lauantai 31. lokakuuta 2015

IV-koneella lisää lämpöä

IV-kone on kesäaikana hyvä jäähdytin. Ainakin jos viitsii nähdä vähän vaivaa, ja laittaa koneen isommalle teholle aina öiseen aikaan. Isompien kauppakeskusten ja julkisten tilojen IV-koneissa on valmiit aikaohjelmat vuorokausille tai vaikka viikko-ohjelmointiin, mutta meidän Iloxair 199 ei osaa mennä itse isommalle öiseen aikaan, vaan se pitää laittaa manuaalisesti.

Ainakaan viime kesänä meillä ei ollut tarvetta tämän kummoisemmalle jäähdytykselle. Tosin viime kesä oli kelien puolesta aika surkea.

Lämmityskaudella - ainakin nyt kun IV-koneen esilämmityspatteri saatiin kytkettyä -  niin nyt sekin toimii tarvittaessa lisälämmittimenä. Normaalisti IV-koneen lämmityspatterille virtaa noin 23-asteinen vesi, kas näin:

IV-koneen esilämmitys 23-asteisella vedellä (normaali tilanne).
IV-koneen tuloilman esilämmityspatterille voi ohjata myös vaikkapa 35-asteista vettä. Jolloin tuloilma huoneisiin on +26-asteista. Se antaa ihan mukavasti lisälämpöä esim. öiseen aikaan, ja vaikutus tuntuu heti, ts. reagointiaika on lyhyt. Jos laittaisi lattialämmityksen päälle (ensimmäistä kertaa), siinä kuluisi useampikin tunti niin, että käytännössä huoneilmaan sillä ei ole lainkaan vaikutusta. Siinä menee helposti useampikin tunti, ennen kuin lattia on niin hyvin lämmennyt, että se voisi huoneilmaa alkaa lämmittämään.

Tässä nyt kun tuli muutama pakkasyö, niin kokeilin juuri tätä "kikka-kolmosta", ja kyllä se tietysti näkyi sähkönkulutuksessa myös, vaikka IV-koneen esilämmityspatteri lämpenee vedellä, joka puolestaan lämpiää lämpöpumpulla, eli sen kyllä pitäisi olla aika edullinen lämmitysmuoto.

Lokakuun sähkönkulutus 1-29.2015. Pelkästään 29.10.2015 sähköä kului 80,9 kWh. Lattialämmitys on ollut kokonaan pois päältä, takat ovat olleet käytössä. Syyskuun sähkönkulutus tulee ylittymään lokakuussa, mutta viime vuoden lokakuun kulutuslukema alittuu.
Seuraavaksi on taas vuorossa lämmin jakso, ja ulkolämpötila nousee taas noin +10C tasolle, joten öiseen aikaan IV-koneen "tehostusta" IV-koneen lämmityspatteria ei enää tämän jälkeen tarvita:


Ulkolämpötila on noussut noin 15 asteella. Muutaman päivän kylmä jakso on tällä erää ohi.
Takkaa on käytetty viimeisen kolmen päivän aikana joka päivä. Pintalämpötila on noussut +35,3C asteeseen.
IV-koneen esilämmityspatterin toimintaa olen myös pohtinut ihan noin yleisesti. Esilämmityksen tietysti ymmärtää, jos kyseessä on vesipatteri. Sehän ei saa jäätyä. Joten kun raaka (pakkas)ilma otetaan sisään, se pitää lämmittää, ettei vesi jäätyessään riko paikkoja. Mutta kun saman esilämmityksen saa halutessaan sähköisenäkin.

Mitä järkeä siinä sitten on? Mielestäni ei paljon mitään. Nimittäin IV-koneen lämmön talteenoton tehokkuus perustuu juuri siihen, että kylmä tuloilma taloon ja lämmin jäteilma kohdistetaan toisiinsa, joko niin että virtausten välissä menee joku pyörivä pelti, tai sitten virtaukset läpäisevät kennon, jossa on ohuet pellit rinnakkain, niin kuin juuston palat millin päässä toisistaan. Kun joka toisesta aukosta kulkee kylmä ilma ja joka toisesta lämmin, niin poistuvasta ilmasta saadaan lämpö talteen. Mutta jos sisääntuleva ilma esilämmitetään, niin eihän siinä silloin juurikaan mitään lämmön talteenottoa enää tapahdu? Ei ainakaan kovin tehokkaasti, siis jos eri virtausten lämpötilaerot poistuvat esilämmityksen myötä.

Jos esilämmitys säädetään hyvin suureksi, vaikkapa niin että lämpöpatterin vesi on +35C ja huoneisiin puhallettava ilma +26C ja huoneista palaava ilma +21C, niin silloin huonetilat toimivat lämmön talteenottajina. Ainakin jossain määrin. Tosin tässä on sitten se vaara - joka meilläkin toteutui viikko sitten, eli jos tulo ilma on riittävän lämmintä ja jos huonelämpötila nousee riittävän ylös, niin IV-kone ohjaakin poistoilman kokonaan LTO-kennon ohi, eli alkaa kesäasennossa jäähdyttää taloa. Se ei ole näissä lämpötiloissa enää kovinkaan järkevää.

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Pakkanen pääsi yllättämään

Enpä huomannut eilen ja etukäteen, että on pakkasta tulossa. Muuten olisi voinut laittaa takkaan tulet jo etukäteen. Sinänsä ulkolämpötilan lasku noin +6C:stä aamun noin -6C asteeseen oli ihan tervetullut. Talo kun oli lämmennyt liikaa, niin IV-koneen LTO-kenno meni viikonloppuna pois päältä. Pieni pakkanen laski lämpötiloja ihan mukavasti, tässä työhuoneen ikkuna keskimmäisessä kerroksessa tänään aamulla.

Työhuoneen lämpötila oli +17,5C tänään aamulla. Tosin huoneen lämpötilaa ei kuulu mitata ikkunan pinnasta, eli todellinen lämpötila lienee asteen tai pari enempi.
Ja tässä Wainu -valvontajärjestelmän lämpötilakäppyrät viime yöltä:

Yön lämpötila laski alimmillaan -7,4C asteeseen.

Ison takan pintalämpötila oli laskenut 10 astetta kuuden päivän aikana. Tänään se otettiin käyttöön pitkästä aikaa, mutta se ei vielä näy näissä käppyröissä:

Tiilerin Terhi takka-leivinuuni jäähtyy kokonaan noin viikossa.

Lämpöpumppu huolehtii tällä hetkellä vain käyttöveden ja IV-koneen esilämmityspatterin lämmittämisestä. En vielä laittanut lattialämmitystä päälle, kun talon ympärillä on isot puukasat, niin poltellaan ne ensin pois, ja käytetään sähköä vasta sen jälkeen. Sähkönkulutus näyttää nyt asettuneen ja tasaantuneen 50-60 kWh per vuorokausi -tasolle:


Päivittäinen sähkönkulutus lokakuussa 2015. Sähkönkulutus nousi merkittävästi samaan aikaan kun ilma-vesi-lämpöpumppu asennettiin, mutta nousun taustalla täytyy olla jotain muitakin syitä. Pumppu käy enää 2-3 tuntia vuorokaudessa, joten se ei yksin voi olla lisääntyneen sähkönkulutuksen ainut syy.
Nyt pääsee sitten testaamaan takkojen tehoa. Ainakin hetken aikaa. Ulkona on tällä hetkellä Wainu -järjestelmän mukaan -5,6C, mutta  huomenna pakkasjakso taas loppuu, ja lämpötila ulkona nousee lähitunteina noin 10 astetta, eli ennusteiden mukaan +5C kieppeille palataan kohta uudestaan.


tiistai 27. lokakuuta 2015

Lisää kokemuksia takan korvausilmasta

Otsikkoni alkaa sanalla "lisää" (ruotsiksi "mera", englanniksi "more") siksi että sain idean tähän päivitykseen "Hei me rakennetaan talo..." -blogista, jossa puolestaan on edelleen linkityksiä muihin blogeihin, joissa on kirjoitettu samasta aiheesta, tässä linkki "Hei me rakennetaan talo..." -blogiin:

http://rakennetaantalo.blogspot.fi/2015/10/kokemuksia-takan-korvausilmasta.html

No miten siis meillä? No ei meillä ainakaan Talo-Värjölän tapaisia ongelmia ole takan kanssa ollut koskaan, ei ainakaan tässä määrin mitä Tapani Värjölä kirjoittaa omassa blogissaan tässä linkissä:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/02/tiivis-talo-ilmanvaihto-ja-takka.html

Miten meillä sitten on hoidettu takan tai takkojen korvausilma (meillä on 2 takkaa ja puukiuas)? No ei tätä ole hoidettu itse asiassa mitenkään. Eli meidän talossa ei ole minkäänlaista korvausilmaventtiiliä missään päin taloa, eikä takan tai takkojen alle ole tuotu tuloilmaputkia takkaa varten. Meillä tosin talo taitaa nykymittapuulla olla aika hatara (?), sillä tiiveysmittauksessa meille ilmanvuotoluvuksi tuli 1,43, tässä linkissä mittauksesta lisää:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/03/28/tiiviystesti-tehty-ilmanvuotoluku-143/

Silti - vaikka talo vuotaa - niin kyllä meilläkin silti aika voimakkaana ja helposti tuntuu sama ilmiö mitä Talo-Varjolassakin. Jos on takka päällä, niin ulko-oven avaaminen tuntuu raskaalta. Imu vetää auki päin tökättyä ovea takaisin kiinni - lähes lukkoon saakka. Kellarissa meillä rakentaminen vielä vähän kesken, mutta - kas näin voi leikkiä kellarin ulko-oven kanssa (tässä yhtenä iltana filmailin, kun olin laittanut puukiukaaseen tulen):




 

Sellaiset lieveilmiöt ollaan kuitenkin omassa talossa huomattu, että jos joillain tietyllä ilmaa (esim. kostean nihkeä aamu), niin jos vetoa ei ole ja jos keskikerroksen Tiileri-takka-leivinuuni ei vedä, sitten pitää vähän raottaa vieressä olevaa ulko-ovea. Niin jo vetää. Ja takkatoiminto auttaa aina, jos sitä muistaa ja viitsii käyttää.

Kellarista tulevassa tiilipiipussa meillä on kahdet sulkupellit, toiset kellarikerroksessa tulisijan lähettyvillä, ja toiset ylimmässä kerroksessa makuuhuoneen katon rajassa. Näin estetään kovilla pakkasilla pakkasen laskeutuminen piipun sisään. Tiilipiipussa on 2 rinnakkaista hormia, joista toinen on kytketty kellarissa saunan puukiukaaseen, ja toinen hormi menee kellarin takkahuoneen takalle.

Sellainen ilmiö on nyt aina välillä huomattu, että jos tehdään tuli puukiukaaseen, niin taloon tulee sen verran alipainetta, että kun savu menee toista hormia ylös - niin se tulee rinnakkaista hormia alas taloon takaisin - jos ei myös takkahuoneen takassa ole tulta. Ei tätä usein tapahdu mutta joskus kyllä.

Toinen satunnainen ilmiö on myös sellainen, että kun esim. kellarin saunassa palaa tuli ja molemmat sulkupellit siinä hormissa ovat auki katolle saakka, niin joskus talon alipaine vetää osan savusta ylimmän sulkupellin kautta yläkerran makuuhuoneeseen. Se savu siis tulee kait sulkupellin päältä tai alta, onhan siinä milli tai pari liikkumatilaa. Tämä ilmiö on tosin nyt opittu hallitsemaan siten, että kellarissa olevaa alempaa sulkupelliä raotetaan vähemmän kuin yläkerran pelliä. Silloin hormissa oleva imu ei saa "tarpeeksi" ilmaa alimman sulkupellin läpi, ja se imee osan ilmasta myös ylemmän sulkupellin kautta, jolloin savua ei pääse sisään sen ylemmän sulkupellin aukosta, kun imu ja ilmavirtaus käy vastakkaiseen suuntaan.

Meillä kaikki toimii siis ihan normaalisti, ja IV-koneessa olevaa 15 minuutin takkatoimintoa voi käyttää, jos muistaa ja haluaa. Mutta yleensä takat syttyvät kyllä ihan hyvin ihan muutenkin. Ja mitään takalle erikseen järjestettyä korvausilmaa meillä ei siis ole olemassa.

Lämpöpumpun käyntitunnit eka viikko

Viime viikon keskiviikkona lämpöpumppu laitettiin päälle. Siitä on nyt tänään kulunut viikon päivät. Ensimmäisen kerran katsoin kompuran käyntitunteja kolmannen päivän jälkeen, jolloin niitä oli 28 kpl. Otin siitä keskiarvon kolmelle päivälle, jolloin näiden päivien kohdalla on nyt 28 / 3 = 9,33 tuntia per vrk.

Nyt olen mielenkiinnosta seuraillut tuntimäärien kehitystä vähän aamuin illoin, tällä hetkellä muistiinpanot lämpöpumpun kyljessä näyttävät tältä:

Ilma-vesi-lämpöpumpun käyntitunteja tuli ekalta viikolta yhteensä 43 tuntia.
Excel-pylväiväinä sama näyttää tältä:

Lämpöpumpun päivittäiset käyntiajat.
Mille tasolle käyntitunnit nyt sitten asettuvat, ja miten talvi menee, ja miten sähkön kokonaiskulutus tästä kehittyy, niin sen sitten aika näyttää...

maanantai 26. lokakuuta 2015

Hyvään suuntaan mennään...?

Hyvään suuntaan mennään ainakin siltä osin, että IV-koneen lämmön talteenotto oli taas kytkeytynyt päälle. Lähes koko viikonlopun ajan IV-kone alkoi jäähdyttää taloa ohjaamalla poistoilmaa oli lämmöntalteenottokennojen. Ja samaan aikaan tulopuolella lämpöpumppu lämmitti varaajan kautta IV-koneen esilämmityspatteria. Tilanteeseen ei ollut välitöntä parannuskeinoa, koska lämmitystä ei saanut säädettyä pienemmälle.

Nyt ollaan lopetettu polttopuun käyttö toistaiseksi kokonaan, eli jos ennen oli tapana esim. suihkussa käydessä polttaa pesällinen puita kellarikerroksen saunan puukiukaassa märkätilojen kuivumisen edistämiseksi - niin nyt ei olla tehty enää sitäkään. Sisälämpötila on laskenut ehkä asteen verran - mikä ilmeisesti riitti IV-koneelle, ja LTO kytkeytyi nyt uudelleen päälle. Sehän on kuitenkin lämmitysmuodoista kaikkein halvin, jos otetaan ulospuhallettavasta ilmasta lämmöt talteen.

Lämpöpumppu on ottanut tavakseen käydä noin 5 tuntia per vuorokausi viimeisen parin vuorokauden aikana. Pari-kolme käyntituntia tulee aina öisin - ja melkein saman verran päivällä. En tiedä mikä on "normaali" käyntituntien määrä, enkä tiedä kuinka pitkää hukia lämpöpumppu yhdellä kertaa käy. Myöskään lämpöpumpun käyttämä sähkönmäärä ei ole tällä hetkellä tiedossa. Mutta uskoisin, että sähkölaite se lämpöpumppu on siinä missä kaikki muutkin sähkövehkeet, eli lämpöpumpunkin sähkönkulutuksen ilmeisesti pystyisi laittamaan seurantaan. Täytyy se ehkä jossain vaiheessa sitten tehdä, ellei käytetyn sähkön määrä ilmene jostain koneen valikoista. En ole niitä vielä täysin opiskellut.

Lämpöpumppu lämmittää tällä hetkellä pelkästään käyttövesivaraajaa, sekä IV-koneen vesipatteria. Lattialämmityksen olen kytkenyt pois päältä. Mitä se "poiskytkentä" nyt sitten käytännössä tarkoittaa, niin ilmeisesti lämpöpumppu ei nyt syötä lämmintä lainkaan lattiakiertoon, mutta lattialämmityksen kiertovesipumppu ymmärtääkseni pyörii silti koko ajan. Aiemmin sekin oli ajastettu toimimaan pelkästään öiseen aikaan, ja tämä viime tammikuussa tehty säätö oli ilmeisesti ihan järkevä toimenpide, koska silloin sähkönkulutus pieneni heti 17%:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/23/lattialammitys-kellon-taakse-saastona-17/

Nyt tällä hetkellä, kun on saatavilla viikonlopun sähkönkulutuksen luvut, niin tilanteessa jossa LTO oli kytkeytynyt pois päältä, ja myös lattialämmitys oli kytketty pois päältä (lämpöpumpulle jäi enää käyttövesi ja IV-koneen vesipatteri), niin tässä tilanteessa kokonaissähkönkulutus on asettunut 50-60 kWh:n tasolle vuorokaudessa. Eli toisin sanoen, sähkönkulutus on nyt yli sen, mitä se on tavanomaisesti ollut tähän mennessä tänä syksynä. Tai ainakaan ei voida nyt vielä(kään) niin päin sanoa, että lämpöpumppu olisi yhtään alentanut kokonaissähkön kulutusta. Tai jos on - se ei ainakaan näy missään, tai ei ainakaan näy kokonaissähkön määrässä, sillä se on kasvanut.

Elokuun alusta lokakuun puoliväliin tyypillinen päivän sähkönkulutus on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ollut tasolla 30-40 kWh per päivä, syyskuun puolivälissä sähköä meni tosin kuun puolivälissä enemmänkin, silloinkin kulutus oli noin 50-60 kWh päivässä.

Jos lämpöpumpun elinikä on noin 200 kuukautta, niin jotta lämpöpumppu voisi tienata omana elinaikanaan oman hintansa, sähkönkulutuksen pitäisi vuositasolla puolittua siitä mitä se oli. Eli kyllä tässä vielä haasteita jäljellä on, ennen kuin sellaiseen tavoitetasoon päästään.

Tässä lokakuun tähänastiset päivät, sekä lisäksi syyskuun ja elokuun päiväkohtaiset tilastot:

Lokakuun sähkönkulutus aikavälillä 1-25.10.2015.

Sähkönkulutus syyskuussa 2015.

Sähkönkulutus elokuussa 2015.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Varaston ledit edullisesti Biltemasta


Omassa työssäni isännöitsijänä tulee tasaiseen tahtiin tarjouksia esim. porraskäytävien tai autohallien valaistuksen vaihtamisesta Led-valaisimiin. Johdotuksineen ja valaisinten vaihdosta tulee hintaa helposti useita tuhansia euroja. Paljon helpommalla ja halvemmalla pääsee, jos etsii sellaisen Led-lampun, joka sopii vanhaan lamppuun suoraan.
 
Kävin eilen Biltemassa, ja tässä muutamia kierrekantaisia LED-lamppuja, joiden hinnat vaihtelivat kolmesta eurosta viiteen euroon. Oli näitä samoja myös Vantaan Bauhausissakin, mutta siellä ne olivat muutaman euron kalliimpia.
 
Bilteman Led-lamppuja.
Samalla ostin valaisimia varastotiloihin. Siellä ne propataan suoraan kevytsoraharkkoseinään, eikä viimeistelyjä tehdä sen kummemmin, varaston seinään sopiva "ritilävalaisin" maksoi 3,99€ per kpl.
 
Bilteman ritilävalaisimia, jonne sopii vaikkapa edellisessä kuvassa näkyvä kierrekantainen LED-lamppu.
 
Isompman eli perinteisemmän kokoluokan lamppu sopi ritilävalaisimen sisään. Pienempikupuinen sopii tosin vielä paremmin.



Jos Led-lamppu pitää joskus vaihtaa, sen voi tehdä helposti ja yhden ruuvin avaamalla, jolloin valaisimen lasin saa pois. Lamppu on tiivistetty, joten se sopii myös kosteisiin ulkotiloihin.

Lisäksi ostoskoriin tuli LED-työvalaisin, jonka pohjassa on magneetti, ja toisessa päässä ripustuskoukku. Taittovarressa on 2 valaisinta, toinen antaa pistemäistä valoa kauas, ja toinen laajaa valoa lähelle.


Sama toisesta kuvakulmasta. Tämä oli kaikkein kallein ostos, hinta 19,99€

Ostoskuitti. Muovikassilliselle valaisimia tuli hintaa 51,51€.
 

Takka ja lämpöpumppu kilpajuoksussa

Nyt kun meillä on muutaman päivän ollut talossa uusi perheenjäsen eli lämpöpumppu, tarkemmin sanoen ilma-vesi-lämpöpumppu, niin on ollut mielenkiintoista seurata miten uusi tulokas on kotiutunut ja sopeutunut muuhun perheeseen.

Tässä tarkastelussa yksi tulokulma on talon huoneilman lämmitys, jossa takka ja lämpöpumppu nyt selvästikin kilpailevat keskenään samoista töistä. Ja tässä onkin mielenkiintoinen asetelma, että miten löytyisi se oikea ja hyvä optimitilanne?

Ääripäät ovat toki tiedossa, ja ne molemmat ovat äärimmäisen huonoja.

Ensimmäinen ääripää on se, että jos pumppu lämmittää koko talon, silloin ei takkaa enää tarvita. Toisin sanoen oman metsän ilmaiset polttopuut jäisivät käyttämättä ja tilalle tulisi lisälaskua sähköstä - eikä se ollut missään tapauksessa tämän kertaisen investoinnin tarkoituksena.

Toisena ääripäänä on se, että jos taas pumppu ei lämmitä (siitä on otettu töpseli irti - tai se on kytketty vain käyttöveteen, niin ei se silloin mitään säästäkään, jos ei sille töitä anneta joko ollenkaan tai riittävästi. Näiden välimaastossa lienee jokin optimaalinen tilanne, mutta millainen se on, ja mistä se löytyy - sitä en vielä tiedä, enkä osaa sanoa.

Lisäksi on tässä alkumetreillä ilmeisesti jotain pieniä alkuvaikeuksiakin vähän ollut, eli ihan aluksi lämpöpumpulta meni aika reippaasti lämmintä vettä lattiakiertoon, mikä näkyi huonelämpötiloissa ja sähkönkulutuskäppyröissäkin varsin selvästi. Mutta tämä asia on jo korjattu, eli ei siitä sen enempää. Tiilerin takka-leivin uunin piippu ehti kuitenkin jo mennä ihan kylmäksi, eli sitä ei olla voitu käyttää lämpöpumpun saapumisen jälkeen, mutta eiköhän sekin taas jossain vaiheessa käyttöön saada.

Takan osalta kilpajuoksua on nyt tarkoitus tasoittaa, eli nyt on sellainen kokeilu menossa, että otin lämpöpumpun omista säädöistä lattialämmityskierron kokonaan pois, jolloin pumppu ei lämmitä tällä hetkellä mitään muuta kuin käyttövettä.

Tai noin minä ainakin luulin, mutta taisin olla vähän väärässä...

Sillä nyt huomasin, että taitaa se lämpöpumppu edelleenkin vaan osallistua käyttöveden lisäksi myös koko talon lämmitykseen, ja sen lisäksi nyt tähän kahden kilpajuoksuun on osallistunut omalla panoksellaan vielä kolmaskin osapuoli, eli IV-kone Iloxair 199 optima. Se ei tietenkään pysty lisää lämpöä tekemään, mutta huomasin, että se on pieniä katkoksia lukuunottamatta joutunut takaisin kesä-asentoon, vaikka nyt on kohta jo marraskuu. Tässä linkissä tasan vuoden takaa 26.10.2014 kirjoittamani blogipäivitys, jossa IV-kone toimi silloin tähän vuodenaikaan ihan normaaliin tapaan. Lämmön talteenoton hyötysuhde oli silloin huikeat 93% ulkolämpötilan ollessa (blogikirjoituksen mukaan) +4C:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/10/26/tuplapellitys-kannattaa-tiilipiipussa/

Tuossa linkissä IV-koneen tilannetiedot näyttöruudulla olivat siis ihan tuon päivityksen loppupuolella. Jos vuosi sitten sisään tuleva ilma lämpeni pikkuisen putkessa ennen kuin se saapui IV-koneelle, niin nyt kun IV-koneen sisäilman esilämmityspatteri on kytketty varaajaan (jota lämmittää lämpöpumppu), niin nyt sisään tulevan ilman lämpötila on yli 20C (tarkalleen ottaen mittari mittaa lämmityspatterin ulkopinnan lämpötilaa, johto menee tiivisteen läpi koneen sisälle):
Teknisen tilan lämpötila IV-koneen päällä on +24C. IV-koneen lämpöpatterilla ulkoilma lämpenee +22,7C asteeseen. Eikä tätä saa tämän alemmaksi säädettyä. Varaajalta ei saa viileämpää vettä, ja pumpun kiertonopeus on alimmillaan. Pumpun saisi toki kokonaan pois päältä, mutta sitten tulee jäätymisvaara, eli patterissa seisova ja mahdollisesti jäätyvä vesi voi rikkoa patterin, jolloin seurauksena olisi vesivahinko - vettä tulisi rikkinäisestä patetrista lattialle niin paljon kuin sitä varaajassa riittää. Ja 500 litran varaajassa sitä riittää aika paljon.


Tässä kohtaa ei periaatteessa pitäisi olla mitään ongelmaa. Sisäilman esilämmityksen tarkoitus on asumismukavuus, eli huoneisiin puhallettava raikas ilma ei saa tuntua liian kylmältä. Mutta ei se ole tuntunut liian kylmältä koskaan ennenkään. Tästä lienee pitänyt riittävän hyvää huolta LTO:n oma kenno? Sitä kautta pois menevä jäteilma on lämmittänyt tuloilman. Hyvällä hyötysuhteella tämäkin on ilmaisesti riittänyt? Vai onko siinä kennossa sitten jokin sulatustoiminto? (En ainakaan ole sellaisesta tietoinen). Lisäksi meillä on oma keksintö tuloilman lämmitykseen oleskelutilojen osalta. Olohuoneessa nimittäin tuloilmaa on lämmitetty tähän mennessä takan avulla, sillä tuloilmaventtiili on ihan tarkoituksellisesti laitettu takan päälle. Kas näin:

Tuloilmaventtiilistä tulee kaikki tuloilma korkean olohuoneen ja keittiön tarpeisiin. Virtausnopeus on 24 litraa sekunnissa. Jos takka on lämmityskaudella vaikkapa +30C lämmin, niin tuloilma lämpenee tullessaan aika mukavasti. Samalla myös takan lämpö leviää tehokkaasti koko taloon.






























Jos meillä oli vuosi sitten otettujen blogikuvien mukaan huoneista pois tulevan poistoilman lämpötila +23,9C ja kun se meni LTO -kennon läpi, niin katolle puhallettavan jäteilman lämpötila oli enää +12,9C eli noin 9C enempi mitä oli ulkoilman lämpötila. Eli eihän siinä katolla istuvat harakat saa enää itselleen oikein mitään.

Mutta nyt tällä hetkellä tilanne on harakoiden osalta paljon parempi.

Nimittäin IV-laite - jos se erehtyy menemään kesätoimintoon, niin se ei puhalla poistoilmaan ollenkaan LTO-kennon läpi, vaan poistoilma menee kennojen ohi. Koneen tarkoitus on tietysti hyvä ja viisas, eli IV-kone pyrkii näin omalta osaltaan jäähdyttämään taloa, jolloin koneellista jäähdytystä tarvitaan kesällä vähemmän. Tämän hetken tilanne meillä on IV-koneen ruudulta katsottuna tällainen:
Esilämmitysvesipatteri lämmittää tuloilman, joka LTO-kennolle saapuessaan on +17,3C lämmintä.


Huoneesta tulevan poistoilman lämpötila on +23,5C ja tämä tieto yhdistettynä siihen, että sisääntuleva ilma on +17,3C lämmintä, niin IV-kone laskeskelee, että jahas - nyt on kesä, ja sisäilman lämpötila on ylärajoilla, pitää laittaa jäähdytys päälle, jolloin ilma alkaa mennä ulos LTO-kennon ohi. Tässä asiassa ei ole kuin tasan 2 vaihtoehtoa - joko pois menevä ilma menee LTO-kennon läpi (lämmön talteenotto on päällä), tai sitten se menee sen ohi (talteenotto ei ole päällä, toisin sanoa taloa yritetään jäähdyttää - mikä kesäisin onkin ihan ihan asia, jos huonelämpötila on +23C tai jopa ylikin).

Jolloin lopputulos on ulosmenevän jäteilman lämpötilan kannalta tällainen:

Ulkoilman ollessa noin +9C on ulosmenevän jäteilman lämpötila 23,4 eli lämmön talteenotto on kytkeytynyt pois päältä. Energiatalouden tai energiatehokkuuden näkövinkkelistä tässä ei ole mitään järkeä, mutta automatiikka toimii näin, eikä tätä tilannetta pysty manuaalisesti oikaisemaan. Tai ainakaan itse en osaa laittaa IV-koneen lämmöntalteenottoa manuaalisesti päälle, vaikka tässä tilanteessa sekin voisi olla ihan järkevää, eli ensin minimoitaisiin lämmönhukka, ja vasta sitten katsottaisiin paljonko lämpöpumpun tarvitsee varaajaa lämmittää. Koska osa varaajan lämmöstä menee nyt IV-koneen tuloilmapatterille, ja sitä kautta eteenpäin huoneilmaan.

25.10.2015. IV-koneen lämmöntalteenoton hyötysuhde on nolla (kaksi viivaa). Vuosi sitten samaan aikaan se oli yli 90%.
No miten nyt sitten tästä eteenpäin?

Aina jos huomaa joutuneensa ojasta allikkoon, niin aina on mahdollisuus palata takaisin siihen ojaan. Eli jos lämpöpatteri oli aiemmin irtikytkettynä, eikä siitä ollut IV-koneelle tai asumisviihtyvyydelle mitään haittaa, niin saahan sen taaskin irtikytkettyä. Turhaa on laittaa IV-kone ja lämpöpumppu keskenään kilpasille, jossa lämpöpumppu yrittää lämmittää huoneilmaa, samalla kun IV-kone pyrkii jäähdyttämään taloa.

Jos ei löydetä tähän kohtaan muuta ratkaisua kuin IV-koneen esilämmityspatterin irtikytkeminen, niin silloinkin voi olla vaarana jäätyminen, jos patteria ei kuitenkaan saa ihan tyhjäksi. Toki voihan sitä yrittää puhdistaa kaikesta vedestä esim. paineilmalla - tai sitten irtikytkennän jälkeen sen voi huuhtoa tai täyttää esim. Vodkalla, jota saa Virosta halvalla, ja Vodka-mäyräkoirassa prosenttejakin voi olla parhaimmillaan 80%. Toki ei 40%:n Vodkakaan talon sisätiloissa mihinkään jäädy, mutta patteriin seisomaan jäänyt puhdas vesi voi jäätyä, jos tulee talvella joku kylmä pakkaspäivä.

Jolloin jos kylmänä pakkaspäivänä hyvin kylmä ilmavirtaus menisikin ilman esilämmitystä suoraan LTO-kennoon, niin eikö se kenno sitten jäädy kondenssi-ilmiöstä johtuen? Ei se näköjään vaan jäädy, ei ainakaan viime talvena ollut jäätynyt, vaikkapa muutamana päivänä oli kovemmat pakkaset, joulun pyhinä oli likemmäs -20C. Ehkä IV-koneen LTO:n hyötysuhde - jos se on luokkaa 90% - niin on sitten niin hyvä, ettei LTO:n kenno pääse jäätymään?

Koska Vantaan Energian tuntikohtainen seurantapalvelu ei ole vielä päivittynyt perjantaita pidemmälle, niin en nyt vielä tiedä mikä on sähkönkulutus juuri tällä hetkellä, kun lämpöpumppu lämmittää pelkästään varaajaa (ja sitä kautta IV-koneen tuloilmaa, ja sitä kautta huoneilmaa). Vielä perjantaina sähkönkulutus oli tasolla 59,4 kWh. Siis yhä vieläkin reippaasti eli noin 50% yli sen, mitä sähkö meni ennen kuin meillä oli lämpöpumppua talossa.

Sähkönkulutuksen huippu on tasaantumassa. Perjantaina 23.10.2015 sähköä meni 59,4kWh. Alkukuun lukemat olivat pikkuisen päälle 30 kWh per vuorokausi, vaikka ulkolämpötila oli alhaisempi mitä se on nyt (punainen ulkolämpötilan käyrä on noussut samoin kuin sähkönkulutuskin.
























Lämpöpumpun kompuran käyntiaikoja olen kuitenkin seuraillut. Viime yönä (la-su välinen yö) kompura kävi 3 tuntia, ja yhteensä se on käynyt tähän mennessä 35 tuntia. En osaa sanoa onko 3 tuntia hyvä vai huono työvuoro kompuran elinikää ajatellen, eli jos se käynnistyy - niin kuinka pitkään sen olisi hyvä käydä? Pelkässä käyttöveden lämmityksessä yhden yön käyntiaika ei sitten tuon suurempi kuitenkaan ole. Eilen illalla käyntitunteja oli siis 32 tuntia, ja vuorokausi ennen sitä eli perjantai-iltana 28 tuntia. Tämä 28 tuntia tuli keskiviikon ja perjantain välisenä aikana, eli ei lämpöpumppu silloinkaan ihan koko aikaa käynnissä pysynyt, muuten tunteja olisi pitänyt tulla ainakin 48 kpl.
 
Lämpöpumpulla on myös oma sähkövastus, ja uskon että sekin taisi mennä keskiviikkona 21.10.2015 päälle, koska lämpöpumppu yritti lämmittää kaikki talon lattiat - ja ehkä vähän liiankin tehokkaasti.


lauantai 24. lokakuuta 2015

Kaunista YK:n päivää

Kaunista YK:n päivää!

Tämä on nyt ekan kerran kun meillä on YK:n päivänä liput saloissa. Lipputangot tulivat taloon viime vuoden itsenäisyyspäivänä.

Lipputanko on kiinnitetty talon seinässä olevaan tukiputkeen, jollaisia näkee esim. Helsingin keskustan vanhoissa taloissa, ja myös Virossa tämä on varsin yleinen tapa kiinnittää lipputanko, jolloin ei tarvitse keskelle pihaa tuoda pitkää tankoa, joka olisi hankala ja kallis kuljettaa (jos ei sitä tuo kaksi ihmistä kahden polkupyörän avulla, sellaisenkin kuljetuksen olen joskus nähnyt).

Lisäksi - jos liputuspäivä unohtuisi, sitten tyhjää lipputankoa ei ole näkösällä, eli ei se liputtaminen tai liputuksen unohtaminen sillä lailla sitten pistä ohikulkijoiden silmään...




perjantai 23. lokakuuta 2015

Itseopiskelua...

Ilma-vesi-lämpöpumpun kompura on nyt koneen oman pöytäkirjatoiminnon mukaan ollut käynnissä 28 tuntia. Ensi viikolla kytkennät saadaan kokonaan tehtyä, ja sitten olisi vuorossa vähän käyttökoulutusta. Aloin jo itseopiskellen hiukan tutustua laitteeseen.

Eka fiilis itselläni on sellainen, että laitteessa on kymmenittäin erilaisia hifistelytoimintoja, joista normaali ihminen ei tarvitse kuin muutaman. Eli ihan niin kuin uusissa älypuhelimissakin 90% kaikista toiminnoista on täysin turhia. Oli siellä joukossa toki muutama oikein hyväkin oivallus, enkä ole 68-sivuiseen ohjekirjaan vielä perin pohjin ehtinyt syventyä.

Ilma-vesi-lämpöpumpun 68-sivuinen opaskirja. Oppaassa on hyvät kuvalliset ohjeet, että ei sen puoleen...

Myös sähkönkulutus on alkanut pikkuhiljaa taittua, tänään pistin lattialämmityskierron kokonaan pois päältä niin, että lämpöpumppu jäi lämmittämään enää pelkästään lämmintä käyttövettä.

Sähkönkulutuksen huippu on saavutettu, ja alamäki käppyröissä ilmeisesti alkanut. Siniset pylväät ovat vuorokautinen sähkönkulutus, punainen viiva on vuorokauden keskilämpötilakäyrä.
Lämmintäkin riittää! Keittiössä +24,3C ja ulkonakin lokakuun lämpötilaksi melkoiset +11,5C


Sisätilan lämpötila-asetus on ollut eilisestä lähtien enää +15C.



























 
 
Nyt lämpöpumppu lämmittää enää pelkästään käyttövettä.
Tämäkin on varmaan ihan hyvä ja hyödyllinen toiminto? Ei loman aikana tarvita niin paljon käyttövettä tai lämpöä, kuin silloin jos talossa ollaan kotosalla.
Näppäimistö on helppo ja selkeä, ja navigointi käy helposti ihan niin kuin Nokian kännyköissä.
Tämä on mielestäni nerokas keksintö! Ennen meillä käyttöveden kiertovesipumppu pyöri yhtämittaa. Ja jokainen kierros vettä varastaa aina lämpöä - siis yölläkin. Nyt käyttöveden kiertovesipumppu ei pyöri lainkaan klo 24:00-05:30 välillä, ja 5:30-24:00 välisenä aikana se käy 10 minuutin välein 5 minuuttia, ja sitten sama uudestaan, eli 10min taukoa, ja 5min käyntiä.
 

torstai 22. lokakuuta 2015

Lämpöpumppu pyörii - ja sähköä menee

Vesi-ilma-lämpöpumpun asennukset ovat loppusuoralla, ja nyt on enää kesken jäähdytyspuolen työt, eli IV-koneen tuloilmapatteri. Itse lämpöpumppu ovat jo toiminnassa.

IV-koneen osalta on tuloilman esilämmitykseen olemassa aina 2 mahdollisuutta. Joko se lämmitetään sähköllä, tai vesipatterilla. Jos valitaan vesipatteri, sitten lämpö tulee lämpöpumpulta. Tähän asti talon keskeneräisyydestä johtuen meillä on ollut valittuna se kolmas vaihtoehto, eli kytkennät ovat olleet vielä kesken, ja kylmä ilma on tullut sisään ilman esilämmitystä. Onhan IV-koneen lämmön talteenoton hyötysuhde yli 80%, joten eihän se mitään esilämmitystä välttämättä kaipaa. Ainakaan vedon tunnetta ei ole huomattu tähänkään mennessä.

Aina kun asennetaan uusia laitteita, niin menee muutama tovi, kun asioita säädetään, ennen kuin ne saadaan oikealle ja tyydyttävälle tasolleen. Joten nyt ei vielä kahden lämpöpumppupäivän kokemusten perusteella oikein päästä hehkuttamaan sillä, että sähköä kuluu vähän ja systeemi olisi ympäristöystävällinen. Päin vastoin sähkönkulutus on nyt kolme kertaa suurempi mitä se tähän asti.

En kuitenkaan ole vielä menettänyt uskoani uuteen laitteeseen, enkä ole ottamassa töpseliä pois seinästä, eli katsotaan nyt ainakin muutama viikko, että miten sähkönkulutus kehittyy, ja mille tasolle se lopulta asettuu.

Laitoin lattialämmityksen kiertovesipumpun päälle ensimmäisen kerran kesän jälkeen jo lauantaina 17.10. Ja sähkönkulutus nousi heti tasolle 50 kWh/vuorokausi, tosin se sitten laski siitä seuraavana päivänä jo takaisin tasolle 32,8 kWh/vuorokausi, kun lattiat olivat ensin lämmenneet.

Lämpöpumpun asennukset alkoivat ma 19.10 ja lämpöpumppu käynnistettiin keskiviikkona 21.10. Samalla myös sähkönkulutus räjähti käsiin, eli se kolminkertaistui. Nyt vuorokausikohtaiset sähkönkulutustilastot näyttävät tältä:

Sähkönkulutus lokakuussa 2015. Lattialämmityksen kiertovesipumppu ei ole lainkaan päällä 1-16.10.2015. Kiertovesipumppu käynnistyy 17.10.2015. Ilma-vesi-lämpöpumppu käynnistyy 21.10.2015. Nyt katsotaan pystyykö lämpöpumppu pitkässä juoksussa painamaan sähkönkulutuksen aiemmalle tasolleen, tai mieluiten sen alle. Muutenhan investoinnissa ei olisi mitään järkeä.






Mitä sitten tapahtui, kun sähkönkulutus kasvoi näin valtavasti?

No, ensin lämpöpumpulle oli säädetty sisälämpötilaksi +21C. Se oli aivan liikaa, ja talossa tuntui aivan liian lämpöiseltä. Nyt kävin laittamassa lämpötilaksi +15C - sillä tarkoitus on käyttää myös takkaa aina välillä. Nyt tämän kokeilun aikana takan lämpötila on laskenut noin 10C asteella.

Kun lämpöpumppu käynnistyi 21.10.2015 - niin sen jälkeen takkaa ei ole tarvinnut - tai siis voinut enää lämmittää...


Ulkolämpötila on vaihdellut +5 - +10C välillä, eli lokakuu on ollut varsin lämmin.
5700 kiloisen tiilihormin lämpötla vaihtelee, ja se lämpenee samalla kun saunan pesässä poltetaan pesällinen, niin on mukavampi käydä suihkussa. Näihin käppyröihin lämpöpumpulla ei ole ollut mitään vaikutusta.
Miten nyt sitten jatketaan tästä eteenpäin?

Meillä on sähkökaapissa kello, jolla ennen säädettiin lattian kiertovesipumppu toimimaan pelkästään yöllä, sillä pelkästään yösähköllä tapahtuva suorasähkölämmitys oli vähän edullisempaa. Pääsääntöisesti talon sisätilojen lämmitys - sen verran kun lämmitystä on tarvittu, on ilmeisesti tapahtunut polttopuulla, joka ilmenee siten, että vuositasolla sähkönkulutus on ollut päivittäin aika lailla samalla tasolla, riippumatta siitä onko kesä vai talvi. Joten käytetty sähkö on enimmäkseen kulunut vain lämpimän käyttöveden tekemiseen.

Nyt uusi käyttökohde sähkökaapin kellolle on todennäköisesti käyttöveden kiertovesipumppu. Se pyörii päivät - jolloin kuumaa vettä tulee hanasta käytännössä heti. Mutta yöllä sen ei tarvitse pyöriä. Tosin jos yöllä tarvitaan lämmintä käyttövettä, sitten pitää vaan juoksuttaa vettä pikkuisen pidemmän aikaa. Jos käyttöveden kiertovesipumppu pyörii koko yön, se "varastaa" lämpöä varaajasta jokaisella kierroksellaan, mitä vesi kiertää putkissa ympyrää.

Lämpöpumpussa on myös niin paljon erilaisia toimintoja ja aikaohjelmia, että seuraavaksi pitää tutustua niihin. Uskon, että lämpöpumpun avulla on kuitenkin erittäin hyvät mahdollisuudet saada aikaan säästöä sähkönkulutukseen. Se, että tuleeko säästöä sitten ikinä niin paljon, että pumppu tienaisi oman hintansa, niin se on sitten toinen juttu. Itse uskon tässä vaiheessa vielä siihenkin, eli en ainakaan vielä kahden päivän käyttökokemusten jälkeen suostu myöntämään, että kyseessä olisi ollut hukkainvestointi. Tässä vielä muutamia kuvia tältä päivältä:

Ison takan lämpötila on pudonnut lähes huoneen lämmön tasolle.

IV-koneen vesipatteri on kytketty lämpöpumppuun. Termostaatti otettiin irti - eli lämpöpatteri on aina päällä - siinähän on muuten jäätymisvaara, ja toisaalta jos termostaatti vetää kierron kiinni ja samalla pumppu pyörii koko ajan tässä kierrossa, niin ei siinäkään ole mitään järkeä...

Sisäyksikkö ja sen eristetyt putket. Valkoiset putket menevät ulkoyksikölle. Etuoikealla laattialämmityksen putkia, jotka olivat jo ennen lämpöpumpun asennusta.

Teknisen huoneen alaosaa lähempää.


Ensin huonelämpötila oli säädetty +21C. Sitten +18C. Nyt laitoin siihen +15C.

Sisäyksikön alaosaa.



















maanantai 19. lokakuuta 2015

Ilma-vesi-lämpöpumpun asennus alkoi

Tänään alkoi ilma-vesi-lämpöpumpun asennus. Taloon tulee Viessmannin 200-S AWB 8,3 kW:n saksalaisvalmisteinen invertteripumppu. Asennettuna hintaa 8600 euroa. Tavoitteena on saada säästöjä sähkön hinnassa, sekä ympäristöystävällisyys.

Aika tulee näyttämään, saavutetaanko tavoitteista kumpaakaan?

Ainoa mikä on varmaa, on kulut ja se että laite on romu 200 käyttökuukauden jälkeen. Sen jälkeen sen voi kärrätä kaatopaikalle. Onko se sitten tienannut omana elinaikanaan omaa hintaansa, ja jos onkin - oliko järkevää saada pieni sähkön säästö sillä, että taas menee kaatopaikalle sähkö-elektoroniikka romua aika paljon. Saadaan niistä toki ehkä jotain kierrätykseenkin, ja uudelleen käyttöön.

Äärimmäisen ihailtavaa on kuitenkin se, että koko ajan uusiin omakotitaloihin asennetaan myös paljon maalämpöpumppuja. Vantaan asuntomessuillakin joka toisessa talossa oli maalämpö. Maalämpöjärjestelmä verrattuna ilma-vesi-lämpöpumppuun verrattuna on puolta kalliimpi. Vantaan asuntomessuilla maalämmöllä aletaan murskaamaan puolta pienempiä sähkönkulutuslukuja, mitä meidän talossa on. Meillä ekana vuotena sähköä meni noin 17000 kWh, kun oli lauha talvi ja suora sähkölämmitys. Lämpimiä neliöitä meidän talossa on 241m2.

Melkein samalla rahalla (siis ilma-vesi-lämpöpumpun hinnalla eli 8600 eurolla) olisi voinut saada myös aurinkosähköpaneelit. Siinä mielessä valinta tuntuu nyt hyvältä ja oikeaan osuneelta, että jos katsotaan vaikka ensi viikkoa, niin tasaisen harmaalta taivaalta ei varmaankaan kovin paljon valoa saada, mutta lämpöpumppu käy aina, kun on tarve - ihan vaikka keskellä yötä.

Ja mitä tuo invertteri sitten tarkoittaa? Lämpöpumppuja on kahta mallia, ne ovat joko "on/off" tai "invertteri" ohjattuja. Erona on siis kompressorin ohjaus. Kompressori on koko järjestelmän kriittisin osa, ja sillä tulee tiettyjen käynnistyskertojen jälkeen tunnit täyteen. Sitten se menee rikki - ihan samoin kuin tietokoneen kovalevy. Silläkin on tietty käynnistyskertojen määrä, ja sen jälkeen kone ei enää käynnisty.

"On/Off" -malleissa, kun kompressori kytkeytyy päälle niin se käy vakionopeudella ja kaasu pohjassa, kunnes sisäyksikön termostaatti havaitsee, että haluttu lämpötila on saavutettu. Silloin kompressori pysähtyy. Kompressori käynnistyy taas uudelleen sitten kun sisälämpötila (tai veden lämpötila) laskee riittävästi.

"On/off" -malliset lämpöpumput ovat jäämässä pikku hiljaa pois "invertteri" -mallisten lämpöpumppujen tieltä. Maalämpöpumpuista silti melkein kaikki nyt myytävät mallistot ovat ns. "on/off" -tyyppisiä, ja siksi mitoitus lasketaan noin 80%:iin, ettei laite käynnistyisi liian usein ja ettei se kävisi ns. "lyhyttä pätkää", jolloin kompressorin käyttöikä jäisi hyvin lyhyeksi.

"Invertteri" -mallissa lämpöpumpuissa kompressorin kytkeytyessä päälle, se käy aluksi nopeasti, kunnes haluttu lämpötila on saavutettu. Sitten kompressori hidastaa pyörimisnopeuttaan ja käy optimi-teholla pitäen tällä tavalla yllä säädettyä lämpötilaa. Esimerkiksi tässä meidän ilma-vesi-lämpöpumpussa tehoalue voi vaihdella täysin portaattomasti välillä 1 kW >> 8,3 kW.

 "Invertteri" -mallisten lämpöpumppujen etuna on siís nopeampi ja tasaisempi lämmitys.

Ensimmäisen asennuspäivän aikana saatiin ulkoyksikkö telineelle, sisäyksikkö seinään ja yksi reikä seinään. Asennukset jatkuvat taas huomenna.

Ulkoyksikkö on saatu telineilleen. Läpivienti reikä alhaalla oikealla.

Sama sisäpuolelta, sisäyksikkö on saatu seinälle.

Sama lähempää. Sisäyksikkö on paljon pienempi mitä maalämmössä olisi ollut. Maalämpö meille piti aluksi tullakin.

Nyt näkyy ulkoilma kellarin teknisen tilan seinän läpi.

Asentajien pikkunippelit ja ohjeet kodinhoitohuoneen lattialla.

Kupariset liuosputket on hyvin eristetty.