lauantai 4. helmikuuta 2023

Tammikuun sähkönkulutus

Tammikuussa 2023 sähköä kului 1851,1 kWh. Tammikuu oli lauha - keskilämpötila Vantaalla oli -1,6C. Jos aikaisempia tammikuun kulutuksia katson vuoteen 2014 asti jolloin talo valmistui, niin 8 vuoden aikana pari kertaa kulutus on noussut tammikuussa yli 2000 kWh, ja kerran se on jäänyt alle 1000 kWh:n - tämä fakta näkyy myös alla olevassa graafisessa käppyrässä. 

Tutkiskelin myös kovia pakkasia Vantaalla vuodesta 2014 tähän päivään. Itselläni on siis elettyä elämää takanapäin 51 vuotta ja edessäpäin hyvässä lykyssä melkein yhtä paljon. Peruutuspeiliin katsomalla muistan lapsuusvuosilta Turun seudulta, että ei ollut minusta lainkaan tavatonta 1970-luvun Suomessa, että Etelä-Suomessakin pakkanen saattoi kiristyä yli -30C asteen. Ja noissakin pakkasissa kouluun lähdettiin ihan normaalisti. 

Tänä päivänä noin kylmää ei enää ole. Omat lapseni eivät ole Vantaalla yli 30-asteen pakkasia nähneet eläissään ikinä, ei myöskään oma taloni. Oman taloni historiassa kaikkein kylmin hetki oli 8.1.2016 klo 6:00 aamulla, jolloin mittari näytti Vantaalla ilmatieteenlaitoksen mukaan -27,8C pakkasta. 

Yli 20-asteen pakkastunteja ei niitäkään tulee enää joka talvi ollenkaan. Yli 30-asteen pakkasia on Vantaan lentokentällä viimeksi mitattu 7.1.2003, jolloin lentokentän mittari näytti -31,3C. Sitä edellisen kerran -30C asteen pakkasraja alitettiin 8.2.1999, jolloin pakkasta oli -30,2C. Kolmanneksi viimeisin kerta -30C pakkanen ylittyi 31.1.1987. Vuoden 2003 jälkeen Vantaalla ei pakkanen ole pudonnut alle -30C rajan enää kertaakaan.

Tässä taulukkoa yli -20C asteen pakkasista Vantaalla, että montako tuntia kunakin talvena pakkasta on ollut enempi kuin -20C:




Tässä vielä käppyrät lämpötiloista kuukausittain ja tammikuussa 2023:






tiistai 3. tammikuuta 2023

Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus 2022

Joulukuussa 2022 sähköä kului 1782,7 kWh. Se oli kolmanneksi korkein joulukuun lukemaksi, ja syynä on tietysti reilu vuosi sitten marraskuussa 2021 hankittu sähköauto.

Joulukuu 2022 on suhteellisen leuto, keskilämpötila oli -3,3C. Tai siltä tuo -3,3C ainakin oman elämäni (takanapäin minulla 51 vuotta) skaalassa tuntuu. Ulkolämpötilan vaihteluväli Vantaalla oli joulukuussa -18C alin ja ylin +5C. Kuitenkin 8-vuotiaan talomme historiassa -3,3C joulukuussa onkin toiseksi kylmin joulukuu ikinä, kylmempää on ollut vain viime vuoden joulukuussa 2021.

Ostoenergian määriin tulee ihan oleellisia muutoksia taas lähikuukausina ihan muutekin, koska keväällä talon katolle tulee 8,2 kW voimala koostuen 20 kpl Longi HI-MO5 Mono 410W -tyyppisistä aurinkosähköpaneeleista, joista tein tilauksen tänään. Talon seinälle puolestaan tulee 20 kpl tyhjiökeräinputkia, joiden piikkiteho lienee ideaalisissa oloissa ja oikeassa kallistuskulmassa noin 3,5 kW. Tässä tapauksessa asennus seinälle pystysuoraan kuitenkin todennäköisesti vähän pudottaa huipputehoja, koska kallistuskulma ei ole koko vuoden osalta kovinkaan optimaalinen.

Pystyasennusta seinään kuitenkin puoltaa esteettisyys (talon pitää olla kaunis jatkossakin), räystään alla putket pysyvät pystysuorassa aina lumesta vapaana (katolla jäisivät lumen alle), parempi kiinnitettävyys jokaisesta kulmasta (ettei tuuli vie), sekä se, että Helsingissä aurinko nousee enimmillään vain 10 astetta horisontin yläpuolelle. Jolloin pystysuora asennus ei ole kuin 10 astetta "pielessä" optimikulmastaan. Näin maksimoidaan huipputehoja kylmille kuukausille. Sitten taas heinäkuussa, kun aurinko on 57 astetta horisontin yläpuolella, silloin pystysuora asennus on hyvinkin paljon pielessä optimikallistuksesta, mutta enpä minä lämmönkeräimien tuottamaa lämpöä kesällä mihinkään kovin paljon tarvitsekaan. Muuta kuin lämpimään käyttöveteen sen verran, että suihkussa tarkenee käydä...

Alunperin, kun taloa suunniteltiin, niin tämän kokoisen talon (lämmintä pinta-alaa 241 m2) olisi pitänyt rakennuslupahakemuksen liitteinä olleiden energialaskelmien mukaan kuluttaa noin 26000 kWh per vuosi. Kun talo saatiin valmiiksi, elettiin eka vuosi ihan kokeeksi suoralla sähkölämmityksellä. Jotta saatiin selville, mitä talo oikeasti kuluttaa. Tuolloin lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 ensimmäisen 12 kk aikana sähköä kului 17162 kWh. Se kai on jonkin sortin "peruskulutus" tähän taloon, joka perustuu ihan mittauksiin, eikä rakennusluvan teoreettisiin laskelmiin. Todellisen kulutuksen jääminen noin 40% laskettua pienemmäksi oli kuitenkin miellyttävä yllätys, tottakai.

Tämän jälkeen eli lokakuussa 2015 taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siinä oli alkuvaiheessa kaikenlaista sähläystä, esim. yritin käyttää sitä öisin halvalla pörssisähköllä. Se oli täysin epäonnistunut kokeilu, koska yön kylminä tunteina lämpöpumpun hyötysuhde oli heikko, eikä lämpöpumppu mitenkään kyennyt kompensoimaan yö- ja päiväsähkön välistä hintaeroa. Sen jälkeen tein määräaikaisia sähkösopimuksia ja vuosikulutus painui useammaksi vuodeksi noin 9000 kWh/vuosi -tasolle. Säästöä tuli siis lämpöpumpun hankkimisen johdosta noin 8000 kWh/vuosi eli silloisilla sähkönhinnoilla säästöä tuli noin 800 euroa vuosittain. Eli pumpun takaisinmaksuaika olisi ollut 10 vuotta.

Nyt sähkön hinta on räjähtänyt käsiin, ja lämpöpumpun pitäisi säästää paljon enemmän. Mutta ei säästä, sillä minulla oli niin hyvää tuuria tällä kertaa, että vanha edullinen sähkösopimukseni jatkuu vielä syyskuulle 2023 asti hintaan 4,95 c/kWh, jolloin siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä kokonaiskustannus minulla on edelleenkin se noin 11-12 c/kWh. En ole kuitenkaan viitsinyt sähköyhtiölleni soittaa, että voisitteko tuplata tai triplata sähkön yksikköhintani, että saisin lämpöpumppuni tuottamaan enempi säästöä... :-)

Tänä vuonna 2023 ja tästä vuodesta eteenpäin talon peruskulutusta (noin 17 000 kWh/vuosi) vähentää ilmasta-veteen lämpöpumppu sekä aurinkoenergia, lisäävänä tekijänä on sähkö-Mersu noin 5000-6000 kWh per vuosi. Katsellaan sitten taas ensi vuonna, että mille tasolle ostosähkön määrä on asettunut.

Tässä vielä numeroita ja grafiikkaa tänne loppuun, ensin päiväkohtaiset luvut, sitten vuosi/kuukausikäppyrät, sitten kk-kulutukset numeroina ja viimeisenä kuvana viimeiset 3 vuotta, jossa viimeisen vuoden osalta sähköauton yökäyttö sinisten pylväiden pitenemisenä näkyy selvästi.