-veteen lämpöpumppu. En tiedä oliko hyvä valinta, sillä ainakin tässä linkissä kerrotaan, että "...Vesikiertoisen patterin korkeampia hankinta- ja asennuskuluja ei voi kattaa energian hintaerolla..."

https://www.vallox.com/tietoa_ilmanvaihdosta/jalkilammitys_sahkolla_vai_vedella.html

No, jos noin on - sitten sain sähkönkulutusta tässä kohdin vähän pienemmäksi - mutta kuitenkin kustannuksista välittämättä?

Kesän ajan keväästä elokuun loppuun eli 31.8. asti meillä oli vesikierto kokonaan pois päältä, kun otin kiertovesipumpun pois päältä. Mitäs sitä turhaan vettä kierrättämään kesällä...:-) Toki ei se pumppu itsessään paljon sähköä vie, mutta epäilen, että jokainen vesikierros kuitenkin vähän varastaa lämpöä mukaansa, ja se "hukkalämpö", joka pitää ainakin putket lämpöisinä, niin se voi jotain maksaa? Tai ainakin se on kesän helteissä turhaa lämmön kulutusta...

Entä nousiko sähkönkulutus, kun 1.9. asti laitoin IV-koneen lämpöpatterin kiertovesipumpun taas pyörimään? En tiedä, jos näitä käppyröitä katsoo viimeisen kuukauden ajalta, niin eipä kyllä kuukauden vaihtumista elokuulta syyskuuksi huomaa mistään kohtaa, ei ainakaan kulutuspylväiden korkeuden perusteella:

Kuva kaappaus Vantaan Energian energiaseurantapalvelusta

Nämä käppyrät ovat kuitenkin yllättävät (siis ei mitään eroa elokuun lopun ja syyskuun alun välillä) ja periaatteessa vähän ristiriitaiset näitä valokuvia vasten tarkasteltuna:



Tässä IV-koneen päällä olevat lämpömittarit. Ylempi lukema kertoo huoneen lämpötilan, ja mittausvirheestä johtuen toinen näyttää +24,4C ja toinen +24,1C - todellisuus lienee jotain näiden välistä?. Alempi lukema sen sijaan kertoo sisään tulevan ilman lämpötilan (oikea mittari, lukema +20,2C) ja vasen mittari mittaa huoneisiin lähtevän ilman lämpötilaa, joka kuvaa otettaessa +26,2C.

IV-koneen esilämmityspatteri kuitenkin lämmittää ilmavirtausta koko ajan, ainakin muutaman asteen. Eli kuitenkaan kaikkea kuutta astetta (joka on koneelle tulevan ja koneelta lähtevän ilman lämpötilaero), sillä osa lämmöstä tulee talteenottokennon kautta.

Mutta eipä nämä asiat sitten kuitenkaan sähkönkulutuskäppyröissä mitenkään näy, kuten punaisten pylväiden grafiikka osoittaa...

perjantai 1. syyskuuta 2017

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 579,2 kWh. Vuosi sitten elokuun kulutus oli 813,6 kWh ja sitä aiemmin elokuussa 2015 sähköä meni 1275,4 kWh. Nyt tuli siis uusi alarajaennätys elokuulle. Kuukausittaiset käppyrät näyttävät nyt sitten tältä:

Kuukausittaiset kulutukset vuodesta 2014 lähtien. Keltainen pylväs elokuussa oli kaikkien aikojen alhaisin.


Viime heinäkuussa sähköä kului 430,8 kWh. Sekin oli silloin kuukausi sitten uusi alarajaennätys, ja kaikkien aikojen pienin kuukausikulutus ikinä.

Nyt elokuussa sähköä meni 579,2 - 430,8 = 148,4 kWh enempi kuin kuukausi sitten heinäkuussa. Nyt lisäystä tuli 34,4% heinäkuuhun verrattuna. Mistä johtui moinen ero?

No ainakin yksi selittävä tekijä saattaa olla ulkovalaistus. Se ei ollut heinäkuussa yhtään tuntia päällä (paitsi pakolliset katunumero valot paloi hämäräkytkimellä ohjattuna), mutta elokuussa ulkovalot ovat kaikki palaneet ihan normaalisti hämäräkytkimen ohjauksella. Nyt päättyneen elokuun keskilämpötila Vantaalla oli +15,9C. Eli varsin kylmä kuukausi elokuuksi. Kai sekin sitten nosti sähkönkulutusta siitä, mitä se oli heinäkuussa?

Elokuun päivittäiset kulutuskäppyrät näyttävät tällä kertaa tältä:


Elokuun sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti.





Silmiin pistää ainakin yksi muita korkeampi pylväs 11.8, jolloin sähköä kului 40,3 kWh. Se aiheutui poreammeen täyttämisestä, ja suorasähkön käyttämisestä. Varaajan lämpötila oli nimittäin säädetty +50C asteeseen (joka varmasti tärkeä tekijä kahteen peräkkäiseen alaraja-ennätykseen viime heinäkuussa ja uudestaan tässä elokuussa), mutta nyt lämmin vesi loppui kesken, ja sähkövastus oli pakko laittaa päälle. Koska nuoriso oli tuolloin yksin kotona, niin samalla lämpeni suorasähköllä myös koko vesivaraaja, koska lämpövastukset olivat päällä vähän turhankin pitkään.

Nyt jatkossa jos on tarkoitus käyttää poreallasta, niin varaajan lämpötila säädetään hyvissä ajoin +55C asteeseen. Silloin 500-litraisen varaajan kapasiteetti riittää, ja porealtaan tarvitseva vesi tulee lämmitettyä lämpöpumpun avulla.

Tällä hetkellä lattialämmitys ja ilmanvaihdon esilämmityspatteri ovat vielä kokonaan pois päältä. Laitan ilmanvaihdon esilämmityspatterin nyt syyskuulle taas päälle. Joten oletettavasti syyskuun sähkönkulutus on vähän suurempi, mitä nyt päättyneen elokuun oli. Lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut aikaisempina vuosina ollut tapana laittaa päälle lokakuussa. Riippuu vähän keleistä, että milloin lisälämpöä taas tarvitaan. Tänä vuonna oli olohuoneen takkakin jo elokuussa yhden kerran käytössä.