Tulisijat nuohottu (paitsi yksi)

Tänään kävi nuohooja eli Kimmo Siren - niin kuin Kimmo on käynyt aikaisempinakin vuosina. Joten taas oman muistin tueksi hyvä päivittää tännekin, että milloin on nuohottu, ja mitä on nuohottu. Nyt nimittäin tällä kertaa takkahuoneen pikkutakka jätettiin nuohoamatta, koska se ei ole ollut viime talvena käytössä kuin muutaman kerran. Pikkutakkaa on käytetty vain kovimmilla pakkasilla, jolloin se lämmittää kyllä koko kellarin hyvin, jolloin koko talo tuntuu lämpimältä, kun keskikerroksessa lattian alla on lämmintä ilmaa.

Aurinkopaneelikauppiaita osa1

Sain tässä hiljattain 2 puhelinsoittoa, jossa soittaja kertoi, että aurinkopaneeliasentajamme ovat juuri nyt kiertämässä siellä teilläpäin, että voisiko he poiketa teillekin tekemässä ilmaisen kartoituksen, joka ei sido mihinkään eikä maksa mitään?

Olen kyllä ollut aikeissa hankkia aurinkopaneelit jo pidemmän aikaa muutenkin, joten sovittiin tapaamiset molempien kanssa tämän viikon alkuun. Molemmat soittajat kysyivät vielä soiton päätteeksi osoitetta, että mikä kaupunki ja mikä katu - eli se "olemme juuri kiertelemässä siellä teilläpäin muutenkin" oli pelkkää myyntimiehen puhetta.

Toinen myyjä oli käynyt paikalla jo tuntia ennen sovittua aikaa. Eikä tullut sitten enää saman päivän aikana ollenkaan, mutta soitti kyllä paljon myöhemmin uudestaan ja sovittiin uusi aika ensi viikolle. Toinen myyjistä tuli paikalle sovittuna aikana.

Päällimmäisin myyntiargumentti näytti olevan hyvä tuotto, jopa 7% sijoitetulle pääomalle. Joka ollessaan (sähkön) säästöihin perustuvaa, on myös verovapaata, koska säästämisestä ei veroteta mitään. Tämä on sinänsä totta kyllä. Tässä kohtaa ei kylläkään sanallakaan mainittu sitä, että tuotantohuippu tulee keskelle kesää, jolloin sähkölle on vähän käyttöä, ja yleensäkin vain pieni osa aurinkopaneelin tuotannosta saadaan omaan käyttöön, sillä muu osa tuotantoa "karkaa" hyvin herkästi valtakunnan verkkoon. Tästä tuotannon ja kulutuksen epätasapainosta kerrotaan hyvin tässä linkissä:

https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/

Lupaukset 7%:n verottomasta tuotosta näyttävät kuitenkin purevan hyvin, koska kauppaa kuulemma syntyy hyvin, tilauksia oli jo syntynyt tälle samallekin päivälle, mikä tietysti on provisiopalkkaiselle myyjälle itselleenkin oikein hyvä juttu.

Tämän jälkeen seuraava vaihe myyntipuheessa oli oman talomme katon katsominen satelliittikuvasta, ja jollain piirto-ohjelmalla sinne katolle piirrettiin 15 aurinkopaneelia. Mitoitus oli vaan tyyliin "tuohon nyt ainakin sopisi paneeleita", eli mitään kesäkauden sähkönkulutuksen huippumääriä tms. mitoituksen pohjaksi yleensä käytettyjä lukuja ei kysytty. Joten paneelien määrän perusteeksi tuli nyt vain se, että "tuohon nyt ainakin sopisi tämän verran paneeleita". Meillä katon kokonaispinta-ala on 150m2, joten olisi sinne saattanut sopia vielä paljon enemmänkin, mutta nyt mentiin tällä määrällä, ja saatiin ilmeisesti sellainen loppusumma kauppasummaksi, jolla kauppa käy hyvin. Eli jollain eläkeläisellä saattaa olla sen verran rahaa tilillään vaikka koko ajan.

Pidin kokonaissummaa hiukan tyyriinä, jolloin myyjä ilmoitti, ettei he olekaan markkinoiden halvin, eikä pidä ostaa halvemmilta aurinkopaneelikauppiailta, koska ne (tietyt ja nimeltä mainitut firmat) pyörivät koko ajan tappiolla, jolloin ne varmaankin poistuvat kohta markkinoilta. Mutta heidän firma tekee pientä voittoa joka vuosi. Nämä tiedot näytettiin ja tarkastettiin Finder.fi -palvelusta, että totta oli - tietyt firmat ovat tappiolla, ja jotkut taas pääsevät nipin napin voitolle - kertoen kuitenkin siitä, että bisnes näyttää olevan aika tiukkaa kaikille.

Tässä kohtaa kyllä huomautin, että jos maantien varressa on kaksi huoltoasemaa, ja toisessa on halvemmat litrahinnat kuin toisessa, niin usein poikkean siihen pihaan, missä bensaa myydään halvemmalla - enkä katso netistä tilinpäätöstietoja, että tuottaako jompikumpi huoltoasema voittoa vai tappiota.

Lopuksi myyjä vielä vakuutteli, että heidän yritys ei ole koskaan joutunut kuluttajariitalautakuntaan.

Ihmettelin hiukan, että miten sinne ylipäätään voisi aurinkopaneelikaupassa joutua, jolloin myyjä näytti joitakin kuvia asennuksista, joissa johdotukset oli mm. köytetty nippusiteillä palotikkaisiin, tai sitten paneelien kiinnitykset oli pultattu peltikatosta läpi peltikaton pohjan kohdalta (jolloin katosta tulee varmasti hyvin vuotoherkkä), lisäksi aurinkopaneelien tuenta oli joissakin asennuksissa hyvin heikkoa, tyyliin vain päistään kiinni, eli lumikuorma ehkä saattaa painaa paneelit mutkalle. Kovin kokeneita asentajia ei siis aina ole liikkeellä.

Aiheeseen tulee vielä osa nro2, kunhan toinen myyjä saapuu paikalle juhannuksen jälkeen.

Tukevasti asennettu aurinkopaneeli on kolmesta kohtaa kiinni ja paneelien välissä on lämpölaajenemisen takia pieni rako.

Tämä kuva bonkattu tästä osoitteesta: http://www.aurinkovirta.fi/aurinkosahko/aurinkovoimala/kiinnitysteline/
(kuva ei liity meillä poikenneeseen paneelikauppiaaseen)

EDIT 25.6.2019:
Tämän myyjän käynnistä oli kuitenkin hyötyä, ja sain uutta tietoa mm. että:

1) Kiinalaistuotteita koskevat rangaistustullit on nyt viime vuonna poistettu aurinkopaneeleilta. Mutta tämä ei kuitenkaan vaikuttanut eikä vaikuta aurinkopaneelien hintoihin (tämän olen huomannut itsekin, että ei näy vaikutusta näkyvän). Tämä johtuu siitä, ettei näitä rangaistustulleja ole maksettu tähänkään asti, vaan rangaistustullit EU:n myyntiin on kierretty esim. niin, että aurinkopaneelit viedään ensin Malesiaan, ja sieltä eteenpäin EU:n alueelle. Jolloin rangaistustullit on onnistuttu käytännössä kokonaan kiertämään jo ennenkin. Mutta nyt tavaravirta voi tulla suoraan Kiinastakin ilman tulleja.
2) Vaikka kaikki aurinkopaneelit tehdäänkin nykyään Kiinassa (aivan kuin LED-lamput), niin aurinkopaneeleissa on eroja, ja ostaessa paneeleja kannattaa varmistaa, että paneelien valmistaja on ns. "Tier 1" -listalla, joka päivittyy 3kk välein, ja joka on esim. tässä linkissä:

https://www.renvu.com/Learn/Bloomberg-Tier-1-Solar-Panels-List-2019

VILP:n kello-ohjauksella merkittävät säästöt sähkönkulutukseen kesäkaudella

Edellisessä postauksessani ihmettelin, että minne sitä sähköä oikein katoaa? Kulutustasoksi oli vakiintunut jo toukokuun alusta aivan eri taso, mikä meillä oli viime vuonna, ja hetken aikaa näytti siltä, että esim. tämän nyt alkavan kesäkuun sähkönkulutus tulisi olemaan jopa 50% suurempi, mikä se oli viime vuonna.

Se minkä viime vuonna muistin tehdä, ja mikä tänä vuonna unohtui tehdä - oli VILP:n "kello-ohjaus" kesäaikaan. Nythän siis VILP tekee meillä kesäaikana pelkät käyttövedet, ja talo itsessään pärjää koko kesän kokonaan ilman lämmitystä.

Koska kesäkaudella VILP (ja miksei myös MLP?) käy hyvin lyhyen aikaa vuorokaudessa, niin mikäli varaajassa vaan litramäärät riittää (eli varaaja on 500-litrainen tai vielä isompi), niin varaaja kannattaa yön aikana "päästää kylmäksi", sanotaan nyt vaikkapa +40C tienoille. Silläkin vedellä pystyy suihkussa käymään vielä vallan mainiosti, jos vaan hanassa säätää "nupit kaakkoon", niin vielä +40C on niin lämmintä, että sellaisen lämpötilan alla ei ainakaan kovin kauaa tee mieli seistä.

Olen huomannut, että lämpöpumput eivät ole ihan kokonaan tyhmää rautaa. Esim. meidän Viessmann VILP tietää ja oivaltaa, että jos lämmityksen alkaessa/käynnistyessä kello-ohjatusti tiettyyn kellonaikaan, että jos varaajan alkulämpötila on silloin vaikkapa +40C, ja jos loppulämpötilaksi eli tavoitelämpötilaksi on säädetty vaikkapa +50C, niin VILP ei suinkaan heti alusta alkaen ala syöttämään varaajaan +50C -asteista lämmitysvettä, vaan se aloittaa lämmityksen hienovaraisesti esim. +42C -asteisella syöttövedellä. Ja kun varaajan lämpötila saavuttaa +42C, niin silloin ja jo hetkeä ennen pumppu säätää lämmitysvedeksi +44C. Ja näin pikkuhiljaa hivuttautumalla jatketaan, kunnes varaaja saavuttaa halutun loppulämpötilan, esim. +50C.

Tässä on se järki, että +42C -asteinen vesi syntyy huomattavasti kustannustehokkaammin, kuin +50C -asteinen käyttövesi. Joten jos varaajan (siis isokokoisen varaajan) päästää tarkoituksella jäähtymään yön yli, silloin sen uudelleen lämmityksessä säästyy alkuminuuteilla ihan reippaasti energiaa. Ja matemaattisesti tämä siis perustuu parempaan hyötysuhteeseen.

Jos varaaja on pienikokoinen, ja jos sen jättää jäähtymään esim. +40C -asteeseen, sitten siinä on se vaara, että juuri sillä hetkellä suihkussa kävijä saakin aika pian kylmän suihkun, jos varaajan lämpötila suihkussa käynnin aikana laskee liikaa. Mutta esim. 500-litraisen varaajan lämpötila ei yhden suihkussa käynnin johdossa muutu ollenkaan. Ei ainakaan sen vertaa, että sen pystyisi lämpömittareista havaitsemaan.

Toinen syy, miksi isoa varaajaa kannattaa lämmittää vain kerran päivässä ja kunnolla on se, että silloin pumppu käy yhtä menoa pitkän aikaa, eikä käy lyhyttä pätkäkäyntiä monta kertaa päivässä, joka taas kuluttaisi kompuraa. Ja kun sallittu käyntiaika (esim. 2h) on säädetty VILP:llä iltapäivän tunteihin, silloin on kesäisin kaikkein lämpöisintä ilmaa saatavilla. Eli taas hyötysuhteet paranevat lämpöisestä lämmönlähteestä johtuen.

Itse tein kello-ohjauksella kuristuksen 2 tuntiin pari päivää sitten, ja ainakin nyt parin päivän seurannan perusteella tällä oli selvästi oikean suuntainen vaikutus. Alun perin noin 20 kWh/päivä tasolla ollut sähkönkulutus laski ensin 14 kWh/päivä (eka seurantapäivä) ja toisena päivänä sähköä meni 17 kWh, ja nämä 2 yhteensä ovat 32 kWh (viime vuonna vastaavina päivinä kulutus oli ollut 36 kWh, eli nyt mentiin jopa senkin alle), kts tuntikulutus käppyrät tässä kuvakaappauksessa:

Varsinkin ekan päivän kello-ohjaus näkyy selvänä yksittäisenä pylväänä, eli VILP:n käynnistyminen on sattunut varsin hyvin tasatuntien välille. Samassa kuvassa näkyy aivan huippuhyvä tuuri siinäkin, että tämä yksittäinen korkein pylväs on osunut ihan keskellä vuorokauden lämpötilahuippua, eli siinäkin mielessä "täysi napakymppi", ja sähkönkulutus jäi ilmeisesti siksi hyvinkin pieneksi.

Nyt jos VILP:lle ei asenna kello-ohjauksen avulla mitään rajoja, silloin se käy ihan milloin sattuu ja ihan vaikka yölläkin, jolloin lämmintä ilmaa ei ole kesäisin saatavilla. Jolloin hyötysuhde on heikompi, ja sähköä kuluu enempi. Ilmeisesti myös VILP itsessään rasittuu enempi, eli mieluiten se tykkää käydä silloin kun on lämmintä, ja tuottoastekin olisi mahdollisimman matala, esim. vain +35C, jollainen vesi sopii mainiosti lattialämmitykseen.

Toisella päivällä on enempi hajontaa, ja mahdollisesti myös enempi lämpimän veden käyttöäkin, koska eilen oli lauantai, ja on saunottu. Kuvaajassa näkyy myös selkeä noin 0,3 kWh:n suuruinen "pohjakuormitus" jokaiselle tunnille, ja ilta-aikoina pohjakuormitus on noin 2-kertainen, eli silloin lienee nämä paljon sähköä kuluttavat pleikkarit ja TV yms. kodinkoneet enempi käytössä. Tosin uusi TV ei sähköä juuri ollenkaan kuluta, mutta vanhat kodinkoneet (esim. TV ja jääkaappi) haukkaavat sähköä selvästi enempi.

Joku voi tietysti kysyä ja ihmetellä, että miksi ihmeessä meillä on niinkin suuri varaaja kuin 500 litraa? No siksi kun meillä on 400-litrainen poreallas kylppärissä. Sen kun laskee vettä täyteen, niin varaajan alkulämpötila pitää olla vähintään +55C, muuten lämpöä ei riitä tarpeeksi.

Joku voi miettiä myös sitä, että onko "kovinkaan terveellistä" antaa varaajan lämpötilan laskea esim. jonnekin +40C paikkeille. Että eikös silloin sen lämpöisessä vedessä ala legionellat yms. bakteerit kasvaa? No ainakin se vesi, joka on varaajassa, on ihan eri vettä kuin se vesi, joka tulee hanasta, eli eihän nämä 2 koskaan sekoitu keskenään. Ja jos varaajan vaikkapa kerran viikossa lämmittää +55C tai yli sen, niin silloin kaikki mahdolliset legionellat kuolevat. Itse en ole tehnyt kuumennusta näinkään säännöllisesti, vaan "aina muistaessa". Eikä meillä ole kukaan sairastunut.

Legionellassa on vielä sekin otettava huomioon, että jos juomavedessä olisi legionellaa, niin siltikin sen veden voi juoda. Legionella kuolee ruuansulatuskanavassa, eikä silloin sairastu. Jos "haluaa" sairastua legionellabakteerista, sitten se pitäisi "vetää henkeen", eli jos suihkussa tulisi legionellaa veden mukana, ja jos vettä vetää vahingossa henkeen, silloin sairastumisen riski varmasti on olemassa. Tilastollisesti Suomessa on vuosittain noin 10-20 legionellatapausta, joista noin puolet on hankittu ulkomailta.

Minne sähköä katoaa? :-)

Viime kuussa eli toukokuun kohdalla ihmettelin edellisvuoteen korkeaa sähkönkulutusta tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/2019/06/toukokuun-sahkonkulutus.html

Ihmettely ei ole loppunut vieläkään, päin vastoin ihmettely vaan lisääntyy samassa suhteessa kuin sähkönkulutus ylittää viime vuotisen kulutustason, tässä kuvassa kesäkuun viisi ensimmäistä päivää - ja kuudes päivä ja siitä eteenpäin ovat viime vuoden vrk-kulutusmääriä:

Viime vuonna koko kesäkuun kulutus oli 389 kWh. Tänä vuonna samassa kuussa jo 5 ensimmäistä päivää ovat kuluttaneet sähköä 104 kWh eli noin 20 kWh per vrk. Tällä vauhdilla kesäkuun kulutus 30 päivän ajalta on 600 kWh tai jopa ylikin. Eli 50% yli sen tason, mikä viime vuonna riitti kesäkuulle. Eikä ole mitään käsitystä siitä, että missä sitä sähköä kuluu, tai minne sitä nyt katoaa?

Pitää vähän tässä pohdiskella... :-)

Toukokuun sähkönkulutus

Moni edellisistä kuukausista on ollut aina uusi alarajaennätys, mutta nyt tässä kuussa mentiin reippaasti vastakkaiseen suuntaan, eli sähkönkulutus nousi toukokuussa 2019 ollen nyt 569,3 kWh. Vuotta aikaisemmin toukokuussa sähköä kului 462,5 kWh eli 106,8 kWh eli 19% vähemmän.

Ero on varsinkin prosenteissa ilmaistuna aika suuri eikä itselläni ole mitään käsitystä, että mihin on kulunut "ylimääräinen sähkö" eli noin 3 kWh per päivä. Se on voinut kulua tehokkuus häviöihin, sillä lämmin vesi tehdään VILP:llä, joka ottaa energian ulkoilmasta, joka oli vuosi sitten toukokuussa keskimäärin +15,1C lämmintä, ja tässä toukokuussa kuukauden keskilämpötila oli Vantaalla vain +10,5C.

Toisaalta koleampi toukokuu ja varsinkin kylmä ja sateinen kuukauden loppu varmaan vaikuttaa osaltaan siihen, että koulun päättäjäiset sujuvat rauhallisemmin, ja ainakaan tänään aamulla ei vielä ole kuulunut yhtään ikäviä uutisia mistään päin Suomea, että juhlinta olisi lähtenyt käsistä tai mennyt muuten pieleen. Meilläkin oli eilen ylioppilasjuhlat, ja juhliin valmistautuminen on voinut olla myös toinen syy kasvaneeseen sähkönkulutukseen.

Jos katsotaan alkuvuoden kululutusta kumulatiivisesti vuoden ensimmäisen 5 kuukauden osalta, niin viime vuodesta kulutus on noussut hivenen, sillä viime vuonna tähän mennessä sähköä oli kulunut 4496,15 kWh ja nyt kulutus vastaavalla hetkellä vuoden alusta lukien on jo 4718,78 kWh. Kuitenkin kumpikin näistä kulutustasoista on erittäin alhainen, jos tilannetta verrataan aikaisempiin vuosiin 2 vuoden taakse tai siitä kauemmas, kuten alla olevasta vertailutaulukosta voi nähdä.

Vuoden 2014 kulutusluvuista pitää todeta, että ne ovat kaikki rakentamisaikaista sähköä, sillä vuonan 2014 muuttamaan päästiin vasta syyskuun lopussa 2014. Mutta rakennusaikainenkin sähkönkulutus on ollut suurempaa kuin vuosina 2018 ja 2019. Jotain hyötyä siitä VILP:stä siis on (ja VILP siis hankittiin lokakuussa 2015).

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
YHT	5311,40	7085,59	6375,02	5675,93	4496,15	4718,78

Ja tässä vielä kulutukset graafisesti kuukausikohtaisesti vuosittain vertailtuna ja vuorokausikausikohtaisesti nyt päättyneen kuukauden osalta:

Päiväkohtaisissa kulutuslukemissa pitäisi näkyä (mutta ei näy?) suihkulähteen käynnistäminen 26.5, joskin sen kulutus on vain 30W tunnissa (se käy perustilassa vain yhdellä pumpulla), joten vrk-kulutus on 0,72 kWh. Räystäsvalot on nyt myös kytketty pois päältä ja laitan ne uudestaan päälle heinäkuun lopulla. Nytkin ne syttyisivät hämäräkytkimellä muutamaksi tunniksi joka yö, mutta silloinkin on niin valoisaa, ettei niistä juuri ole hyötyä tähän aikaan vuodesta. Pimeällä vuodenajalla ne kyllä ovat näyttävän näköiset.