Pienillä säädöillä iso muutos

Viime perjantaina käänsin IV-koneen esilämmityspatterille lähtevän veden lämpötilan +33C asteeseen. Kun oli pientä pikkujoulukiirettä, niin ei ehtinyt silloin puilla lämmittämään - ja sen seurauksena lauantaina sähkönkulutus vähän nousi, ollen 36,7 kWh. Ulkolämpötila samaan aikaan oli +5,7C (vuorokauden keskilämpötila). Samaan aikaan otettu kuvasarja näytti tältä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/iski-kiire-tai-laiskuus.html

Nyt käänsit nupit takaisin samaan asentoon, ja tällä kertaa nuo ylläolevassa linkissä näkyvät numerot näyttivät tältä:

Lähtölämpötila +25C (perjantaina +33C)
Lämpöpatterin lämpötila +24,7C (perjantaina +30,7C)
Tuloilman lämpötila IV-koneen mittauspiste +23,1C (perjantaina +25,6C)
Huoneilman lämpötila +20,5C (perjantaina +21,4C)

 

 

Nyt siis kun alkupäässä lähtevän veden lämpötila laski 8 astetta, niin huoneen lämpötila laski vain 0,9 astetta eli noin asteen verran. Tietysti tässä kohtaa on huomioitava parikin asiaa:

 

Ensinnäkin kyseessä on eri lämmitysmuotojen nolla-summa-peli. Jos takkaa käytetään vähemmän, tai ei ehditä käyttää ollenkaan, sitten lämmitystä saa (tilapäisesti?) vaikka IV-koneenkin kautta. Ja jos sitä vääntää pienemmälle, niin asukkaita tarkkailemalla mieluummin laitetaan tulta takkaan, kuin haetaan villapaitaa päälle...

 

Toinen huomioitava asia tässä on myös se, että aikajänne on vielä aika lyhyt, ehkä pitää odotella vielä huomiseen, ja katsoa mihin lämpötila lopulta tasaantuu, sillä ei rakenteet kovin äkkiä jäähdy. Tosin ehkä ne ei jäähdy tämän enempää muutenkaan, kun takan käyttö oletettavasti lisääntyy.

 

 

Miten tämä näkyy nyt sitten sähkön kulutuksessa? No katsotaanpa:

 

Lauantaina 28.11 sähköä kului 36,7 kWh ja sunnuntaina 29.11 enää 31,2 kWh. Laskua 14,9%. Ulkolämpötila laski myös +5,7C asteesta tasolle +4,0C. Jos ei olisi laskenut - pudotus sähkössä olisi voinut olla ehkä isompikin.

Jos nyt halutaan minimoida ostoenergian määrää, niin aika "mitättömän pienellä" säädöllä siitä saattaa saada pois jo jopa 15%. Se on aika paljon - jos tästä ottaisi kokovuotisen käytännön. Kilovattimäärän muutos myös tukee sitä havaintoa, että IV-koneen kautta tosiaan liikkuu merkittävä määrä kilovatteja, sillä mitään muita muutoksia tämän "kokeilun" aikana ei ole tehty, eikä säätilakaan nyt kovin rajusti ole muuttunut.

 

Miten lukemat muuttuisi, jos IV-koneen lämpöpatterille ajettaisiin vaikkapa +50C -asteista vettä? No, ehkäpä senkin tässä tänä talvena jossain vaiheessa vielä kokeilen. Nimittäin jos IV-kanava on toimiva, ja useissa kelioloissa jopa täysin riittävä lämmönsiirron muoto, niin sitten tämän havainnon perusteella pitää alkaa arvioimaan lattialämmityksen tarpeellisuutta ihan uudestaan.

 

Siis lattialämmityshän - jos sellainen asennetaan - on nykyisin tapana asentaa kaikkiin huoneisiin koko lattian laajuudelta. Se paitsi maksaa, on myös aina jonkin sortin vesivahinkoriski myöskin. Jos ei lattialämmitysputket tai jakotukit usein vuodakaan, niin yllättävän usein joku vahingossa poraa sen putken rikki... IV-koneen kautta kulkevaan lämpimään ilmaan ei sen sijaan minkäänlaista vesivuotoriskiä liity. Eikä liity kustannuksiakaan. Sehän on pakko rakentaa jo ilmanvaihdon takia, joten jos se toimii myös apulämmittimenä tai passiivitaloissa jopa pääasiallisena lämmittimenä (?), niin tämä kaikki tulee kaupan päälle ja ihan ilmaiseksi. Toki lattialämmitys on hyvä ja tehokas, mutta tarvitseeko sen kattaa koko lattia, vai riittäisikö jos lattialämmitys putkea olisi vain 2-3 kierrosta ulkoseinän sisäpuolella olevassa lattiassa talon ympäri? 

 

Lopuksi tuli vielä mieleeni miettiä vieläkerran lämpöpumpun asetukset uudestaan. Ei tässä nyt välttämättä enää ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin, vaikka erilaisia vaihtoehtoja kyllä olisi ainakin 2 kpl, eli nykyinen ja entinen kytkentämalli.

 

Eli nyt meillä on ollut lämpöpumppu siis vasta yhden kuukauden. Jäljellä on vielä 199 kuukautta, jonka jälkeen pumppu on loppuun ajettu, ja se joutaa kaatopaikalle. Eli vielä ehtii tehdä muutoksia, jos niihin ilmenee aihetta... Piirsihän meillä arkkitehtikin talon kolmeen kertaan - sen toisen kerran ihan vain siksi että näin itsekin, ettei se toimi - ja sitten palattiin lähes alkutilanteeseen takaisin, ja lopputulos olikin ihan hyvä. En tiedä pääseekö lämpöpumppumiehet välttämättä yhtään tämän helpommalla, mutta väliäkös sillä, jos itse maksan käytetyn ajan ja tarvikkeet...

 

Eli nyt siis ensimmäinen lämpöpumpun asennus meni meillä niin, että lämpöpumpusta tuli koko lämmityksen keskus, ja pumpulta lähti oma piiri lattialämmitykseen (ns. matalalämpöpiiri), ja oma piiri vesivaraajalle (ns. korkealämpöpiiri). Tässä lopputuloksessa havaittiin kuitenkin kaksi ongelmaa:

 

Eka ongelma oli se, että lopputulos olikin vähän erilainen, mitä olin itse sen kuvitellut olevan... Itse nimittäin kuvittelin tai luulin ostaneeni lämpöpumpun pelkäksi apulämmittimeksi, enkä missään nimessä halunnut, että siitä tulee lämmityksen keskus, joka ohjaa vesivaraajaa ja lattialämmitystä. Toinen ongelma oli ehkä astetta pahempi, eli lämmityksen tehon mitoitus.

 

Alkuperäinen lämmityksen mitoitus oli oikein, ja se oli toteutettu suorasähköllä niin, että varaajan kyljessä oli 3 kpl 6 kWh lämpövastuksia. Ne yhdessä lämmittävät tarvittaessa 18 kWh:n teholla lämmintä käyttövettä, jota käytettiin sellaisenaan, tai alennetulla lämpötilalla lattialämmityksessä. Tällä teholla talo "selviytyy", jos tulisi pakkasta 26 astetta, johon talo on mitoitettu.

 

Tähän mennessä kaikkein suurin mitattu kulutus vuorokaudessa on ollut 190,52 kWh sähköä, ja se oli 29.12.2014, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli -17,4C. Mutta jos joskus tulisi oikeasti 26 asteen pakkanen, niin varaajalta löytyy tarvittaessa tehoa se 18 kWh, jolloin jos ne kaikki vastukset hohkaavat 24h vuorokaudessa, niin sähköä menisi joka päivä 432 kWh, eli 12960 kWh per kuukausi. Se olisi aika hurja määrä sähköä...

 

No nyt kun on lämpöpumppu, ja kun lämpöpumppu oli hetken aikaa eli muutaman päivän "kaiken keskuksena", niin lämpöpumppuhan menee itse pois päältä heti kun ulkolämpötila putoaa -15C tai sen alle. Jolloin lämpöpumpun omat vastukset yht. 2x 4,5 kWh kytkeytyvät päälle - mutta nämä yhteensä 9 kWh sähköteholla eivät riittäisi pitämään koko taloa lämpöisenä...

 

Jolloin nämä ensin tehdyt kytkennät raksittiin irti, ja palautettiin lattialämmön lähteeksi vesivaraaja, jota nyt sitten lämmittää ensisijaisesti lämpöpumppu, ja apuna on tietysti kaikki ne vastukset, mitä on varaajan kyljessä tai lämpöpumpun sisällä.

 

Vaikka tuo ekassa kytkentämallissa havaittu noin 9 kWh:n tehonvajaus näytti aluksi aika pahalta ongelmalta (eli jos talon lämmitys olisi jätetty siihen asentoon mitä se oli, talo ei olisi selvinnyt seuraavasta talvesta - paitsi jos olisi tullut nykyajalle tyypillinen lauha talvi ilman kovia pakkasia).

 

Euromääräisessä tarkastelussa tuollainen 9 kWh:n tehonvajaus ei olisi ollut mikään ylitsepääsemätön ongelma:

 

http://www.gigantti.fi/product/kodin-tuotteet/lammitys/L20ORW14E/logik-oljytaytteinen-lammitin-l20orw14e

 

Siis jos olisin hakenut Gigantista 4 kpl tuollaisia 2 kWh:n siirrettäviä öljylämpöpattereita, niin ne olisivat maksaneet yhteensä parisen sataa, mikä olisi ollut ihan mitätön lisähinta itse ilma-vesi-lämpöpumpun hinnassa. Ja nyt kun tiedetään, että varaajasta voidaan IV:n kautta siirtää helpostikin 1 kWh:n teho, niin se 9 kWh:n tehonvajaus olisi helposti katettu näin (8 kWh siirrettävillä lämpöpattereilla ja 1 kWh IV-koneen kautta). Eikä jo tehtyjä kytkentöjä olisi ehkä tarvinnutkaan purkaa. Paitsi ehkä kotona ei oltaisi järin iloisia, jos meille tulisi sähköllä ja töpselillä toimivat lämpöpatterit melkein joka huoneeseen... Tosin eihän niitä aina tarvitsisi esillä pitää, ainoastaan silloin kun on kovat pakkaset.

 

No kannattaako tuohon alkuperäiseen tilanteeseen nyt sitten palata? Eli käynkö hakemassa ne neljä lämpöpatteria, ja soitanko lämpöpumppumiehille, että palauttaisitteko kaikki kytkennät vielä takaisin siihen ekaan tilanteeseen?

 

No enpä tiedä - en ole varma.

 

Siis nyt kun tässä vaiheessa olen oppinut, että lämpöpumppu tekee lämmintä vettä varsin huonolla hyötysuhteella (en olisi kuvitellut, että hyötysuhde on niin heikko, COP alle kakkosen luokkaa), niin totta kai olisi järkevämpää se, että IV-piiri ja lattiapiiri olisi kytketty suoraan matalalämmön piiriin, ja pumppu tekisi näiden tarpeisiin vain enintään +30C vettä. Jolloin jos lämmön lähde eli ulkolämpötila on jotain +5C - +7C, niin pumpun hyötysuhde olisi puolta parempi, eli todennäköisesti COP luvut menisivät päälle neljän.

 

Mutta ei tämä (siis alkutilanteessa olleet kytkennät) kuitenkaan meidän talossa ihan ongelmaton olisi sekään, joten hyvin todennäköinen on sekin vaihtoehto, että nykyisiä kytkentöjä ei tästä enää muuteta. Syynä tälle on se - että vaikka nytkin ulkosalla on ilma-vesi-lämpöpumppu lämmittäjän unelmakelit, niin meillä kuitenkaan lattialämmityksen kiertovesipumppu ei ole edes päällä. Siis kun sille ei ole tarvetta olla päällä. Meillä on lämmitystä varten myös oman metsän ilmaiset puut (ja tällä hetkellä ainakin pariksi vuodeksi eteenpäin rakentamisesta yli jäänyttä laudan pätkää), niin käytetään ensisijaisesti ne pois siihen asti mitä takan lämmitysteho riittää. Sitten kun pakkasta on riittävästi, otetaan myös lattialämpö käyttöön. Mutta sitten voi olla taas ilma-vesi-lämpöpumppu joko kokonaan kiinni, tai ainakin hyvin heikoilla hyötysuhteilla, jos pakkasta on liikaa... Eli matalalämpöiselle lattiavedelle meillä ei välttämättä ole juurikaan tarvetta.

 

Tässä siis tämän kertaisia pohdintoja... Minulle suurin oivallus oli tässä se, että kyllä ilma-vesi-lämpöpumpulla ja muutaman satasen sähköpattereilla voi pärjätä koko vuoden ympäri ihan yhtä hyvin kuin maalämpöpumpullakin. Mutta hintaero näiden kahden välillä on noin 10 tuhatta euroa, jolloin jos unohdetaan kokonaan ne polttopuut (eihän kaikissa Suomen taloissa ole takkaakaan), niin ilma-vesi-lämpöpumppu saattaa kuitenkin maksaa itse itsensä paljon nopeammin takaisin kuin maalämpö?

 

Siis nythän maalämpöä kaupitellaan aika aggressiivisesti. Ostajalle annetaan käteen sellaiset Excelit, joissa sähkön hinnan nousuvauhdilla yms. pelotellaan ylisuurilla kustannuksilla, jos ei ota maalämpöä. Itselläni yksi vuosi suorasähköllä osoitti, ettei näillä väitteillä välttämättä ole mitään katetta? Etenkin jos nykytalvet ovat aina näin lauhoja... Lisäksi suorasähkön vaihtoehto jää monelta rakentajalta kokonaan näkemättä/kokematta, koska maalämpö laitetaan uuteen taloon jo heti rakennusvaiheessa (ja ilman kotitalousvähennyksiä).

 

Sitten kun maalämpö on laitettu, niin se jälkeen uusilla asukkailla on tapana ihastella mitättömän pientä sähkönkulutusta, joka usein saattaa olla esim. tasolla 7000-8000 kWh per vuosi. Ja tästä tietysti iso kiitos lankeaa juurikin sille maalämpöinvestoinnille, eikö vain?

 

Oikeasti en osaa sanoa onko maalämmöllä tässä jutussa loppujen lopuksi niin erityisen suurta roolia?

 

Siis totta kai maalämpö pienentää sähkölaskua, ja totta kai yksin sillä pärjää ympäri vuoden, mutta itse rohkenisin olla sitä mieltä, että suurin kiitos uusien talojen pienestä kulutuksesta perustuu hyvään tiiveyteen, hyville eristeille ja näistä johtuen pienelle ominaiskulutukselle - eikä niinkään maalämmölle.

 

Jos maalämpö ei (omasta mielestäni) uudessa talossa välttämättä kannata, niin vanhassa talossa se kannattaa yleensä aina. Jos maalämpö maksaa 20 tonnia, niin sillä rahalla ei vielä kovin paljon energiaa säästäviä korjauksia tehdä...

Sisäilmaongelmista uusi tutkimus?

Kuvassa ilmeisesti homekasvustoa. En tiedä onko kuva Suomesta, enkä tiedä miksi kasvusto näyttäisi pysähtyneen tietylle korkeudelle.

Osa suomalaisista kärsii sisäilmaongelmista. Osa ei kärsi. Näin siis siitäkin huolimatta, että tietyssä joukossa kaikki ovat oleskelleet samoissa tiloissa, ja että aika suurella varmuudella kaikki ovat kuitenkin altistuneet samalla tavalla.

Nyt tähän ilmiöön liittyy joku uusi tutkimustulos, jossa oli saatu selvitettyä se mekanismi, että mitä oikein tapahtuu silloin, kun sisäilma aiheuttaa erilaisia reaktioita, joiden johdosta seurauksena on hyvin konkreettisia oireita ja ylialtistuminen niin, että oireet laukeavat hyvinkin pienestä tekijästä. Esim. jos joku muu ihminen on käynyt "hometalossa", ja kantaa vaatteissaan ja palatessaan jotain hajuja tai hiukkasia, niin senkin seurauksena toinen ihminen voi saada oireita, vaikka ei olisi paikan päällä edes käynyt.

Yritin nyt löytää tuota uutta tutkimusta (sellainen kuulemma on nyt ilmestynyt?), mutta en löytänyt, vaikka hain vähän eri kielilläkin. Ammatillisessa mielessä se olisi ollut kuitenkin kiinnostava. Jos joku muu löytää tällaisen uuden tutkimuksen, jossa on selvitetty, miten joku tietty esim. homeitiö vaikuttaa toisissa ihmisissä niin, että altistumisreaktiot alkavat ja toisilla taas ei ala, niin saa toki vinkata, sitten käyn tiedon lähteillä itsekin lukemassa.

Omassa työssäni (takanapäin yli 10v isännöintiä pk-seudun nopeasti rakennetuissa lähiöissä) näihin asioihin törmää aina silloin tällöin. Moni sairastunut on käynyt ihan henkilökohtaisestikin isännöitsijän toimistolla näyttäytymässä, että oireet eivät ole keksittyjä, ja elämisen laatu kärsii näistä asioista johtuen aika paljon. Siis eläminen käy mahdottomaksi, jos altistuu, eikä pääse jostain syystä sisäilmaongelmia karkuun, eli ei pääse noista tiloista pois. Tai ei välttämättä edes tiedetä, missä tilassa ne altistavat tekijät on. Nehän voivat olla yhtä hyvin kotona, työpaikalla, kauppakeskuksessa, bussissa - tai ihan missä vaan. Silloin ongelmaa on helpompi hakea, jos tietyssä tilassa ongelmat aina lisääntyvät, mutta läheskään aina tilanne ei ole näin selvä. Isännöitsijänä silti joutuu miettimään mitä asioille voisi tehdä.

Ongelmia tuli, kun 1970-luvulla energiakriisin seurauksena taloista tehtiin pulloja. Eikä silloin vielä ymmärretty riittävän ilmastoinnin tärkeyttä ja merkitystä. Myös korvausilman saanti saattoi olla ongelmana, jos tavoitteena oli saada talosta pullotiivis.

Nyt saattaa käydä niin, että historia taas toistaa itseään. Ilmaston muutos on tosiasia, ja sen seurauksena taloista halutaan tehdä mahdollisimman energiapihejä, ja uusissa taloissa energian hukka rakenteiden läpi on lähes olematon. 1970-luvun ongelmista oppineena nyt ymmärretään ilmanvaihdon merkitys, ja siihen liittyen asiat myös hallitaan hyvin. '

Tällä kertaa ei kuitenkaan ymmärretä sitä, että rakentamisen arkitodellisuus ja huolellisuus ja onnistuminen yleensäkin voi olla käytännössä ihan jotain muuta, kuin miltä se näyttää laboratorio-olosuhteissa tai suunnittelijoiden pöydillä. Ei liity varsinaisesti tähän, mutta tuossa juuri muutama päivä sitten tein havainnon, että eipä näköjään lämpöpumppujen COP-luvutkaan aina käytännössä ole ihan sitä mitä mainospuheissa - ne saattaa hyvinkin jäädä neljäsosaan tai kolmasosaan siitä, mitä mainospuheiden perusteella voisi ymmärtää.

Tuo jutun yläosassa oleva kuva on muuten bongattu tästä linkistä:

http://soundmindkarstula.blogspot.fi/2015/02/sisailmaongelmat-kosteus-vois.html

Sielläkin varsin osuvasti todetaan, että "on siis tärkeätä ennaltaehkäistä ja korjata vaurioita, jotta seuraukset siitä olisi ihmiselle mahdollisemman pienet..."

Tottakai, juuri noinhan se menee! Itse en myöskään usko, että kukaan rakennusten suunnittelijoista tai niiden ylläpidosta vastaavista olisi niin pahantahtoinen, että ihan tieten tahtoen haluaisi jonkun kärsivän sisäilmaongelmista. Sen sijaan itse uskon, että moni varmaankin tekee parhaansa, mutta silti tilanne on tämä mikä se on. Eli sadat tuhannet suomalaiset altistuvat jatkuvasti sisäilmaongelmille. Jotkut (ei useimmat) myös sairastuvat niistä johtuen.

Ja jos katsotaan tätä asiaa vähän kansainvälisemmin, niin Venäjällä (ihan samat leveyspiirit kuin Suomessakin) kukaan ei kärsi sisäilmaongelmista. Siellä energia on halpaa, ja sitä myös lämmittämisessä käytetään. Talojen eristämisestä tai yleiskunnosta ei näytä olevan niinkään väliä, mutta ei siellä silti kylmyydestä kukaan kärsi, vaikka ulkona olisi 20 astetta pakkasta. Niin kuin heillä monesti onkin. Eikä myöskään sisäilmaongelmat eikä allergiat venäläisiä kiusaa (oma havaintoni - ei sen suurempaa tieteellistä tutkimusta tässä taustalla). Viron kieleenkin sana allergia on ilmestynyt vasta ihan viime aikoina, ei sellainen sana kuulemma neuvostoaikoina heillä ollut ollenkaan käytössä.

Vaikka en nyt kehottaisi tuomaan venäläistä rakentamistapaa Suomeen, niin omasta mielestäni jotain valintoja jokainen voi tehdä ihan itsekin. Eikä kaikkea voi sysätä lääkärien tai isännöitsijöiden tai huoltomiesten huoleksi.

Jos antaisin nyt nurinkurisia ohjeita, että miten lähes varmasti - tai ainakin suurella todennäköisyydellä sairastuu, niin ensimmäiseksi kannattaa tietysti aloittaa tupakointi. Sekin on tietysti jokaisen oma valinta ja jokaisen oma asia, ja on kuulemma ihan vaan muiden kannalta hyväkin asia, jos tupakoitsija kuolee muita nuorempana, eikä tarvitse sitten eläkkeitä maksella... No, kunpa se menisikin näin, niin mikäs siinä sitten - mutta usein siellä loppupäässä jos ja kun oireet alkavat, niin tupakoitsija ei enää muistakaan, että se olikin ihan oma valinta, ja hän hakeutuukin hoitoon ihan siinä missä muutkin. Ja ne hoidot sitten taas maksaa yhteiskunnalle aikalailla... Plus että nekin vähät resurssit on sitten aina kaikilta muilta pois, koska eihän tupakoimalla sairastunutta nyt voida heitteille ja ilman hoitoa jättää.

Mutta hyvä vinkki tässä silti on, ehkä nurinkurisista vinkeistä kaikkein paras, sillä tämän linkin mukaan tupakointi lisää keuhkosyövän riskiä 50-kertaiseksi, ja se vielä tehostuu jos onnistuu hakeutumaan sellaisiin paikkoihin, joissa on suuressa määrin huoneilman radonia:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00014

Harvemmin sisäilmassa nyt enää on radonia ja/tai tupakansavua (siis passiivinen tupakointikin voi olla vaarallista), niin sitten tässä kohtaa olen kyllä noin yleensä ottaen oppinut (vai olenko oppinut sittenkään?) olemaan varsin hiljaa, koska terveytensä menettäneet menettävät myös huumorintajunsa, eikä heitä nämä omat pohdintani naurata oikein yhtään.

Mutta edelleenkin jos haluaisi sisäilmaongelmista sairastua ja jos voi/voisi valita oman sukupuolensa, niin kannattaa olla nainen. Omien havaintojeni mukaan (ei nyt välttämättä kovin laaja aineisto, mutta jotain kuitenkin) suurin osa sisäilmaongelmista sairastuvia on naisia, ei toki kaikki. Tätä asiaa joskus pohdittiinkin isännöitsijöiden aamukahvipöydässä, ja joku oli sitä mieltä, että kun pikkupojat hiekkalaatikolla ollessaan syövät paljon enempi hiekkaa kuin tytöt, niin kai niille sitten kehittyy vastustuskykyä myös huoneilman pöpöjä vastaan? No, en tiedä mistä johtuu, mutta tällaisen havainnon olen tehnyt.

Edelleen - sitten jos sattuu olemaan naishenkilö - niin todennäköisyydet paranee, jos hankkiutuu opetusalalle tai terveydenhuollon piiriin niin, että pääsee työskentelemään kouluissa ja sairaalaympäristöissä. Taaskaan ei mitään tieteellistä näyttöä, enkä tiedä mistä johtuu, mutta näin se vaan näyttäisi olevan...? Ja tietysti voi olla virheellinen havainto siinä mielessä, että jos naisista yleensäkin moni on hoitoalalla tai opetustehtävissä, niin sittenhän tämä on ihan luonnollista. Tai sitten on niin, että koulut ja sairaalat eivät ole niin terveitä rakennuksia jostain syystä?

Ammattia ja sukupuolta ei ehkä ole helppo valita tai ainakaan vaihtaa, mutta vielä yksi havainto lisää - jos haluaa sairastella, ei kannata ottaa itselleen mitään lemmikkejä, tai jos ottaa - ottaa korkeintaan yhden kultakalan. Nimittäin jos perheessä on kissa tai koira tai useita vielä vaikka hamstereitakin, niin sisäilmaongelmista ei sitten enää kärsitä niin usein.

Nuo ajatukset oli enempi vähempi kieli poskella kirjoitettu, enkä kaipaa näistä nyt mitään sen tyylistä palautetta, että "et kyllä Mika selvästikään ymmärrä ihmisten terveydestä tai muustakaan tähän liittyen nyt yhtään mitään..." (olen tätä palautetta saanut vuosien saatossa jo ihan riittävästi), mutta tuossa nyt vaan isännöitsijän työssä vastaan tulleita tilanteita ja omia ajatuksiani niihin liittyen. Ehkä niissä voi olla jotain oikeaankin osuvaa? En tiedä. Tavoite on varmasti meillä kaikilla ihan sama, eli jos halutaan elää terveinä, niin mitä meistä jokainen voisi sitten tehdä sen asian eteen? Olisiko olemassa jotain arkielämän valinnan mahdollisuuksia, jotka voisivat edistää terveenä pysymistä? Ehkäpä ne uudet tutkimustulokset (joita en mistään löytänyt) voisivat antaa tähän jotain lisätietoa.

Kiistaton fakta on kuitenkin se, että jos vaikkapa jossain Nokialla menee puhdas vesi ja viemäri vesi, sekaisin - niin sen seurauksena kaikki sairastuvat. Ja kaikki myös paranevat heti kun tilanne menee ohi. Mutta jos jonnekin tulee sisäilmaongelmia, niin kaikki siellä olevat altistuvat, mutta läheskään kaikki eivät sairastu. Mutta ne jotka sairastuvat, ne eivät välttämättä koskaan siitä parane. Ja sen jälkeen elämä on heidän osaltaan kyllä aika vaikeaa. Lisää ihan asiapitoista asiaa esim. tässä linkissä:

http://www.etlehti.fi/homeoire

Vesiputouskaiuttimet

Vesiputouskaiuttimet. Clas Olhsson, hinta 29,95€.

Ostin Clas Ohlssonilta vesiputouskaiuttimet, joita on ainakin omasta mielestäni kiva katsella (tämä ei ole maksettu mainos). Kaiuttimet voi liittää mm. tietokoneeseen tai telkkariin, tässä linkissä lisätietoja Clas Ohlssonin omilla nettisivuilla:

http://www.clasohlson.com/fi/Valoputouskaiutin/38-7079-2

Vesiputoukset hyppivät led-valoissa musiikin tahtiin, kas näin pieni videon pätkä Youtuben puolelta:

Muutenkin tämä joulunalus aika on ihan mukavaa kynttilän ja takkatulen valossa...

Iski kiire tai laiskuus...

Nyt iski viikonloppua vasten kiire tai laiskuus tai joku muu hyvä tekosyy, sillä nyt ei ole eilisestä alkaen kukaan ehtinyt takkaa lämmittää, eikä edes tuomaan polttopuita sisälle...

Tällaisissa tilanteissa on erittäin kätevää vääntää lisää lämpöä IV-koneen kautta, sillä lattialämmityksen kautta viive olisi aika pitkä, kun lattialämmitys ei ole ollut päällä pitkiin aikoihin. En tiedä kauanko taloa voisi lämmittää näin, mutta jos ulkona lämpötilat huitelee +6C - +7C tienoilla, niin ilmeisen kauan pärjäisi ihan näinkin.

Aiemmissa blogipäivityksissä oli vähän pohdintaa siihen liittyen, miten paljon lämpöenergiaa siirtyy lämminvesivaraajasta IV:n esilämmityspatterin kautta huoneilmaan, ja näin ne lämpötilat eri mittauspisteissä meni tänä aamuna:

Varaajan kyljessä Oumanin säätölaitteen lämpötila-anturi ilmoittaa lähtevän veden lämpötilaksi +33C ulkolämpötilan ollessa +6. Jos ulkolämpötilassa tapahtuisi muutos, niin samassa suhteessa automatiikka osaisi muuttaa IV-piirin kiertoveden lämpötilaa lämmityskäyrän mukaisesti. Ihan se mukaan miten se sitten eri lämpötiloissa onkin säädetty.

 

IV-koneen esilämmityspatterilla lämpötila on samaan aikaan +30,7C. Siis patterin lämpötila sen ulkopinnasta mitattuna.



IV-koneen mittausten mukaan huoneisiin tulevan tuloilman lämpötila on +25,6C.

Keskikerroksessa huonelämpötilana on +21,4C. Ylimmässä kerroksessa oli noin yhden asteen verran lämpöisempää. Kellarin lämpötila en katsonut.

Arkitotuus lämpöpumppujen COP -luvuista

Sähkönkulutus on eri syistä johtuen mennyt melkoista vuoristorataa tämän vuoden marraskuussa. Tähän mennessä sähköä on mennyt 25 päivässä 1500 kWh ja päiväkohtaiset käppyrät näyttää tässä vaiheessa tältä:


Talo-Rautio: sähkönkulutus marraskuussa 1-25.11. välisenä aikana.

Yksi syy sähkönkulutuksen vaihteluihin on nikkarointi kellarissa (meillä on siis kellarin rakentaminen yhä edelleen kesken, mutta pikkuhiljaa valmista tulee sielläkin...), ja toinen  - ehkä isompi syy - on lattialämmityksellä "leikkiminen". Lattialämmityksen pois päältä saamiseksi tein taannoin aika järeitäkin toimenpiteitä kääntämällä kaikki klämpsät kiinni, kun huomasin että lattialämmitys oli siltikin päällä, vaikka ei sen pitänyt olla:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/paluuta-normaaliin.html

Sen jälkeen olen muutamia kertoja yrittänyt selvittää, mistä tämä johtuu, koska ei se nyt ihan normaaliakaan ole, että lattialämmityksen katkaisemiseen pitäisi laittaa ihan sulkuventtiilitkin kiinni. Ylimitoitettu toimenpide tuo ei kuitenkaan tällä kertaa ollut, sillä eilen löysin syyn mistä mysteeri johtui, ja päivittäiset sähkönkulutus käppyrät sukelsivat heti, niin kuin ylläolevasta kuvastakin näkyy - eilen sähköä kului enää 40,7 kWh - mikä on tässä kuussa kaikkein alimpia lukuja.

Toinen asia mitä olin ihmetellyt, oli toistuvat lämpötilan ylärajahälytykset, eli lattialämmityspiiriin näytti menevät välillä jopa yli +50C asteista vettä (eikä lattialämmitys sitä paitsi ollut päälläkään):



Viimeisin ylilämpöhälytys tuli 25.11 iltapäivällä - noin tunti sen jälkeen kun lämpöpumppu oli käynnistynyt.

Eilen sitten vääntelin sulkuventtiileitä kiinni ja auki ja käynnistelin ja sammuttelin lämpöpumppua ja lopulta pääsin sellaiseen lopputulokseen, että vika vaikutti olevan siinä Oumanin säätölaitteessa, joka säätelee lattialämmityspiiriin menevän veden lämpötilaa. Näytti siltä, ettei se pystynyt pidättelemään varaajassa olevaa lämpötilaa ollenkaan, vaan päästi eteeenpäin aina sen lämpöistä vettä mitä vaan oli kulloinkin saatavilla...

Ja näin siis siitäkin huolimatta, että laite ilmoitti (lämpöputken) venttiilin olevan täysin kiinni:


Ylilämpöhälytyksiä tulee, vaikka venttiilin asento on 0% eli venttiili on täysin kiinni???

Tässä vaiheessa ensimmäinen ajatus oli, että Oumanin säätölaite on ihan sökönä. Onneksi oli kuitenkin toinen Ouman vieressä, joka sääti IV-patterin lämpötilaa ja se toimi ihan oikein, joten aloin katsomaan rinnakkaisilta ruuduilta kaikkia asetusarvoja läpi, ja se kannatti:


Venttiilin toiminta voi olla myötäpäivään tai vastapäivään auki.

Tässä kohtaa kahden Oumanin välillä oli ero. Toisessa luki myötäpäivään (ja laite toimi oikein), ja toisessa luki (mahdollisesti tehdasasetusten jäljiltä?) että vastapäivään. Päättelin, että eiköhän liikeradat ole molemmissa moottoriventtiileissä ihan saman suuntaiset, ja vaihdoin vastapäivän myötäpäivään ja sitten alkoi toinenkin Oumanin säätölaite jo pelittää...

Nyt kun venttiilin aukeamissuunnan asetusarvo oli ollut väärin, niin silloin kun Oumanin laite yritti vääntää venttiiliä kiinni - niin se olikin todellisuudessa täysin auki - ja sen johdosta lattialämmityspiiriin meni täysillä vettä ja ihan sen lämpöisenä mitä varaajassa oli. Paitsi silloin ei mennyt, kun olin vääntänyt lattialämmityspiirin sulkuventtiilit kiinni, eikä vesi päässyt lainkaan kiertämään.

Nyt kun sain tämän häiritsevän tekijän pois pelistä, niin nyt pitkästä aikaa (tai mahdollisesti aivan ensimmäistä kertaa) pääsin katselemaan, että miten paljon lämpöpumppu itse käyttää sähköä silloin kun se tekee lämmintä käyttövettä. Niin kuin edellisestä kirjoituksestani näkyy, kuvittelin että COP arvot on nykyajan lämpöpumpuissa hyvinkin luokkaa 3, ja usein reippaasti ylikin. No eipä totuus ole käyttöveden osalta edes sinne päinkään. Lämpöpumppu on meillä siis ajastettu toimimaan näin:



Lämpöpumpulle on annettu ajastettuna mahdollisuus käydä 3 kertaa vuorokaudessa enintään 2,5 tuntia kerrallaan. Todellisuudessa käyttötunteja kertyy noin 5-6 tuntia per vuorokausi.



Kun lämpöpumppu lähtee käyntiin, niin samaan aikaan talon kokonaissähkön kulutus näyttää tältä. Aamutuimaan kukaan ei ollut vielä hereillä, ja klo 15-16:00 haarukassa kukaan ei ollut vielä kotona. Joten "taustalla oleva" kulutus on IV-kone, jääkaapit yms. jotka ovat sen verran tasaista kulutusta, että ne voi miinuslaskulla jättää aika helposti pois luvuista. Se mikä jää jäljelle, on lämpöpumpun kuluttama sähkön määrä. Ainakin jollain tarkkuudella.

Nyt jos edellisessä blogipäivityksessäni kerroin, että 500 litran varaaja jäähtyy yön aikana 12 astetta, ja hukkaa 7 kWh:n edestä energiaa, niin lämpöpumppu tekee sen takaisin reilussa parissa tunnissa, ja käyttää siihen työhön sähköä 5,22 kWh:n edestä. 0,33 kWh on mennyt sähkölaitoksen ja lämpöpumpun kellonaika erosta johtuen 05:00 - 06:00 väliselle ajalle, vaikka periaatteessa lämpöpumpun pitäisi käynnistyä vasta klo 6:00 - mutta se menee siis päälle jo pikkuisen aikaisemmin.

Jolloin jos vielä eilen olin siinä uskossa, että lämpöpumpun COP -luvut on hyvinkin tasoa 3, niin yllä olevan laskelman perusteella ei ylletä edes tasolle 2, vaan 9 kWh / 5,22 kWh:lla = 1,72 (COP arvo, kun +4,8C lämpöisestä ulkoilmasta on tehty lämmintä käyttövettä siten, että veden lämpötila nostetaan +42C:stä +54C -tasolle.)

Tässä laskelmassa siis jäähtymisen eli yön aikana lämpöä on hävinnyt 7 kWh:n edestä, ja sinä aikana kun pumppu pyörii parisen tuntia ja nostaa lämpötilat takaisin ylös, niin sinä aikana häviää 2 kWh lisää, koska IV-koneen lämmityspatteri syö lämpöä koko ajan 1kWh per tunti. Yhteensä jäähtymisaikana plus lämmitysaikana lämpöä on mennyt 7+2=9 kWh. Ja samaan aikaan tuotanto vaati 5,22 kWh sähköä.

Nyt kuitenkin myyntipuheissa tälle minun ostamalle lämpöpumpulle on ilmoitettu, että

COP +7C/+35C = 4,28 (EN 14511)

Onko tämä nyt sitten huijausta?

No ei tietenkään ole huijausta. Mutta valikoitu totuus tuo mielestäni on. Eli ostaja voi joutua ihan väärään käsitykseen, jos kuvittelee että COP-luku aina olisi esim. tasolla 3-4 tai jotain sinne päin.

Siis parhaiten eli tehokkaimmin lämpöpumppu toimii, jos lämmön lähde on selvästi plussan puolella (vaikka tuo testioloissa ollut +7C). Ja jos sitä ei tarvitse kovin paljon lämmittää, eli tuollaisella +35C vesi ei käyttövedeksi kelpaa ollenkaan (putkihäviöistä johtuen suihkun alla ei tee mieli seistä), mutta lattialämmitykseen tämä on aivan oivallista, ja useimmiten lattiapiirissä riittää ihan hyvin +25C - +30C lämpöinen vesi. Siinä lämpöpumppu on kaikkein tehokkaimmillaan.

Mutta meidän talon "ongelma" on nyt siinä, että lattialämmitystä ei lainkaan tarvita muuta kuin kovimmilla pakkasilla, ja silloin tämä ilma-vesi-lämpöpumppu taas on pois pelistä. Eli se ei käytännössä pääse tekemään muuta kuin käyttövettä. Ja silloin se näköjään toimii aika heikolla hyötysuhteella. Maksimiraja, mitä lämpöpumppu pystyy lämpöä lisäämään on tietääkseni noin 55 astetta, eli esim. jos lähdetään liikenteeseeen eilisen +5C ulkolämpötiloista, niin yli +60C lämpöistä vettä lämpöpumpulla ei saa ollenkaan tehtyä. Ja nuo viimeiset asteet näyttää syntyvän aika tuskallisesti ja huonoilla hyötysuhteilla.

No mitäs nyt sitteen? No ei mitään. Jatketaan seurantaa. Uskon, että kesällä kun lämmönlähde eli ulkolämpötila on luokkaa +20C - +25C, niin ilma-vesi-lämpöpumppu voi olla varsin tehokas, jopa paljon tehokkaampi kuin maalämpöpumppu, joka kesälläkin joutuu tyytymään alle +10C lämmön lähteeseen.

No menikö pumpun hinta eli 8600€ minulta nyt sitten Kankkulan kaivoon? No ei tietenkään. Pumppu tottakai tienaa joka tunti mitä se käy, eli eihän tuo nyt kokonaan menetettyä rahaa ole. Mutta tienaako pumppu koskaan itse omaa hintaansa takaisin ainakaan tässä työssä mitä se meillä tekee, niin sepäs onkin mielenkiintoinen kysymys. Kuitenkin pääasiallinen - ellei jopa ainoa - syy lämpöpumpun ostamiseen on aina se, että se tienaisi vähintään oman hintansa. Sillä ei kukaan näitä laitteita nyt sen takia hanki, että niitä olisi mukava kuunnella tai kaunis katsella.

Toisaalta ei tämäkään ostos omasta mielestäni nyt vallan huono ollut. Lämpimän käyttöveden tekemiseksi olisi saman rahan voinut sijoittaa myös vaikkapa aurinkopaneelien hankkimiseen. Se olikin yhtenä vaihtoehtona vakavasti harkinnassa. Mutta nyt jos katsoo kaamos aikana ikkunasta ulos, niin säkkipimeää ja pientä tihkusadetta näyttäisi olevan. Näissä oloissa ilma-vesi-lämpöpumppu varmuudella päihittää ainakin aurinkopaneelit, ja lisäksi pumpun saa käyntiin ihan vaikka yölläkin, jos silloin lämmintä käyttövettä tarvitsee. Toki ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla tuota yhtään mitään, mutta näitä yli -15C pakkasia on nykyisen ilmastomuutoksen aikana Vantaalla aika harvoin, niin kuin tässä päivityksessä olevasta tuntimäärä tutkimuksestani ilmenee:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html

1kW ilmapuhallin pyörii 24h/7vrk

IV-kone Iloxair 199. Näissä putkissa liikkuu hurjasti lämpöä.

Jo aikaisemmin huomasin, että IV-koneen esilämmityspatterilla on aika hyvä ja lämmittävä vaikutus. Ne huomiot tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/tehokas-lampopatteri.html

Nyt aloin tarkemmin laskemaan, että kuinka tehokas tuo tuollainen kooltaan suhteellisen pieni esilämmityspatteri oikein on. Tehonlaskenta on mahdollista siten, että meillä lämminvesivaraaja lämpeää kolme kertaa päivässä. Lämmityskertojen määrän sanelee lämpimän käyttöveden tarve ja riittävyys, ja 500 litrainen varaaja pitää "ladata" lämpöä täyteen kolme kertaa vuorokaudessa. Esim. yöllä klo 23:30 - 06:00 välillä varaajaa ei lämmitetä ollenkaan. Mutta IV-kone pyörii koko ajan, ja sen sisällä oleva IV-koneen esilämmityspatteri syö pikkuhiljaa varaajan lämpöä.

Seurasin tässä yhtenä iltana, kun kellon ollessa 23:30 lämpöpumppu jätti varaajan +54C asteeseen (sitä ylemmäs lämpö ei oikein tahdo jaksaa nousta ilman sähkövastuksia), niin seuraavana aamuna klo 6:00 vesi oli kerrostunutta, juuri ennen kuin lämpöpumppu käynnistyi ajastettuna uudestaan. Yläosassa varaajaa lämpötila oli vielä +49C (eli ihan riittävän lämmintä jos olisi halunnut käydä suihkussa), mutta varaajan alaosasta - josta lähtee putket IV-koneen lämpöpatterille, niin siellä lämpötila oli laskenut jo +38C asteeseen.

Lämpöpumpun käynnistyessä vesikerrokset sekoaa, ja lämpötila tasaantui koko varaajan osalta +42C asteeseen. Toisin sanoen 500 litraa vettä oli menettänyt lämmöstään 12 astetta 6½ tunnin aikana. Tästä voidaan nyt helposti laskea millä teholla IV-koneen esilämmityspatteri lämmittää taloa, sillä varaajasta poistuneen lämpöenergian määrä täytyy olla kutakuinkin sama, mitä IV-kone puhaltaa yön aikana huonetiloihin.

Nyt siis jos 500 litraa lämmitetään (tai se jäähtyy) 12 asteella, niin lämmitettäessä energiaa tarvitaan 1,167 kW/kuutio x 12 astetta = 7,002 kW. Se jaettuna kuluneella ajalla eli 6½ tunnilla tekee 1,07 kWh. Tällä teholla varaaja siis jäähtyy. On tietysti huomattava, että varaaja falskaa pikkuisen lämpöä - ja jäähtyisi jonkin ajan kuluessa myös ilman IV-koneen vaikutusta (jos IV kone olisi pois päältä), mutta noin 1,0 kWh:n teholla IV-koneen voisi olettaa lämmittävän taloa.

Tämä on aika paljon. Se on sama, jos 6 kW:n kiuas olisi päällä joka päivä 4 tuntia, sillä IV-kone käy 24h/7vrk, eli puhaltaa 1kW:n teholla lämpöä taloon 24 kWh per vuorokausi. Varaaja puolestaan saa lämpönsä lämpöpumpulta, joka oletettavasti toimii tehokertoimella noin 3, eli se tekee 1 kWh:lla sähköä 3 kWh lämpöä. Jolloin IV-koneen esilämmityspatterista johtuen lämpöpumpun (lisä)tehontarve on vuorokausi tasolla noin 8 kWh. Lämpötiloiksi muutettuna tämä menee niin, että huonelämpötila on +21C, huoneisiin puhallettava lämpötila on +23C ja itse IV-koneen esilämmityspatterin lämpötila on +30C.

Paljonko lämpöpumppu sitten oikeasti kuluttaa sähköä, kun se lämmittää varaajaa (joka puolestaan lämmittää IV-koneen esilämmityspatteria)?

Tätä asiaa en ainakaan itse nyt ihan tarkasti tiedä, koska tässä kohtaa ei ole mittausta, enkä edes tiedä saako lämpöpumpulle tehonkulutuksen mittausta? Nyt seurantamittarien puuttuessa lämpöpumpun tuottama teho pitää laskea seuraamalla kauanko lämpöpumppu käy - ja paljonko varaajan lämpötila sinä aikana nousee. Mutta muuten tässä nyt joutuu tyytymään ja uskomaan valmistajan ilmoituksia, eli lämpöpumppu on laboratorio olosuhteissa testattu, ja tietyt tehot saavuttanut. Entä voiko testituloksiin sitten aina luottaa? Se on varsinkin nykypäivänä ihan hyvä kysymys. Esim. Wolkkarin testitulokset ei päästömittausten osalta sitten ollutkaan ihan sitä mitä piti.

Hyvät tehokertoimet pitäisi tietysti näkyä kokonaissähkön kulutuksessa myöskin, mutta siinä ei kyllä ole ainakaan toistaiseksi mitään säästöä vielä näkynyt. Toki nyt voi olla käynyt niin, että ainoa mikä säästyy on (omat ja ilmaiset) polttopuut, ja esim. tuo IV-koneen esilämmityspatteri, joka ennen ei ollut edes kytkettykään, niin nyt siinä kohtaa kuluu oletettavasti noin 8 kWh sähköä päivittäin, jolla tuotetaan 24 kWh lämpöä. Ja tätä vastaavaa lämpöä ei ole nyt sitten enää tehty takkaa polttamalla.

Pihavalot päälle

Viime päivinä on ollut mukava katsella eri blogeista, miten talvi ja lumi on levittäytynyt jo lähes eteläiseen Suomeen saakka. Meillä Vantaalla lumesta tai talvesta ei ole vielä tietoakaan - tai no muutama hiutale on tullut - ei tuo maassa näkyvä vaalea ihan pelkkää kuuraa ole. Mutta ulkovalot (vai olisiko parempi nimitys jouluvalot?) laitettiin nyt päälle, ja kyllä nuo pitkin kaiteita ja pensaita kulkevat valot tuovat kummasti piristystä tähän kaamokseen.

Meillä talon ulkovaloja ohjaa hämäräkytkin, ja sen hämäräkytkimen takana on yksi (ja vain yksi) pistorasia sisäpihalla. Siihen kun nyt laittaa kaikki ulkovalot kiinni, niin nekin syttyvät ja sammuvat samaan tahtiin kuin talon omat valot, jolloin ei tarvitse "leikkiä" ajastimen kanssa. Tässä muutamia kuvia tältä iltapäivältä, nythän alkaa hämärtää jo klo 16-17:00 aikoihin. Ja kun tätä kirjoitan klo 18:10, niin ulkona on jo täyspimeys.

Saunapäivä

Tänään perjantaina on saunottu pitkin iltaa. Kolmen pesällisen ja useamman saunavuoron jälkeen lämpötila saunassa alkoi olla jo lähellä 100 astetta, joten ainakin Aurinkokiukaan Duo 250:ssä lämpöä riittää...



Löylyhuoneen lämpötila lähes 100C ja kosteus yli 80%. On ehkä vähän liiankin kuumaa... :)



Tällä kertaa sauna lämmitettiin puilla, mutta nyt kiukaan yläosan sähkövastuskin on saatu kytkettyä. Sitä voi tarvittaessa lämmittää 10 kW:n vastuksella. Sen verran on kokeiltu, että vastus toimii, mutta muuten on käytetty puita tähän mennessä.

Kiukaan sähkövastusta ohjataan väliseinän takaa takkahuoneen puolelta.

Saunasta ka kylppäristä lisää kuvia mm. tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/04/esittelyssa-kph-ja-sauna/

Tehokas lämpöpatteri

Meidän talossa on käsittääkseni vain yksi lämpöpatteri. Se on ollut käytössä nyt noin kuukauden päivät. Se sijaitsee IV-koneessa, ja se lämmittää sisään huoneisiin tulevaa ilmaa. Ja on mielestäni tehokas peli. Tuloilman lämpöpatterissa kiertää +35C -asteinen vesi. Se lämmittää tuloilman +24C lämpötilaan. Huonetilasta poistuessaan - tai ainakin IV-koneelle saapuessaan ilma on jäähtynyt parilla asteella, eli +22C lienee sitten huonelämpötila. Tai onkin.



Iloxair 199 -koneen vesilämpöpatteri. Olisi tämän saanut sähköpatterillakin, mutta en tiedä olisiko se ollut järkevää? Tai jos sähkölämmitys yleensä on järkevää, sitten sähköllä oleva tuloilman lämmitys on hyvä juttu.

Nyt meiltä tulee lämpöpatterille lämmin vesi varaajalta, jota lämmittää ilma-vesi-lämpöpumppu. Tuloilman lämmitys kuluttaa energiaa (aiemmin se ei ollut edes kytkettynä), ja lisäys näyttää menevän aika hyvin päikseen sen kanssa, mitä lämpöpumppu on saanut säästettyä käyttöveden lämmityksessä (se oli aiemmin suorasähköllä). Joten sähkönkulutus kokonaisuudessaan ei ole muuttunut oikein mihinkään. Lokakuussa viime vuoden kulutus alitettiin, mutta tämän vuoden marraskuussa viime vuoden marraskuun lukemat tulee ylittymään. Joulukuusta ei vielä osaa sanoa, sen näkee kohta.

Lämpöpumpun kompura on nyt käynyt tähän mennessä yhteensä 145h, ja kun kuukausi täyttyy ylihuomenna, sitten käyttötunteja on noin 150h. Talvella käyttötunnit varmasti lisääntyvät tuntuvasti, kun lämmön lähde eli ulkoilma on kylmempää, ja kait me talvella lattialämmityskin otetaan käyttöön, ja lämpöpumpun tekemään lämpöä hyödynnetään silloin lattiassakin. Vielä lattialämmitys ei ole käytössä, mutta IV-koneen tuloilman esilämmitys on nähdäkseni ainoa syy sille, että polttopuita on tänä syksynä kulunut todella vähän, ehkä puoli pinokuutiota tähän mennessä, jos kesästä asti lasketaan. Meneehän niitä polttopuita vähän kesälläkin, kun on puukiuas saunassa.

Nyt jos IV-koneen tuloilman lämmityksestä on ollut iso ja polttopuita säästävä apu lämmityksessä, niin kovilla pakkasilla tämäkin lämmitysmuoto toimii sitten suorasähköllä. Sillä ei vesipatteria voi kylmäksi jättää, koska muuten se jäätyisi. Ja kovilla pakkasilla ilma-vesi-lämpöpumppu ei ole käytössä, jos lämpötila putoaa ulkona alle -15C. Yllättävän vähän näitä tällaisia tunteja kuitenkin tulee, tein nimittäin vähän tilastoa viime vuosilta:

2012	29
2013	104
2014	157
2015	14
Yhteensä	304

Vasemmassa sarakkeessa siis vuosiluku, ja oikeassa sarakkeessa tuntimäärä, jolloin ulkolämpötila on ollut alle -15C Vantaalla. Tiedot sain Vantaan energian tilastoista. Vuoden 2015 luku on "tähän asti" eli 11 ekaa kuukautta, olettaen että tässä marraskuun lopulla ei enää kuun loppupuolella -15C lämpötiloja nähdä. Joulukuussa tällaiset pakkaset olisi mahdollisia, mutta siltikään ei tuo 14 tunnin kappalemäärä kovin paljon tälle vuodelle tule kasvamaan. Eli jos olisin hankkinut ilma-vesi-lämpöpumpun jo 1.1.2012, niin sen jälkeen kone olisi ollut pakkasista johtuen seisahduksissa yhteensä 304 tuntia, eli vähän reilut 12 vuorokautta neljään vuoteen. Ei se kovin paljon ole? Ja jos näille 12 vuorokaudelle haluaa lämpöpumpun kautta lämmitystä, sitten se valinta on maalämpö, ja hintalappu on tuntuvasti suurempi...

Ilmasto on ilmeisesti muuttunut aikalailla?

Lapsena vielä muistan, että Etelä-Suomessakin saattoi olla välistäin -30C pakkasta. Eikä siinä ollut mitään ihmeellistä silloin. Nyt tuollaisia pakkaslukemia ei ole mitattu enää pitkiin aikoihin ja omat lapseni eivät ole nähneet sellaisia pakkasia Etelä-Suomessa koskaan (eivätkä vissiin ole Lapissakaan käyneet kovilla pakkasilla). Nykyisin alkaa jo -20C jotain lämpötilat alkaa olla harvinaisia nekin.

Tässä vielä kun jokunen vuosi kuluu, niin kohtapuoliin +10C - +15C vielä marraskuussakin lienee ihan tavallista? Millaiset lämmitysjärjestelmät uusiin taloihin sitten pitäisi laittaa, ja mitä ne saa maksaa? Siinäpä hyvä kysymys.

Säästä 98€ - vuokraa lämpökamera ilmaiseksi!

Uusimman "Tee-se-itse" -lehden juttu lämpökamerasta (ei liity Vantaan Energiaan tms. mitenkään - mutta hyvä kuva ja artikkelin luettuani aloin etsimään, että mistähän näitä voisi saada...)











Sitten löysin Vantaan Energian sivuilta, että heidän sähköasiakkaansa voivat lainata lämpökameraa ihan ilmaiseksi, ja teinkin jo itselleni varauksen helmikuulle. Vielä näytti olevan reilusti vapaita aikoja pitkin talvea...




Kuvakaappaus Vantaan Energian kotisivuilta, tästä linkistä:
http://www.vantaanenergia.fi/sahkosopimus/kaikki-asiakkaan-palvelut/lampokameran-lainaaminen/

Tosin, eipä se kallista ole vaikka vuokraisi lämpökameran ihan "markkinahintaan", niin 98 eurolla sekin onnistuu, ja tästä linkistä löytyy:



Lämpökameran saa myös vuokrattua, 3 vrk:n vuokra maksaa 98 euroa, kuvakaappaus tästä linkistä:
http://www.radontalkoot.fi/flir-c2-lampokameran-vuokraus-3vrk

Samoilta sivustoilta voi lainata myös radonmittarin, ja mielestäni rakentajan kyllä kannattaa tehdä radonin pikamittaus (se kestää vain 48 tuntia), ja sopiva aika sille on "juuri ennen" kuin alkaa laittamaan valmista pintaa paikoilleen. Koska jos sitten myöhemmässä vaiheessa havaitaan, että radonia tulee liikaa, niin sen jälkeen valmiiden pintojen auki repiminen ja rakojen tarkempi tilkitseminen on isompi homma. Radonmittaus maksaa noilla samoilla sivustoilla 39 euroa.

Radonmittauksen aika on marraskuun alusta huhtikuun lopulle, eli se pitää tehdä lämmityskaudella. Meillä kun talo on savimaalla ja savikuopassa, niin ajattelin että ei meillä ainakaan mitään radonia voi olla, mutta kun sitten mittailin radonia - ja vielä tarkistusmittailin sen käyttäen 2kk mittausajan purkkeja, niin kyllä sitä silti vaan oli, mutta ei toki niin paljon että raja-arvot olisi ylittyneet. Tässä linkissä pidemmät jorinat omista kokeiluistani:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/04/viralliset-radonin-mittaustulokset/





Radonin pikamittauksen voi tehdä 39 eurolla, kuvakaappaus tästä linkistä:
http://www.radontalkoot.fi/canary-radonmittarin-vuokraus-5-vrk

Radonia en enää itse ala mittailemaan, mutta palataan asiaan kun olen tehnyt lämpökuvaukset helmikuussa...

Normaaliin palattu

Sähkönkulutus on taas "normaalilla tasolla", eilen sähköä meni 30,23 kWh - eli toissapäiväisistä kulutustalukemista on tultu jo alas yli 50% sen jälkeen kun otin lattialämmityksen ihan totaalisesti pois päältä. Nyt ilmanvaihdon esilämmityspatteri on kuitenkin päällä, ja se antaa etenkin yläkerran makuuhuoneisiin mukavasti lämpöä.

Takan lämpö menee noihin ylimmän kerroksen makuuhuoneisiin vähän huonommin. Tai ei mene ollenkaan, jos väliovi on kiinni. Myös oven ollessa auki takan lämmön pitäisi mennä "vastavirtaan", sillä makuuhuoneissa on pelkkä IV-tuloventtiili, eli makuuhuoneesta tulee välioven kautta (tai oven ollessa kiinni oven alitse) sisäilmaa yläaulaan, jossa on imuventtiili.

Täten nyt lämpöpumpun myötä saatu IV-patterin lämmitys on iso parannus. Vaikka IV-kone ei olekaan mikään lämmityskone, niin tämä "lämmitysasento" saattaa meillä olla aika tyypillinen suurimmat osan lämmityskautta, ja se auttaa takkoja aika mukavasti.

Ja jos tulee talvella oikein kylmiä päiviä, silloin lattialämmitys on pakko ottaa käyttöön - ja se lämpenee noissa oloissa suoralla sähköllä, koska ilma-vesi-lämpöpumppu ei kovilla pakkasilla käynnisty. Jos olisi kovillekin pakkaspäiville halunnut lämpöpumpun käyttöönsä, sitten olisi pitänyt ottaa maalämpö, ja se olisi maksanut 10-15 tonnia enempi mitä ilma-vesilämpöpumppu - eli yhteishintaa sille vaihtoehdolle olisi tullut noin 20 tonnia. Ilma-vesi-lämpöpumppu maksoi 8600€.


Sähkönkulutus palasi "normaaliin tasoon" eli tasolle noin 30 kWh. Suunnilleen samalla tasolla se oli myös lokakuussa ennen sitä, kun lämpöpumppu tuli taloon.

Sähkönkulutus lokakuussa. Lämpöpumpun asennus alkoi ma 19.10.2015. Lattialämmitys oli ekan kerran päällä 17.10.2015.

Mikä nyt sitten oli lopputulos tästä kokeilusta tähän mennessä? Sähkönkulutus oli tasolla noin (tai vähän reilu) 30 kWh per vuorokausi, ja taas on muutaman viikon säätämisen jälkeen päästy samalle tasolle, kun eilen sähköä meni (IV-koneen patterilämmityksen ollessa päällä) 30,2 kWh.

Eli ei tässä voitettu mitään, niinkö?

No, ei nyt ihan noinkaan voi sanoa. Ja ennen kaikkea toistaiseksi on liian aikaista sanoa yhtään mitään. Kuitenkin, jos tuo eilinen taso olisi vuoden keskiarvo, tai jos kulutus jämähtäisi tuohon tasoon koko vuodeksi (vuodessa on 365 päivää), niin sitten seuraavan vuoden aikana sähköä tulisi kulumaan 365 x 30,2 kWh = 11034 kWh. Eikä se olisi lainkaan hullumpi lopputulos, koska ekana vuotena sähköä kului 17162 kWh - jolloin näin nopeasti laskien säästöä tulisi vuosittain 17162-11034 = 6128 kWh, joka euroiksi muutettuna on noin 612,80 euroa. Jolloin koska investoinnin hinta oli 8600€, niin takaisinmaksuajaksi tulee 8600€ / 612,80€ = 14 vuotta.

Jos kone kestää tätä kauemmin, eikä vaadi huoltoa vuosien varrella, sitten investointi olisi kannattava, eli tähänastisten kokemusten/arvailujen perusteella ilma-vesi-lämpöpumppu pystyisi nippa-nappa tienaamaan itse oman hintansa. Mikäli pumppu kestää 200 kuukautta eli noin 17 vuotta, sitten loppuvuodet se tuottaakin jo jotain...

Eikö sitten olisi kannattanut ennemminkin ostaa vaikkapa 2 tonnin hintainen ihan tavallinen lämpöpumppu? No, kyllä sellaistakin vaihtoehtoa on tarjottu, ja eräskin myyntimies joskus jossain messuilla perusteli asiaa näin:

Myyjä: "Ilmalämpöpumpun voi saada myös 2 sisäyksiköllä, jolloin sisäyksiköt voi asentaa eri kerroksiin, jolloin keväisin ja syksyisin lämpö leviää paremmin, samoin kesällä viilennys toimii tehokkaammin. Ja ilmalämpöpumppu tienaa oman hintansa yleensä ihan muutamassa vuodessa."

Kyselin, että miten se tienaa oman hintansa, jos meillä on ollut tapana käyttää huoneilman lämmitykseen polttopuita, eikä niille ole omasta metsästä ja omana työnä laskettu mitään hintaa...

Myyjä: "No lisäksi nämä uudet ilmalämpöpumput ovat paljon tehokkaampia kuin mitä ne olivat aikaisemmin, ja ne usein pienentävät sähkölaskua jopa 30-50%..."

Tähän ihmettelin, että jos meillä on vuosittainen sähkölasku tähän mennessäkin ollut vain 17000 kWh vuodessa, ja sähköt ovat maksaneet 1900 euroa vuodessa, ja jos siitä ottaa puolet pois, niin ei jää enää kuin 8500 kWh per vuosi, ja se maksaa vajaan tonnin vuosittain - että voisiko se ilmalämpöpumppu kahdella sisäyksiköllä sitten olla näin tehokas?

Myyjä: "No ei näistä nyt tietenkään voida ihan euron tarkkoja lupauksia etukäteen antaa..."

Ja lisäksi, eikös ilmalämpöpumppu itse kuitenkin käytä sähköä? Jolloin sähkölasku sen kun kasvaa, jos sellainen otetaan. Ja ainut, mitä se ilmalämpöpumppu voisi säästää, niin se on polttopuu - joka meille muutenkin on ilmaista...

Lopuksi myyjäkin totesi, että ehkä se asia on sitten juuri noin... Eikä kauppoja tullut.

Ilma-vesi-lämpöpumpussa kaupat tuli, ja kyllä minä vielä rohkenisin olettaa, että siitä saa omat rahansa pois, ja se saattaa pitkässä juoksussa jotain tienatakin?

Lisäksi yksi asia, minkä tähänastisesta kokeilusta voi myös hyvin nähdä - niin polttopuita ja takkaa käyttämällä sähkölasku on noin puolta pienempi, kuin jos koko talo lämpenisi sähköllä ja/tai lämpöpumpulla. Tähän aikaan syksyä kun ulkolämpötila on noin +5 - +6C, niin on suunnilleen sama otetaanko lämpö ulkoilmasta vai maaperästä, eli tähän aikaan vuotta maalämpö ja ilma-vesi-lämpöpumppu ovat kutakuinkin yhtä tehokkaita molemmat.

Paluuta normaaliin...

Kun eilen suljin aivan totaalisesti lattialämmityskierron (kiertovesipumpulta töpseli irti seinästä & pääputkesta vesikierron venttiili kiinni), niin tänään on ollut selvästi paluuta normaaliin. Olohuoneen takassakin oli tuli taas pitkästä aikaa - viimeksi takka oli päällä viime viikon perjantaina.


Takan reunuksen lämpötila 6-11. marraskuuta. Lämpötila on laskenut +40C:stä +23C asteeseen. Alussa 5-6.11 sama anturi oli ulkona lämpöpumpun ulkoyksikön edessä. Tarkoitus oli mitata kuinka kauan pumppu käy, mutta käynti ei aiheuttanut sellaista lämpötilan tai kosteuden muutosta, että sen olisi voinut mittaamalla havaita, toisin sanoen - se koe epäonnistui. Lämpötilakäyrä näkyy punaisella, sininen alue on ilman kosteus.

Takka ei ollut nyt siksi päällä, että olisi jo tarvittu lisää lämmintä, vaan nyt pieni pesällinen oli esilämmityksenä, jolla takkaan saadaan muutama aste lämpöä lisää. Sitten iso takka reagoi nopeammin, jos ja kun keli muuttuu niin, että lämpöä oikeasti tarvitaan.

Eilen sähköä meni jo huomattavasti vähemmän, mitä viime viikonloppuna ja alkuviikon päivinä on yleensä mennyt. Eilisen vuorokausikulutus oli 53,4 kWh, ja tästä määrästä 12,07 kWh kului klo 17-18:00 välillä - eli juuri silloin kun lämminvesivaraaja "kiehautetaan" +56C asteeseen.

Ei tämmöinen määrä sähköä tietystikään pelkästään varaajan lämmitykseen kulu, mutta en ollut vielä silloin sillä hetkellä huomannut, että lattialämmityskin oli päällä - ei paljon mutta kuitenkin, jolloin osa lämmitysenergiasta hupeni sinne.

Tuo 12,07 kWh per tunti -taso on aivan poikkeuksellinen, ja sillä pääsee tuntikulutusten kahdeksan parhaan joukkoon koko kuluneena vuotena. Eniten tunnissa sähköä kului 22.2.2015, jolloin kulutus oli 16,17 kWh per tunti, ja ulkolämpötila +1,4C. Koska ulkolämpötila ei ollut erityisen kylmä, ilmeisesti silloinkin on mennyt lämminvesivaraajan vastuksia päälle.

Marraskuun 10 ekan päivän sähkönkulutus. Kulutuksen taso putosi roimasti eli 72,7 kWh:sta 53,4 kWh -tasolle, kun eilen illasta lukien lattialämmitys on ollut kokonaan pois päältä. Muutos prosenteissa siis 26,5% ja kilovateissa -19,3 kWh.

Kello 17-18:00 välillä sähkönkulutus oli ennätykselliset 12,07 kWh yhden tunnin aikana. Klo 21:00 aikoihin tapahtunut uusi "kulutuspiikki" tasolle 3,21 kWh/tunti johtuu lämpöpumpun käynnistymisestä. Silloin se hyödyntää vielä yösähkön ensimmäiset tunnit, ja lämmittää veden yötä vastaan. Yösähkön viimeisellä tunnilla aamulla lämpöpumppu käynnistyy uudestaan, ja lämmittää käyttöveden aamuvarhain aamutoimien, sekä seuraavan päivän tarpeisiin. Eniten lämmintä käyttövettä kuluu iltaisin.

Shortsikelit jatkuu...

Parin päivän seurailun jälkeen käyttöveden lämmityksessä kaikki onnistui ihan niin kuin pitikin, mutta lattialämmityksen kanssa kävi vähän toisin... Viime perjantain asennustöiden jälkeen jotkut asiat ovat taas vähän eri tavalla, eikä niitä sitten osannutkaan käyttää.

Tässä kirjoituksessa...

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/11/5-eri-lammonlahdetta-lampopumpulle.html

...aivan siellä loppuriveillä pohdiskelin, että ei taida olla olemassa sellaista termostaattia, joka lämpöpumpun esilämmityksen jälkeen kytkeytyisi päälle, ja jatkaisi sähköllä lämmittämistä sitten siitä eteenpäin, mihin lämpöpumppu on päässyt? Lämpöpumppuhan ei kovin korkeita lämpötila pysty tekemään. Ei ainakaan kovin tehokkaasti.

Sitten pohdiskelin, että saisiko sähkövastuksen jatkamaan lämpöpumpun työtä kelloajastuksella? Kyllä saa - ja se näyttäisi toimivan yksinkertaisesti ja hyvin. Kas näin:



Lämpöpumppu on ajastettu toimimaan 3 kertaa vuorokaudessa: 05:30-8:30, 15:00-18:00 ja 21:30-23:30.

Kun lämpöpumppu on käynyt aikansa - siis noin 2 tuntia, sitten sähkövastus menee aikaohjauksella päälle - siihen mennessä käyttöveden lämpötila on jo noin +50C, ja paljon yli sen se ei lämpöpumpulla nouse. Sähkövastus on ajastettu toimimaan näin:

6 kW:n sähkövastusta varaajan yläosassa ohjataan lämpöpumpun näytöltä käsin (minusta oli nerokas ratkaisu kytkeä se näin, kiitoksia asentajille). Ilman tätä kytkentää sähkövastusta ei oikein olisi voinut ohjata aikaohjauksella. Nyt sähkövastus on aamulla päällä puolituntia ja iltapäivällä tunnin. Samaan aikaan on mahdollisuus lämpöpumpullakin olla päällä, mutta pumppu sammuttaa itse itsensä sitten kun se ei enää enempään pysty, ja sähkövastus jatkaa siitä eteenpäin - kunnes se on saavuttanut halutun lämpötilan, ja sitten sekin kytkeytyy lopuksi pois päältä - vaikka aikaohjauksen puolesta vastuksella olisikin vielä ollut käyntiaikaa jäljellä.

Lopputulos käyttöveden lämpötilan osalta on nyt näin:

Käyttöveden haluttu lämpötila on nyt asetettu +56C asteeseen. Kun tämä lämpötila saavutetaan, termostaatti napsauttaa sähkövastuksen pois päältä. Nyt lämpötila täyttää normit, joiden mukaan käyttövesi pitää olla vähintään +55C. Tämän enempää en ole sähkövastuksella lämmittänyt, koska lisälämmityksestä ei olisi enää mitään hyötyä. Sähköä vaan kuluisi hukkaan sitä enemmän, mitä kauemmin lämmitystä jatkaisi... Aiemmin lämpötila oli +65C, mutta koska varaajan tilavuus on aika suuri (siis 500 litraa), niin lämpötilan voi jättää alemmaksi, jolloin lämpötilaerot ja varaajan lämmönhukka ovat pienemmät.

Tähän asti kokeilut onnistuivat siis oikein hyvin. Mutta jäin ihmettelemään, että miksi viikonlopuksi päälle jääneen lattialämmityksen vaikutukset eivät vaan tahdo poistua. Viikonlopun jälkeen kun palailtiin sunnuntai-iltana reissun päältä kotiin, niin kotona oli shortsikelit - ja ne shortsikelit jatkuu yhä edelleenkin, vaikka nyt on jo tiistai.

Sunnuntaina laitoin lattialämmityksen kiertovesipumpun niin pienelle kuin sen sain. Nolla-asentoa siinä ei ollut, mutta lähes-nolla-asento oli. No - ei se sitten mihinkään riittänyt.

Nyt otin lattialämmityksen kiertovesipumpulta kokoaan töpselin pois seinästä (yritin vääntää ensin sulakettakin pois, mutta en löytänyt sopivaa - siis sellaista sulaketta, joka ei sammuttaisi samalla vähän muutakin...). Ja lopuksi laitoin vielä lattialämmityksen sulkuventtiilinkin kiinni.

Nyt viimeistään lattialämmityksen pitäisi olla kokonaan pois päältä. Ilmeisesti on niin, että jos lattialämmitystä ei saa kokonaan pois päältä, sitten talo ei jäähdy. Ja sähköäkin kuluu aika lailla, vaikka lämpöpumppu tekee lämmön (paitsi sähkölämmitys sillä aikaa kun se on ohjelmoitu toimimaan ja "kiehauttamaan" vettä +56C lämpötilaan asti).

Lämpömittarit näyttivät siis näin:

9.11. klo 18:04 lämpötila on +24,4C.

10.11. klo 19:58 lämpötila on edelleen +23,8C - eli alaspäin on tultu vain puolisen astetta.

Nyt sitten kovemmat keinot käyttöön, eli sulkuventtiilikin varmuuden vuoksi kiinni:


Lattialämmityksen sulkuventtiilit kiinni. Sulkuventtiilin kahvasta roikkuu johdon pätkä, joka herättää huomion siinä vaiheessa kun pumppua laitetaan joskus päälle, niin pitää muistaa avata myös venttiili.
 














Sähköä on mennyt viime päivinä ihan mukavasti. Korkea sähkönkulutus johtuu ainakin osittain siitä, että IV-kone ja lämpöpumppu ovat käyneet toinen toisiaan vastaan. Lämpöpumppu lämmitti käyttövettä, josta hyvin pienellä virtauksella lämpöä meni myös lattiaan. Ja kun talossa oli shortsikelit, IV-koneen lämmöntalteenotto meni pois päältä. Eli noin +23C asteista lämmintä ilmaa puhalletaan nytkin koko ajan ja jo neljättä päivää harakoille. Nyt kun saan tämän tilanteen taas hallintaan, niin käppyrät kaunistuvat aikalailla.

Marraskuun 9 ekan päivän sähkönkulutus päiväkohtaisesti. Kaikkien aikojen alaraja-ennätys tuli 4.11, jolloin sähköä meni 24,3 kWh per vuorokausi. Eilen eli 9.11. sähköä kului 3 kertaa enemmän, eli 72,7 kWh. Punaisella käyrällä vuorokauden lämpötila, ja katkoviivalla koko kuun keskilämpötila.