torstai 19. huhtikuuta 2018

10000 kWh alittui - ekan kerran!

Nyt se sitten tapahtui. Olenkin jo pitkän aikaa seurannut 12kk:n liukuvaa sähkönkulutusta, joka nyt sitten ekan kerran painui 4-numeroiseksi:


Miten tähän on päästy? Sillä vielä vuosi sitten vastaavana ajanjaksona 19.4.2016 - 19.4.2017 ostosähkön määrä oli 12195 kWh, eli noin 20% enemmän. Ja asumisen alkaessa ekan vuoden sähkönkulutus oli tasolla 17000 kWh per vuosi.

Ekan vuoden jälkeen meillä siis päättyi suorasähköllä asuminen, kun taloon tuli ilmasta-veteenlämpöpumppu (VILP).

Silloin sähkönkulutus lähti jo jonkin verran laskuun, ja samalla käyttöveden lämpötila vesivaraajassa putosi +65C asteesta +55C asteeseen. Jos lämpöpumpulla tekee jatkuvasti +55C-asteista vettä, niin siinä ei säästä käytännössä yhtään mitään, tai joka tapauksessa säästö jää niin pieneksi, ettei lämpöpumppu elä niin kauaa, että se ehtisi maksaa itse itsensä takaisin.

Joten seuraavalle vuodelle eli vuodelle 2017 pudotin käyttöveden lämpötilaa taas lisää - niin että se oli +50C. 

Sen jälkeen laskin taas käyttöveden lämpötilaa vuoden 2018 alussa niin, että se oli enää +46C. Mutta nostin äsken lämpötilan +47C asteeseen, kun nuorisolle tuo alempi lämpötila ei riittänyt. Olivat nimittäin omatoimisesti laittaneet 5 astetta lisää - siis +51 asteeseen, mikä sinänsä oli positiivinen havainto, että hekin osaavat lämpöpumpun säätöjä jo tehdä.

Käyttöveden lämpötilalla siis näyttää olevan aivan oleellinen merkitys sähkönkulutuksen määrään, ja pienellä säädöllä voi säästää sähköä jopa 20%. Näin ainakin meillä, kun lämpöpumppu tekee lämmintä käyttövettä 12kk vuosittain, mutta lattialämmityksen vesikierto on päällä vain 5kk vuosittain. Lopun aikaa pärjätään takan lämmöllä, ja keskikesällä pärjää ilman takan lämpöäkin.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Jatkopohdintoja aurinkoenergiasta

Ensin uudessa talossamme elettiin suorasähköllä eka vuosi. Sitten tuli ilmasta veteen lämpöpumppu. Mitä sitten tulee seuraavaksi? Aurinkoenergia käy mielessä aina välillä, on käynyt useita kertoja jo pitkän aikaa, tässä vuosien varrella tänne blogiin kirjoittamiani päivityksiä (yleensä aina messuilla käynnin jälkeen :-) )

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/31/aurinkoenergiasta-pohdintoja/

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/04/pohdintoja-aurinkoenergiasta.html

Tässä kun vuodet kuluvat, niin sähkön käytön data lisääntyy. Sähkölasku on pudonnut kilpailutusten ansiosta vuosi vuodelta. Myös sähköä on kulunut aina vaan vähemmän sitä mukaa, kun olen laskenut käyttöveden lämpötilaa.

Vuonna 2017 ostosähköä kului yhteensä 10618,43 kWh. Ja se maksoi yhteensä 1151,64 euroa. Vuonna 2017 käyttöveden lämpötila oli +50C. Nyt vuoden 2018 pudotin käyttöveden lämpötilaa edelleen siten, että se on nyt +46C. Joten taas tullaan tekemään sähkönkulutuksessa uusia alarajaennätyksiä - ja ilman, että käyttömukavuudesta olisi tarvinnut tinkiä yhtään. Tästä johtuen myös sähkölasku tulee pienenemään, ja siihen suuntaan ajaa myös uusin sähkönkilpailutus, jonka tein maalis-huhtikuun vaihteessa 2018.

Joten tämän hetkiset vaihtoehdot "Mitä tulee seuraavaksi?" -kysymykselle ovat esim. että mitä jos ei sittenkään tekisi enää yhtään mitään?

Nytkin - ilman mitään lisäinvestointeja sähkönkulutus on liukuvana 12kk:n kuvaajana nyt saavuttamassa (tai kohta jopa alittamassa?) ekan kerran 10000 kWh:n rajan, eli viimeisin vuosi eli 12kk peruutuspeiliin katsomalla näyttää nyt päiväkohtaisen sähkönkulutuksen osalta tällaiselta:

12kk liukuva sähkönkulutus oli 10036 kWh. Vuotta aikaisemmin samana aikana kului 12249 kWh.

Korkein vuorokausikulutus oli helmikuun viimeisenä päivänä, jolloin sähköä kului 73,3 kWh/vrk - syystä, että VILP hyytyi pakkaseen, ja talossa lämmitti suorasähkö 6 kWh:n vastuksella 10 tunnin ajan. Vähiten sähköä kului tällä tarkastelujaksolla 20.7.2017, jolloin vuorokauden sähkönkulutus oli yht. 9,6 kWh.

Suurin sähkönkuluttaja talossa on VILP. Sillä ei kuitenkaan ole omaa alamittaria, joten en ihan tarkkaan tiedä, että paljonko se sähköä kuluttaa. Lämpöpumpun viikottaiset käyntiajat olen kuitenkin merkinnyt ylös aina siitä alkaen, kun VILP tuli taloon. Tai nehän siis tallentuvat laitteen omaan muistiin, josta käyntiajat voi käydä katsomassa milloin tahansa jälkikäteen. Viikoittaiset käyntiajat -kaavio näyttää tällä hetkellä tältä:

VILP käyttötunnit kpl per viikko aikavälillä lokakuu 2015 - nykyhetki.
Eniten VILP on ollut käynnissä viikolla 2/2016, jolloin käyttötunteja mittariin tuli viikossa 117 kpl. Vähiten käyttötunteja on tullut viikolla 37/2017 - vain 6 kpl, eli alle tunti päivässä. Puolet vuodesta lattialämmitys ei ole meillä ollenkaan päällä. Silloin VILP tekee pelkkää lämmintä käyttövettä, ja käyttötunteja tulee silmämääräisesti kaaviosta katsomalla noin 10 kpl per viikko. Lämmin käyttövesi syntyy kesäisin siis helposti, sillä lämmön lähde eli ulkoilma on silloin lämmintä.

Jos VILP:n oletettavissa oleva käyttöaika koko elinkaarensa aikana on noin 40.000 tuntia, niin tähän mennessä tuntimittariin on tunteja kertynyt yhteensä 4079 tuntia 2,5 vuoden aikana. Joten tällä käyttömäärällä meidän VILP saattaisi kestää jopa 25 vuotta? Toki "vuosihuoltoja" täytyy matkalla tehdä, mm. kylmäainelisäyksiä. Toistaiseksi huoltokulut ekan 2,5 vuoden aikana ovat kuitenkin olleet nolla euroa.

Nyt jos hankkisin aurinkokeräimet eli auringon lämpöenergiaa talteenottavat keräimet, niin jos meillä lämpimän käyttöveden tekemiseen menee suorasähköllä noin 4000 kWh ja VILP:llä noin 3 kertaa vähemmän eli noin 1300 kWh, niin aurinkokeräimet saattaisivat tehdä kaiken tarvittavan käyttöveden noin 6kk vuosittain. Ja silloin säästäisin VILP:n käyntiaikaa noin 10h per viikko eli noin 240h vuosittain. Sähköä säästyisi tuo yllämainittu noin 1300 kWh, joka rahaksi muutettuna olisi noin 130 euroa. Eli pelkästään tällä muutoksella sähkölasku olisi vuosittain jatkossa noin 900 euroa, jos se  nyt viimeksi päättyneellä vuodella oli 1151,64 euroa.

Vaikka aurinkolämpöpaketin voi saada suhteellisen edullisesti - vain noin 2-3 tonnilla, niin noin 130 euron vuosihyöty asettaa takaisinmaksuajan varsin pitkäksi. Vaikka investoinnin hinta olisi (kotitalousvähennysten jälkeen) vain 2.000 euroa, niin se jaettuna 130 euron vuosihyödyllä tekee takaisinmaksuajasta 15,3 vuotta.

Tuokin saattaa kuitenkin olla parempi kuin aurinkosähköpaneeleissa. Niissä nimitäin takaisinmaksuaika on tämän päivän hintatasolla ja tehomäärillä tietääkseni noin 17 - 20 vuotta?

Lisäksi noin 2.000 euron lisäinvestointi nyt jo tehdyn VILP-investoinnin eli 8.600 euron lisäksi ei olisi yhteissummaltaan kuin 10.600 euroa. Ja tämän jälkeen vuosittainen sähkönkulutus saattaisi pudota nykyisesta tasan 10.000 kWh:n tasolta vielä 1.300 kWh lisää eli tasolle 8.700 kWh?

Silloin oltaisiin aika lailla samoissa, mihin maalämpöpumpullakin olisin päässyt. Mutta maalämpö olisi pyydettyjen tarjousten perusteella maksanut meidän talossa noin 20.000 euroa. Yllä oleva ratkaisu maksaisi vain reilut 10.000 euroa eli olisi puolet halvempi.

Edelleen yksi hyvä ratkaisu jatkon kannalta voisi olla sekin, etten tee enää mitään lisäinvestointeja? Vaan antaa talossa sähkönkulutuksen olla noin 10.000 kWh per vuosi, jolloin se maksaa noin tonnin vuodessa? Eikä siis edes yrittäisikään saada tätä tämän pienemmäksi?

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussasähköä kului 1022 kWh. Ottaen huomioon se, että tänä vuonna maaliskuu oli asumisaikaisista kuukausista yksi kylmimmistä kuukausista, niin nyt kulunutta ostosähkön määrää voi pitää aika pienenä. Vuotta aikaisemmin maaliskuussa sähköä meni 1137 kWh, mutta vuosi sitten maaliskuu oli "lämmin". Tässä asumisaikaiset kuukausittaiset keskilämpötilat graafisesti:


Grafiikassa nyt päättynyt maaliskuu on yksi "alaspäin sojottava sininen pylväs", joka ihan jo silmämääräisellä analyysillä näyttää olevan talon olemassaolon ajalla kaikkien aikojen neljänneksi kylmin kuukausi. Maaliskuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli -4,9C. Kylmempiä kuukausia on ollut vain tammikuussa 2 kertaa (2014 ja 2016), sekä helmikuussa kerran - eli tämän vuoden helmikuu. Maaliskuun kohdalla pylvästilasto näyttää enimmäkseen "tyhjältä", ja se johtuu siitä, että kahden edellisen maaliskuun keskilämpötila oli tasan nolla astetta. Joten näistä kuukausista ei silloin taulukkoon piirry mitään pylvästä. Yksi nolla-pylväs näyttää olevan helmikuussakin eli toiseksi eka vuodelta 2015.

Pidemmässä tarkastelussa nyt päättynyt maaliskuu ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Kaisaniemen mittaustuloksissa aikavälillä 1829-2016 yhtä kylmä tai vielä kylmempi maaliskuu on sattunut peräti 51 kertaa vajaan 200 vuoden aikana, ja kaikkein kylmintä on ollut vuonna 1888, jolloin maaliskuun keskilämpötila Hgin Kaisaniemessä oli -9,7C. Viimeisimmät vähintään yhtä kylmät maaliskuut, mitä nyt oli 2018, on mitattu Kaisaniemessä vuosina 2013 (-5,2C), 2006 (-5,4C), 2005 (-5,5C), 1987 (-5,9C) ja 1980 (-5,6C).

Jos seuraavaksi katsotaan oman talomme sähkönkulutusta graafisesti koko asumisajalta (ja 2014 ekat 9kk myös rakennusajalta), niin tässä 2 taulukkoa, jossa ekassa ostosähkön määrä graafisesti kWh/kk ja sitten päiväkohtainen kWh-kulutus maaliskuussa 2018:










Jos kulunut maaliskuu olikin talon olemassa olon aikana 4. kylmin - niin kyseisen kuukauden sähkönkulutus ei kuitenkaan ollut 4. suurin - eli kuukausittaisissa pylväissä nyt päättynyt maaliskuu ei pituudeltaan ollenkaan hätyyttele pisimpiä pylväitä, joista tietysti aika moni on suorasähkön kaudelta eli vuodelta 2015 olevia punaisia pylväitä. Mutta on maaliskuun nykytason sähkönkulutukseen tai sähkönkulutuksen vähäisyyteen muitakin syitä, kuin lokakuussa 2015 hankittu lämpöpumppu.

Yksi syy sähkön säästöön on tietysti aurinko. Siis vaikka olikin todella kylmiä öitä, niin päivisin aurinko lämmitti taloa niin, että sen sisätiloissa selvästi huomasi. Toinen ja varmasti vielä isompi syy on käyttöveden lämpötila. Suorasähköllä lämmitettynä eli vuosina 2014-2015 lokakuulle asti se oli meillä aina vähän yli +60C. Kun tuli lämpöpumppu eli VILP, lämpötilaa pudotettiin normin alarajalle eli +55C-tasolle. Ja sillä tasolla oli käytännössä ihan se ja sama, tekikö lämpimän veden suorasähköllä vaiko VILP:llä, eli ekana vuotena VILP ei säästänyt käytännössä mitään:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Tämän jälkeen käyttöveden lämpötilaa pudotettiin vuodeksi 2017 vielä lisää niin, että se oli enää +50C, jolloin sähkön säästöä alkoi jo tulla. Nyt helmikuun lopulla 2018 käänsin lämpimän käyttöveden lämpötilan vieläkin pienemmälle, nyt se on enää (enintään) +46C - ja uskoisin, että nimenomaan tästä syystä nyt päättyneen maaliskuun sähkönkulutus jäi olosuhteisiin nähden erittäin pieneksi. Loppuvuosi sitten näyttää, miten käy - mutta ainakin jos tehdään ensimmäisen kvartaalin vertailut aiempiin vuosiin, niin tilanne näyttää vertailussa nyt oikein hyvältä:

2014   2015     2016   2017   2018  
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10
3kk yht 3597,46 4784,59 5016,62 3746,37 3438,46 kWh

Rakennusaikana sähköä kului siis 2014 alussa yht. 3597,46 kWh, ekana asumisvuotena ja suorasähköllä samana aikana kului 4784,59 kWh, ensimmäiset VILP:n kauden sähkönkäytön luvut olivat 5016,62 kWh ja sen jälkeen on tultu jatkuvasti alaspäin (myös käyttöveden lämpötiloissa) niin että vuoden ekat 3kk:n kulutusluvut olivat vuonna  2017 yht. 3736,37 kWh ja nyt tänä vuonna enää 3438,46 kWh.

No eikö tällainen +46C lämpöinen vesi (käytännössä usein hiukan sen allekin, ei VILP lämpötilan tasoa ihan aina ja ihan orjallisesti vahdi - se käynnistyy sitten kun tavoitelämpötila on jäänyt tarpeeksi kauas), niin eikö tämä ole aika vaarallista noin niin kuin legionellavaaran näkövinkelistä katsottuna?

Legionellavaarasta johtuen Suomessa on siis säädetty lämpimän käyttöveden alarajaksi +55C. Ja ylärajana on +65C, jotta kukaan ei polttaisi itseään vahingossa.

Pohdiskelin legionellan vaaraa täällä blogissani jo aiemminkin, eli tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/08/heinakuun-sahkonkulutus.html

Ja tuossa yllä olevassa linkissä myös jatkolinkitys Terveyskirjasto.fi -sivuille.

Nythän siis legionella bakteeriin ei voi sairastua, jos juo sellaista vettä, jossa niitä bakteereita on. Bakteeri nimittäin kuolee aina, jos se joutuu ruuansulatuskanavaan. Sairastuminen on mahdollista vain silloin, jos hengittää saastunutta vettä "pisaratartuntana" niin, että vesi pääsee alas keuhkoputkiin asti.

Nyt meillä tuo +46C pitäisi tietysti säännöllisin välein kiehauttaa aina +55C asteeseen tai sen yli, jotta legionellabakteerit (jos niitä on), varmuudella kuolisivat. Kun 500-litrainen varaaja ei alle +55C -asteisena oikein riitä 400-litraisen poreammeen täyttöön, niin siinä yhteydessä joudutaan aina käyttämään suorasähköä, jos allas halutaan täyttää lämpimällä vedellä. Jolloin legionellat kuolee siinä samalla. Mutta en ole tätäkään mitenkään säännöllisesti tehnyt.

Uudessa talossa kuitenkin kaikki on ehjää. Jolloin jos lämminvesitankkiin (varaajaan) pääsisi suljetun systeemin sisään ja +46C asteiseen veteen legionellabakteereita, sen pitäisi sieltä sitten siirtyä 5 baarin paineiseen käyttöveteen. Mikäli sisusputket olisi rikki, vesi virtaa paine-erosta johtuen juurikin päinvastaiseen suuntaan. Ja jos legionella pääsisikin lämpimään käyttöveteen asti, se ei hanan päästä juomalla tartu, vaan vettä pitäisi "vetää henkeen", että bakteeri pääsisi keuhkojen kautta kehoon, sillä muuten se kuolee, jos "bakteerit nautitaan" suun kautta juomalla. Eli ei meillä ainakaan kukaan ole legionellaan sairastunut. Eikä Suomi-tasolla yleensä muutenkaan. Ne legionellatapaukset mitä Suomessa on ollut (alle 20 kpl vuosittain), ne o netupäässä ulkomailta hankittu.

Toisenkin säästötoimen tein, ja se astuu voimaan 5.4.2018. Vaihdoin nimittäin pois pörssisähköstä ja takaisin kiinteähintaiseen sähköön. 5.4.2018 alkaen olen Helsingin Energian eli Helenin asiakas 30.9.2019 asti. Sähkö maksaa jatkossa 4,39 c/kWh, ja sähkö tulee ilman kiinteitä kuukausimaksuja. Tähän kun lisätään siirtomaksut 3,40c/kWh ja sähköverot 2,80c/kWh päälle, niin sähkön kokonaishinnaksi tulee jatkossa 10,59 c/kWh.

Pörssisähkön aikana - esim. vuosi 2017 meillä kului sähköä yhteensä 10618,43 kWh ja se maksoi siirtomaksuineen ja veroineen ja kuukausimaksuineen yhteensä 1151,64 euroa. Jolloin yhden kWh:n hinnaksi tuli keskimäärin 10,85 c/kWh. Jatkossa sähkölaskun pitäisi sitten keventyä ainakin noiden kuukausimaksujen verran, koska niitä ei uudessa sähkösopimuksessa enää ole. Saattaa sähkölasku keventyä enemmänkin, sillä VILP "tykkää käydä" erityisesti iltapäivisin, jolloin ulkolämpötila on huipussaan, jolloin VILP:n tehokertoimet ovat parhaimmillaan. Myös pörssisähkön kalleimmat tunnit osuivat usein iltapäivän tunteihin, jolloin näiden kahden yhteensovittaminen oli usein aika vaikeaa. Nyt tämä ongelma jatkossa poistuu.

Pörssisähkö voi olla, ja varmaan onkin hyvä ratkaisu esim. suoralle sähkölämmittäjälle, tai maalämmön käyttäjälle. Näistä molemmat voi (ainakin omasta mielestäni) kellolla ohjata käyttämään yöajan halpoja tunteja. Joskaan maalämmön osalta itselläni ei ole tiedossa, että kukaan olisi näin tehnyt. Eli maalämpöpumput yleensä käyvät lyhyttä pätkäkäyntiä ympäri vuorokauden.

Enää ei kannata hakea viinaa Virosta

Rautakauppiaat ympäri Suomen iloitsevat rakennustarvikkeiden myyntimäärien räjähdysmäisesti käyntiin lähteneestä kasvusta, sillä enää kukaan eikä näytä hakevan Virosta viinaa (ja siinä sivussa myös rakennustarvikkeita).

Nyt alkoholikauppa käy entistä vilkkaammin ravintoloissa noin viikko sitten uutisoidusta uudesta maksuaikakäytännöstä johtuen (klikkaa lisätiedot alla olevasta linkistä):

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/623065-yokerho-myy-viinaa-14-paivan-maksuajalla-drinkin-voi-tilata-kannykalla-ennen

Uutta maksukäytäntöä koskeva uutinen julkaistiin Vantaan Sanomissa 27.3.2018.
Viikko sitten uutisoitu yökerhojen uusi maksuaikakäytäntö on muuttunut entistäkin asiakasystävällisemmäksi, kun Euroopan Kuluttajainsuojavirasto päätti, että jo aiemmin voimassa ollut 14 vuorokauden palautusoikeus kaikessa kulutuskaupassa koskee myös alkoholin ostamista 14 vrk:n maksuajalla.

Nyt ravintolan narikasta asiakas saa mukaansa pikaruokaloista tutun etähälyttimen, jonka voi säätää piippaamaan 13 vrk kuluttua. Aika lasketaan siitä, kun drinkkilasi on juotu niin tyhjäksi, että pohja näkyy.

Jolloin jos asiakas peruuttaa ravintolaillan aikana tekemät ostoksensa viimeistään 13. päivänä tuotteen oston ja kuluttamisen jälkeen, hän saa luottokorttiostoksina tehdyistä alkoholiostoksista rahat takaisin täysimääräisenä.

Tämä on selvästi edullisempaa näin, jolloin alkoholin rahtaaminen Virosta ei enää kannata.