keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Vuosi asuttu

Nyt syyskuun päättyessä tuli ensimmäinen asumisvuosi täyteen. Itse asiassa tuli jo muutama aiemminkin, koska tarkka muuttopäivä oli lauantai 27.9.2014. Silloinkin muuttopäivänä aurinko paistoi, ja talossa oli vielä tellinkit ympärillä:

Lauantai 27.09.2014. Muuttopäivä ja aurinko paistoi. Talossa tellinkit ja katettu terassi aidattu kuormalavoilla.
Sama paikka vuotta myöhemmin 30.09.2015. Alaterassi on valmis. Ympärille tulee vielä kukkapenkki, joka on kesken.

 Tässä vielä muutama muuttokuva vuoden takaa:

Olohuone lauantaina 27.9.2014.


Minä ja pikkusiskoni 27.9.2014. Muuttopuuhissa ruokatauko.
 
Taukoa muuttopuuhissa.

Uuteen taloon uusi sohva.





































Miten on ensimmäinen vuosi mennyt? Ihan mukavasti!

Mitä tehtäisiin toisin, jos talo rakennettaisiin nyt? Vissiin ei tehtäisi mitään eri tavalla. Talo on toiminnallinen, ja ollaan täysin tyytyväisiä lopputulokseen. Tai jos talossa on jotain vikaa - ei olla itse huomattu sitä.

Rakentamisen kiireet loppuivat myös vuosi sitten, eli heti kun pääsee muuttamaan, tuntuu että enää ei ole mihinkään kiire... Rakennuslupaa riittää vuoteen 2017 asti, ja sitä ennen on kuitenkin tarkoitus pitää muuttotarkastus.

Tällä hetkellä tilanne rakentamisessa sellainen, että pihahommat ja kellari ovat kesken, ja niitä tässä nyt sitten nyherretään pikkuhiljaa.

maanantai 28. syyskuuta 2015

Maalin rapsuttelua...

Merikontin seinään tulee samat vuorilaudat mitä talossakin on, ja vuorilautoihin laitan vielä koristeikkunat eli valeikkunat. Sain jo ostettua yhdet vanhat ikkunat varsin edullisesti. Joku oli nimittäin maalannut ne pilalle, ja muovipintainen ei-hengittävä maali oli alkanut hilseilemään.

Vanhat ikkunat on nyt takkahuoneessa eli harrastehuoneessa kellarissa, eli nyt harrastehuonekin on ensimmäistä kertaa siinä käyttötarkoituksessa, mihin se on alun perin suunniteltukin.

Tältä ikkunat näyttävät. Olen jo poistanut metalliosat.
Muovilta tuntuva maali ei oikein puupinnassa pysy, ja irtoaa metallilastalla aika helposti...


Alkuperäinen pohjamaali on tarttunut puuhun hyvin - niissä kohdin missä pohjamaalia on.
Väärä maali lahottaa puun. Tämä vaurio ei onneksi tule näkyvälle puolelle.

Maalipinta poistettu. Tässä kohtaa jätin pokan kuivumaan. Sitten hionta ja uudelleen maalaus.
 

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Lämmityskausi alkoi taas...

Viimeksi meillä oli olohuoneen isossa takassa tuli 3 viikkoa sitten, eli 7.9.2015 kirjoittelin, että lämmityskausi alkoi:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/09/lammityskausi-alkoi.html

Nyt laitoin uudestaan takkaan tulet, sillä yöllä lämpötila oli käynyt alimmillaan +1C:ssä, ja aamulla oli vähän kostean nihkeää sisälläkin, ainakin oman nenän perusteella.

Ensimmäinen kylmä yö takana. Ulkolämpötila käväisi lähellä nollaa.

Kun ulkolämpötila oli nollan tuntumassa, myös sisällä lämpötila laski parisen astetta. Ja sehän tuntuu tietysti näin ensi alkuun hirvittävän kylmältä, kun on koko kesän tottunut siihen, että lämpötila sisällä on 23-24C välimaastossa. Mikä tietysti on vähän yli normaalin.

Toisen kerran takassa tuli 27.9.2015.

Korvausilman saamiseksi piti vaatehenkarilla pöngätä ovi raolleen.

Tällä kertaa "kylmän" takan sytyttäminen ei tahtonut oikein sujua, käytin kyllä sytyttäessä IV-koneen takkatoimintoa, ja takka syttyi. Mutta kun takkatoiminnossa oleva 15 minuutin ajastus meni umpeen, takka alkoi uudelleen hiipua ja tuli savut sisälle. Sitten piti oikein pöngätä takan odeustalla oleva olohuoneen pariovi raolleen, jotta sain alipaineen sisältä pois. Sen jälkeen takka virkosi, ja paloi loppuun ihan normaalisti.

perjantai 25. syyskuuta 2015

Lämmönlähde löytyi?

Parisen kuukautta sitten ihmettelin mistä voi johtua, että kylmänkin kesäyön jälkeen talossa voi sisälämpötila olla aamullakin reippaasti yli 20C asteen, vaikka aurinko ei olisi paistanut moneen päivään. Nuo ihmettelyt löytyy tästä linkistä:

http://talo-rautio.kotivertailu.fi/2015/07/23/mista-sita-lampoa-oikein-tulee/

Nyt kun laitoin Wainu -valvontajärjestelmän yhden mittauskiekoista tiilipiipun viereen keskikerroksessa, niin ainakin yksi lämmönlähde taitaa olla saunomisesta ja puukiukaasta peräisin oleva hukkalämpö. Mittausanturi eli jääkiekolta näyttävä laite on tiilipiipun edessä olevan vitriinin päällä:

Wainu -valvontajärjestelmän "jääkiekko" vitriinin kulmalla. Takana tiilipiippu.

Itse löylyhuone sijaitsee kellarissa ihan "peräkulmalla", eikä lämpö kulje huonetiloista toiseen muuta kuin kellarissa ihan viereisiin huoneisiin, mutta talon kaikkien kolmen kerroksen läpi katolle nouseva tiilipiippu kyllä lämpenee ja lämmittää ilmeisestikin aika tavalla.

Tavallisesti kun saunotaan, niin 300 kiloisen Aurinkokiukaan lämmittämiseen tarvitaan pari pesällistä eli noin 20 kg kuusipuuta (rakentamisesta ylijäänyttä laudan pätkää), ja pari pesällistä kestää palaa noin tunnin verran. Sen jälkeen saunan lämpötila on noin 85-90 astetta. Ja lämpöä riittää hyvin seuraavat pari tuntia, vaikka puita ei enää lisäisikään.

Nyt huomasin, että tämä nostaa myös tiilipiipun lämpötilaa 8-9 astetta, eli jos saunan ihan kunnolla lämmittää - sen seurauksena tiilipiipun lämpötila nousee 31C asteeseen asti keskimmäisen kerroksen, eli korkean olohuoneen alimman kerroksen kohdalla. Ja jos korkeaan olohuoneeseen tuodaan tai tulee lämpöä, niin siitä se lämpö sitten jo leviääkin koko taloon. Tältä siis näyttää tiilipiipun lämpötilavaihtelut tällä viikolla:


Tiilipiipun lämpötilavaihtelut keskikerroksen kohdalla aikavälillä 22.9 - 26.9.2015. Alkuosa käppärästä 20-22.9 on mitattu työhuoneen kirjoituspöydältä.
Tässä käyrässä alkupään arvot vasemmalla 22. syyskuuta asti ovat työhuoneen pöydältä. Silloin siirsin kiekon tiilipiipun edessä olevan vitriinikaapin päälle, ja siihen tallentui heti ensimmäinen lämpötilapiikki, kun joskus suihkussa käydessäkin on ollut tapana polttaa pesällinen puita. Ja silloin piipun lämpötila nousi heti 28C asteeseen. Siitä se sitten tasaisesti laski parissa päivässä 21C asteeseen, jonka jälkeen taas poltettiin pesällinen puista ja lämpötila nousi 27,C asteeseen (toinen lämpötilapiikki). Nyt eilen sauna lämmitettiin ihan kunnolla lämpöiseksi. Sen jälkeen tiilipiipun lämpötila oli 31C eilen klo 21:00 aikaan - ja nyt seuraavana aamuna eli tänään aamulla piipun lämpötila on yhä edelleen noin 27C. Eli lämpöä vapautuu huoneilmaan vielä pitkään tämän jälkeenkin... Ja nykyajan talot kun eivät kovin paljon lämmitystä edes tarvitse...

Toinen mittauskiekko on ollut samaan aikaan tiilipiipusta katsottuna 3,7 metrin etäisyydellä (mittasin just äsken) olohuoneen ison takan reunuksella, ja siinä kohtaa oli äsken tällaiset lämpötilat:

Olohuoneen lämpötilat 26.9. aamulla klo 9:15. Takka oli päällä viimeksi ja tänä syksynä ainoan kerran maanantaina 7.9.2015 eli vajaa kolme viikkoa sitten.

Takan reunuksella oleva musta kiekko on rekisteröinyt lämpötilaa ja ilmankosteutta näin:


Olohuoneen lämpötilat ja kosteudet viimeisen viikon ajalta. Lämpötilan vaihteluväli on 21,5C -> 23,9C ja kosteusarvot ovat vaihdelleet 44-55%:n välillä.
Samaan aikaan lämpötilat ja kosteudet ulkona tällä viikolla. Parina viimeisenä yönä lämpötila on pudonnut +5C tasolle, ja päivisin ulkolämpötila nousee enää +17C asteeseen. Ulkolämpötila ei enää paljon sisäilmaa lämmitä...

Tiilipiippu on tunnetusti vanha ja hyvä keksintö. Meillä 2-hormisen tiilipiipun massa on 5700 kg, ja pituus 3 kerroksen läpi noin 11 metriä. Lisää tietoa tiilen ominaisuuksista löytyy esim. täältä:

http://www.tiili-info.fi/takat-ja-piiput/piippu-edut/

Ja vielä täsmällisempää numerodataa löytyy mm. täältä:

http://broby.dy.fi/varaaja

Nyt siis jos tiilipiipun massa on 5700 kg, ja kun tiilen lämmönvarauskyky on 0,82 kJ/kg x C ja vedellä vastaavasti 4,2 kJ/kg x C, niin 5700 kg painava tiilipiippu kykenee varaamaan lämpöä yhtä tehokkaasti kuin 1100 litrainen vesivaraaja. Sen varauskyky on 1100kg x 4,2 kJ/kg = 4620 kJ ja 5700 kiloisen tiilipiipun varauskyky on 5700kg x 0,82kJ&kg = 4674 kJ.

Nyt kuitenkin uskoisin, että "syyllinen" suht korkeisiin huonelämpötiloihin olisi löytynyt, sillä sähkölämmitys meillä on edelleenkin kokonaan pois päältä (vesikiertoisen lattialämmityksen pumppu on edelleenkin pois päältä, on ollut jo koko kesän).

Olohuoneen iso takka on lämmitystarkoituksessa ollut käytössä vain kerran, mutta tiilipiippu on ilmeisesti se, joka ottaa kiukaasta lähtevät hukkalämmöt talteen ja luovuttaa ne sitten huoneilmaan tasaisesti ja useamman päivän ajan.

Tästä syystä (tiilipiippua ei kannata lämmittää kesän huippuhelteillä, jos talossa on samaa aikaan myös jäähdytyslaitteet), niin meillä on kiukaana Aurinkokiukaan Duo 250 -mallinen kiuas. Sen voi puun lisäksi lämmittää halutessaan myös sähköllä. Silloin tiilipiippu ei lämpene ollenkaan. Ja löylyhuoneessa on vielä ikkuna, jonka voi tarvittaessa avata saunomisen jälkeen, jolloin edes löylyhuoneen jälkilämpöä ei ole pakko päästää kellaritiloihin, jos ei halua. Tai jos kesällä on muutenkin kuuma.

maanantai 21. syyskuuta 2015

As Oy:n osakekirjojen saanti kestää yli 6kk?

Aikoinaan, kun alettiin rakentamaan ja löytyi meille sopiva tontti, niin tieto ostotarjouksen hyväksymisestä tuli 31.12.2010. Siitä tulee nyt 3kk päästä kuluneeksi 5 vuotta. Tontin myyjänä oli Rakennusliike Henry Kataja Oy:n konkurssi ja kuolinpesä.

Rakennusliike Henry Kataja Oy kasvoi aikoinaan yhdeksi pääkaupunkiseudun merkittävistä keskisuurista rakennusliikkeistä. Katajan konsepti oli rakentaa tavallisia koteja tavallisille ihmisille. Näitä valmistuikin 23 vuoden aikana noin viisituhatta, muun muassa Rakentamisen Ruusulla palkittu Puotilan Pehtoori.

2008 kuitenkin maailma muuttui äkisti - niin kuin edellisen blogipäivitykseni käppyröistä varsin selvästi näkyy, ja sen seurauksena kaatui myös Henry Katajan yritys, jonka tarkoituksena oli ollut rakentaa meillä nyt olevalle tontille liikerakennus. Sitä varten oli arkkitehtitoimisto Seppo Kokko Oy Tikkurilasta jo piirtänyt hienot suunnitelmatkin.

Kun ostimme tontin, se oli vielä tuosta aiemmasta historiastaan johtuen KOy -muotoinen. Muutimme KOy:n AsOy:ksi, koska se oli helpompi ja halvempi toimenpide, kuin KOy:n kuolettaminen. Lisäksi AsOy:t ovat itselleni tuttuja oman työni puolesta ihan noin muutenkin.

Rakentaminen ei ole tapahtunut pelkästään omasta puusta ja omalla rahalla, vaan siihen on käytetty ja tarvittu myös pankkilainaa. Tonttikaupassa saatu KOy:n osakekirja on ollut koko ajan pankissa lainojen vakuutena, ja siitä on tullut omat lisämutkat matkaan. Siis uusia osakekirjoja ei saa, jos ei toimita Gemaltolle (entinen Suomen pankin setelipaino) vanhoja osakekirjoja tuhottavaksi. Pankki taas ei halua heillä olevasta osakekirjasta luopua, koska se on heillä lainan vakuutena. Nyt Gemalto kuitenkin jousti sen verran, että pankin hallussa olevaa vanhaa osakekirjaa ei tarvitsekaan heille toimittaa, ja AsOy:n osakekirjojen hakemus saatiin vireille 30.3.2015 Gemaltolle toimitetulle hakemuksella. Sitten kun uudet osakekirjat ovat valmiit, Gemalto toimittaa ne suoraan pankille lainojen vakuudeksi, jolloin vältytään sellaiselta riskiltä että AsOy:n omistaja hakisikin (vilpillisesti) uutta lainaa jostain uudesta pankista, jolloin vanhassa pankissa olevat vanhat lainat jäisivät kokonaan ilman vakuuspapereita.

Nyt puoli vuotta tämän jälkeen Gemaltosta tulee pieni korjauskehotus, joten siitä päätellen asia on siellä päässä saatu työn alle.

Ei tällä asialla ole kellekään yhtään mitään merkitystä, onhan meillä koko ajan ollut KOy -muotoinen osakekirja, ja se on kelvannut pankille lainan vakuudeksi. Mutta ihmettelen silti prosessin kestoa ja käsittelyaikojen pituutta. Jos nyt on lama, eikä rakenneta, ja uusia yrityksiä perustetaan vähemmän kuin ennen, niin kuinka pitkiksi käsittelyajat venyvät sitten, jos tämä lama joskus loppuu? Toki, jos Gemalto on niin kuin Alko Oy, että kilpailijoita ei ole, niin eipä kait sillä sitten ole mitään merkitystä heillekään, jos asiakas joutuu pienen tovin odottelemaan.

Osakirjatilaukseen liittyvän korjauspyynnön päiväys on 17.9.2015.


Osakekirjatilaus on tullut vireille Gemaltossa 30.03.2015 - tässä paperin päiväyksen mukaan.

Rakennusteollisuuden kuviopankki

Joskus on mukava pysähtyä katsomaan miten meillä Suomessa menee, ja rakentaako kukaan hullu enää tällaisina aikoina esim. omakotitaloja? Rakennusteollisuuden kuviopankista tästä linkistä...

https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Kuviopankki/

...löytyy monia mielenkiintoisia graafeja mm. tällaisia:


Kaavion perusteella vuonna 2009 kerrostalorakentamisen suosio kasvoi - samalla kun omakotirakentamisen suosio alkoi vääjäämättä hiipua. Aloituksia on enää 6283 kpl - mikä on vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla eli 15v aikajänteellä. Tässä lienee taustalla se, että Lehman Brothers meni konkurssiin 15.9.2008 ja siitä alkoi lama, josta ei ole Suomessa toivuttu vieläkään. Muualla maailmassa talous kasvaa kyllä.

Tässä sama asia toisella tavalla katsottuna - 2010 jälkeen omakotitaloja on rakennettu samaan tahtiin kuin 1900-luvun alussa. Toki pitää huomata, että esim. toiseksi eka pylväs on 20v välillä 1921-1939. Vuoden 2010 pylväässä on vain 5 vuotta. Mutta kuitenkin - nykyään omakotitalo alkaa olla kohta keräilyharvinaisuus. Niitä valmistetaan enää niin vähän. Tämän graafin voi tosin nähdä niinkin, että 1990-luvun laman jälkeen Suomessa ei ole enää rakennettu oikein mitään, ei ainakaan entiseen tahtiin. Sadan vuoden vertailussa pitänee muistaa sekin, että 1900 luvun alussa meitä suomalaisia oli vain noin 3 miljoonaa (ja niistäkin moni lähti Amerikkaan). Nyt Suomen väkiluku on 5,5 miljoonaa.

Syy miksei enää rakenneta näkyy tästä. Jos myynnissä on valtavat määrät valmiita asuntoja, jotka eivät mene kaupaksi - niin miksi ihmeessä pitäisi rakentaa lisää? Toki muutos voi olla aivan lähellä, sillä tällä vauhdilla Suomessa on kohta niin paljon pakolaisia, että nyt kohta kaikki syrjäseutujen vanhat kansakoulut, vanhat juna-asemat ja muutkin autiotalot saavat kohta asukkaita.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Pikkutarvikkeissa isoja hintaeroja!

Kellarissa on nyt menossa kattopaneelien asennus, ja ontelolaattaa pitää propata ruoteet kiinni, johon sitten alasvetojen kanssa tulee paneelikatto. Kakkos-kakkosten eli 50x50mm kiinnittämiseen tarvittavat proput ostettiin Võrun K-raudasta Etelä-Virossa. Sadan kappaleen paketille hintaa tuli 17,11 euroa, niin kuin kassakuitista näkyy (kassakuitilla neljänneksi ylin hinta, joka näkyy ihan ruuvin yläpuolella):

Kuvassa näkyvä naulaustulppa eli proppu eli viroksi "naeltüübel" kooltaan 8mm x 100mm maksaa Virossa 17,11€ per paketti, jossa niitä on 100 kpl.









Nämä loppuivat kuitenkin pikkuisen kesken, ja kävin sitten etsimässä samanlaisia lisää Vantaalta K-rauta 75:stä. Siellä näitä oli myynnissä 40 kpl rasioissa, ja rasian hinta oli 39,60€ (ulkomuistista - voi heittää muutamalla sentillä). Pyöreästi kappalehinta oli kuitenkin euron paikkeilla, ja pientarvike pussukoissa vielä paljon enemmän, jos pussukan sisältö oli luokkaa alle 10 kpl.

En sitten ostanut näitä K-raudasta, vaan ajelin muutaman kilometrin eteenpäin Biltemaan, jossa 12 kpl pientarvikerasia maksoi 4,99€ per rasia, jossa niitä oli 12 kpl.


12 kpl naulatulppia kooltaan 8mm/100mm maksoi Vantaan Biltemassa 4,99€ per rasia, eli 0,42€/kpl.

Rautakaupat ovat näissä ns. "pikkutarvikkeissa" selvästi siirtymässä aina vaan pienempiin pakkauskokoihin, ja entisaikojen tyyliin 10 kg tai tuhannen kappaleen ruuvi- tai naulapakkauksia on aina vaan vaikeampi löytää hyllyistä.

Jos haluaa kiinnittää pari taulua, niin eihän sillä ole yhtään mitään merkitystä, maksaako yksi proppu euron vai 0,42€ vai 0,17€, mutta kokonaisessa talossa näitä tietysti tarvitaan aika monta. Jolloin kun prosentuaalinen hintaero on noin suurta, niin nämäkin tarvikkeet kannattaa hakea ihan vaikka Virosta asti, jossa myyntipakkaukset ovat suuria ja yksikköhinnat kohdillaan.

lauantai 19. syyskuuta 2015

Kostea kausi alkoi

Alun perin hankin lämpötila- ja kosteusloggerin siksi, että saisi seurattua yläpohjan kosteutta ja kastepistettä, erityisesti syksyn kosteilla ilmoilla. Ensin asensin Klimalogger -järjestelmän, jota myy ainakin Suomen Lämpömittari Oy, linkki heidän omille nettisivuilleen tässä:

http://www.suomenlampomittari.fi/

Sitten vähän myöhemmin rinnalle tuli vielä koekäyttöön kotimainen Wainu -järjestelmä, josta lisätietoa tässä linkissä:

http://www.wainu.fi/

Wainussa on parempi grafiikka - ja sitä ei tarvitse erikseen nettiin latailla, vaan käppyrät latautuvat sinne itsestään. Nyt viime päivinä, kun aurinko ei ole enää päivällä paistanut niin paljon, niin  ulkoseinällä olevan anturin mukaan kostea kausi näyttää alkaneen, eli ilman kosteus on lähes aina noin 100%:

Ulkoilman kosteus on viime päivinä ollut lähes koko ajan 100%
Miltä tilanne näyttää näissä olosuhteissa sitten yläpohjassa? Meilläkin on yläpohjassa nykyajan pientaloille tyypillisenä U-arvona 0,09, joka tarkoittaa noin puolen metrin paksuudelta puhallusvillaa.

Aiemmin näin paksuja villakerroksia yläpohjaan ei puhallettu, ja silloin lämpöhäviöt ja hyvä tuuletus estivät sen, että yläpohjassa kosteus ei tiivistynyt, eikä mikrobikasvustoja lähtenyt muodostumaan.

Nykypäivä tilanne näyttää olevan yläpohjassa aika täpärällä. Klimalogger laskee myös kastepisteen, ja näissä kosteuksissa se ei ole enää kovin kaukana toteutuneesta lämpötilasta:

Alimmalla rivillä oikean sarakkeen Dewpoint eli kastepiste saavutetaan noin 12C lämpötilassa. Lämpötila on ollut samaan aikaan 15C, eli marginaalia on vielä kolmen Celsius-asteen verran.












Jos tilanne jatkuu läpi syksyn tällaisena, niin ei ole mitään hätää. Kaikki ilmassa oleva kosteus "mahtuu" ilmamassan sisään, eikä se ala tiivistymään aamukasteen tavoin pintoihin, esim. peltikaton alla oleviin ruoteisiin, josta se sitten tipottelisi villojen päälle.

Meillä yläpohjassa menee myös tiilipiippu, joka jokaisen saunan lämmityksen yhteydessä lämpenee pikkuisen. Jos talon keskellä oleva mittari näyttää viimeisimmän mittaustiedon mukaan 15,0C lämpötilaa, niin toinen mittari tiilipiipussa kiinni näyttää noin asteen verran enempi lämpöä:

Yläpohjassa tiilipiipun lämpötila on 16,3C samalla kun keskellä taloa lämpötila oli 15,0Cja ulkoilmassa (ylin graafi) lämpötila oli vähän alle 15C.



perjantai 18. syyskuuta 2015

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiö on jo kuuluisaksi muuttunut ilmiö Helsingin ja Turun puolivälissä, vanhan ykköstien varressa. Jos kaikki muu vanhan tien varressa kuolee tai kuihtuu, niin Kasvihuoneilmiö sen kun kasvaa ja voi hyvin. Se jos mikä on osoitus vahvasta yrittäjähengestä eli Elisa Palonen -nimisestä naisyrittäjästä.

Vanhassa kasvihuoneessa ja vanhassa teollisuushallissa olevaan yritykseen voi tutustua joka päivä klo 10-18:00. Pääsymaksua ei peritä. Jos tämän paikan kokee omakseen, siellä kuluu helposti useitakin tunteja. Itse poikkesin pitkästä aikaa paikalle viime torstaina. Vielä en ostanut mitään, mutta saatan palata paikan päälle vielä uudestaan lähiaikoina.

Kasvihuoneilmiöllä on toki omat kotisivunsakin, kas tässä:

http://www.kasvihuoneilmio.fi/

Muutama kuvat kertoo enempi kuin tuhat sanaa? Viimeisissä kuvissa vielä muutama pätkä vanhaa ykköstietä. Síellä ei nyt liiku enää kukaan, mutta tie tuli aikoinaan tutuksi mutka mutkalta ja jokaisesta mäestä ja notkelmasta, kun 90-luvulla asuin Turussa ja kävin koulussa Espoon Otaniemessä. Toki opiskelija-asuntoni oli teekkarikylässä, joten en nyt ihan joka päivä Turkuun ajanut. Klikkaamalla kuvaa sen saa suuremmaksi.