keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Energia-yhteenveto

Keräsin nyt kaikki talon tekniset perustiedot, asumistottumukset, tähän astiset energian säästötoimet ja energiankulutukset kaikki yhdelle ja omalle välilehdelleen, joka löytyy täältä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/energiankulutus.html

Uusia kokeiluja tehdään jatkuvasti (eilen viimeksi), ja nyt kokeiltavana ja haussa ratkaisua ongelmaan, joka ei ole vielä kolmen vuoden asumisen aikana oikein tyydyttävästi ratkennut. Nimittäin ilmanvaihtokoneen ja takan käyttö. Taloihin aina suunnitellaan lievä alipaine, joka kuitenkin haittaa takan käyttöä.

IV-koneissa toki on (ja meilläkin on) takkatoiminto, joka helpottaa takan sytyttämistä, ja kun takka on palanut 15 minuuttia, sen jälkeen takkatoiminto poistuu itsestään ja takka palaa ihan hyvin loppuun saakka.

Yhdellä takalla tämä toimiikin ihan hyvin näin. Mutta kun meillä on 2 takkaa, ja vielä puukiuas saunassa, niin näiden yhteiskäyttö yhdessä IV-koneen kanssa ei aina ole onnistunut. Eli voi käydä niin, että joku takka ei pärjääkään IV-koneen alipaineelle, jolloin tuli sammuu ja lopulta savu tulee sisälle.

Sitten on joskus takan sytyttämisessäkin ollut ongelmia, ja erityisesti silloin jos on niin laiskalla päällä, että ei jaksaisi käydä laittamassa takkatoimintoa päälle... Silloin savupiipusta sisään tuleva ilmavirtaus tempaa savut mukaansa - ja molemmat tulevat yläkerroksen makuuhuoneeseen. Tämä piirros havainnollistaa tilannetta:


IV-koneen kautta siis lähtee talosta joka sekunti 109 litraa ilmaa, ja tulee korvausilmaa 102 litraa. 7 litraa jää puuttumaan. Se siis pitää jatkuvaa alipainetta päällä. Ja kun alipaineeseen tulee se 7 litraa sieltä mistä se helpoiten pääsee, niin meillä se näyttää tulevan savupiippujen kautta. Eli yläkerran makuuhuoneessa sulkupellin päälle jää milli-pari vapaata tilaa, josta kylmällä pakkasilmalla vedon tuntee käteen, jos läheltä kokeilee.

Tähän samaa viimaan liittyy sitten savutkin mukaan, jos alapuolella laitetaan takka päälle. Eli takan savu ei aina viitsi mennä savupiipusta pihalle saakka, vaan menevätkin ylemmän kerroksen makuuhuoneeseen - kunnes palohälyttimet huutavat ja tilanne huomataan.

No mitä nyt sitten tässä kohtaa pitäisi tehdä ja mitä voisi kokeilla seuraavaksi?

Nyt lämmityskaudella meillä yleensä sytytetään takka tai saunan kiuas alkuillasta (jos sytytetään). Lähes joka päivä sytytetään. Ja jos ei aina jaksaisi käydä laittamassa takkatoimintoa päälle ja jos joskus useamman tulipesän yhteiskäytössä savut ovat tulleet sisälle, niin nyt lämmityskaudella ajattelin kokeilla sellaista, että IV-kone sammutetaan kello-ohjauksella 3 tunniksi joka iltapäivä klo 16-19:00 välisenä aikana. Näin tehtiin siis ekan kerran eilen.

Ekat kokemukset ovat rohkaisevia. Takat toimivat hyvin, eikä sytyttäminen ole ongelma. Takkatoimintoa ei tarvitse käyttää, koska IV-kone ei ole edes päällä. Vielä jos ehtii saunomaan tuossa aikahaarukassa (tänään ehdin), niin löylyt pysyvät saunassa paljon pidempään ja tuntuvat pehmeämmiltä ja kosteammilta. Kylpyhuoneen puolella kph:n oven alta tulevaa ilmavirtaa ei ole (tai se ei tuntunut niin kovalta). Joskus aikaisemmin ilmavirtaus tuntui nilkoissa vähän kylmältä. Siis se viima, joka kulki kylppärin läpi/kautta puukiukaalle.

Kun IV-kone ei käy, niin talo on todella hiljainen. Mitään ääntä ei kuulu mistään. Nämä IV:n tulo ja menoaukot ovat aina pitäneet pientä suhinaa, joskin siihen on jo niin tottunut, ettei sitä kuule - ennen kuin vasta sitten kun sitä ei ole, ja ihmettelee miten on niin hiljaista.

Eikö ilmanvaihdon katkaiseminen ole vaarallista? Mitä jos ilma ei vaihdu? Itse asiassa näin lämmityskaudella ilmanvaihtuminen ei pysähdy, vaikka IV-kone pysähtyy. Sillä takan sytyttäminen laittaa ilman vaihtoon, kun palava puu tarvitsee ilmaa. Ja vaikka takkaa ei ihan joka päivä sytytettäisikään, siltikään en pitäisi 3 tunnin katkosta kovin suurena riskinä. Sähkökatkoskin - jos sattuu kohdalle - voi sekin kestää useamman tunnin, enkä ole kuullut, että missään päin Suomea sen takia olisi talot piloille menneet.

tiistai 21. marraskuuta 2017

Itsenäisyyspäivän yli yön liputus

Nyt on mahdollisuus liputtaa Suomi-100v juhlaa yli yön alkaen jo 5.12.2017 klo 18:00 ja päättyen 6.12.2017, jos yli yön salkoon jätetty lippu on riittävästi valaistu. Lipun tulee olla niin hyvin valaistu, että lipun kuvio ja värit erottuvat selkeästi. Valkoisen tulee siis olla valkoinen ja sinisen sininen.   Hiacen takasumuvalo ja/tai katuvalo ei riitä, kertoi Sisäministeriön edustaja aamu-TV:ssä tänään. Lisätietoja itsenäisyyspäivän liputukseen liittyen mm. tässä linkissä:

http://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2017#itsenaisyyspaiva

Meillä sattuu 5.12.2017 olemaan myös toiset juhlat, eli pojan ylioppilasjuhlat. Joten ilman muuta valaistaan sitten talon pääty niin, että lippu näkyy selvästi ja voi olla salossa koko yön. Meillä siis on talon seinään vinosti kiinnitettävä lipputanko, jossa lippu on maantasosta katsottuna noin 7-8 metrin korkeudessa. Katsoin jo tänään löytyykö tarvittavia valaisimia, ja onko ne toimintakunnossa.

Talon päätyä valaisemassa on jo nyt LED-valaisin ajastimella. Ne ovat 
läpinäkyvän ämpärin sisällä säältä suojassa. Viimeksi valaisinta on käytetty
kuntavaaleissa, jolloin talon päädyssä oli iso banderolli. Olin siis itsekin
vaaleissa ehdokkaana (nyt varavaltuutettuna - 22 ääntä ja enempi, niin olisin
päässyt läpi valtuustoon :-) )

Tässä sama toisesta näkökulmasta. Erittäin toimiva peli ja pieni sähkönkulutus.

Tämä valaisee siis talon seinän.

Koska lipputankoja on 2 rinnakkain (yksi kummassakin talon kulmassa)
tarvitsen nyt 2 valoa lisää. Raksa-aikaisesta valosta oli toinen silmä pimeänä.
Pitää siis käydä rautakaupasta hakemassa uusi halogen-polttimo.
Sitten pitäisi olla kaikki kunnossa yo-juhlaa ja itsenäisyyspäivän juhlaa varten!



sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Lattialämmöt pois ja häkäilmaisimia seinälle

Tänään on ollut tihkusateinen sunnuntai, ja on ollut aikaa tehdä sisällä pientä näpertelyä. Viikonlopuksi ulkolämpötila nousi niin, että takkaa ei voitu enää käyttää, koska sisällä alkoi olla liian lämmintä. Joten otin tänään lattialämmöt pois eli lattialämmityksen kiertovesipumppu on nyt toistaiseksi seis. Lämmin keli jatkunee vielä pitkään, näillä näkymin ainakin niin pitkälle mitä ennusteita riittää eli noin parisen viikkoa.

Kun lämpötila laskee +5C tai nollan kieppeille, silloin lattialämmöt tarvitaan ainakin osaksi vuorokautta. Mutta muuten tällaisilla +8C keleillä takan viihdelämpö riittää oikein hyvin. Nastarenkaita en kuitenkaan rupea vaihtamaan enää takaisin, ne kun tuli jo vaihdettua, niin ajellaan niillä nyt kevääseen saakka...

Lokakuun puolivälistä tähän hetkeen asti ostosähkön kulutusmäärät näyttävät nyt 15.10-4.11 välisenä aikana tältä:


Lokakuun puolivälin jälkeen siis 20.10 piti laittaa lattialämmöt päälle. Sähkönkulutus nousi muutamassa päivässä noin 20 kWh/vrk tasolle noin 35 kWh/vrk. Tässä uudessa tasossa viikkorytmiin tulee aina 2 matalampaa pylvästä viikonlopun aikana (eli eilinen - siis viimeisin pylväs) ja viikko sitten 28-29.10, joka siis viikonloppu silloin. Nyt kun lattialämmitys on taas pois - kunnes taas talvi uudelleen alkaa - niin ilmeisesti palataan taas takaisin noin 20 kWh/vrk -tasolle.

Nämä tällaiset lauhat syksyt ja lauhat talvet ovat "petollisia" siinä mielessä, että jos taloon on investoitu esim. maalämpö tai jokin muu lämpöpumppu, niin alhainen kulutustaso menee helposti lämpöpumpun ansioksi, vaikka todellisuudessa se johtuisikin ilmaston lämpenemisestä. Lämpöpumpun myyjät ainakin osaavat kääntää tämän omaksi edukseen, ja tekevät hyvän tilin, kun tuotteita menee kaupaksi pilvin pimein.

Varsinkin jos kyseessä on uudiskohde, jossa aikaa ennen lämpöpumppua ei ole ollenkaan olemassa, jolloin tilanne ennen lämpöpumppua on pelkkä "laskennallinen oletus". Meidän talon "laskennallinen oletus" normaalivuosina on 26000 kWh per vuosi. Ensimmäisenä suorasähkövuotena päästiin tasolle 17000 kWh, josta sitten kulutus vuosi vuodelta pienentynyt lämpöpumpun hankkimisen aikana niin, että nyt tämä vuosi päättyy tasolle noin 11000 kWh/vuosi. Jos uskoisin oikeasti, että meidän talo kuluttaisi ilman lämpöpumppua 26000 kWh/vuosi, niin pitäisin tietenkin nyt toteutuvaa 11000 kWh/vuosi -kulutusta niin hyvänä, että laskisin lämpöpumpun takaisinmaksuajaksi ihan vaan muutamia vuosia.

Siis tässä meidän talon tapauksessa jos yllä olevan perusteella kuvittelee sähkönsäästöksi 26000-11000=15000 kWh vuodessa, joka euroiksi muutettuna on noin 1500€/vuosi niin ilmasta veteen lämpöpumpun hankintahinta 8600€ tulisi kuitattua alle kuudessa vuodessa. Todellisuudessa talo ei kuitenkaan ole kuluttanut koskaan yli 17000 kWh, koska "normaalitalvia" ei enää ole. Tai jos on - niitä on todella harvoin. Esim. Vantaalla pitkän aikavälin keskiarvotasoille on lämmitystarveluvuissa päästy viimeksi vuosina 2012 ja 2010. Ja kun meidän talo valmistui 2014, niin se ei ole tällaisia talvia vielä nähnyt.

Sitten lisäsin taloon pari häkävaroitinta. Toinen tuli olohuoneen takan kulmalle, ja toinen yläkerran makuuhuoneeseen (jonne aina tuplahormista tuppaa tulemaan joskus savut sisään). Häkäilmaisin ei savusta ole moksiskaan, mutta laitoin sen nyt varmuuden vuoksi, jos savun mukana olisi myös häkää siinä määrin, että hälytin siitä piippaa. Tältä nämä asennukset nyt sitten näyttävät (molemmissa kuvissa on yksi ylimääräinen valkoinen pyöreä mollukka - ihan kuin palovaroitin).

Ison takan kulmalla häkävaroitin, sammutuspeite ja
takan hyllyllä lämpömittari, joka kertoo mm. sen, että
voiko takan laittaa päälle. Jos se on jäähtynyt, sitä voi taas
käyttää uudelleen. Muuten tulee liian kuuma.
Kerroksellinen takka, jossa tiilten välissä on villa, se
jäähtyy aika hitaasti.

Makuuhuoneessa tuplahormi ja parvekkeen oven yläkulmassa sähkörasia
ja nyt sen vieressä myös häkävaroitin.

Sitten nyhertelin (jo tässä yhtenä aikaisempana iltana) tuikkukynttilöille lyhdyt kylpyhuoneeseen. Niitä on nyt siellä 2 kpl, ja mielestäni lopputulos oli ihan onnistunut. Tässä lyhdyn tunnelmaa, ja kph:n puolella tuikku ei sammu, sillä lyhty suojaa mahdollisilta roiskeilta.

Lyhty "päivän valossa".

Lyhdyn omaa valoa.



keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Lokakuun sähkönkulutus

Äsken päättyneen lokakuun aikana sähköä kului 764,3 kWh. Tämä oli tuttuun tapaan taas uusi alarajaennätys, en muista kuinka mones jo peräkanaa. Perättäisiä alarajaennätyksiä on nyt tullut jo monen kuukauden aikana, ja sille ainakin yhtenä merkittävänä taustasyynä todennäköisesti se, että pudotin vesivaraajan lämpötilaa +55C:stä +50C asteeseen. Lämpöpumppu pääsee alempaan lämpötilaan huomattavasti helpommin, ja tämä siis näkyy sähkönkulutuksessa myöskin.

Toisena taustasyynä on varmaankin rakentamisen väheneminen. Vaikka lopputarkastusta ei ole vielä(kään) pidetty, niin enpä nyt viime aikoina ole paljon mitään tehnytkään. Kesken olevat asiat löytyvät etupäässä ulkoa pihalta, joten ei siellä nyt syksyn pimeinä iltoina mitään pystyisi enää tekemäänkään.

Joka tapauksessa, tämän lokakuun sähkönkulutus oli aikaisempiin nähden täysin poikkeuksellinen, voisi sanoa että puolta vähemmän mitä aikaisempina vuosina. Jos katsotaan neljän perättäisen lokakuun sähkönkulutuksia, niin kehitys ostetun sähkön määrässä näyttää tällä hetkellä tältä:
lokakuu 2014 = 1.671,8 kWh,
lokakuu 2015 = 1.486,8 kWh
lokakuu 2016 = 1.416,8 kWh
lokakuu 2017 = 764,3 kWh

Tässä kohtaa voidaan tietysti kysyä, että oliko lokakuu tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin? Tai käytettiinkö tämän vuoden lokakuussa vettä normaalia vähemmän? Tämän vuoden lokakuussa keskilämpötila Vantaalla oli +5,0C. Vuosi sitten 2016 se oli +4,7C. Eli eipä eroa tässä. Tämän vuoden lokakuussa veden kulutus oli 12,1 kuutiota. Vuotta aikaisemmin vettä kului 9,5 kuutiota. Eli ei nyt toteutunut pienempi sähkönkulutus ainakaan vedenkulutuksesta voi johtua, koska se oli vuosi sitten paljon pienempää, ja vettä meni 2,5 kuutiota enempi lokakuussa 2017. Tämän vuotinen vedenkulutus oli 98,1 litraa per henkilö per vuorokausi. Monissa kerrostaloissa vedenkulutus voi olla tasolla 150 litraa per hlö per vrk. Eikä kerrostaloissa useimmiten ole porealtaitakaan (mutta meillä on).

Toinen tulokulma sähkönkulutuksen tarkasteluun voisi olla neljän perättäisen kuukauden tarkastelu, jolloin tilanne näyttää tältä:
heinäkuu 2017 = 430,80 kWh,
elokuu 2017     =  579,2 kWh
syyskuu 2017   = 546,1 kWh
lokakuu 2017   = 764,3 kWh

Näihin neljän kuukauden kehitykseen pystyy ehkä paremmin kommentoimaan jotain. Eli heinäkuu 2017 oli pienin kuukausikulutus ikinä. Silloin ei ollut edes yövalaistus päällä (paitsi lakisääteinen katunumeron valaistus - tai ei sekään nyt lakisääteinen ole, mutta kaupunkikohtaisissa rakennusmääräysohjeissa sanotaan, että katunumeron pitäisi olla valaistu pimeällä). Mutta eihän juhannuksen jälkeen juuri pimeää ole, tai jos on - pimeän kesto on muutamia tunteja yön pikkutunteina. Joten napsautin mm. räystäsvalot ja muut pihavalot kokonaan pois päältä. Myös ilmanvaihdon esilämmitys oli heinäkuun kokonaan pois päältä. Eli mitään "turhaa kulutusta" ei ollut.

Elokuussa illat pimeni, ja laitoin ulkovalot taas normaalisti hämäräkytkimen taakse. Kulutus nousi noin 150 kWh eli noin 5 kWh vuorokauden aikana. Muuta syytä sähkönkulutuksen kasvulle en keksi. Lämpötilakin oli heinäkuussa ja elokuussa käytännössä sama. Heinäkuun keskilämpötila oli tänä vuonna +16,1C ja elokuussa +15,9C. Vantaalla ei ollut koko kesänä kuin yksi hellepäivä. Käytännössä joka päivä satoi.

Syyskuussa laitoin ilmanvaihdon esilämmityksen päälle. Sähkönkulutus kuitenkin putosi. Syynä kai se, että syyskuussa on vain 30 päivää. Muissa kuukausissa tässä vertailussa on 31 päivää.

Lokakuun 20. päivä sitten piti laittaa jo lattialämmitystä päälle, ja vuorokautinen sähkönkulutus nousi selvästi. Päivittäisinä käppyröinä lokakuu näytti tältä:

Talo-Rautio. Lokakuun sähkönkulutus.


Jos katsotaan vuosittain eri kuukausien kulutuksia, niin käppyrät näyttävät tältä:

Talo-Rautio. Sähkönkulutus eri vuosina ja eri kuukausina.

Tähän mennessä 10 kuukauden yhteenlaskettu sähkönkulutus vuonna 2017 on ollut 8528 kWh. Tällä vauhdilla koko vuoden kulutus tulee olemaan noin 11000 kWh, tai jopa vähän alle.

Aikaisempien vuosien sähkönkulutus on mennyt näin:
vuosi 2014 = 14.214,2 kWh,
vuosi 2015 = 16.651,6 kWh
vuosi 2016 = 13.219,7 kWh
vuosi 2017 = 11.000,0 kWh?

Vuoden 2014 alussa oli 9kk raksa-aikaa. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä. Lämpöpumppu tuli taloon 21.10.2015 - eli se täyttää tällä hetkellä tasan 2 vuotta. Tunteja ilmasta-veteen lämpöpumpun tuntimittariin on tullut tähän mennessä 3274 tuntia eli se käy 1.637 tuntia vuosittain. Jos lämpöpumpun elinikä on 40.000 tuntia sitten tällä vauhdilla nuo tunnit tulevat täyteen 24 käyttövuoden jälkeen.

Mikäli lämpöpumppu sinne asti jaksaa puksuttaa, eikä pikkuremontteja matkalla tarvita, silloin lämpöpumppu ehtii tienata oman hintansa oikein hyvin. Tietysti tämä ainakin meidän talossa näyttää edellyttävän sitä, että lämmin käyttövesi jätetään tasolle +50C. Sillä jos lämpötila laitetaan takaisin normien vaatimalle tasolle eli +55C:een, sitten lämpöpumppu ei säästä oikein yhtään mitään.

Sademittarin otin myös tänään sisälle ja odottamaan ensi kevättä, ettei se jäädy yöpakkasilla rikki. Lokakuun sademääräksi tuli meidän talon kohdalla 208 milliä, mikä on huima luku, ja kaikkien aikojen ennätys ikinä. Tosin rakentamisen alkaessa syyskuussa 2012 saatiin myös melkoisen hyvin vettä niskaamme. Silloin meillä ei ollut vielä omaa sademittaria käytössä (tontilla ei ollut kuin kellarin monttu), mutta uutisten mukaan oli sateisin syyskuu ikinä:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa-sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866#gs.vX_lVH4

Tuolloin satoi syyskuun aikana "vain" 160 milliä. Nyt lokakuun 2017 aikana sadettaa saatiin oman mittaukseni mukaan 208 milliä.