tiistai 31. toukokuuta 2016

Naru maassa ja komeat raput

Sain osittain jälkiasennetun vetonarun maahan ja huomasin, että merikontin kupeessa olevat rappuset (jos ne on rappuset?) olivatkin paljon suuremmat mitä olin kuvitellut.


Jotain ylijäämä sadevesiputkea. Tein kuitenkin muutamat
pienet reiät alapintaan, että jos vesi pääsee putkeen, se
pääsee myös putkesta pois.
Sitten vaan putki paikoilleen. Oli vähän tuuriakin, eli
se sattui tulemaan juuri siihen, missä rappuset loppuivat.
Muuten olisi ollut vähän tenkka-påå-tilanne...


Tässä sama tilanne toisesta suuntaa.
Ja sama tilanne rappusten toisesta päästä. Tässä saan
pilarikengän mahtumaan toiselle askelmalle, mutta
toisen seuraavan tolpan kohdalla tulee ongelma:
pilarikenkä pitäisi asettaa ylimmälle rapulle, ja silloin
se jää liian ylös, ts. puutolpasta tulisi liian lyhyt.
Tässä kohtaa pitää miettiä uutta ratkaisua. Olikin siis noin isot raput maan alla. Eikä mitään tietoa, miksi ne ovat maan alla, miksi ne ovat kallistuneet vinoon, ja kuinka kauas maan alle askelmia jatkuu... Ja onko ylipäätään kyseessä raput? Vai onko tämä joku vinoon mennyt sokkeli? En tiedä.

maanantai 30. toukokuuta 2016

Vetonarun jälkiasennusta

Sikäli mikäli merikontin katolle tulee joskus muutama länteen eli ilta-aurinkoon suunnattu aurinkopaneeli, niin varmaan sinne paneelille pitää vetää kaapelikin. Ja sitä varten olen nyt laittamassa putkea ja vetonarua nurmikon alle.

Yksi putkitus lähtee jo talon seinää reunustavan terassin alta, ja siinä kulkee nurmille ehkäpä jo tänä kesänä (?) asennettava kohdevalo Tuijille, jotka tulevat reunustamaan tonttia. Siihen samaan linjaan lisäsin nyt vielä yhden vetonarun, jos joskus tulee tarvetta myös aurinkopaneeliston kaapeloinnille.

Vetonarun alkupää on terassin kulmalla. Terassin alta kaapelin voi vetää
aikanaan talon kellarin teknisiin tiloihin asti.

Tässä kuvassa oleellisin juttu on pikkusormen paksuinen valkoinen muovi-
putki. Sen päässä on keltainen naru, jossa on iso solmu. Putkea lykkäämällä
naru meni 50mm salaojaputkesta läpi oikein hienosti.

Aiemmin putkessa oli vain puutarhavalojen valokaapeli,
ja nyt myös vetonaru sen rinnalla.

Tässä kohtaa nurmikon alla vetonaru ja puutarhavalon kaapeli lähtevät eri
suuntiin. 110mm salaojaputki on helppo tulpata tilapäisesti 1 litran
maalipurkeilla. Sopivat toisiinsa aivan tismalleen. 

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Tolpat maalattu

Merikontin lava tai terassipuuha on taas pikkuisen edistynyt. Ehkä suurin edistysaskel tänään oli pystytolppien haku ja maalaus. K-rauta 75:sta löytyi melko pienellä katkaisuvaralla melkein sopivan pituiset pylväät. Pylväät ostettaessa olivat 3 metriä. Merikontin räystään korkeus on noin 270 cm räystään alta mitattuna.

Kaikkien pylväiden paikalla on nyt naru, jotta homma
"hahmottuu", koska mitään piirustuksia ei tällä kertaa ole.
Taustalla näkyvään sadevesiputkeen menee vetonaru,
koska myöhemmin merikontille ehkä tulee aurinkopaneelit.
Jolloin kaapelit saa vedettyä maan alle piiloon.
Etualalla näkyy eilen esille kaivetut rappuset.

Tässä niitä pystypylväitä maalattuna. Liimapuulla onkin aika hyvä metrihinta.
Mutta on se myös suora, eikä käyristy - eli pakko maksaa... :-)

Näillä tykötarpeilla lava pitäisi syntyä. Säädettäviä pilarikenkiä jää 2 ylikin,
mutta Biltemassa oli edullisempaa ostaa, jos osti 10 kpl kerralla.

Säädettävät pilarikenkä lähikuvassa.

Noita säädettäviä pilarikenkiä on muuten kahta eri lajia, ja ostaessa pitäisi varmistua siitä, että myös jengan yläosa on vapaasti liikkuva. Toisin sanoen ylämutteria ei ole hitsattu kulmarautaan kiinni. Näissä asia on noin, eikä kulmarauta pyöri vapaasti, ja silloin säädettävyyden koko idea melkein vesittyy... Tai no, on tuosta säädettävyydestä apua varmasti ensiasennuksessakin, mutta erityisen hyödyllinen tämä ominaisuus olisi ollut silloin, jos vuosien saatossa maa nousee tai painuu, jolloin korkeutta voisi helposti lisätä tai vähentää, aina tarpeen mukaan.

Mutta nyt näillä pilarikengillä korkeuden säätö jälkikäteen ei enää onnistu. Tai se ei ainakaan ole niin helppoa, että se sujuisi pelkästään jakoavainta käyttäen. Nimittäin nyt kun kulmarautaakin joutuu pyörittämään - se ei pyörikään, jos sen päällä oleva tolppa on normaaliin tapaan neliskanttinen. Pyöreän tolpan ympäri se pyörisikin ihan helposti, mutta neliskanttisessa tolpassa tolpan kulmat panevat hanttiin.

Toisena vaihtoehtona on esim. se, että jakoavaimella kulmaraudan onnistuu ehkä vääntämään alas ja lähes suoraksi? Sitten se taas pyörii. Tai ehkä puutolppaakin pystyy vääntämään niin, että kulmarauta pääsee puutolpan kulman ohi.

Mikäli puutolppa aikojen saatossa lahoaa alapäästään, siinä tapauksessa tämä ns. "yläosastaan kiinteä" säädettävä pilarikenkä toimii ehkä ihan hyvin - lahon osuuden voi poistaa, ja sen jälkeen kenkää voi kiertää ylöspäin niin pitkälle kuin jenkaa riittää.

Jos kulmarauta ei suoristu, tai jos se uhkaa napsahtaa poikki, sitten yksi tapa jälkisäädössä voisi olla sekin, että neliskulmainen tolppa sahataan poikki pikkuisen pilarikengän yläpuolelta. Silloin tolpan nysä ja pilarikengän kulmarauta taas pyörivät - kunnes sitä on kierretty niin ylös, että se taas kantaa ja tukee. Sen jälkeen puutolpan kulmat voi kiertää kohdilleen, ja katkaisukohdan yli voi vetää naulauslevyn ruuveilla kiinni.

No - on niitä myynnissä sellaisiakin säädettäviä pilarikenkiä, jossa kulmarauta ja jengan päässä oleva lautanen, joka ottaa painon vastaan - niin nämä kaikki pyörivät ihan vapaasti. Ja jälkikäteisessä pituuden jatkamisessa/lyhentämisessä ei tarvitse muuta työkalua kuin jakoavaimen. Eli ostaessa pitää olla seuraavalla kerralla vähän tarkempi...

lauantai 28. toukokuuta 2016

Arkeologisia löytöjä

Merikontissa on sama peltikatto ja vuorilauta kuin talossakin. Ja metriset räystäät. Toisen räystään alle tulee polttopuut, ja toisen räystään alle tulee "terassi", johon tulee pyykkinarut. Ja terassin alle saa vielä sahatavaraakin (tarvittaessa) säilytykseen.

Nyt aloin kaivamaan terassin tolppien jaloille kuoppaa. Tarkoitus on valaa pilarikenkä pilariharkkoon. Betonivalu tarvitsee pienen kuopan. Vanhan talon tontilla voi kuitenkin tulla vastaan vaikka mitä, ja nyt ainakaan ensimmäisen tolpan kohdalle kuopan kaivamisesta ei tullut mitään.

Projektin alku. Tähän seinustalle eli räystään alle eli kukkien istutusaltaan ja
seinän viereen pitäisi tehdä terassi, jossa voi kuivata pyykkiä. Eikä tarvitse
sadetta pelätä. Maassa näkyy tiiliä yms. ja vanhoja tiiliä olen kuutiokaupalla
kerännytkin talteen. Naapuritontilla oli muuten aikoinaan tiilitehdas, en tiedä
johtuuko tiilien runsaus maassa ja maan alla sitten siitä?

Naru näyttää kuopan paikkaa. Narun paikalle tulee tolppa.

Mutta narukerän alla olikin hyvin lähellä maan pintaa betoniset portaat.
Siis ilmeisesti ne on portaat, aiankin vaikuttaa niin kuin tässä olisi 2 askelmaa.
Tähän pitääkin sitten tehdä tasoitusvalu, ja siihen sitten päälle taustalla
näkyvä pilariharkko. Sen keskelle valetaan pilarikenkä, joka kannattelee
sitten itse nurkkapylvästä. Että tällaisia arkeologisia löytöjä tällä kertaa...

torstai 26. toukokuuta 2016

Eka euro tienattu!

Vantaalla on tänään (tähän mennessä kun kello on 18:10) satanut yhteensä noin 10 milliä. Noin viikko sitten hankittu sadeveden keräystankki on nyt täynnä. Ja valuu jo ylikin!

Eli toisin sanoen - kun vesilaitoksella yksi kuutio Päijänteen vettä eli kraanavettä maksaa 3,08€ per kuutio (sis. jätevesimaksu sekä alv 24%) ja kun sadevesitankki on nyt täynnä, eli siellä on noin 300 litraa vettä, niin veden arvo on suunnilleen yhden euron verran.

Oikeasti - tai tarkemmin sanottuna - se euro on kyllä säästetty tai tienattu vasta siinä vaiheessa, jos tuo sadevesi saadaan vielä käytettyä kasteluun, ja samalla vältytään vesijohtoveden käyttämiseltä. Mutta jos kävisikin niin, että tästä eteenpäin sataakin kerran viikossa ja koko kesän, niin lisäkastelulle ei silloin ehkä tulekaan tarvetta. Jolloin nyt talteen saatua vettä ei tarvitakaan, eikä noin euron hintainen vesi silloin realisoidukaan säästöksi vesimaksuissa...

Tässä vaiheessa voisi myös laskeskella, että katon keräyspinta-ala näyttää olevan tälle syöksytorvelle ainakin 30 neliötä. Sillä 10mm sademittarissa vastaa 10 litraa sadetta neliömetrille. Sillä määrällä 30 neliön "tuotto" täyttäisi 300 litran astian kokonaan, ja näin on käynyt - ja näyttää jo menevän ylitsekin. Ehkä se poistoveden letku pitää sittenkin asentaa. Ja samalla keräysjärjestelmän voisi myös laajentaa kahden astian järjestelmäksi esim. tavallisen saavin avulla. Siis jos haluaisi vielä enemmän vettä talteen per sadekerta.



Sademittariin on kertynyt 10mm.
Sadevesitankin tuloputki vuotaa jo yli.
 
Piti oikein avata kansi ja katsoa, että onko tankki tosiaan jo täynnä.
Ja olihan se - 300 litraa vettä riittää kastelutarkoituksessa jo aika pitkälle...

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Hirveitä summia...

Taas jatkoa yhdelle hometalojutulle tämän päivän Ilta-Sanomissa. On näissä jutuissa kyseessä vaan aika hirveitä summia. Kuka tahansa sitten lopulta voittaakin, niin joku aina myös ne jutut häviää, ja kärsii kulut. 

Ja usein näihin pieleen menneisiin asuntokauppoihin tai rakentamiseen liittyy sitten vielä avioerokin? Siis... Että paljon voi tulla murheita, ja hyvin pienessä ajassa.

Onko asuntokaupat sitten aina samalla myös onnenkauppoja? Joskus hyvää tuuria on, ja joskus ei?


tiistai 24. toukokuuta 2016

Loppusilauksia

Tänään on eri paikat saaneet erilaisia pieniä loppusilauksia:

Roskakatoksessa postilaatikon kulmalle tuli pieni amppeli.

Kukkapenkin ison kiven ympärille on istutettu mansikan taimia.
Aikanaan suojaverkko on helppo vetää kiven yli, niin ei linnut vie marjoja.

Sama toisesta kuvakulmasta, jossa näkyy myös ruusu ja yläkulmassa kärhö.
Tämä iso punertava kivi löytyi siis autokatoksen anturan kaivuutöissä, ja
kivi piti kammeta edestä pois.

Istutusaltaan kivimuurin päälle tulossa betonikuori,
jolloin betonikivien välirakoset jäävät alle ja piiloon

25 kg:n S100 sementtisäkki ei ihan riittänyt loppuun asti.
Tästä sitten jatketaan joku toinen kerta.

Kukkapenkin päätykaari, kivi- ja betonityöt valmiina. Kasvit puuttuu vielä.

Koristekaivollekin tuli parit amppelit

Sama toisesta suuntaa, eli kani takaa.

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Istutusallas valmis

Näin jääkiekko-ottelun tauolla ehtii hiukan raportoimaan pihatöistäkin. Suurin ja viimeinen kukkapenkki eli istutusallas on nyt valmis. Tai ainakin viittä vaille valmis. Johan tässä ehti aikaa jo mennäkin.

Oli toki muitakin hommia ja muutakin elämää tässä rinnalla, mutta kyllä tässäkin vaan parisen viikkoa vierähti. Nyt on reunuskivet paikoillaan, valaisimet paikoillaan. Vielä puuttuu istutukset ja ylimmän reunuskiven päälle tasoittava betonivalu.

Tässä siis tilannekuvia 22.5.2016:

Viimeistä reunuskiveä vaille valmis!

Reunuskivet valmiina ja eka valaisin jo paikoillaan.
Muutkin valaisimet paikoillaan. Valaistus tehty Airamin Easy Connect
-valosarjalla. Se on sellainen helppo tee-se-itsemiehen systeemi.

Näkymä pitkälle sivulle. Tähän kukkapenkkiin tuli
2 kpl valkoisia pallovalaisimia ja 2 kohdevaloa.
 
Tässä vielä vähän historiapläjäystä menneiltä päiviltä, tilanne 18.5.2016:
 
Kaarevan osan täyttö menossa 18.5.

Kaareva osa vielä tyhjää täynnä 18.5.
 
Tältä näytti 13.5.2016: 

Pari riviä reunuskiviä paikoillaan loppukaaressa 13.5.2016.
Sama toisesta kuvakulmasta.
 
Tältä näytti parisen viikkoa sitten, eli 7.5.2016 

Korkean ja matalan pään välimuurin teko alkamassa.

Päätykaaren paikan hakua.

Eka rivi valmis. Eka rivi vie ehkä eniten aikaa, kun
pohjatyöt pitää tehdä hyvin.

8 + 3 hengen sohvat

Näin kisastudio meillä. Kuvasta puuttuu pari henkilöä. Tällä hetkellä Suomi häviöllä 0-1.

lauantai 21. toukokuuta 2016

Sadevedet keräykseen

Isoon kukkaistutusaltaaseen menee katetulta terassilta vesi, sen verran mitä noin 20 neliön kattopinnalta kertyy. Vesi laskee syöksytorvesta normaalisti, menee sadevesikaivoon - mutta siitä eteenpäin meneekin salaojaputken sisällä kukkamullan sisään. Mahdollinen ylivuoto valuu jollain aikataululla salaojaputkiin, jotka on noin 3 metriä alempana.

Näytän tästä sitten kuvan, kun saan kaikki valmiiksi. Mahdollisesti ja toivottavasti jo huomenna olisi tämä projekti valmis, niin pääsen taas seuraavan projektin kimppuun.

Nyt tässä rinnalla ja tämän lisäksi myös isolta katolta tulee yhden lappeen puolikkaalta sadevedet syöksytorvea pitkin tankkiin. Keräysala on vähän yli 30 neliötä, eli jos jokaiselle neliölle sataa vuosittain noin 500 milliä, niin tuotto tuosta keruualasta pitäisi olla vuosittain 500l x 30 = 15000 litraa. Eli aika paljon. Nyt alla oleva 300 litran tankki ehtii siis täyttyä vuosittain 50 kertaa. Siis kerran viikossa? Kuulostaa aika uskomattomalta, mutta pitää seurailla...

Tankin muoto on korkea torni. Kahdestakin syystä. Ensinnäkin paikka mihin se tulee, oli normaalille saaville vähän ahdas. Toiseksi - korkeaan torniin tulee myös veden painetta aina sitä mukaa, kun veden pinta säiliössä nousee. Jolloin veden saa siirrettyä letkulla ja ilman pumppua lähes minne vaan.

Tein vielä säiliöön veden pinnan korkeusmittarin, jollan veden pinnan korkeutta voi seurata. Poistoputkea en tehnyt, mutta jos tankki uhkaa (yli)täyttyä, voihan vedet päästää pois aina normaalin hanan kautta. Eikä taivaalta tullutta vettä tarvitse säästellä...

Sadevesitankin korkeus on 182 cm. Eli melkein sama
korkeus kuin pakulla, joka on 190 cm korkea.

Tankin päällä on reilu 18 sentin aukko.

Hana vaikuttaa ihan asialliselta. Tankki neuvotaan kiinnittämään seinään
tuolla mukana tulleella mustalla  nauhalla. Itse tein naru kiinnityksen.

Hanalle on valmiiksi jengattu reikä tehtynä. Jos olisin ostanut kannellisen
saavin, sitten hanan reikä olisi pitänyt tehdä porakoneella itse.

Tankki pääoven kulmalla. Syöksytorvi katkaistu.

Syöksytorvet vedet menee jatkossa tankkiin.

Omatekoinen korkeuden mittauslaite. Rulla mitta menee kannesta poratun
reiän läpi. Ja sen toisessa päässä on pullo, jonka pohjalla on vähän hiekkaa.
Pullo klopsahtaa tyhjän tankin pohjan - kunnes se nousee veden pinnan
mukana ylös ja alas. Ämpäritestillä pitää ensin testata oikea hiekan määrä.

Metrinmittar kiinnitettynä tankin kattoon.

Sama toisesta suuntaa. Mitä pienemmät lukemat,
sitä täydempi tankki.

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Toukokuut kulutusvertailussa

Jos laitan kahden toukokuun sähkönkulutukset rinnakkain - tai käytännössä siis peräkkäin - samaan taulukkoon, niin ilmavesilämpöpumpun vaikutus näkyy aika selvänä. Viime vuonna kulutus oli joka päivä yli 30 kWh per vrk, tänä vuonna se on yltänyt samalle tasolle vain kerran. Silloin meillä oli taas isot juhlat, ja porukkaa oli paikalla aika lailla.

Keskimääräinen toukokuun sähkönkulutus per vrk on nyt tänä vuonna ollut 19,7 kWh per vrk - alimmillaan on käyty 15,12 kWh:ssa. Tältä tämä näyttää graafisesti:

Sähkönkulutus per vrk - 17 päivää vuotta 2016 ja 14 päivää vuotta 2015.
Lämpöpumppu on tehnyt pelkkää käyttövettä maalis-huhtikuun vaihteesta lukien, takka on ollut käytössä viimeksi vapun tienoilla. Huhtikuu pärjättiin takan "viihdekäytöstä" saatavalla lämmöllä. Elävää tulta kun on mukava katsella, ja siksi kai monessa maalämpötalossakin on yleensä takka, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle olohuoneeseen.

Lämpöpumppua olen harvemmin nähnyt asetettavan näkyvälle paikalle keskelle olohuonetta, vaikka yhtä hyvin sekin lämmittää kuin takka. Ja on lisäksi paljon vaivattomampi.

Aurinkoenergia on jäänyt myös kiinnostamaan.

Nythän siis ilmavesilämpöpumppu on meidän talossa tällä hetkellä ainoa laite, joka pystyy koneellisesti tekemään viilennystä. Tai jopa kylmää. Toki meidän IV-konekin osaa kesähelteillä puhaltaa poistoilman suoraan pihalle talteenottokennon ohi, ja sen huomaa silloin siitä, että jäteilman lämpötila on ihan sama kuin huoneista poistetun ilman lämpötila. IV-kone "osaa" tehdä tämän saman talvellakin, jos se huomaa että huonelämpötila on noussut yli +23C:n, jolloin se alkaa jäähdyttämään taloa. Toisin sanoen lämmön talteenotto lakkaa.

Nyt jos lämpöpumppu laitetaan tekemään viilennystä, silloin se ei ainakaan samaan aikaan voi tehdä lämmintä käyttövettä. Vaan pitää valita jompikumpi asento. En tiedä montako kertaa koneellista viilennystä kesällä tarvitaan, mutta viime kesänä ei tarvittu kertaakaan - silloin käytettiin vain IV-koneen yöhuuhtelua, eli yöksi lisättiin tehoja, ja aamulla talo oli mukavan viileä. Ehkä ei ole kovinkaan iso työ, jos lämpöpumpun aina välillä laitaisikin tekemään kylmää ilmaa, joka sitten konvektorin kautta puhalletaan ympäri taloa. Konvektori on sisärappujen seinässä kiinni.

Tai sitten saman voisi tehdä niinkin, että lämpöpumppua ei käytetä kesän kuumimpaan aikaan muuta kuin jäähdytykseen. Lämpimän käyttöveden voisi silloin tehdä myös aurinkolämpökeräimillä. Ehkä ihan pari hassua putkikeräintä riittäisi 4 hengen tarpeisiin, jos käyttövesi tehdään näin pelkästään hellekaudella?

Toinen mahdollisuus olisi asentaa aurinkosähköpaneelit ja käyttää mahdollinen ylijäämäsähkö käyttöveden lämmitykseen. Jolloin lämpöpumppua ei tarvita ollenkaan, tai se on jäähdytysasennossa. Käytetään sitä sitten jäähdytykseen, jos käytetään. Tai sitten ei käytetä ollenkaan, ja pumppu huilaa kesät.

Aurinkoenergiassa tärkeää on sen oikea mitoitus. Se tehdään kesäajan kulutuksen mukaan. Ja sitä en omalta kohdaltani tällä hetkellä ihan tarkkaan edes tiedä, nyt kun vasta ensimmäinen lämpöpumppu kesä on edessäpäin.

Löysin kuitenkin hyvän laskurin, jolla aurinkoenergian oikeaa mitoitusta ja investoinnin kannattavuutta voi helposti laskea. Laskuri tai useampikin laskuri löytyy tästä linkistä:

http://www.finsolar.net/?page_id=2571

Sen verran mitä näitä laskenta-exceleitä nyt kokeilin, niin aika pitkiä takaisinmaksuaikoja näyttäisi tulevan. Jos aurinkopaneelien käyttöikä on noin 30 vuotta, niin se on maksanut itsensä vasta 20-25 vuoden kohdalla - riippuen vähän siitä, paljonko arvioi esim. sähkönhinnan nousuksi tulevina vuosina.

Toinen mikä mietityttää on oikea mitoitus. Ainakin 5 kW:n järjestelmä on meille nyt selvästi liikaa. Se voi helposti tuottaa jopa 30 kWh päivässä, ja meillä toukokuun kulutus on nyt jämähtänyt noin 20 kWh:n tasolle. Energia yhtiölle myydessä aurinkosähköstä ei saa käytännössä mitään, eli sähköverkkoon myyntiä varten ei kannata aurinkosähköpaneeleita asentaa.

Tietysti tässä kohtaa mieleen tulee, että joku 25 metrin tai vaikka 50 metrin jatkojohtokela ei paljon maksa. Ja siihen voi asentaa kWh-mittarin. Se mittarikaan ei paljon maksa.

Mitäs jos myisikin kesän ylijäämäsähköt vaikkapa lähimmälle naapurilleen?

Naapurin kannattaisi varmasti ostaa sähköä esim. 5 sentin hinnalla (tai mitä sitten ikinä sovitaankin), jos sähkölaitos myy samaa sähköä noin 10 sentin hinnalla per kWh. Mutta sähköyhtiölle jos myy ylijäämäsähköt, se ei maksa aurinkosähköstä joko mitään - tai sitten sähköyhtiö maksaa enintään pörssisähkön verran, joka on noin 3 senttiä per kWh.

Näin jos pääsisi eroon kesän ylijäämäsähköistään vähän paremmalla hintaa, sitten voisikin ehkä ottaa laajemman paketin, jolloin itse voisi käyttää kaikki tuottamansa sähköt keväällä ja syksyllä. Ja toki talvellakin, vaikka silloin aurinkosähköä ei paljon kerry. Ja sen verran mitä kertyy, varmasti kuluu myös ihan omassakin käytössä.

Tässä linkissä voi seurata realiajassa muutamia aurinkosähkön tuottajien tuottamia kWh-määriä:

http://solarforum.fi/wp/fi/seurantakohteet/aurinkosahko-sl3-pori/

Ja tältä nuo tuotantopylväät yllä olevassa linkissä näyttivät esim. nyt toukokuun 2016 alkukuun päivien osalta - tuotetun energian päivittäisvaihtelu on aika suurta:

Aurinkosähkön päivittäistuotanto voi vaihdella toukokuussa nollasta 30 kWh:iin,
jos käytössä on 5 kW:n laitteisto 20 paneelilla, sijaintipaikkana tässä esimerkissä on Pori.