Aurinkopaneelit asennettu

Aurinkopaneelien asentaminen katolle oli nopea parin päivän juttu, johon itse en osallistunut muuten kuin valokuvaamalla ja siirtämällä katolla olleet kulkusillat eteläiseltä lappeelta pohjoiselle lappeelle ennen asennusten alkamista. Rivipeltikatossa kulkusiltojen kiinnitys oli helppo avata ja kiinnittää samat härpäkkeet taas johonkin toiseen paikkaan.

Kaikki muu eli paneelien asennus, invertteri, tuotannon seuraamiseen tarvittava wifi-tikku ja tarvittavat ilmoitukset sähkön jakeluverkkoyhtiölle hoitui Expower Oy:n toimesta. Kyselin kyllä hintoja talven aikana muutamista muistakin paikoista, ja hintahaarukka oli aika kapea. Itse asiassa kaksi edullisinta hintaa osui melkein eurolleen yks´yhteen. Ja kun itse en hienoista paneeleista juurikaan sen kummemmin ymmärrä (muuta kuin että nykyään melkein kaikki tehdään Kiinassa), niin hintalapulla oli tottakai merkittävä rooli ostopäätöstä tehtäessä.

Korjaan vielä pikkuisen tuota hintahaarukan kapeutta, eli siis ne hinnat joita itse kyselin, ne olivat kaikki hyvin lähellä toisiaan, mikä kai kertoo kovasta kilpailusta alalla. Mutta itse kysymäni hinnat poikkesivat ihan merkittävästi kaikista niistä omatoimisista ovelta ovelle kaupustelijoista, joita tässä on kulkenut pitkin vuotta, ja joilla sattumoisin oli "juuri tälle alueelle tulossa suuri määrä asennuksia aivan kohta", jolloin nopeasti päättämällä olisin vielä ehtinyt mukaan ja saanut tarjoajasta riippuen noin 8-10 kWh:n paneeliston hintaan 17260-21300 euroa. Merkkasin aina jokaisen kävijän jälkeen hinnat ylös, ja kaikki paitsi yksi kaupustelija olivat tässä hintahaarukassa yhtä tarjoajaa lukuun ottamatta - yksi tarjosi 3 kWp:n järjestelmää hintaan 9350 euroa.

Exporin kautta omalle 20 paneelin setille tuli hintaa 10.450€ sis alv 24%, ja 8,2 kWp:n tilaukseen kuului mm:

- 20 kpl LONGi 410 Wp mono half-cell

- 1 kpl invertteri Solis S5-GR3P15K 15KW (Solis S5 3-vaiheinvertteri aurinkosähköjärjestelmiin)

- 1 kpl Solis lähetin USB-liitännällä, WiFi

- nosturivuokra

- plus kaikki kiskot, kiinnittimet, käyttöön opastus, neuvonta yms. Täytyy tässä kohtaa sanoa, että asentajat olivat erittäin ystävällisiä ja osaavia. Koko hommasta jäi itselleni tosi hyvä jälkifiilis.

Kotitalousvähennyksen osuus koko paketista oli 5225€, jolloin tämä kerrottuna 40%:lla ja siitä pois omavastuu 100€, niin verohyöty on (5225€ x 0,4) - 100€ = 1990 euroa eli maksettavaa verojen jälkeen jäi tästä hommasta yhteensä 10450€ - 1990€ = 8460€. 

Sitten voidaankin katsoa koko asennustyö kuvina:

Alkujumppaa itselleni kattosiltojen siirrossa.

Ensimmäinen tavaratoimitus saapunut.

Paketti avattuna.

Paneelien nostoa käynnissä.

Paneelien nostoa käynnissä.

Ensimmäiset paneelit asennettu.

Ensimmäiset paneelit lähikuvassa.

Kiinnitykset lähikuvassa.

Kiskoa lähikuvassa.

Työmaa alhaalta katsottuna.

Valmista tuli.

Valmis asennus toisesta kuvakulmasta.

Invertterin asennus käynnissä.

Mitä aurinkopaneeliston suunnittelussa ja hankinnassa pitää ottaa huomioon?

Yksi huomioitava asia on kallistuskulma. Itselläni katon 
kaltevuus etelää kohden on 23-astetta. Joten sillä mennään.
Tässä kohtaa mitään muita vaihtoehtoja ei ollut. Tai jos oli,
muut vaihtoehdot eivät olisi näyttäneet hyvältä.

Paneelien suuntauksen voisi aina tehdä vaikka
vaakatasoon? Jolloin häviää maksimitehoista
vain 10%. Tosin jos asennuksen tekee jyrkässä
kulmassa etelää kohden, silloin talvituotto on
parempi (vuosituotannon kustannuksella).
Mutta talvellahan sitä energiaa tarvitaan. Tosin
sähköpaneeleissa ehkä sittenkin vuosituotannon
optimointi tärkeintä, koska sähköä voi myydä.

Paneeli voi olla kiinteästi asennettu tai auringon
mukaan kääntyvä, jolloin puhutaan "trackerista",
Trackerin rakentaminen maksaa, mutta se tuottaa
40% enemmän (ainakin on tässä esimerkissä).
Toisaalta - jos asentaa paneeleita 40% enemmän,
lopputulos on sama, mutta ei tarvitse rakentaa ja
huoltaa trackeria. Toinen asia mikä tästä näkyy
on pieni tuotto marraskuulta helmikuulle.
Eli paneeleita ei kannata ennen maaliskuuta
puhdistaa lumesta. Eikä kannata välttämättä 
silloinkaan?

Tämä on monille yllätys. Ihan jo pienikin varjostus
tai yksikin rikkinäinen paneeli koko paneelistossa
voi syödä tuoton nollaan tai puolittaa tuoton.

Koska aurinkopaneeleilla on sellainen kumma ominaisuus, että yksikin rikkinäinen paneeli voi nollata koko paneeliston tuoton, niin paneelit kannattaa samallakin lappeella kytkeä kahteen eri piiriin. Jolloin kun yksi paneeli alkaa esim. vuotaa vettä tai menee muuten epäkuntoon, silloin vian etsintä on helpompaa. Ehjään puoleen ei tarvitse koskea ollenkaan, ja sen tuotto säilyy.

Toinen huomioitava seikka on invertterin koko suhteessa paneeliston kokoon. Itselläni paneeliston koko on 8,2 kWp ja invertterinä on 15 kWh. Tämä "ylisuuri" invertteri mahdollistaa paneelien lisäämisen jatkossa. 

Toinen koulukunta tässä kohtaa ajattelee aivan toisinpäin, eli invertteri alimitoitetaan esim. laittamalla 8,2 kWp:n paneelistolle 6,5 kWh:n invertteri. Jolloin keskipäivällä tuotannon huippu leikkautuu aina pois. Mutta tässä ajattelussa ideana on se, että ikääntyessään paneeliston tuotto voi 25 vuodessa tippua 20%. Jolloin se madaltunut tuotto jo hyvin mahtuu tuon 6,5 kWh:n sisään. Lisäksi pienempi invertteri on muutaman satasen halvempi ostaa (vaikutus kokonaishintaan on omasta mielestäni yhtä tyhjän kanssa).

Nyt parin viikon kokemusten jälkeen parista asiasta yllätyin itsekin. Toinen on pölyn määrä. Että miten paljon pölyä kertyy - ja miten vähän se kuitenkin vaikuttaa kokonaistuotantoon, joka ei ole parin viikon aikana laskenut mihinkään, vaikka uutena paketista vedetyt paneelit onkin parin viikon aikana keränneet pölyä jo aivan valtavasti:

Vaikka pölyn määrä ei vaikuta tuottokertymiin käytännössä mitään (en ole ainakaan huomannut tuotannon romahtamista nyt 2 viikon aikana, jona aikana tuotanto ei ole laskenut lainkaan), niin toinen yllättävä tekijä oli pilvet. Kun pilvi sattuu kohdalle ja peittää auringon, se voi viedä hetkellisesti tuotantoa pois jopa 80%, kas näin - tässä esimerkki muutamilta päiviltä, jolloin tuotantokäppyröistä pilviset minuutit tai tunnit näkee selvästi:

Pilvisyydestä johtuen myös päivän tuotto voi vaihdella selvästi. Tähän mennessä 2 viikon aikana itselläni huonoin tuotto on ollut 11,8 kWh (2.5.2023) ja toistaiseksi paras päivä oli 45,8 kWh (28.4.2023). Uskoisin, että mitä lähemmäs kesää mennään, sitä suurempia päivätuottoja on vielä edessäpäin.

Joissakin kuvissa näkyy talon katolla myös tuulimylly. Siitä sitten oma juttunsa joskus myöhemmin.

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa 2023 ostosähköä kului yhteensä 1010,22 kWh. Alussa kun taloon muutettiin syys-lokakuussa 2014, niin ostosähkön määrä oli silloin sama kuin koko talon energian kulutus. Eka vuosi lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 eka vuosi asuttiin (kokeeksi) suorasähköllä, jota kului ensimmäisen 12 kuukauden aikana yhteensä 17162 kWh.

Sen jälkeen talon kokonaiskulutus on alkanut hämärtyä sitä enemmän, mitä enemmän aika kuluu. Lokakuussa 2015 hankittiin ilmasta-veteen lämpöpumppu. Sen käytössä muutama vuosi meni ns. "harjoitellessa", mutta lopulta ostosähkön kulutus tasaantui vuosina 2018-2020 tasolle 8500 kWh - 9500 kWh. Joka talvi on erilainen, samoin jokaisen vuoden sähkönkulutus.

Tämän jälkeen tuli täyssähköauto marraskuussa 2021, jonka kuluttama sähkö ajomäärien ja keskikulutuksen perusteella on vuodessa noin 5000 kWh. Tällä määrällä on ajettu noin 21000 km per vuosi. Auton sähkölle ei kuitenkaan ole olemassa erillistä alamittaria, ja autoa ladataan välillä myös kodin ulkopuolellakin. Sähköauton myötä talon sähkönkulutus päämittarilla kasvoi tasolle noin 15000 kWh. Esim. vuonna 2022 sähköä kului yhteensä 14776 kWh.

Nyt huhtikuussa 2023 kuukauden lopussa ostosähkön määrä painuu alas päivä päivältä kuin lehmän häntä. Kesä lähestyy ja 24.4.2024 taloon tuli aurinkopaneelit. Eikä tässä vielä kaikki. Lämmönkeräimet ovat vielä tulossa, jolloin niiden tuottamaa lämpöä ei oikein muuten näe kun seuraamalla varaajan lämpötiloja. Ostosähkön määrä kuitenkin putoaa myös lämmönkeräimien hankkimisesta johtuen.

Tämän kuun ostosähkön määrä tässä graafisesti ja taulukkona. Nyt myös sähkölaitoksen kulutusraporttien katselu on taas mielenkiintoista puuhaa, kun dataa on niin paljon tarjolla. On oman ostosähkön määrä, tuotetun sähkön määrä, paneeleista omaan käyttöön tulleen sähkön määrä, paneeleista myyntiin mennyt sähkö, netotettu sähkö, jne...