tiistai 27. joulukuuta 2011

Arkkitehtia tapaamassa, lopulliset suunnitelmat nyt tehty

Tänään käytiin arkkitehdin kanssa asiat vielä kerran läpi savupiipusta sokkeliin, tai itse asiassa juurikin toiseen suuntaan kellarikerroksesta alkaen. Aikaa kului 2,5 tuntia, mutta saatiin kaikki valmiiksi. Ellei sitten esim. rakennussuunnittelija, Vantaan rakennusvalvonta tai paloviranomainen vaadi muutoksia tehtäväksi. Toivotaan, että muutosvaatimuksia ei tulisi. Suurin riski lienee kellari, että lasketaanko siellä olevista tiloista jotain mukaan rakennusoikeuden sallimiin neliöihin. Jos näin käy, sitten suunnitelmat menevät aikalailla uusiksi. Nyt oletus on, että kellarissa olevat tilat (takkahuone, sauna, kylppäri, kodinhoitohuone, tekninen tila ja klapivarasto) eivät rakennusoikeutta syö.

Etelään tulee 2-kerroksinen terassi, jonka alaosa lasitetaan parvekelaseilla. Sen alle päätettiin kaivaa varastotila. Terassin alle olisi mahtunut ryömimään, mutta nyt sinne pääsee kellarin ovelle tulevasta oviaukosta ihan kävellenkin. Seinät tehdään harkoista. Joku halpa harkko riittää varaston seiniksi. Itse talo tehdään 380 milliä paksuista lämpöharkoista (siis se ylin osa kellarista, sinne pohjalle ei lämpöharkkoja tarvita).

Pienellä tontilla kaikki mahdollinen varastotila pitää käyttää hyödyksi, koska autotallia tai varastorakennusta ei tontille mahdu. Eikä oikein mahdu nykyisen kokoinen terassikaan, etäisyys naapurin talosta on noin 6 metriä. Palomääräysten mukainen etäisyys pitäisi olla 8 metriä, mutta jos on umpinainen seinä ilman ikkunoita, sitten etäisyys tiettävästi voi olla pienempikin. Meidän talon (tai siis terassin) seinä ei mikään umpinainen ole, mutta onneksi naapurilla on umpinainen pääty.

Talon sisään sisäportaiden alle tulee naapurihuoneista (klapivarastosta ja takkahuoneesta) varastotilat, joten yhtään ns. hukkaneliötä kellariin ei jää. Portaista tulee umpinaiset, koska muuten mäyräkoiramme Ronja ei uskalla portaissa kulkea, vaan se pitäisi aina kantaa. Yläkertaan portaat ovat reunoilta avonaiset, mutta askelmien nousut ovat yläkertaankin ummessa. Sitten ei koira pelkää.

Kellariin oli ja on tarkoitus laittaa vesikiertoinen lattialämmitys puukattilasta. Ilmeisesti sama systeemi kannattaa ulottaa myös keskikerroksen lattiaan, koska se tehdään ontelolaatoista, jotka ovat raskaita, ja joilla lämmönvarauskyky on suuri. Tämä myös varmistaa sen, että kirjastohuone pysyy lämpimänä.

Jonkinlainen ongelma on vielä yläkerran makuuhuoneiden lämmitys. Mikäli sisäovet pidetään kiinni, talon päälämmön lähde eli takan lämpö ei sinne yllä. Ilma ei suljetun sisäoven läpi kulje, ja ovia voidaan joutua koiran takia pitämään kiinni. Yksi ratkaisu voisi olla ilmastoinnin suunnittelu niin, että jokaisessa makuuhuoneessa on imu, mutta ei tuloa. Silloin korvausilma tulee välioven alta, ja lämmönkulku pitäisi olla parempi? Vaihtuuhan koneellisessa ilmastoinnissa huoneen sisäilma kerran 2 tunnissa. Lisäksi jokaiseen makuuhuoneeseen tulee ilmalämpöpumppu. Se takaa kuumilla kesähelteillä riittävän viileyden. Kesän jälkeen lisälämpöäkin saadaan tehtyä pitkälle syksyyn. Talven kovissa pakkasissa ilmalämpöpumppu ei kuitenkaan enää toimi, koska sen paras hyötysuhde lienee siinä +7C paikkeilla.

Talvella takan lisäksi lämmitys tapahtuu suoralla sähkölämmityksellä ja lämmin käyttövesi lämpeää myös aurinkokeräimillä, joita pitää kokeilla ihan huvin ja urheilun vuoksi. Aloituspaketit maksavat muutaman tonnin. Aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput asennetaan kuitenkin vähän myöhemmin, kun on muutama vuosi ensin asuttu. Näin saan vertailutietoa lämmityskustannuksista sekä kotitalousvähennyksen asennustyöstä. Kotitalousvähennystä ei saa vielä talon rakennusvaiheessa, vaan sitä voi käyttää vasta myöhempinä vuosina. Sikäli kun sitä nyt veromuutosten jälkeen jää vielä jäljelle. Ilmalämpöpumppujen ulkopuoliset osat saatiin suunniteltua yläterassille makuuhuoneen ikkunan alle, sekä master-bedroomin pikkuterassin alle niin, että ne eivät näy julkisivussa lainkaan.

Keskikerroksessa poistettiin pari porrasaskelmaa katetulle terassille, jolloin katettu/lasitettu terassi
on samassa tasossa kuin olohuoneen lattia. Samalla terassin lattia nousi, ja se mahdollisti kylmän varastotilan terassin lattian alle. Terassin kautta tulee leveä kulkuväylä, jota pitkin kannattaa taloon muuttaessa kuljettaa suurimmat mööpelit taloon sisään.

Keittiön suunnittelusta on tehty jo kolme versiota, eikä ole varmuutta onko tämä kolmaskaan vielä lopullinen. Mutta sitä ehtii hiomaan sitten myöhemminkin.

Ikkunan pesun kannalta ongelmallisin on korkean olohuoneen yläosassa oleva 8-kulmainen pikkuikkuna. Omasta mielestäni sitä ei olisi tarvittu välttämättä ollenkaan, mutta arkkitehti on sellaisen siihen piirtänyt, ja kyllä se kieltämättä näyttää siinä kohdassa aika hyvältä. Ikkunan peseminen vaatii kylläkin aika korkeat A-tikkaat tai jotkut muut viritelmät. Olen aina ihmetellyt, miten esim. asuntomessuille rakennetuissa taloissa ikkunat pestään, kun ikkunoita on korkean olohuoneen yläosa täynnä? Meidän talossa olohuoneen yläosan ikkunat (poislukien se 8-kulmainen pikkuikkuna) voi pestä yläkerran terassilta käsin. Ikkunat tehdään ulkoapäin avattaviksi ihan tästä syystä. Korkea olohuone ja sen rinnalla rappukäytävä yläkerrasta kellariin saakka laittavat myös ilman kiertoon, jolloin lämmitys takan avulla onnistuu tehokkaasti. Ja oman metsän puilla puulämmitys on meille edullisinta.

Yläkerrassa lasten makuuhuoneiden erisuuret pinta-alat ovat aiheuttaneet kiistaa, kun toinen lapsista saa hiukan isomman huoneen kuin toinen. Tälle ei kuitenkaan voida mitään, kun kantava seinä ei ole aivan keskellä taloa. Ja toisaalta - mitä järkeä on rakentaa useita täysin samankokoisia koppeja? Eri pinta-alat antavat erilaisia mahdollisuuksia. Jossain vaiheessa lapset myös muuttavat yksi kerrallaan kotoa pois.

Ilmanvaihtokone päätettiin laittaa yläpohjaan puhallusvillojen päälle rakennevalle lavalle. Värinä talon rakenteisiin estetään esim. kumianturoin. Näin IV-koneen ääni ei pitäisi kuulua asuinkerroksiin. Talon itäpäätyyn tulee luukku, josta on yläkerran terassilta käynti luukun kautta yläpohjatilaan. Katolle käynti tapahtuu etelän yläterassilta.

Katoksi olimme ajatelleen peltiä kattotiilen profiililla, mutta arkkitehti suositteli tai piti parempana ja halvempana Joutsenolaisen Metehe Oy:n (www.metehe.fi) määrämittaan tehtyjä kattopeltejä. Kuulemma moni talonrakentaja hakee niitä ihan omalla autollaan, ja ne pystyy latomaan annetuilla ohjeilla katolle helposti. Peltiseppää ei tarvita. OK - tehdään sitten näin - joten peltikatto muistuttaa konesaumattua peltiä.

Nyt ei muuta kuin lopulliset piirustukset tämän keskustelun pohjalta kuntoon ja rakennuslupaa hakemaan. Lupahakemus on tarkoitus jättää Vantaan rakennusvalvontaan tammi-helmikuun vaihteessa, jolloin rakentaminen pääsee alkuun maalis-huhtikuulla.

Arkkitehti Immo Teperi päivittää uudet kuvansa omille nettisivuilleen, tähän osoitteeseen:

http://fontus.pp.fi/rautio/

Tältä tontilla näytti 26.11.2011.
Isot kivet asetteli ojanpenkalle riviin kaivinkone urakoitsija Petri Sillanpää.

tiistai 20. joulukuuta 2011

Arkkitehtikuvien kolmas luonnos valmis



7.12.2011 arkkitehti Immo Teperi sai kolmannen version luonnoksista valmiiksi. Suunnittelulla ei ole pidetty kiirettä. Tonttikaupoista on nyt lähes vuosi, ja talon suunnitelmien on annettu muhia kaikessa rauhassa. Nyt alkaa kuitenkin loppurutistus. Katsomme kuvat vielä joulun jälkeisellä viikolla läpi, ja sitten tarkoitus on hakea rakennusluvat niin, että keväällä rakentaminen voisi alkaa heti, kun lumet sulavat. Jos tänä talvena lunta tulee.

Luonnoskuvat on nähtävillä linkissä: http://fontus.pp.fi/rautio/

Kuluneen vuoden aikana tontilta on tehty maaperätutkimus, jonka suoritti Geohorisontti Oy:n Osmo Ojanen www.geohorisontti.fi/. Hinta tutkimukselle oli 800 euroa sis. ALV ja siihen hintaan tuli kairaukset kaikista talon kulmapisteistä ja pohjatutkimus lausuntoineen. Tontilla on savea 8-9 metrin paksuudelta, ja sen alla on kova moreeni tai kallio. Paaluttamaan joutuu, vaikka kellari tehdäänkin. Mutta paalutus käy nykyaikana helposti Rautaruukin teräspaaluilla, ks mainosvideo: www.youtube.com/watch?v=8L1itXjKM5w. Teräspaalujen paalutuskone on suht kevyt, ja se voidaan laskea Hiabilla kellarikuopan pohjalle, jos vaan kuopan reuna on riittävän vahva. Tätä varten maan alta läytynyt vanha 5x7 metrin kokoinen betonisokkeli säilytetään. Nosturiauto voidaan ajaa sokkelin päälle.


Keväällä 2011 raivattiin talkoilla pajupusikko ja lahot koivut pois. Sitten tehtiin tontin ajoliittymä ajokelpoiseen kuntoon. Urakoitsijana toimi Petri Sillanpää Maanrakennus Sillanpää Oy:stä. Tontin edellisen omistajan Rakennusliike Henry Katajan toimesta tontille oli jo tuotu soraa lähes metrin paksuudelta. Tarkoitus oli ollut rakentaa 2-kerroksinen liikerakennus, johon arkkitehti Seppo Kokko oli jo piirtänyt kuvatkin valmiiksi. Liikerakennusta ei kuitenkaan koskaan tullut, ja nyt kun tontti meni myyntiin Henry Katajan konkurssi- ja kuolinpesän toimesta, niin nyt lähdetään taas uusilla suunnitelmilla liikkeelle, eli tehdään omakotitalo, jossa on kellari ja 2 asuinkerrosta. Asuinkerrosten rakennusoikeus on 179 m2. Kellari suunnitellaan niin, että se ei rakennusoikeutta syö.

Maanrakennusurakoitsija Sillanpää kauhoi tontin keskeltä talolle alustavan kuopan ja teki sillä soralla tontille liittymän. Uutta soraa ei tätä varten tarvinnut tuoda lainkaan. Lisäksi isot irtokivet urakoitsija laittoi siistiin riviin tontin avo-ojan reunalle. Päivän hommalle hintaa tuli 836,40 euroa sis. ALV ja minusta liittymän teko, tontin tasoitus yms. työt tontilla oli tehty niin hyvin mitä vaan on mahdollista. Olin todella tyytyväinen. Sama maanrakennusurakoitsija tulee keväällä jatkamaan hommia, ja sitten kuoppaa syvennetään kunnolla siihen tulevaa kellaria varten.

Koska tontin pinta-ala on vain 595 neliötä ja koska naapurin rakennus on takarajassa kiinni, tontille ei mahdu enää erillistä talousrakennusta niin, että täyttyisi 8 metrin paloturvallisuusrajat tai 4 metrin rakennusrajaetäisyys tontin rajalle asti. Tästä syystä varaston virkaa tekemään on hankittu 6 metrin merikontti, joka saa palvella ainakin rakentamisen ajan. Uuden tai siis yhden merimatkan tehneen kontin hinta Helsingin Konttikeskus Oy:n kautta oli 3456,30 euroa sis. ALV paikalle tuotuna Vantaan Rekolaan. (www.konttikeskus.fi/) Aluksi oli tarkoitus hommata ihan vaan käytetty kontti, mutta koska voi käydä niinkin, että kontti saa jäädä pihaan varastoksi vielä rakentamisen jälkeenkin, niin päädyin uuteen konttiin. Hinta oli reilun tonnin kalliimpi mitä käytetty kontti olisi maksanut, mutta onpahan kontti nyt nätin näköinen ja ovet toimii hyvin. Kontin ostaminen kuitenkin lienee aina fiksuinta, koska vuokraaminen maksaa liki satasen kuussa, ja myydessä kontista saa kuulemma aina saman rahan kuin ostaessa on itsekin maksanut. Sama tuntuu pätevän myös rekisteristä poistettuun asuntovaunuun, josta on jo tullut ostotarjouksia, vaikka en voi nykyistä vaunua vielä myydä, kun talon rakentaminen ei ole vielä alkanutkaan.

Tällä hetkellä on menossa katon rakennus kontin päälle, jolloin molemmin puolin tulee metriset räystäät, ja tontin raivaamisesta saadut polttopuut on tarkoitus pinota kontin ulkolaidalle siistiin pinoon räystään alle. Näin tontille saadaan enempi tilaa sitten, kun rakentaminen kohta alkaa. Risut on viety omalta tontilta omaan metsään aina, kun sillä suunnalla on käyty. 5x7 metrin pressu kontin kattomateriaaliksi maksoi 17,90 ja 15 kiloa nauloja (suurin osa riittää myös talon rakentamiseen) maksoi 29,23 euroa. Omista puista rakennettuna hintaa kontin katolle tuli täten yhteensä vajaat 50 euroa, jos omalle työlle ja omista puista sahatuille pattingeille ja laudoille ei mitään hintaa laske.

Mutta tässä vaiheessa on nyt aika valmistautua ja hiljentyä joulun viettoon.

Kuvia projektin tähän astisista vaiheista kotisivuillani, tässä linkissä: www.taloverkot.fi/mika.rautio/taloprojekti.html

Kuva tontilta 12.11.2011 (klikkaa kuvasta isommaksi)