keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Suihkulähde projekti etenee taas

Olen tässä nyt muutamina iltoina taas rakennellut suihkulähdettä eteenpäin, kun hyvät ulkoilmat suosivat ja myöhään iltaan on nyt jo valoisaa.

Suihkulähdeprojektista on tullut pitkä projekti. Se on myös useita kertoja jäänyt sivuun ja taka-alalle, jos on tullut jotain muuta ja tärkeämpää väliin. Tässä vuosien varrella olen blogissa kuitenkin joitakin kertoja jo aiemminkin suihkulähteen etenemisestä kertonut, tässä muutamia linkkejä vanhempiin blogikirjoituksiin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2017/04/suihkulahteen-salaojitus.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2017/08/suihkulahteen-salaojitus-ja-suodatus.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2017/07/suihkulahde-alkaa-hahmottua.html

Eteenpäin on kuitenkin aina päästy, ja purkamaan ei ole tarvinnut ruveta mitään vielä kertaakaan, ei ainakaan tähän mennessä.

Suihkulähde on siis sydämenmuotoinen, jossa toinen kylki "ottaa muotoa" puutarhan käytävästä. Sydämen puolikaariin tulee isot traktorin renkaat. Toisesta renkaasta tulee matala puro, ja toisesta jyrkkä putous. Nyt olen rakentanut sitä puolta, mihin tulee se jyrkkä vesiputous.

Joten nyt näyttää tässä vaiheessa tältä:

Traktorin rengas välillä "paikoillaan" näyttämässä, että miltä näyttää ja että
kuinka korkea tästä nyt sitten tuleekaan. Renkaan alle pitää siis keksiä sopiva
määrä erilaisia kiviä.

Jyrkän putouksen alle tulee vanha laastilaatikko keräysastiaksi. Toki sivulaitoja
madalletaan tuntuvasti ja laatikko täytetäään kivillä niin, että musta muovi ei
näy mihinkään suuntaan. Laastilaatikon alla on putken pää, eli kun laatikon
pohjaan tekee reiän, siitä vesi valuu alla olevaan tynnyriin. Tynnyrissä on 
"konehuone", eli suodatinlaitteet, pumppu ja salaojaputken pää ylivuotojen
varalta. Tynnyrin päälle tulee terassilaudoitus, joten tynnyri ei näy. Ja terassi-
laudoituksen päällä makaa laastilaatikko, joka on siis täynnä kauniita kiviä.

Jyrkän putouksen rakentaminen sadevesisaavin viereen alkamassa. 

Kerroksia nousee, ja rakenteen sisällä on myös kevytsoraharkkoja, joita jäi yli,
mutta ne eivät jää näkyville. Mutta on ne hyviä rakennuspalikoita kuitenkin.

Harkot jäivät kahden ison pihalaatan alle, ja pihalaattojen päälle tulee louhe-
kiviä, joiden viisteisiin ison putouksen vesi laitetaan osumaan.

Tässä on nurkkapaikka puuterassille, jonka kulmapala tulee sinisen kiven
päälle.

Ensimmäinen louhekivi nostettu paikoilleen. Päällä 60cm pitkä vatupassi, eli
tämä kivi oli jotain 70cm pitkä ja puolisen metriä leveä. Kyllä muuten painoi.
Kun käsipelillä tätä nyt pitää tehdä, ei tähän enää koneita saa ympärille, kun
niillä pitäisi ajaa nurmikon yli, joka painuisi.

Lisää louhekiviä paikoillaan. Tämä on vähän niin kuin Tetriksen pelaamista.

Ja sama sivulta päin. Aika hyvin sattui löytymään sen muotoisia kiviä, että ne
sopivat kivasti rinnakkain ja päällekkäin.
Mitään tarkkoja suunnitelmia tai piirustuksia tästä ei ole olemassa. Joten en ihan itsekään vielä tarkkaan tiedä, miltä tämä näyttää sitten siinä vaiheessa, kun kaikki on valmista. Jos tämä joskus tästä valmistuu. Toivottavasti valmistuisi jo tälle kesälle, niin pääsisi seuraavina kesinä tekemään jotain muuta.

maanantai 28. toukokuuta 2018

Kasteluvettä salaojista

USA:n Baltimoressa sataa niin, että tulvavesi vie jo autotkin mennessään:

https://yle.fi/uutiset/3-10225667

Suomessa taas on ollut mittaushistorian lämpimin toukokuu, eikä ole satanut koko kuukauteen, eli viimeksi satoi touko-huhtikuun vaihteessa, samaan aikaan kun lumi suli:

https://yle.fi/uutiset/3-10226890

Lumien sulaessa sain sadevettä talteen noin 600 litraa, sillä meillä on syöksytorvessa 2 kpl 300 litraisia keräysastioita. Toisesta menee letku toiseen, jos ensimmäinen tulee täyteen. Mutta se vesi on käytetty jo ajat sitten.

Kellarissa on aina varapumppu olemassa siltä varalta, että jos salaojapumppaamon pumppuun tulee vika, tai jos se pakkasella jäätyy, niin ei tarvitse sitten ainakaan kaupassa lähteä käymään sellaisen tilanteen sattuessa. Vaan varapumpulla saa heti alkaa tyhjentämään salaojapumppaamon säiliötä.

Nyt olen ottanut sieltä vettä kukkien ja nurmikon kasteluun. Veden tuotto on ollut valtava hyvä - yli 300 litraa joka vuorokausi! Sen enempää ei saaviin mahdu.

Vettä siis tulee salaojiin, vaikka meillä on savimaan tontti, jossa ei ole edes pohjavettä, ja vaikka meillä tontin koko on nyt vain 740m2, ja sekin pienenee 595 neliöön sitten kun kaupunki korjaa ja leventää vieressä menevää katua. Joten ihme ja kumma, että jos ei ole melkein kuukauteen satanut mitään, että mistä se vesi voi tontille tulla? Kahden puolen taloa on iso katu, jotka lienee kunnolla ojitettu. Yhdellä reunalla kulkee avo-oja, ja neljäs tontin laita on naapuritalon seinää.

Mutta jostain se vesi tulee, ja sitä riittää niin paljon, että ihan joka päivä ei tarvitse salaojapumppaamosta vettä nostaa. Mutta 300 litrainen saavi täyttyy, jos siihen pumppaa vettä aamulla ja illalla. Veden tuottoisuuden voi laskea myös niin, että jos talon eli kellarin alla olevista salaojista liruu pumppaamon säiliöön noin pari desiä minuutissa - siis virtaama on silloin todella pientä, mutta sekin tekee 12 litraa tunnissa ja 288 litraa vuorokaudessa, eli ison saavin saa jo silläkin vauhdilla täytettyä vaikka joka päivä!

Tässä samat viritelmät vielä kuvina, pumppaamon vierellä ympärillä on siis tuleva kukkapenkki josta vielä istutukset puuttuu. Ja kukkapenkissä, aivan pumppaamon vieressä on puoliksi upotettuna 300-litrainen sadevesisaavi.

Varapumppu odottaa ämpärissä.
Varapumppu menossa pumppaamon sisään.
Uppopumpun koho on nippusiteellä kiinni pumpun
nostokahvassa jolloin sillä voi pumpata pumppaamon
säiliön vaikka kokonaan tyhjäksi.
Pohjalla lienee kuitenkin jotain sakkaa, joten en ole
antanut sen niin pitkälle imeä.


Pumppu laskettuna pumppaamon sisään.


Ja vettä riittää! Saavissa näkyvä toinen letku tulee toisesta keräysastiasta.
 Ja paljonko tässä nyt sitten tulee säästöä, jos nostaa kasteluvedet salaojapumppaamosta? Jos vesilaitokselta saa ostaa kuution vettä noin 3 eurolla, silloin 300 litraisen saavin arvo täytettynä on noin yhden euron. Eli ei tässä euromääräisesti juurikaan mitään säästöä tule. Mutta ehkä tämä on sitten ekologisempaa näin, jos Päijänteestä asti ei tarvitse pumpata puhdasta juomavettä kukkien kasteluun, kun samaan aikaan oma pumppu pumppaa talon alta salaojaveden kaupungin hulevesiverkkoon.

torstai 17. toukokuuta 2018

Kuormalavoista lisäpöytä puutarhaan

Kuormalavoja jäi vielä jäljelle (viimekertaisessa päivityksessäni rakentelin niistä polttopuusuojan). Ja nyt kun seuraavan viikonlopun pihajuhlat lähestyvät tein kuormalavoista lisäpöydän. Pöytä näyttää kuvissa suurelta, mutta ei se oikeasti ole kuin 5m pitkä ja 1,2 metriä leveä. Penkkeinä on käytetty tukista sahattua lankkua. Pöydän päällä ja penkeillä on mustaa suodatinkangasta (siis ihan pakasta vedettyä, eikä maan alta kaivettua).

Pöytä syntyy nopeasti 24 ruuvia käyttämällä siten, että ensin ruuvikiinnityksellä 2 lavaa toinen toisiinsa kiinni vastatusten. Sitten eivät keikkaa. Ja sen jälkeen pöytälevy, joka koostuu kahdesta peräkkäisestä vanerilevystä, on kiinnitetty ruuvein läpi levyn kuormalavoihin kiinni.

Keskimmäinen kuormalevypari on vinottain (vinottaisuus ei kylläkään näy kuvassa, mutta näkyisi jos olisi 45-asteen kulmassa), jolloin jos joku työntää pöydän päästä pöytää kumoon pöydän pituussuunnassa, niin aika kovaa pitää työntää, ennen kuin jotain tapahtuu.




EDIT 19.5.2018:

Lisäpöytä tuli testattua, ja hyvin se toimi. Siinä pystyi samaan aikaan ruokailemaan 19 henkilöä. Ja oli meillä tietysti puutarhassa muutkin puutarhakalusteet käytössä, yhteensä vieraita oli 37 kpl ja hyvin mahduttiin.



torstai 10. toukokuuta 2018

Kuormalavoista suoja polttopuille

Nykyään on trendikästä rakentaa vanhoista lavoista esim. puutarhakalusteita. Mutta tällä kertaa tein säilytystilat polttopuille. Nyt polttopuupinot tulevat raja-aitaan kiinni. Tosin kahdeksan metrin turvaetäisyys asuintaloon ei siltikään vielä täyty, mutta tämän kauemmaksi puita ei voi omalla tontilla viedä. Muuten puupino on naapurin puolella, tai jos omalla tontilla haluaa 8 metrin etäisyyden taloon, niin pitäisi varmaan purkaa puolet talosta... :-)

Homma kävi aika helposti ja nopeasti. Sopivaa pientä puuhaa aurinkoiselle helatorstaille.

Tässä pienempi puuteline jo valmiina. Se koostuu neljästä tai viidestä osasta,
eli pitkän lavan puolikas pohjana, kaksi eurolavan puolikasta pystyssä ja 
pohjalavan puolikkaasta ylijäänyt "kolmio-osa" tulee kattotuoliksi, jonka
päälle tuli ylijäänyt rivipellin pala.

Laiton pohjalavan alle "vaihdettavat" laudan kappaleet, koska lauta vasten
betonikiviä on aina märkä, eikä välttämättä kauaa kestä. Paitsi tämä lauta on
ollut yllättävän kestävää, tämä on siis vuosimallia 1979 eli jo 39 vuotta vanhaa
lautaa, joka alun perin on ollut yhden taloyhtiön raja-aitana. Taloyhtiö uusi
raja-aidan, jolloin itse sain vanhat laudat mm. tellinkien rakentamiseen jne.
Lauta on painekyllästettyä, ja varmaankin saanut 1970-luvulla kovat myrkyt,
koska on edelleenkin kovaa, eikä ole lahonnut yhtään.

Tässä nousee suuremman puutelineen pystytuet eurolavan puolikkaista,
joka onkin erittäin kestävä komponentti, eli kestää käytännössä mitä vaan.
Ei ainakaan tämä rakennelma sorru lumen painosta.

Yhteen looshiin tulee siis 4 puuosaa. Pohjalavaksi jonkun pitkän lavan
puolikas, 2 eurolavan puolikasta pystyyn (ylijääneet osat meni polttopuiksi),
ja pohjalavan ylijäämä osa toimii kolmion mallisena kattotuolina. Tuohon
sitten vaan kattopelti päälle ja osat kiinni toisiinsa kulmista kulmaraudoilla.

Ja valmista tuli. Pitkän telineen päässä 200-litrainen sadevesisaavi, jossa hana
pohjassa. Yhteensä näihin puutelineisiin mahtuu 6 pinomottia puolen metrin
klapia. Eli meillä sellainen yhden talven polttopuun tarve.

EDIT 11.5.2018 klo 21:45,
Polttopuu suoja nyt testattu. Hyvin toimii!



keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Huhtikuun sähkönkulutus

Nyt päättynyt huhtikuu oli jo viides huhtikuu, jolta on olemassa kerättyä kulutustietoa. Tällä kertaa tuli uusi alarajaennätys tälle huhtikuulle, sillä nyt sähköä kului 595,17 kWh. Graafisesti kulutus näyttää tältä:

Kuukausittaiset sähkönkulutukset alkaen tammikuusta 2014.

Päiväkohtainen ostosähkön määrä huhtikuussa 2018 oli yhteensä 595,2 kWh.

Numeromuodossa viiden vuoden kulutuslukemat näyttävät vuoden 4 ekan kuukauden osalta tältä, jos kWh-kulutuslukemat kerää matriisina taulukkoon, ja laskee jokaisen vuoden 4 ekaa kuukautta yhteen:

2014 2015 2016 2017 2018
tammi 1572,6 1629,6 2767,2 1559,9 1146,6
helmi 713,6 1709,0 1263,6 1049,5 1269,8
maalis 1311,3 1446,0 985,9 1137,0 1022,1
huhti 886,8 1179,0 750,0 1099,3 595,2
YHT 4484,2 5963,6 5766,6 4845,7 4033,6

Mistä nyt sitten johtuu sähkönkulutuksen suotuisa kehitys?

Yksi syy on lämpimän käyttöveden lämpötilan alentaminen. Käyttöveden lämpötilaksi on nyt säädetty +47C. Viime vuonna se oli vielä +50C ja toissa vuonna +55C. Myös vettä ja lämmintä vettä kului huhtikuussa 2018 vähemmän mitä ennen. Huhtikuussa 2015 veden kokonaiskulutus oli 89,5 litraa per hlö per vrk, ja vastaavat luvut vuosina 2016, 2017 ja 2018 olivat 100,2 ja 100,2 (sattumalta ihan sama luku kahteen kertaan) ja nyt päättyneen huhtikuun aikana kulutus oli 70,4 litraa per henkilö per vuorokausi.

Vedenkulutus per henkilö on vuoden 2018 huhtikuun osalta laskettu 4 henkilön mukaan (kuten aikaisempinakin vuosina), mutta oikeasti meitä on ollut talossa läsnä tammikuun alusta lukien vain 3 henkilöä arkipäivisin, kun meidän perheen nuorimies lähti armeijaan. Eli arkipäivisin vettä kuluu varmaan aiempia vuosia vähemmän, mutta viikonloppuisin saattaa kulua aikaisempia vuosia enemmänkin, sillä aina kun poika tulee viikonlopuksi kotiin, niin täällä näyttää olevan yleensä noin 10 muutakin poikaa, jotka näköjään tykkäävät saunoa ahkerasti (ennen kuin lähtevät myöhemmin illalla jonnekin baarikierrokselle). No onhan meillä hyvän kokoiset saunatilat, että ei sen puoleen. Mutta nyt vasta ekan kerran huhtikuussa huomasin, että veden kulutus on ilmeisesti vähän pienempi, mitä se on ollut aikaisemmin vastaavana ajankohtana.

Lämpimän veden kulutuksen pieneneminen näkyy lämpöpumpun käyntiaikojen pienenemisenä. Jos ynnään yhteen viimeisen 4 viikon käyntiajat (jotka näkyy ja läytyy lämpöpumpun logitiedoissa), niin tänä vuonna lämpöpumppu on käynyt viimeisen 4 viikon aikana yhteensä 62 tuntia. Viime vuonna vastaava tuntimäärä oli 74 ja sitä edellisenä vuonna 2016 tunteja tuli 82 kpl. Lämpimän käyttöveden määrä on siis pienentynyt, tai sitten tuntimäärän pieneneminen johtuu käyttöveden lämpötilan alentamisesta - tai sitten lopputulema johtuu näistä molemmista asioista.

Joka tapauksessa kaikki nämä tunnit ovat menneet lämpimän käyttöveden tekemiseen, sillä lattialämmityksen kiertovesipumppu on otettu pois päältä yleensä jo helmi-maaliskuussa. Eli siitä eteenpäin koko talon lämmityksestä vastaa olohuoneen takka, jota poltellaan pari-kolme kertaa viikossa. Niin ja keväällä aurinkoisina päivinä auringon paiste antaa lämpöä niin, että takan käytössä voi välillä pitää aika pitkiäkin taukoja. Takkaa kyllä tykätään polttaa iltaisin aina jos sinne vaan voi puita laittaa niin, ettei tule sisällä liian kuuma.