Monikäyttöinen merikontti

Nyt kun taajama-alueella omakotitalot rakennetaan hyvin pienille tonteille, ja kun talot valmistuessaan ovat lähes räystäät kiinni toisissaan, niin autotallia ei pienelle tontille aina mahdu. Ei siksi, etteikö se nyt kahden asuintaloon väliin jossakin rakosessa mahtuisi olemaan, mutta kun vähimmäisetäisyydet toisiin rakennuksiin tai tontin rajalle eivät täyty, niin siksi autotallin rakentaminen ei vaan aina onnistu.

Autokatos toki mahtuu silloinkin, ja on mahtunut meilläkin, mutta katoksessa ei voi säilyttää kovin paljon tavaraa. Tai voi säilyttää vaikka kuinka paljon tavaraa, mutta avonaisessa katoksessa se ei välttämättä näytä kovin kivalta.

Mikäli merikontin aikoo jättää varastoksi tontille vielä rakentamisen jälkeenkin, sitten sen sijoittelu pitäisi miettiä hyvin tarkkaan jo alun pitäen. Sillä jos merikonttia joutuu talon valmistuessa siirtämään vaikka parisen metriä, niin siirtoa varten tilattava nosturiauto laskuttaa saman verran riippumatta siitä, että siirretäänkö konttia 2 metriä tai 2 kilometriä.

Olen kirjoittanut merikontin kalustamisesta ja monikäyttöisyydestä jo muutamia kertoja aikaisemminkin, enkä nyt toista näitä - mutta tässä linkkejä aikaisempiin päivityksiin:

https://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/05/19/diy-merikontin-hyllykko-valmis/

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/06/pyykkinarut-paikoillaan.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/04/pientalon-turvallisuussuunnitelmat-osa.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2018/07/600-litran-juottoautomaatti.html

Nyt siis tällä hetkellä meidän "monikäyttö-merikontti" palvelee ainakin seuraavasti:

1) merikontin sisällä on verstas ja varasto. Esim. autonrenkaita tai auton öljyjä, moottorisahoja, sahojen ja ruohonleikkurien bensoja yms. en ainakaan itse haluaisi kantaa sisälle taloon säilytykseen, mutta merikontissa niiden säilytys sujuu luontevasti.
2) merikontissa on myös pitkät räystäät, toisella puolella säilyvät polttopuut kuivina, ja toisella puolella kuivuu pyykki - eikä sadekuuron yllättäminen haittaa, pyykit pysyvät kuivina räystään alla hyvin
3) pyykin kuivausnarujen alla on "lattian" alla lautavarasto puutavararalle. Aina pitää olla jotain pientä olemassa, jos askartelu-inspiraatio iskee.
4) samassa lautavarastotilassa on viereisen suihkulähteen sähkönsyöttö, joten ei tarvitse sähkökalusteita pitää taivasalla (pistorasiat, hämäräkytkimet IR-tunnistimet, led-valojen muuntajat yms)
5) merikontin katolta kerätään sadevesi talteen suihkulähteen tarpeisiin, suihkulähde kun haihduttaa ja roiskii vettä, niin muuten sinne saisi olla lisäämässä vettä yhtenään
6) työkalut ja arvokkaampikaan irtain tavara ei häviä merikontista. Sehän on tukeva "säiliö", ja sen saa kunnolla lukkoon. Lisäksi kun merikontin pariovien eteen parkkeeraa auton yöksi, niin ei sinne merikonttiin ainakaan yöllä kukaan murtaudu. Tai jos murtautuu, sitten murtovarkaan pitää ensin miettiä miten saisi siirrettyä auton pois edestä. Jos auto alkaa siirrettäessä ulvomaan, se varmasti haittaa hommia tiivisti rakennetulla alueella.

Tässä samat jutut vielä kuvallisesti:

Merikontti on autopihan perällä, ja sinne voi nopeasti "heittää" hetkeksi 

melkein mitä tahansa tavaraa, mitä nyt autolla sattuu pihaan tulemaan.

Esim. jos vaihtaa sohvan ja vanha lähtee kierrätyskeskukselle, niin vanhan

sohvan voi hetkeksi varastoida vaikka merikonttiin.

Merikontin toisen räystään alla pyykit kuivumassa, niin kuin kuvasta näkyy.

Auto peruutettuna lähes kiinni merikontin puuoviin. Puuovi on pelkästään

hakasella kiinni, mutta heti sen takana on merikontin oma metallinen ovi,

joka on kunnolla lukossa  Jos lukot murtaa rikki, ovet eivät aukea siltikään,

koska auto seisoo siinä edessä.

Tontin takana menevässä avo-ojassa on tontin raja, ja avo-ojan partaalla

olevan räystään alla on tämän talven polttopuut sateelta suojassa.

Tässä merikontin vieressä/edustalla oleva suihkulähde, johon merikontin

katolta kerätään sadevettä ja merikontin räystään alla on sähkönsyöttö,

josta maanalaisia putkistoja pitkin sähkökaapelit on vedetty katseelta

piilossa suihkulähteen sisään.

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului tällä kertaa 513,1 kWh - mikä on uusi alarajaennätys elokuulle. Miksi sitten tuli uusi alarajaennätys, niin sitä en osaa sanoa, mutta tässä kuussa tämän enempää sähköä ei vaan kulunut. Tässä alkuvuoden kuukaudet eri vuosilta:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
YHT	9358,47	12431,00	10194,62	9235,43	7899,39	8128,60

Ja tässä sama graafisesti:

Ja tässä vielä sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti. Kuviosta erottuu 12.8. oleva korkea pylväs, joka johtuu porealtaan käytöstä - nuoriso oli lisälämmittänyt vettä suorasähköllä, itse olisin ohjelmoinut lämpöpumpun kautta lämpimään veteen lisälämpöä, jolloin sen päivän pylväs ei olisi erottunut ehkä ihan noin selvästi muiden päivien kulutuksesta. Sinänsä asialla ei ole merkitystä, mutta jos on 400 litrainen allas ja siihen lasketaan vesi 500 litraisen varaajan kautta, niin varaaja on aika tiukilla, ja lämpö ei riitä, jos varaajan alkulämpötila ei ole vähintään +55C.