perjantai 27. tammikuuta 2017

Lämpöpumppualan paluu kasvu-uralle

Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU julkaisi vuoden 2016 tuoreet lämpöpumppujen myyntitilastot. Lämpöpumppuja myytiin vuonna 2016 yhteensä 60163 kpl, ja sen myötä ala on taas palannut kasvu-uralle:

http://www.sulpu.fi/uutiset/-/asset_publisher/WD1ExS3CMra3/content/lampopumppuala-palasi-kasvu-uralle?redirect=http%3A%2F%2Fwww.sulpu.fi%2Fuutiset%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_WD1ExS3CMra3%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

Nyt julkaistussa uutisessa moni asia yllätti, ja moni asia ei yllättänyt. Minusta suurin yllätys oli se, että suurin myynnin kasvu on tapahtunut ilmavesilämpöpumpuissa, joiden myynti on lisääntynyt yhdessä vuodessa 37,2%!!!

Ainakaan itse en keksi heti hyvää syytä sille, että mikä tällaisen näin nopean suosion nousun voisi selittää? Ja varsinkin kun itselläni omassa talossani on jo ilmavesilämpöpumppu. Enkä ole saanut sitä pelaamaan. Eikä kukaan muukaan ole onnistunut kertomaan, että miten se saataisiin pelaamaan. Siis kyllähän se toimii teknisesti ihan hyvin ja moitteettomasti, mutta ei se oikein tuota mitään. Eli se ei ollut euromääräisessä tarkastelussa kovinkaan järkevä investointi. Hankintahinta oli liian suuri suhteessa siihen, mitä sillä tienaa, ja mikä on pumpun odotettavissa oleva elinikä.

Ensimmäisen kerran havaitsin tämän syksyllä 2016 ja kirjoittelinkin havainnostani tänne blogiin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Itselläni ilmavesilämpöpumpun tuottamattomuus johtuu siitä, että itselläni ei ole kahta eri lämpöistä vettä, vaan lattiassa kiertävä haaleampi vesi otetaan korkean lämpötilan käyttövesivaraajasta. Ja tämä siis ei kannata näin. Mutta kun tälle ei nyt sitten enää jälkikäteen mitään voi. Tilanteen olisi pelastanut se, jos varaajassa olisi ollut välipelti, ja silloin pienillä kytkentätöillä pellin alapuoli eli alaosa varaajasta olisi voitu laittaa haalealle vedelle, ja yläosa olisi ollut lämmintä käyttövettä.

Sain nyt tarjouksen siitäkin, että mitä jos koko nykyinen 500 litran varaajasta tehtäisiin haalean veden säiliö, ja sen perään laitettaisiin 300 litrainen käyttövesivaraaja. Kustannuksia tulisi noin 3000 euroa. Siis nykyisen toteutuksen ja siihen käytetyn 8600 euron päälle. Eikä se silloin muuta nykyistä kokonaistilannetta oikein mitenkään. Siis että systeemin tehokkuus kyllä paranisi lisävaraajan avulla huomattavasti, mutta vastaavasti myös investoinnin kokonaishinta nousisi niin paljon, että parantunutkaan tehokkuus ei oleellisesti lyhentäisi koko investoinnin takaisinmaksuaikaa. Jolloin tätä lisäinvestointia siis ei kannata tehdä.

Yksi, joskin pienempi yllätys oli myös se, että maalämpöpumppujen myynti laski vuodessa melkein 8%. Tai itse asiassa tämän ei kyllä pitäisi olla mikään yllätys?

 Mutta itsestäni on koko ajan tuntunut siltä, että maalämpö-koohotus sen kun vaan jatkuu vuodesta toiseen, vaikka laskelmat eivät siihen sijoittamista aina tue. Jolloin maalämmön suosio perustuukin silloin johonkin muuhun, vaikkapa siihen, että sen toivotaan nostavan - tai se nostaa talon jälleenmyyntiarvoa.

Mutta totuus onkin sitten niin, että maalämpöpumppujen myynti on tässä alla olevan kaavion mukaan saavuttanut huippunsa jo vuonna 2012, jolloin niitä on asennettu kaaviosta katsomalla noin 15000 kpl vuosittain Mutta nyt määrä on noista huippuvuosista jo puoliintunut, ja enää maalämpöpumppuja asennettiin 8491 kpl vuonna 2016.

Eniten lämpöpumppuja myytiin vuonna 2008. Maalämpöpumppuja (vihreä pylväs) on myyty eniten vuonna 2012.


Tässäkin määrässä yllätys on se, että näistä vuonna 2016 asennetuista maalämpöpumpuista noin 3000 kpl asennettiin sellaisiin kohteisiin, joissa niitä mielestäni vähiten tarvitaan, eli uusiin omakotitaloihin. Uudet omakotitalot nimittäin kuluttavat hirveän vähän energiaa. Tähän on kaksikin syytä. Ensinnäkin ilmasto lämpenee, ja toiseksi uusien talojen rakennusmääräykset ja lämmöneristeet ovat niin hyvät, että energiaa ei lämmittämiseen paljon tarvita. Ja kun maalämpöpumppu ei pääse uusissa taloissa kunnolla töihin, se ei euromääräisesti kannata, eikä se maksa itse itseään kovin nopeasti takaisin.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö maalämmön myyjät yhä edelleenkin osaisi laatia omat laskelmansa ja excelinsä erittäin hyvin. Pelkästään niitä tuijottelemalla syntyy vaikutelma, että maalämpöpumppu maksaisikin itse itsensä takaisin ihan muutamassa vuodessa. Tämä "harhakuva" saadaan aikaan väittämällä, että ilman maalämpöä talon lämmityskulu olisi todella korkea, ja että sähkön hinta tulisi nousemaan joka vuosi reippaasti.

Todellisuudessa sähkön hinta ei ole noussut viime aikoina. Itse asiassa nykyään sähkö on niin halpaa, että sähkön tuotantoon ei kannata Suomessa lisäinvestointeja tehdä. Sen sijaan sähköä tuodaan ulkomailta enenevässä määrin:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/suomi-juuri-nyt-riippuvaisempi-tuontis%C3%A4hk%C3%B6st%C3%A4-kuin-koskaan-1.174460

Eikä halvan sähkön aikakausi varmaan tähän lopu. Olkiluoto-3 nimittäin valmistuu näillä näkymin vuonna 2018 (joskin itse vähän luulen, että sen rakentaminen ei lopu koskaan?).

Se mikä noissa SULPU:n julkaisemissa myyntitilastojen käppyröissä oli aika yllätyksetöntä, oli ilmasta-ilmaan lämpöpumppujen suosio - ja suosion pysyvyys. Jos lämpöpumppuja nyt vuonna 2016 myytiin yhteensä vähän yli 60 tuhatta, niin näistä ilmasta-ilmaan lämpöpumppujen osuus oli 45742 kpl, eli noin 75% kaikista asennuksista. Ja itse uskon, että tämä lämpöpumppu tienaa oman hintansa nopeimmin, eli on siis kaikkein tuottoisin? Ja uudet mallistot ilmeisesti pysyvät käynnissä jo -30C pakkasillakin? Siis pyörivät ainakin Etelä-Suomessa läpi vuoden. Ilmasta-ilmaan lämpöpumppu on myös mahdollista asentaa lähes mihin tahansa taloon, myös sellaiseen taloon, jossa ei ole vesikiertoista lämmönsiirtoa.

Myös poistoilmalämpöpumppu on erittäin järkevä investointi 70-lukujen taloyhtiöissä, joissa nyt lämmin ilma menee pelkän koneellisen poiston kautta sellaisenaan harakoille.

Ja kyllä se maalämpöpumppukin kannattaa silloin, jos sille on riittävästi töitä. Eli mikäli jonkun isomman tai vanhemman omakotitalon sähkön vuosikulutus pyörii yli 40.000 kWh:n vuositasolla, niin maalämpö on todennäköisesti kannattava investointi. Mutta kun omassa uudessa omakotitalossani ekan vuoden suorasähköllä asuttaessa sähköä meni vain 17000 kWh vuodessa (sisältäen myös kotitaloussähköt), niin noihin lukemiin en saanut maalämpöpumppua kannattamaan. Eikä toistaiseksi ole kannattanut ilmasta-veteen lämpöpumppukaan. Nyt on tosin vasta reilu yksi vuosi seurantaa takanapäin, eli en tiedä muuttuuko lopputulos tästä, jos ja kun riittävän kauan tilannetta tarkkailee....?

Tässä vielä asennettujen lämpöpumppujen tarkat kpl-määrät vuosina 2015 ja 2016:


Lämpöpumppujen myyntitilastot.
Ylläolevan kaavion löytää tästä linkistä:

http://www.sulpu.fi/documents/184029/0/Myydyt%20l%C3%A4mp%C3%B6pumput%202016%2C%2026.1.2017%2Cf%2C%20ilman%20teholuokkia%2C%20v2.pdf

tiistai 24. tammikuuta 2017

Rakennusbudjetti voi myös alittua!

Olettaisin että tähän aikaan vuodesta moni tuleva rakentaja painii
budjettiensa kanssa? Jos rahoitus löytyy keväällä ostetaan tontti, kesällä alkaa
rakentaminen ja jouluksi muutetaan uuteen kotiin? Ja jossain siinä välissä
kenties ylitetään se nyt tekeillä oleva budjettikin?
 
Oletko koskaan kuullut talonrakentajasta, joka olisi ylittänyt oman budjettinsa? Jos olet, niin se ei ole uutinen. Sen sijaan uutinen on se, jos joku on alittanut rakennusbudjettinsa, ja ainakin Taloussanomat on löytänyt juttuaan varten sellaiset rakentajat Karkkilasta, lisää heistä tässä linkissä:

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005053660.html

Entä miten itselleni kävi?

Minulle kävi juuri noin mitä taloussanomien jutun otsikossakin lukee, eli meillä budjetti ylittyi kymmeniä tuhansia. Tarkemmin sanoen noin 10% eli noin 50.000 eurolla. Ensimmäiset budjettiylitykset tapahtuivat ihan jo rakentamisen alkumetreillä, kun rakentamisen alkaessa oli pieniä vaikeuksia tonttiliittymien kanssa. Asia päättyi siltä osin lopulta ihan hyvin, mutta oli sillä omat vaikutuksensa, esim. että kalliit neliöt niin keittiössä kuin kylppärissäkin toteutettiin sitten huomattavasti edullisemmin, mitä alun perin oli ollut suunnitelmissa.

Toisin sanoen - meillä kylppäri tuli sitten loppujen lopuksi ihan vaan "peruslaatasta" ja keittiö hankittiin IKEA:sta. Ei siinä IKEA:n keittiössä mitään vikaa ole, ja kylppäristäkin tuli lopulta ihan kaunis, vaikka alkuperäinen suunnitelma ja budjetti noissa kohdin olikin vähän erilainen.

Miten budjetin sitten saisi pitämään paremmin?

No varmasti ihan juuri noilla neuvoilla, mitä Taloussanomien artikkelissa kerrotaan. Loppumetreillä ei saisi intoutua ostamaan mitään erityisen kallista - varsinkaan jos siitä seuraa heti lisälainan tarve, tai että jos oma maksukyky lainan koko määrän osalta joutuu koetukselle.

Ja minusta ihan hyvä neuvo se tuokin, mitä artikkelissa haastateltu Jyri-Pekka Makkonen kertoo: "Kilpailuttamalla tekijöitä ja tinkaamalla tietyissä jutuissa tuli säästöä tuhansia euroja..."

Sanoisin, että tuossa Jyri-Pekka Makkonen osuu ihan naulan kantaan, ja että tarjouksia kannattaa alkaa pyytämään jo silloin, kun laatii omaa budjettiaan - eli nyt - vaikka ei olisi itsellä vielä mitään tietoa siitä, alkaako rakennushanke ylipäätään ollenkaan, ja jos alkaa - milloin kyseiset tavarat rakennukselle oikeasti tarvitaan. Eli jos et ihan tarkkaan budjettia laatiessasi tiedä, mitä esim. tietty neliömäärä tietyn pituista ontelolaattaa maksaa, tai että paljonko maksaa tietyn tyyppiset kattotuolit tai kilometri 10 millin harjaterästä tai maalämpöpaketti, niin kaikkiin näihin kysymyksiin saa tarkat vastaukset, kun kysyy.

Ja kysyminen on useimmiten sama asia kuin tarjouspyyntö.

Ja saadut tarjouspyynnöt kannattaa laittaa talteen, ja aivan erityisesti, jos talon piirustukset on jo tehtynä ja tarjouspyyntöjen pohjana. Silloin hinnan kysymisessä on jo jotain mieltä ja järkeäkin, vaikka edelleenkään ei olisi täyttä varmuutta siitä, milloin tavarat oikeasti tarvitaan, ja alkaako rakentaminen välttämättä ollenkaan.

Sillä sitten kun tulee se hetki, että tarjouspyynnössä olleet tavarat tarvitaan, silloin kannattaa etsiä tietokoneensa muistista jo ajat sitten tehty tarjouspyyntö ja siihen saadut vastaukset. Itse ainakin tein niin, että lähetin uudestaan kysymyksen hinnoista parhaan tarjouksen tehneelle, ja laitoin siihen liitteeksi silloin ajat sitten saadun tarjouksen - ja kysyin onko se vielä voimassa?

Ihmeellistä kyllä, usein 2 vuotta vanhatkin hinnat olivat edelleen voimassa, eli vastaus oli tyyliin "no olkoon nyt sitten menneeksi, milloin laitetaan tulemaan?" Ja tästä johtuen budjettini piti kyllä aika useissa kohdissa ihan hyvin. Kai tämä on sitten sitä samaa toimintatapaa, mistä Taloussanomien haastattelema Jyri-Pekka Makkonen käytti termiä "tinkiminen". Eli itsekin tulin tinkineeksi sitten viimeisimmät hintojen nousut pois.

Ja budjettia tehdessäni sain paremman käsityksen siitä, mitä jotkut tavaraerät oikeasti maksavat. Rakentaminen kun on siitä vinha laji, että rautakaupoissa kävelemällä se hintakäsitys ei muodostu. Kaikki kun kuitenkin pyytävät rautakaupan myyjältä tarjouksia, ja kaikilla rautakaupan asiakkailla on periaatteessa erilaiset hinnat ja erilaiset alennusprosentit, kullakin sen mukaan, että paljonko ja millaisia volyymeitä ostaa. Näin toimivat rautakaupat Virossakin, vaikka moni sinne mennyt talonrakentaja "maksaa kiltisti" hyllynreunahinnat. Joko siksi että ei osaa viron kieltä, tai sitten ei kehtaa vieraassa maassa tinkiä? Tai sitten siellä olevat hinnat tuntuvat jo valmiiksi edullisilta? Mutta samalla tavalla virolainenkin rautakauppias antaa talonrakentajalle alennusta kuin Suomessakin annetaan. Jos vaan kysyy.

Lisäksi rakennusbudjetin viimeiselle riville pitäisi mielestäni kirjoittaa "pelivara" tai jotain sen suuntaista. Jos se ei kulu, hyvä niin - sitten siltä osin lainaa ei tarvitse nostaa. Mutta jos kuitenkin tulee budjettiylityksiä (jolla siis ei pääse uutisiin), silloin ei ihan heti olla sen tilanteen edessä, että pitäisi alkaa neuvottelemaan lisälainaa pankista.

Pelivaran lisäksi - tai siihen sisältyen - pitäisi myös budjetoida jokin summa asianajopalkkioihin. Rakentamisen jälkeen reklamointi ja riitely on paitsi henkisesti raskasta, mutta myös valitettavan yleistä. En minäkään omasta rakentamisestani ilman asianajajan apuja selvinnyt - vaikka en ollut sellaiseen osannut budjetoida euron vertaa. Mutta harmillisinta on se, jos joku rakentaja joutuu hyväksymään epätyydyttävän lopputuloksen, ja vain siksi, että puhumalla ja/tai reklamoimalla asiaan ei ole saatu korjausta, ja sitten oikeusteitse ei ole ollut varaa tai uskallusta hakea asiaan korjausta.

Oikeuteen menokin on monesti aikaa viepää, hermoja raastavaa ja erittäin riskaabelia, vaikka tapaus sinänsä olisi ihan selvä. Nimittäin urakoitsijana oleva pikkufirma voidaankin yllättäen laittaa konkurssiin juuri sillä hetkellä, kun he häviävät oikeudenkäynnin. Jolloin rakentaja ei saa käytännössä mitään, vaikka olisi oikeudessa voittanutkin.

Jos lisälainan joutuu pankista kuitenkin hakemaan, niin kyllähän useimmat rakentajat sen kuitenkin saavat. Eli pankki mieluiten rahoittaa hankkeen valmiiksi asti - se on kuitenkin parempi vaihtoehto, kuin se, että hanke jää kesken. Lisälainassa kuitenkin on yleensä huonommat ehdot eli korkeampi korko mitä varsinaisessa rakennuslainassa on ollut. Ja huonoin tilanne on silloin, jos koko laina menee uusiksi, ja ihan alusta asti - ja korkeammalla korolla. Eli lisälaina on aina pankille lisäriski. Ja pankki voi laittaa lisäriskille lisähinnan korkeampien korkojen muodossa. Tai sitten siinä tilanteessa "pakkomyydään" jokin takaisinmaksuturva, jossa on omat kulunsa. Kaikki nämä ovat epäedullisia rakentajalle, jolla lisälainaa hakiessaan on muutenkin tiukka rahatilanne.

Nykyään - jos rakentamista harkitsee - pitäisi ottaa huomioon myös omakotitalojen yleinen markkinatilanne. Eihän se nimittäin kovin hyvä ole. Eli uutta taloa ei todennäköisesti saa kaupaksi sillä hintaa, mitä sen rakentaminen on tullut maksamaan. Tämä on kohtalokas tilanne, jos kävisi niin huonosti, että talo joudutaan pakkomyymään heti rakentamisen jälkeen ja tilanteessa, jossa rahat eivät riitäkään. Tai että lainoistaan ei vaan selviä. Ja sama toisinpäin - kannattaako ylipäätään lähteä rakentamaan uutta ja alusta asti, jos markkinat ovat ostajan markkinat, ja heikollakin tarjouksella voi saada ostettua jo valmiin talon? Joko uudehkon, tai vähän vanhemman.

Tietysti jos vanhaa taloa ryhtyy remontoimaan, siitä ei ikinä uuden veroista saa. Ja siinäkin voi budjetti monella pettää...

Linkkejä eri rakentajien  budjetteihin ja kustannuslaskelmiin löytyy mm. omasta blogistani tältä välilehdeltä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/linkit-kustannuksiin-ja-budjetteihin.html

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Mikä ihmeen setaaniluku?

Otsikko saattaa sellaisenaan mennä vähän off-topicciin talonrakennus-blogin aihepiiristä, mutta tarkoitus oli tällä kertaa kirjoitella ympäristömyönteisestä ajattelusta liittyen talonrakentamiseen.

En tiedä onko talonrakentajilla enää yhtään varaa ympäristön ajattelemiseen, jos projekti on muutenkin tiukka, ja jos talous menee rakentamisen aikana aina muutenkin lujille. Mutta kannattaa ympäristöasioita ainakin silloin miettiä, jos samalla hyötyy itsekin, ja ihan taloudellisestikin. Joskus näinkin käy, eli eurot ja ympäristöystävällisyys menevätkin käsi kädessä. Ja tähän tuo tämän kertainen otsikkokin sitten loppupeleissä sopii ihan hyvin mukaan. Mutta aloitetaanpa nyt ihan jostain muusta.

Vaikkapa siitä, että mistä rakentajan pitää aloittaa, jos ylipäätään aloittaa?

No ensin pitää löytää sopiva tontti. Joku kaunis ja rauhallinen paikka tietysti? Josta on hyvät yhteydet lapsilla kouluun ja vanhemmilla työpaikoille ja mieluiten palvelutkin saisi olla ihan lähellä? Niin ja se järven ranta! Mutta oma talo keskellä kaupunkia ja järven rannalla ei vaan ole mahdollista, ja varmasti muitakin kompromisseja joutuu aina tekemään.

Tontin sijaintia miettiessä minusta hyvä olisi miettiä myös lähimmän rautakaupan sijaintia. Tai että sattuuko rautakauppoja matkan varrelle sitten kun rakentaminen alkaa ja tontille kuljetaan koko ajan. Rautakauppakäyntejä nimittäin tulee useita joka viikko, niin kauan kuin rakentaminen on käynnissä. Pitkästä tavarasta rakentajat erityisesti kantavat kaikki rahansa rautakauppaan, jolloin rautakaupan läheisyys korostuu.

Kun tontti on löytynyt, sitten pitää suunnitella tontille sopiva talo. Rakennuksen runkovalinnalla on erilaiset ympäristövaikutukset, ja nykyään puurakentaminen (joka sitoo hiiltä) on leviämässä myös kerrostaloihinkin. Kivestä tehty talo toki kestää 1000 vuotta, ja antiikin roomalaisten betonista tekemä Panthenon on jo 1900 vuotta vanha, valmistumisvuosi siinä on 126 jKr, ja rakennus on vielä aivan kuin uusi. Toki puurunkoinenkin talo voi teoriassa kestää pitkään, jos siitä pitää koko ajan huolta.

Puutalon vuorilaudat pitää vaihtaa ainakin 100 vuoden välein, ja puurunkokin ehkä kerran 500 vuodessa? Ja kantavat puutkin pystyy vaihtamaan, jos ne poistetaan 1 kerrallaan, ja korvataan heti uudella. Kalliiksi tämä tietysti tulee, joten halvempaa on rakentaa puutalo uudestaan ja antaa vanhalle rötiskölle puskutraktorihoitoa, tai jos paikallinen palokunta haluaa harjoittelukohteen, niin kai vanhasta ja korjauskelvottomasta puutalosta silläkin tavalla eroon pääsee? Saas nähdä miten nämä nyt rakennetut puukerrostalot sitten aikanaan puretaan? En taida itse olla sitä enää näkemässä, mutta eipä tässä maailmassa mikään nyt aivan ikuista ole kuitenkaan.

Yksi talon suunnittelun peruskysymyksiä on ainakin se, että kuinka monta kerrosta omakotitaloon tulee. Jos tilat sijoitetaan kahteen kerrokseen, silloin lämmityskulut pienenevät noin 20% verrattuna siihen, että sama neliömäärä olisi yhdessä kerroksessa. Joskus laskeskelin näitä kerrosluvun vaikutuksia energiatehokkuuteen enemmänkin. Tulin siihen johtopäätökseen, että rintamamiestaloissa on talon päämitat oikein laskettu, eli niin, että kulutus on minimoitu hyödyntämällä talon muoto tehokkaasti. Eli vaikka silloin oli pula kaikesta ja eristeetkään eivät olleet nykypäivän tasoisia, niin joku ainakin osasi matematiikan ja sai päämitat menemään oikein ja energiatehokkaasti. Tässä linkissä aiheesta enemmän:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/

Tilat voi rakentaa myös 3 kerrokseen. Silloin kellarikerroksen päälle tulee 2 asuinkerrosta, jolloin makuuhuoneet menevät yläkertaan ja aputilat alakertaan. Radonin hallinta huomioiden tilaratkaisu on aika turvallinen. Kellari on kuitenkin aina riskirakenne (ja siksipä itse halusin sellaisen tehdä, jotta näen miten siinä käy). Mutta jos kellarin rakentamisessa onnistuu, se ei talvisin tarvitse paljoa lämmitystä, ja kesäisin se ei tarvitse koneellista jäähdytystä ollenkaan. Kivikauden ihmisten maakuoppa asumismuotona ei ollut siis ollenkaan hullumpi keksintö.

Jos ilmansuunnat sallii, niin itse tekisin taloon harjakaton rivipellistä tai konesaumatusta pellistä, jossa katon toinen lape kallistaa etelään tai lounaaseen päin. Silloin sinne voi joskus helposti asentaa jatkossa aurinkopaneelit, ja kiinnitys peltiin onnistuu pellin pintaa rikkomatta. Näin siis meidän talossa, ja meidän talossa on myös eteläisen seinän suunnalla yksi ikkunan paikka jätetty ilman ikkunaa, ja syystä, että siihen seinäänkin olisi mahdollisuus saada aurinkopaneelit, jos taloon joskus tulisi aurinkolämpöpaneelit lämpimän käyttöveden tekemistä varten. Kyseisestä paikasta on muutaman metrin matka kellarissa olevaan tekniseen tilaan, eli putkien veto käy helposti.

Sitten kun rakentaminen alkaa, niin jätteitä lajittelemalla ja toimittamalla ne itse omalla peräkärryllään vastaanottoasemille voi säästää todella paljon. Sillä ainoa kallis jäte on sekajäte, jota teoriassa ei ole ollenkaan olemassa - koska kaiken jätteen voi periaatteessa lajittelun jälkeen laittaa johonkin muuhunkin jäteastiaan. Ehkäpä posliini, tulisijan tuhka yms. ovat ainoat lajikkeet, jotka on pakko laittaa sekajätteisiin.

Rakentamisen alkaessa ajamista tulee paljon. Muuallekin kuin rautakauppaan. Eli useimmat rakentajat varmaa käyvät asuntomessuilla, suunnittelupalavereissa, huonekalukaupoissa, työkaluliikkeissä yms. Myös toisten rakentajien ylijäämästä saa usein kaikenlaista ja erittäin edullisesti, ongelma vaan on usein siinä, että jos toisen rakentajan sijainti on liian kaukana, niin hakemiseen kuluu silloin liikaa aikaa ja polttoainetta, eikä välttämättä kannata lähteä.

Tästä päästäänkin nyt jo sopivasti otsikossa olevaan setaanilukuun. Itse olen jo Googlaillut, että mikä ihmeen juttu se oikein on. Setaaniluku on siis dieselmoottorin polttoaineen syttymisherkkyyttä ilmaiseva luku. Se kuvaa dieselöljyn laatua polttoaineena ihan vastaavasti, mitä oktaaniluku kuvaa bensiinin laatua. Jos bensiinimoottorissa käyttää korkeamman oktaaniluvun bensaa mitä moottoriin voi laittaa tai suositellaan laitettavan, siitä ei saa mitään hyötyä. Dieselmoottorissa suositeltua korkeammasta dieselpolttoaineen setaaniluvusta kuitenkin on aina hyötyä.

Mitä korkeampi setaaniluku, sen suurempi on dieselmoottorin teho, ja sitä pienempi on kulutus. Päästöt pienenevät ja moottori toimii tasaisemmin. Palaminen tehostuu myös korkeilla kierroksilla, eikä moottorin vääntö laske jyrkästi heti 4000 r/min jälkeen, jolloin dieselmoottorin huipputehot kasvavat. Ja kun talonrakentaja kuitenkin ajelee auto niin täyteen lastattuna mitä sen saa lastattua, niin tästä voi olla oikeastikin hyötyä.

Nyt nykypäivänä nimittäin valinnan varaakin jo alkaa olla, näin ainakin täällä pk-seudulla.

Jos perinteisen ja fossiilisen dieselin setaaniluku on 50-55:n välissä, niin uusiutumassa dieselissä luku on yleensä korkeampi. UPM:n valmistamassa ja St1:n myymässä Smart-dieselissä setaaniluku on 60:n paikkeilla. Ja kyseessä on valmistuksen ja jakelun osalta täysin kotimainen tuote kotimaisten yritysten voimin. UPM:n valmistuslaitokset sijaitsevat Lappeenrannassa ja St1:n asemia on ympäri Suomen.

Itse olen kuitenkin ihastunut enemmän Nesteen uudesta MY Dieselistä, jossa setaaniluku on 80, joskin tätä on saatavilla vasta pk-seudulla ja täälläkin vain 6 Nesteen asemalla tällä hetkellä.

Mutta kyllä sanoisin, että eron huomaa, ja etenkin silloin jos Hiace-pakettiautolla vetää raskasta kärryä noin 2000 kg:n lastissa. Aiemmin tutuilla teillä ja vanhalla dieselillä piti jo hyvissä ajoin ottaa ennen isoja mäkiä lisää vauhtia, ja siltikin joutui etsimään pienemmät vaihteet ennen kuin pääsi nyppylän huipulle. Nyt samassa mäessä uusiutuvalla dieselillä riittää puhtia nousta mäki ylös ilman, että vaihdetta tarvitsee ollenkaan vaihtaa pienemälle.

Nesteen uusi Diesel tuli markkinoille 9.1.2017 joten käyttökokemukset siitä ei ole vielä kovin pitkät. Itselläni vanha Diesel-Hiace (ajokilometrejä jo yli 350000) on kuluttanut kovassa rasituksessa eli raskasta peräkärryä vedettäessä noin 13 litraa satasella. Nyt Nesteen uusiutuvaa dieleliä meni 11,4 litraa satasella, mikä on kyseisellä autolla kaikkien aikojen ennätys, eli näin pienellä polttoaineella en ole päässyt koskaan aikaisemmin. Jolloin nyt jos havainto on oikea, eikä lyhyestä kokemuksesta ja ajomatkasta johtuva laskentavirhe, silloin onkin niin, että huoltoasemalla noin 15c korkeampi litrahinta kompensoituu alhaisemman kulutuksen kautta, ja voi tulla vielä halvemmaksikin. Plus että moottorin käyntiääni on hiljaisempi.

Tässä vielä joitakin "nostalgia kuvia" matkan varrelta, eli omasta rakentamisestani (kuvat tältä aamulta, kuvassa näkyvä peräkärry on nyt muuten myynnissä Tori.fi -palstalla):


Peräkärry ja talo. Aika monta reissua tällä kärryllä on saanut tehdä, jotta taustalla näkyvä talo on syntynyt. Ja melkein kaikki tavara on tällä kärryllä kulkenut, poislukien kattotuolit, ontelolaatat, kellarin harkkoseinät ja pumpattu betoni ja pihan
laatoitukset. Ne tulivat vähän isommilla autoilla.
Rakentamisesta kertova työmaataulu on pitänyt pintansa. Itse tehty noin 4-5 vuotta sitten.


Taskussa rypistynyt polttoainekuitti eiliseltä.
Hankala tilanne... Tämä kuva otettu omasta makuuhuoneen ikkunasta. Itse haluaisin suosia ja tähän asti olen suosinut
ikkunasta näkyvää oman kylän yrittäjää, mutta nyt heillä ei ole uusiutuvaa dieseliä, joten minusta tuli nyt sitten
Neste Oilin asiakas. Ainakin toistaiseksi.
Eilisellä tankkauksella saamani Nesteen mainosteippi. Ehkäpä laitan sen autoon sitten kun auto on pesty.Uusiutuva Diesel on siis eri asia kuin biodiesel (vaikka sama asia kai kyseessä kuitenkin?) Biodieseliä saa laittaa max 7% polttoaineen sekaan. Uusiutuvaa dieseliä voi käyttää sellaisenaan, niin kuin Nesteen MY Dieselissä on jo tehtykin. Nesteen Pro Dieselissä on uusiutuvaa 15% ja perinteistä dieseliä 85%.

lauantai 21. tammikuuta 2017

Pörssisähkön hintakäyrää

Siirryin pörssisähköön 1.12.2016 alkaen, mutta sähkölasku ei näköjään enää tulekaan joka kuukausi, vaan pidemmän aikajakson päästä. En siis pääse vielä kertomaan miten kävi, vaikka vahva oletus on, että sähkölaskut tulevat pienenemään.

Kahdestakin syystä:

Ensinnäkin sähkönmyyjän marginaali jää nyt ohuemmaksi, kun myyjän ei tarvitse enää lisätä sähkön hintaan "varmuusmarginaalia" siltä varalta, että sähkön hinta voi aina muutamaksi tunniksi pompata taivaisiin, eikä kukaan sähkölaitos haluaisi myydä sähköä tappiolla. Sähkölaitoksetkin siis ostavat ihan sitä samaa tuntihinnoiteltua pörssisähköä, mitä minäkin olen nyt alkanut ostamaan Vantaan Energian kautta.

Toinen syy hintojen laskuun pitäisi olla se, että jos pörssisähkölle on olemassa jokin jälkikäteen laskettavissa oleva keskihinta, niin itse olen hyödyntänyt näistä ne halvimmat tunnit, jotka yleensä sijoittuvat öiseen aikaan. Kalliit hintapiikit sattuvat useimmin arki aamuihin tai iltapäiviin, ja silloin meillä lämmitys ei käytä sähköä ollenkaan.

Ensimmäistä pörssisähkölaskua odotellessani tutkiskelin käppyröitä, että miten pörssisähkön hinta on vaihdellut. Täytyy sanoa, että aika tylsää katseltavaa on ollut... Useimpina päivinä tilanne näyttää nimittäin tällaiselta, eli ihan tasaista rataa mennään:



Fortum Tarkan pörssisähkön hinta tunneittain tänään 21.1.2017. Useimmiten päivägraafit ovat juuri tällaisia,
eli voisi todeta aivan kuin Maamme -laulun sanoin: "... ei laaksoa ei kukkulaa...". Yöllä on kuitenkin hiukan halvempaa.











Tosin joinakin päivinä on sentään pientä kukkulaa näkyvissä:




Iltapäivän tunteina pieni kukkula näkyvissä.
Ja jos kokoan pidemmän aikavälin yhdeksi käyräksi, sitten alkaa näyttää tältä, tässä likemmäs 3 kuukautta tunneittain alkaen lokakuun lopulta 2016 aina tähän hetkeen asti:


Pörssisähkön hinnan vaihtelut viimeisen 3 kuukauden aikana.
Viimeisessä käppyrässä sentään alkaa olla jo jotain eloa. Mutta ei siitäkään "kylmät tuulahdukset" näy mitenkään, eli tämä käppyrä ei selvästikään seuraa pakkasjaksoja ollenkaan (jos seuraisi, korkeimmat pylväät pitäisi löytyä käyrän loppupäästä, eli tammikuun ekat päivät noin 2 viikkoa sitten). Luultavimmin tässä käyrässä näkyy tuotantolaitosten seisokit, häiriöt yms. tilanteet, jolloin sähköstä on ollut hetkittäistä pulaa, ja silloin sähkön markkinahinta on hetkeksi noussut?

Tässä jaksossa sähkön hinta on käynyt enimmillään noin 120 eurossa per MWh eli 12 centissä per kWh. Enimmillään ikinä hintapiikki voi käydä (tai on käynyt vuonna 2010) aina 1400 eurossa per MWh, eli siihen verrattuna nämä tässä graafissa olevat piikit eivät ole vielä mitään. Tässä linkissä enemmän tietoa sähkön hintapiikeistä:

http://www.elfi.fi/2010/02/ennatyskallis-markkinasahko-22-2-2010/

torstai 12. tammikuuta 2017

Kylmä hengähdys

Viime vuoden tammikuussa tuli 2 kylmää hengähdystä. Niistä johtuen sähkönkulutus oli poikkeuksellisen suuri. Tänä talvena on nyt tullut tammikuussa tähän mennessä yksi kylmä hengähdys, kestoltaan 3 päivää. Selvä vaikutus silläkin oli sähkönkulutukseen. Ilmavesilämpöpumpulla lämpiävissä taloissa paukkupakkaset näkyvät sähkömittarilla selvästi, kas näin:


Talo Rautio. Sähkönkulutus 1.1.2017 -> 11.1.2017. Yhteensä sähköä kului 773 kWh. Keskilämpötila oli -6,2C.
Viime vuonna vastaavalla aikajaksola kulutus oli 1105 kWh ja keskilämpötila -14,4C.
Tuntikohtaisessa mittauksessa tammikuun 11 ensimmäisen päivän aikana ilmavesilämpöpumpun käynnistyshetket näkyvät selvästi. Vielä selvemmin näkyvät lämmitysvastusten päällekytkeytymiset paukkupakkasilla.


Pörssisähkön aikakaudella olen yrittänyt hyödyntää edullisimpia yöntunteja ja joskus myös keskipäivän tunteja lämmityksessä, jolloin lämpöpumppu käynnistyy ainoastaan silloin.


Ensimmäinen vuosi talossa asuttiin suorasähköllä, ja silloin sähkövastukset oli kello-ohjatusti päällä vain öiseen aikaan. Itse asiassa aika lailla samaan lähtötilanteeseen on palattu nytkin taas takaisin.

Jätteet ja tähteet tankkiin

Tänään hain ensimmäisen tankillisen Nesteen uutta uusiutuvaa dieseliä eli virallisemmin MY dieseliä. Niin se vaan maailma muuttuu, ja jos jossain vaiheessa fossiilisen dieselin letkut katoaa bensa-asemilta lopullisesti, sitten ei enää Arabimaat saa öljyn viennistään tuloja. Taitaa samalla loppua sotimisetkin sillä suunnalla, jos ei ISIS-miehille ja muille ammuskelijoille enää riitä rahaa eikä panoksia. Mahdollisesti ympäristökatastrofitkin vähenevät, ellei fossiilista öljyä enää tulevaisuudessa rahdata isoilla tankkereilla ympäri maailman meriä.

Joten omasta mielestäni on pelkästään vaan hyvä asia, että jos ja kun autot alkavat kulkea sähköllä ja uusiutuvilla polttoaineilla, niin sen jälkeen diesel autolla ajelu on ihan yhtä ympäristöystävällistä kuin vaikkapa polttopuilla lämmittäminen. Kumpikin näistä toki tuottaa pienhiukkasia ilmaan, mutta kumpikaan näistä ei lisää ilmakehässä olevan hiilen määrää, sillä jos polttopuut jätettäisiin metsään ja tähteet laittamatta tankkiin, niin siltikin ne mätänisivät ihan itsestään, ja täsmälleen sama määrä hiiltä vapautuisi ilmakehään. Se on sitä normaalia hiilen kiertokulkua.

Lisätietoa Nesteen uudesta Dieselistä (jota nyt siis myydään vain pk-seudulla, ja täälläkin vasta vain 6 asemalla) tässä linkissä:

https://www.neste.fi/artikkeli/neste-my-sinun-panoksesi-ilmastotalkoisiin

(tämä ei ole maksettu mainos, enkä ole Nesteellä töissä, joskin minulla kyllä on muutamia Nesteen osakkeita, joiden arvo on viimeksi kuluneina vuosina kehittynyt varsin mukavasti - tosin takapakkia osakkeen arvoon tuli nyt kun Donald Trumpin mukaan ilmastomuutos on kiinalaisten höpötyksiä)

Jos tien päällä diesel autolla ajava ajelee keskimäärin 30000 km vuodessa ja jos siirtyy fossiilisesta dieselistä uusiutuvaan dieseliin, niin litrahintaan tulee nyt nykyisillä hinnoilla noin 15 senttiä lisää. Se tekee vuositasolla suunnillen 350 euroa lisää polttoaine kuluja. Eli alle euron päivässä. Uusiutuva diesel siis maksaa suunnilleen saman verran mitä 95 oktaaninen bensa. Tällöin säästöä ei saa bensa-autoon verrattuna enää muuta kuin sen, että diesel auton ominaiskulutus on muutaman litran pienempi, mitä vastaava ja saman tehoinen bensiinimoottorilla oleva auto kuluttaisi. Eli tappiolle jää, jos vielä diesel verokin huomioidaan.

Mutta ei meillä taida maapallolla olla nyt oikein muita mahdollisuuksia, kuin siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin. Tähän on ainakin 2 syytä, eli fossiiliset polttoaineet loppuvat (loppuisivat) joskus, ja toisaalta niiden poltosta johtuu ilmaston lämpeneminen (jos ei se sitten Trumpin mukaan todellakin ole jotain kiinalaisten höpötyksiä). Mutta jos uusiutuvat polttoaineet ovat nyt tulleet jäädäkseen, sitten loput fossiiliset öljyt jäävät maan sisään ja pumppaamatta. Ei kivikausikaan sen takia loppunut, että kivet olisivat loppuneet.

Talon rakentamisessa mielestäni oleellisin asia on aina tehdä vesikiertoinen lattialämmitys. Silloin seuraavan 100 vuoden aikana voi vapaasti valita millä sen veden lämmittää. Nytkin vaikka uusiutuva diesel on alussa aika kallista, niin ei ole mitään takeita siitä, etteikö tuotantovolyymien kasvaessa ja valmistusmenetelmien kehittyessä litrahinnat voisi vaikka laskeakin. Jolloin jos hinta painuu perinteisen polttoöljyn alle, silloin öljypoltin on taas uudestaan edullinen, energiatehokas ja myös ympäristöystävällinen (eihän se biodieselin polttaminen ole silloin yhtään sen vakavampi rikos kuin polttopuiden polttokaan).

Toinen mahdollisuus tulevaisuudessa voi olla myös se, että mitä jos kotimainen rypsiöljy alkaisi "kelvata" öljypolttimelle? Se olisi halpaa. Ja silloin lämmitysöljy kasvaisi meillä omassa pellossa. Ja jos rypsiöljy saataisiin taloudellisesti kannattavalla tavalla jalostettua niin pitkälle, että sen voisi polttaa diesel moottorissa, silloin se kelpaisi autoille, mutta myös diesel generaattorillekin.

Silloin pientalon rakentaja voisi tehdä kellariinsa jonkun huolella äänieristetyn kopin. Jolloin siellä voisi diesel generaattorilla tehdä kaiken sen sähkön, mitä talo tarvitsee. Samassa prosessissa, kun ottaisi kaikki hukkalämmöt talteen, niin homma olisi aivan yhtä tekokasta kuin nyt on kaukolämpölaitoksissa ollut. Kaukolämpölaitoksissa samalla kun tehdään lämpöä, on tehty myös sähköäkin. Tällöin raaka-aineen (yleensä hiilen) energia on saatu kaikki talteen lähes 100%:sti. Ja prosessi olisi uusiutuvalla "tähteet tankkiin" dieselillä tai rypsiöljy dieselillä aika ympäristöystävällistäkin vielä.

Mitenköhän siinä sitten Carunan ja muidenkin sähkön siirron korotuksilla rahastavat yhtiöt pärjäisi jatkossa, jos kukaan ei enää tarvitsi ulkopuolelta ostettavaa sähköä (ainakaan niin paljon)?

Nesteen asema lentokentällä Technopoliksen vieressä.

Polttoainevaihtoehdot tänä päivänä.
Mahtaako vasemman puoleinen eli fossiilisen dieselin
letku jossain vaiheessa poistua kokonaan?

Molemmat dieselit lähikuvassa.

Itselläni eka tankkaus tänään 12.1.2017.

Euromäärät juoksevat nopeammin kuin litramäärät.

Uusiutuva diesel on aivan kirkasta eikä vaahtoa. Ihan niin kuin olisi vettä tai
viinaa tankkiin kaadettu.

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Lämmityksen tasapainotusta

Aloin tekemään vielä 2 vuoden asumisen jälkeenkin pientä lämmityksen tasapainotusta, vaikka luulin jo aika pitkään, että lämmön tasapaino ja taso ovat nyt jo niin hyvät kuin vaan on mahdollista ne saada onnistumaan. Viime tammikuun paukkupakkasilla vuosi sitten sain mielestäni myös lämmityskäyrän oikeaksi. Joka siis tarkoittaa sitä, että talossa on oikea lämpötila kelistä riippumatta.

Lattialämmitys meillä on jokaisessa huoneessa, joskin yläaulassa ison takan yläpuolella ja korkeassa olohuoneessa se on yleensä ollut poissa päältä. Näihin tiloihin riittää takastakin lämpöä. Ja takkaa halutaan aika säännöllisesti käyttää. Siitä saatava viihdelämpö pelkästään riittää maaliskuulta toukokuulle, jolloin ainakin viime vuonna otin lattialämmityksen talosta kokonaan pois päältä.

Nyt otin tuosta "keskiarvon" eli tällä hetkellä "pikkupakkasilla" lattialämmitys on päällä ja käytössä ylimmän kerroksen makuuhuoneissa (ja pois päältä ylimmän kerroksen yläaulasta). Keskikerroksessa lattialämmitys on nyt uudessa kokeilussa päällä ainoastaan kirjastohuoneessa, joka on korkean olohuoneen rinnalla ja "hieman sivussa" isosta takasta. Iso olohuoneen takka lämmittää nyt korkean olohuoneen, keittiön ja eteisen, eli noin 75% keskikerroksen pinta-alasta. Kellarissa lattialämmitys on poissa kodinhoitohuoneesta (joka lämpiää viereisen huoneen vesivaraajan hukkalämmöstä), sekä kylppäristä ja saunatiloista (siellä lämmittää puukiuas). Loppuosa eli noin puolet kellarista on lattialämmityksen piiristä.

Miksikö moinen kokeilu nyt sitten?

No kun lapset valittivat, että kovilla pakkasilla oli lämmintä, mutta nyt kun tuli lauhat kelit, niin alkoivat kyselemään, että eikös heidän huoneisiinsa eli yläkerran makuuhuoneisiin saa lainkaan lattialämmitystä? Siellä onkin ollut asteen tai pari muita huonetiloja viileämpää, koska takan lämpö ei oikein mene oviaukosta "vastavirtaan", koska kaikissa makuuhuoneissa on IV-putken tuloventtiili. Ilmavirta siis käy makuuhuoneista pois päin.

Makuuhuoneiden lattialämmitys on ollut jo "täysillä", eli venttiiliä ei saa makuuhuonetiloissa enää suuremmalle. Mutta muita huonetiloja voi kytkeä pienemmälle tai kokonaan pois, ja näin olen nyt sitten tehnytkin.

Nyt jäi nähtäväksi, että jos lattialämmityksen eri piireistä noin puolet suljetaan, niin kierrättääkö kiertovesipumppu silti saman määrän vettä? Tällä hetkellä oma tuntuma on, että ei ihan. Eli lattiassa kiertää vähemmän vettä (veden kierrosnopeus ei siis tuplaannu niissä piireissä jotka ovat vielä avoinna). Joten nyt joudun taas hakemaan uutta lämmityskäyrää, eli nostamaan jonkin verran lauhan kelin lattialämmitysveden lukemia.

Eiköhän tästä vielä uusi tasapaino tila löydy. Siis siten että joka huoneessa on tasainen ja sama lämpötila. Se on kylläkin korkeassa talossa ja takkaa eli polttopuita käytettäessä aika haastavaa. Siis yksi tapa miten tämän voisi helposti (?) tehdä olisi se, että olisi huonekohtaiset termostaatit, jotka säätäisivät jokaisen huoneen lattialämmitystä. Kai se niinkin voisi olla. Nyt kuitenkin lämmitysjärjestelmä ottaa tiedon pelkästään ulkoanturin avulla, ja säätää lattiakierron veden lämpötilan sen mukaisesti. Jolloin jos polttopuita ei käytettäisi ollenkaan, kaikkien huonetilojen lämpötila painuisi jonnekin +18C tuntumaan. Ja sinne se menee silloinkin, jos talo jää lämmityskaudella pitkäksi aikaa tyhjilleen.

Kirjastohuoneen lämpötila +21,1C ja kosteus 30%.

Olohuoneen ison takan lämpötila yläkulmassa +30,7C ja alakulmassa +23,1C.

Lämmityksen säätökäyrä on nyt vähän uudestaan hakusessa. Kovien pakkasten
+33C lienee oikein. Mutta nollakelien lämpötilaa pitää nyt hakea uudestaan.
Tällä hetkellä kokeilussa on +26C. Kovilla pakkasilla lämmin vesi lämpiää
sähköllä, ja pienemmillä pakkasilla ilmavesilämpöpumpulla.
 

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Pe 6.1.2017 sähköä kului 173 kWh

Loppiaisperjantaina koko vuorokauden keskilämpötila Vantaalla oli -20,2C. Ja kyseisenä päivänä meillä kului sähköä yhteensä 173,04 kWh/vrk. Se on talon koko asumisaikana kolmanneksi korkein kulutus vuorokautta kohden. Korkeampia vrk-kulutuksia pitää hakea aina vuoden 2014 joulukuulta asti.

Loppiaisperjantain tuntikohtainen sähkönkulutus näytti tältä:


Tähän mennessä enimmät kulutukset ovat sattuneet näille päiville:

1. sija: 28.12.2014, kulutus yhteensä 190,52 kWh. Vrk:n keskilämpötila -9,7C
2. sija: 29.12.2014, kulutus yhteensä 175,69 kWh. Vrk:n keskilämpötila -17,4C
3. sija: 06.01.2017, kulutus yhteensä 173,04 kWh. Vrk:n keskilämpötila -20,2C
4. sija: 17.01.2016, kulutus yhteensä 171,71 kWh. Vrk:n keskilämpötila -18,7C
5. sija: 07.01.2016, kulutus yhteensä 169,73 kWh. Vrk:n keskilämpötila -25,0C
6. sija: 22.01.2016, kulutus yhteensä 168,49 kWh. Vrk:n keskilämpötila -20,7C
7. sija: 20.01.2016, kulutus yhteensä 167,12 kWh. Vrk:n keskilämpötila -18,7C
8. sija: 08.01.2016, kulutus yhteensä 153,59 kWh. Vrk:n keskilämpötila -21,6C

Siinäpä ne kylmät päivät ja korkeat kulutukset ovatkin sitten toistaiseksi olleet. Vuonna 2015 kunnolla kylmää ja korkeita sähkön kulutuksia ei ollut lainkaan. Eniten sähköä vuonna 2015 kului 16.2.2015 jolloin kulutus oli yhteensä 110,89 kWh ja vrk:n keskilämpötila oli silloin -5,6C.

Erikoista toki sekin, että kaikkien aikojen suurin sähkönkulutus 190,52 kWh on osunut päivälle 28.12.2014, jolloin oikeasti ei ollut edes kylmä, kun vrk-keskilämpötila oli -9,7C. Tosin se kylmä tuli sitten seuraavana päivänä, jolloin 29.12.2014 oli pakkasta jo -17,4C.

Lämpöpumpun mukana tuli 9 kWh:n sähkövastus siltä varalta, että kovilla pakkaspäivillä sitä tarvitaan (kun lämpöpumppu ei ole päällä). Koville olisi vetänyt, että olisiko 9 kWh:n jatkuva lämmitysteho riittänyt? Ja ainakaan se vastus ei saa mennä rikki just silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.

Nyt talon lämmityksestä pakkasella vastaa kuitenkin varaajan kyljessä 3x 6kWh:n vastukset. Ei haittaa, vaikka joku niistä olisi rikkikin, niin lämpöä riittää siltikin vielä. Pelivara sähkövastusten määrässä mahdollistaa myös sen, että lämmityksen ei tarvitse olla päällä jatkuvasti ja täydellä teholla, vaan pörssisähkön aikana lämmitys voidaan kohdentaa ns. halpoihin tunteihin. Niitä "halpoja tunteja" riittää kireillekin pakkaspäiville yllättävän hyvin.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Lämpöpumpulta suorasähkölle

Nyt kun paukkupakkaset taas alkoivat, meillä lämmitysmuoto muuttui ilmavesilämpöpumpulta suorasähkölle. Periaatteessa muutos tapahtuu itsestään ja automaattisesti eli niin, että kun pakkasta on tarpeeksi, silloin ilmavesilämpöpumppu sammuttaa itsensä noin -17C pakkasasteen kohdalla.

Kun lämpöpumpulta ei enää lämpöä tule, niin varaajan lämpötila laskee - kunnes sähkövastuksessa oleva termostaatti huomaa asian, ja kytkee lämminvesivaraajan kyljessä olevan sähkövastuksen päälle. Ja taas on varaajassa lämmintä vettä...

Halutessaan siirtymistä voi hieman aikaistaa tai myöhentää, jos käsin käy säätämässä termostaattien lämpötiloja alas tai ylös, tai että jos säätää uudestaan lattialämmityksen kiertovesipumpussa olevan kellon ajastusta.

Nyt tällä kertaa vähän myöhensin sähkölämmitykseen siirtymistä, kun katsoin ensin pörssisähkön hintoja, ja hyödynsin sitten sillä tavoin niitä "halvempia tunteja" tai ainakin vältin eilen iltapäivällä olleet kalliit tunnit, eli silloin lämmin vesivaraajan termostaatit eivät vielä menneet päälle (eivät ainakaan pitkäksi aikaa).

Sähkönkulutuskäppyröissä tilanne näkyy näin, jos katsotaan viimeiset 3 päivää, eli aikajaksoa 3.1. -> 5.1.2017. Tällöin ensimmäinen päivä eli tiistai 3.1.2017 on puhtaasti ilmavesilämpöpumpun lämmitystä (sekin on ajastettu välttämään kalliit tunnit aamuisin ja iltapäivisin). Keskimmäisenä päivänä keskiviikkona 4.1.2017 pakkanen kiristyi ja siirtyminen suorasähkölle tapahtui. Viimeisin päivä eli torstai 5.1.2017 mentiin jo puhtaasti suorasähköllä, eikä ilmavesilämpöpumppu toiminut ko. päivänä enää ollenkaan:

Talo-Rautio. Sähkönkulutus 3.1.2017 -> 5.1.2017. Sinisellä näkyy lämpötilakäyrä. Varaajan jäähtymisestä ja manuaalisesti  myöhästetystä suorasähköön siirtymisestä johtuu iso punainen pylväs, jossa yön tunteina vähän jäähtynyt varaaja
lämpesi uudestaan. Ja samalla myös lattialämmityksen kiertovesipumppu käynnistyi, joten lämpöä on tarvittu läpi yön.
Joskus aikaisemmin olen täällä kirjoitellut, että kun pakkaspäivinä tahtoo useinkin olla sähköstä pulaa, ja että kun ilmavesilämpöpumpulla varustetuissa taloissa sähkönkulutuksen muutos on noin valtava, mitä tästäkin kuvasta näkyy, niin ilmavesilämpöpumput pitäisi suorastaan lailla kieltää.

Ilmavesilämpöpumpun ansiosta sähkön tarve on suhteellisen matala läpi vuoden. Kunnes sitten koittaakin talven paukkupakkaset, ja silloin kun niitä eniten tarvittaisiin, silloin ne eivät toimi lainkaan. Tai ovat ainakin suurimman osan kylmistä tunneista kokonaan poissa pelistä, sikäli mikäli pakkasta vaan on riittävästi. Tilanne ei korjaannu muuta kuin käynnistämällä hiilivoimaloita, jotta sähköverkossa virtaa riittää.

Vaikka asia varmasti onkin noin, niin vedän nyt kuitenkin aikaisemmat puheeni ainakin osittain takaisin. Tarkemmassa analyysissa asia saattaakin olla toisin.

Nimittäin sinne kylmiinkin päiviin mahtuu kuitenkin reippaasti myös halpoja tunteja, jolloin pörssisähkön ostaja voi samalla säästää muutaman kolikon omaan lompakkoonsa hyödyntämällä niitä halpoja tunteja. Esim. 5.1.2017 päivämäärä näytti siis pörssisähkön hinnoissa tältä:


Fortumin Tarkka-asiakkaiden pörssisähkön tuntihinta arki torstaina 5.1.2017

Eilen torstai 5.1.2017 oli tämän viikon viimeinen arkipäivä. Sähkönhinta nousi tasaisesti kohti iltapäivän "ruuhkatunteja" ollen huipussaan klo 16:00 - 19:00 välisenä aikana. Korkea sähkön pörssihinta kertoo tietysti sen hetkisestä sähkön kulutuksesta. Jolloin jos olisi vaarana se, että sähkö loppuisi kesken, sitä tilannetta tietysti indikoi silloin myös korkea pörssisähkön hinta.

Mutta entäpä sitten, jos ja kun suorassa sähkölämmitteisessä talossa, tai ilmavesilämpöpumpulla varustetussa talossa ei käytetäkään lämmitykseen lainkaan näitä kalliita tunteja? Kyseisellä hetkellä, jos sähkölämmitys on kytkettynä tilapäisesti pois, niin talo tarvitsee sähköä hyvin vähän. Silloin sähköä ei kuluta muuta kuin kodin elektroniikka ja valaistus. Näitäkin molempia voisi halutessaan olla aina hetken käyttämättä (tai ainakin käyttöä voisi halutessaan vähentää, jos oikein nuukailla haluaa...).

Jolloin halpojen tuntien ylijäämäsähköä hyödyntäessään sähkölämmitteiset talot (aina suorasähköllä olevat, tai ilmavesilämpöpumpun omaavat talot) eivät rasita lainkaan sähkönkulutus piikkien aikana sähkön riittävyyttä. Tästä syystä otankin nyt aiemmat puheeni ja kirjoitukseni takaisin.

Jos kovin pakkaspäivä osuukin pyhäpäiväksi, niin kuin nyt loppiaisperjantai 6.1.2017, niin tällaisina päivinä, vaikka pakkanen Etelä-Suomessakin hipoo lähes -30C rajaa, niin silti sähköä riittää ihan reilusti, kun teollisuus yms. liike-elämä ei pyhäpäivänä pyöri niin kuin arkena. Ja siitä osoituksena on tasaisesti matalat sähkön hinnat koko päiväksi, eli näin:


Fortum Tarkka-asiakkaiden sähkön tuntihinta pyhäpäivänä eli loppiaisperjantaina 6.1.2017

Itse ostan oman pörssisähköni Vantaan Energian kautta, sillä pörssisähkön hinta ja myyntiehdot ovat kutakuinkin samat, ja riippumatta siitä kuka on sähkön myyjä. Käytin näissä esityksissä kuitenkin nyt Fortumin pörssisähköä esimerkkinä, koska mielestäni Fortumin nettisivuilla on paras grafiikka.

Sähkölämmitteisessä talossa, jos on vesikiertoinen lattialämmitys, niin sähkönkulutusta voi ajastaa esim. laittamalla lattiakierron kiertovesipumppuun kello-ohjauksen. Näin se meilläkin nyt on toteutettu, jolloin talon lämmitysjärjestelmä osaa "välttää" kalliit tunnit aamuisin ja iltapäivisin. Varaaja ei siis jäähdy, jos ei sieltä lämpöä oteta.

Tosin esim. eilen kyllä huomasin, että jonkin verran lämpöhäviöitä vesivaraajasta siltikin tapahtuu, ja että sähkövastukset vahtivat lämpötilaa tosi tarkasti. Eli sähkövastukset pyrkivät olemaan muutamia minuutteja päällä silloinkin, kun oli kalliit tunnit, ja kun kiertovesipumppu oli kello-ohjattuna pois päältä. Eli kävin sitten käsin säätämässä termostaattien lämpötila-asetuksia vähän alemmas, niin että lopulta ne eivät kuluttaneet kallista sähköä ollenkaan. Samalla vesivaraajan lämpötila tietysti muutamalla asteella laski, mutta sillä nyt ei ollut mitään käytännön merkitystä.

Tässä vielä nuo ylläolevat Fortumin sähkönhinnat eiliseltä uudestaan ja nyt Excelissä yhdistettynä saman hetken sähkönkulutukseen:


Torstai 5.1.2017. Sähkön kulutus sinisellä ja hinta punaisella.
Korkeiden punaisten pylväisen aikana kulutus eli siniset pylväät olivat alhaalla.
Jos kaikki sähkölämmittäjät toimivat näin, silloin tällä on sähkön tuntihintaa tasaava vaikutus.
Tällöin hiilivoimaloiden sähköä ei tarvita kalliiden tuntien ajalle takaamaan sähkön riittävyyttä.









Salaojapumppaamo pysyy plussalla

Viime tammikuussa - aika tarkasti päivälleen vuosi sitten salaojapumppaamon poistoputki jäätyi, ja pumppu jäi "jurnuttamaan" paikoilleen. Vesi lähti pumppaamossa nousemaan, joten sitä piti käsipelin tyhjentää joka päivä, koko pakkaskauden ajan. Silloisesta puuhastelusta kerroin silloin tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/vetta-riittaa.html

Kesällä parantelin pumppaamon eristeitä, siitä lisää tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/09/pumppaamolle-talvitakki.html

Nyt kun tuli taas tällekin tammikuulle tulipalopakkaset, ja pakkanen on tänä aamuna käynyt enimmillään -26C:ssä, niin nyt on voinut testata miten hyvin kesällä tehty "pumppaamon talvitakki" toimii. Hyvin näyttää toimivan! Eikä ole jäätymisestä pelkoa, ei ainakaan näillä pakkasilla. Tiedä sitten jos joskus pakkasta olisi reilusti yli 30C mutta, sellaisia pakkasjaksoja ei nykypäivänä ole enää ollut.

Salaojapumppaamo "kepin kohdalla" ja lumen alla. Vieressä sadevesisaavi,
joka on tyhjennetty talveksi. Näitä ympäröi kukkapenkki, johon laidat on
tehty painekyllästetystä puusta.

Pumppaamoon menee lämpömittari, joka mittaa lämmön kannen alta,
jossa se siis oli tänä aamuna plussalla +0,8C ja samaan aikaan ulkona
oli pakkasta -22,8C. Salaojapumppaamossa ei siis ole minkäänlaista
lämmitystä. Kannen alla oleva lämpötila saisi painua vaikka muutaman
asteen pakkasellekin, sillä pohjalla oleva vesi on aina sula. Eikä se heti
putkea umpeen asti jäädytä, vaikka ylhäällä olisikin pikkuisen pakkasta.
Nyt ainakaan jäätymisvaaraa ei ole, kun pumppaamo on ylös asti plussalla.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Nyt on lunta ja pakkasta

Eilen oli kova pyry. Nyt lunta on Ilmatieteenlaitoksen nettisivujen mukaan Vantaalla nyt 17 cm. Ja pakkanenkin kiristyy. Perjantaiksi on ennustettu -24C, mutta nyt mennään noin -19C asteen kohdalla:

Keittiön pöydällä mittarissa on +20,5C. Seinän toisella puolen johdon päässä
on pakkasta -19,4C. Lämpötilaeroa tulee siten 40 astetta.
(tai 39,9C jos oikein tarkkoja ollaan)
Tässä kuvia tältä päivältä:

Kolahommat tehtynä.

Lumivallit tonttiliittymässä.

Rima-aitaa tien laidalla.

Sama lähempää.

Kuu mollottaa. Ja jos tarkkaan katsoo, niin keskellä tien päällä tai
kerrostalon päällä näkyy pienenä pisteenä Venus. Se oli erittäinkin
kirkas silloin kun aurinko laski.

Länsipäätyä.



Kukkaistutusaltaiden ympärille on lykätty lunta.
Toivottavasti viime kesän istutuksista mitään ei nyt palellu.
Tätä kirjoittaessani katselen samalla klo 18:00 uutisia TV1:llä. Juuri menossa oleva uutinen kertoo kaupunkien kaukolämpölaitoksista, jotka ennen tuottivat samalla myös sähköä. Mutta nyt nykyisillä sähkönhinnoilla tämä ei enää kannata. Siksi uusiin nyt rakennettaviin lämpölaitoksiin tulee tätä nykyä pelkkä kaukolämmön tuotanto, ilman että siinä ohessa tehtäisiin sähköä. Koska sähköntuotanto yhdessä kaukolämmön kanssa ei näillä nykyisillä sähkönhinnoilla enää kannata.

Että terveisiä tässä nyt sitten vaan samalla kaikille lämpöpumppujen myyjille, joilla on myynnin vauhdittamiseksi laadituissa hienoissa Exceleissään perusoletuksena aina se, että sähkön hintoihin tulee kuitenkin kohta kovat korotukset, jotka sitten kertautuvat vuodesta toiseen esim. 3%:n vuosivauhdilla.

No ei ole tällaisia korotuksia tullut.

Kehitys on viime vuosina mennyt aivan päinvastaiseen suuntaan. Tästä tulikin mieleeni myös yksi kahvipöytäkeskustelu töissä. Olin kertonut että oma ilmavesilämpöpumppu kokeiluni ei taloudellisesti oikein kannattanut. Ja yhtenä syynä on talon pieni kulutus. Toisena syynä oli sähkön alhainen yksikköhinta. Joku sitten ehdotti, että "Sinun pitää Mika soittaa omalle sähkön myyjälle, ja ehdottaa että oma sähkönhintasi pitää ainakin tuplata, koska muuten ei saada lämpöpumpulle kohdistettua niin suuria säästöjä, että investointi olisi kannattava..." En kuitenkaan soittanut.

tiistai 3. tammikuuta 2017

Lämpöpumppunäyttely pidetty

Lämpöpumppunäyttely on nyt pidetty ja väkeä riitti:

Tulipa suhruinen kuva. Mutta hyvä niin kun en kysellyt kuvassa olevilta
julkaisulupaa, niin nyt ei ainakaan ketään ole tunnistettavissa...

Lämpöykkösten edustaja lähikuvassa.
Kodinhoitohuoneessa siis ollaan, ja perällä on tekninen tila.

Toivottavasti näyttelyssä käyneet vieraat nyt sitten saivat jotain lisätietoa, ja ainakin itse sain. Eli meilläkin kun lämmitysjärjestelmä on nyt ollut vuoden verran ei-ihan-niin-optimitilassa, niin nyt saan itsekin kohta tarjouksia, miten tilanne voitaisiin ratkaista.

Ratkaisuvaihtoehtoja on varmasti useitakin, mutta kaikkia niitä yhdistää se, että lämpöpumppu pitäisi jotenkin saada tekemään matalalämpöistä vettä lattiakiertoon. Nyt kaikki lämpöpumpun tekemä vesi on lämmintä käyttövettä, josta sitten "laimennetaan" osa kiertämään lattiassa noin 25-30C asteisena. Meillä tilanne vastaa nyt sitä, että aivan kuin olisikin lämpöpatterit seinillä. Ja niihin pitääkin ajaa noin +50C lämmintä vettä. Ja se ei siis kannata, koska hyötysuhde jää silloin huonoksi.

Nyt yksi ratkaisuvaihtoehto on esim. sellainen, että T-haaralla ilmavesilämpöpumppu yhdistettäisiin suoraan ja ohi varaajan lattiakiertoon. Systeemi vaatisi myös lämpimän veden laajenemisesta johtuen pienen varaajan, jolloin 100 litrainen varaaja varmaankin riittäisi. Siinä olisi silloin lattiakiertoon tulevaa matalalämpöistä vettä. T-haarassa olisi käsikäyttöinen venttiili, jolla joko lämpöpumppu tai varaaja voidaan kytkeä irti, sillä kovilla pakkasilla kun pumppu ei toimi, silloin varaajasta otettaisiin suoraan sähköllä lämmin vesi lattiaan.

Toisessa vaihtoehdossa - ja ehkäpä paremmassa vaihtoehdossa nykyinen 500-litrainen varaaja jäisi kokonaisuudessa matalalämpöiseksi, josta lämmin vesi menee lattiakiertoon. Toinen varaaja - näillä näkymin 300 litrainen varaaja tulisi lisäksi siihen rinnalle, ja siinä olisi sitten lämmin käyttövesi, jota iso 500 litrainen varaaja esilämmittää.

Tässä kytkentävaihtoehdossa lämpöpumppu voisi tehdä erikseen sekä matalalämpoistä vettä lattiakiertoon, että lämmintä käyttövettä mm. suihkussa käyntiä varten. Ainoa riski (mahdollisesti?) tässä vaihtoehdossa on se, että riittääkö 300 litrainen säiliö, kun talossa on myös 400 litrainen poreamme? Ehkäpä se riittää, sillä kun jo 500 litrainen esilämmitysvaraaja on aina noin +35C lämmin, niin pelkästään jo se lämpö riittää, kun lämmintä vettä lasketaan poreammeeseen.

Tietysti näillä molemmilla vaihtoehdoilla on myös omat hintalaput. Täytyy katsoa myös niitä, sitten kun tarjoukset on saatu. Toki itse haluaisin nyt kokeilla myös tämän vaihtoehdon, eli miten kulutustaso muuttuu, jos nämä lisäparannukset vielä tehdään? Ja mikä on koko helahoidon kokonaishinta ja takaisinmaksuaika sitten sen jälkeen?

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Joulukuun 2016 sähkönkulutus & vuosikatsaus

Hyvää uutta vuotta 2017 vielä kerran, ja nyt kun on taas "saatu pakettiin" joulukuun energiankulutus, niin tässä vaiheessa on mahdollisuus tehdä analyysia kuluneesta kuukaudesta ja päättyneestä kalenterivuodestakin. Raakadata Vantaan Energian  raportointi -palvelussa näyttää 2016 vuoden osalta tältä (kuvat suurenee klikkaamalla):


Tästä näkyy, että kulutus meillä oli vuonna 2016 yhteensä 13235 kWh, jolloin energiatehokkuus on ostosähkön osalta ollut  55 kWh/m2/vuosi. Mutta onhan meillä lisäksi ulkoilmastakin pumpattua lämpöenergiaa sekä polttopuut, eli oikeasti energiatehokkuus on ollut jotain muuta, enkä kyllä osaa tästä datasta arvioida mitä se olisi ollut. Suorasähköllä asuessamme sähköä meni vuonna 2015 noin 17000 kWh ja jos siihen lisätään polttopuista saatu nettohyöty, eli noin 5000 kWh (5 pinomottia puuta poltettu), niin vuositasolla talomme kuluttaa todellisuudessa silloin noin 22000 kWh. Todellinen energiatehokkuus lienee siis luokkaa noin 22000 kWh per 241m2 = 91 kWh/m2/vuosi.

Edelliseen vuoteen verrattuna kulutuksemme oli nyt 3374 kWh vähemmän. Tämä siis johtuu ensisijaisesti ilmavesilämpöpumpusta, koska juurikaan muita muutoksia tässä välissä ei ole tapahtunut. Jos sähkön keskihinnaksi oletetaan noin 12 senttiä per kWh, niin ilmalämpöpumppu olisi näin ollen karkeasti laskien tuonut säästöjä 3374 kWh x 0,12€/kWh = 404 euroa vuodessa. Näin ainakin kukkaron tasolla.

Jos sitten lähdetään eri kalenterivuodet normeeraamaan ja tutkitaan myös lämpimän veden kulutus, sitten saadaan ko. luvusta vielä tarkempi. Ehkä tuo 404€ -taso on aika lähellä totuutta - tai ainakaan se ei ole yläkantissa.Vuoden 2016 keskilämpötila Vantaalla oli +6,1C. Vuotta aiemmin vuonna 2015 se oli +7,3C. Joten vaikka tämä nyt päättynyt vuosi 2016 oli hiukan kylmempi, niin silti säästöä tuli euroissa noinkin paljon. Jolloin jos nyt jaetaan VILP:n hankintahinta 8600€ saadulla vuosisäästöllä, niin takaisinmaksuaika on 8600€ / 404€/vuosi =  21 vuotta.

Tiukille siis vetää, saako investoinnista ikinä omiaan pois? Oliko VILP siis euromääräisesti kannattava? Jos ei, niin ilmeisesti ympäristöä säästävä tämäkin investointi on silti ollut? Tosin en ole siitäkään täysin varma. Nythän siis VILP (eli ilmavesilämpöpumppu) on luonteeltaan sellainen, että esim. viime tammikuun paukkupakkasilla ja todennäköisesti samoin nyt 2017 alkuun ennustetun kovan pakkasjakson aikana VILP sammuttaa itse itsensä noin -17C kohdalla.

Tällöin juuri sellaisina pakkaspäivinä, kun Suomessa tarvitaan sähköä muutenkin paljon - ja kun kaikki viimeisetkin hiilivoimalat on otettu käyttöön - niin juuri sillä hetkellä meillä on VILP pois pelistä. Jolloin olemme pelkästään suorasähkön (ja polttopuiden) varassa. Näin ollen mitä enempi Suomessa on ilmavesilämpöpumppuja, sitä enempi tarvitaan myös nopeasti käynnistyviä hiilivoimaloita varavoimaksi. Jolloin siinä silloin menee mielestäni mahdolliset ympäristösäästöt samalla.

Omasta puolestani kaikki VILP:it voisi vaikka lailla kieltää, koska niiden käyttäminen aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia paukkupakkasissa. Meille VILP kuitenkin tuli, koska maalämpö ei kannattanut. MLP olisi ollut liian kallis investointi suhteessa siihen sähkön kulutuksen tasoon, joka meillä uudessa talossa oli ollut suorasähköllä eka vuosi lämmitettäessä (eli 17000 kWh/vuosi sisältäen kotitaloussähköt)

Nyt jos laitan tuohon Vantaan Energian raakadatan rinnalle myös pari aikaisempaakin vuotta, silloin kulutuskäppyrät näyttävät toisiinsa verrattuna tältä:








Tästä näkyy, että nyt päättynyt joulukuu oli lauha. Kulutus oli paljon pienempi, mitä esim. viime vuonna, jolloin joulukuussa ostosähköä kului vastaavana aikana 1774 kWh (ja siihen päälle VILP:n tekemät lisäenergiat plus polttopuista saatu energia). 2 vuotta sitten joulukuussa sähköä kului vielä enempi, mutta silloin meillä ei vielä ollutkaan lämpöpumppua, eli suorasähköllä (ja polttopuilla) meillä oli joulukuun kulutus yhteensä 2382 kWh.

Joulukuun 2016 sähkönkulutus jäi itse asiassa alle sen, mitä sähköä meni kuukausi sitten marraskuussa (1606 kWh) tai lokakuussa 2016 (1417 kWh). Lokakuussa ilmeisesti tuli vielä raksailtua ja marraskuun korkeampi taso selittynee "minitalvella", sillä ensilumi tuli, ja pysyi parisen viikkoa. Pakkastakin oli enimmillään yli -10C. Toinen kummallisuus näissä 2016 kuukausikäppyröissä on syyskuu, joka jäi alle elokuun tason.

Muutenkin päiväkohtaisissa kulutuksissa saattaa meillä olla 10-20 kWh:n heittoja, enkä keksi niille muuta syytä kuin kylävieraat, jolloin on ehkä saunottu yhdessä, ja ehkä täytetty ja täytetty poreallaskin. Jolloin ne ylimääräiset päiväkohtaiset kilovatit johtunevat siitä.

Mutta jos meillä rivitaloasumisessa vuonna 2012 koko vuoden sähkönkulutus oli 3807 kWh/vuosi eli 10,4 kWh per päivä, niin nyt päiväkohtaiset vaihtelut voivat olla paljon suurempia. Ja tuohon 10,4 kWh per päivä tasoon mahtuu siis kaikki silloinen kotitaloussähkö, ja sähköllä toimiva rivitaloasunnon saunan kiuas. Rivitalo oli kaukolämmössä, ja taloyhtiön sähköllä meni myös ilmanvaihto.

Kotitaloussähkön käyttö meillä lienee pysynyt entisellä tasollaan, eli noin 4000 kWh per vuositasolla (aikanaan se vaihteli vuodesta toiseen tasolla 3600 kWh -> 3800 kWh). Jolloin jos  4-henkinen perhe käyttää lämmintä käyttövettä 4000-5000 kWh:n edestä, niin nyt ostoenergiaa talon lämmitykseen olisi tänä vuonna täten käytetty seuraavasti:

Toteutunut 13225 kW/vuosi miinus kahdeksan-yhdeksän tuhatta kWh eli noin 4-5000 kWh vuositasolla menee talon lämmitykseen. Siihen päälle loppuosa lämmityksestä on siis hoitunut lämpöpumpulla ja polttopuilla. Lämpöpumppu on pudottanut sähkölaskua 3374 kWh, ja jos siinä todellinen ja vuotuinen COP on 2 paikkeilla, niin kai se sitten saman verran on energiaa tehnytkin?

Ja nyt kun tätä tässä kirjoittelen, niin huomasin myös tehneeni ajatusvirheen tuolla aivan alussa kun kirjoittelin, että todellisuudessa meidän talon energiatehokkuus on 91 kWh/m2/vuosi - sillä noissa  sähköissähän oli kotitaloussähkö (ja myös ulkovalaistukseen käytetty sähkö) mukana, eli olin ottanut lukemat "päämittarilta" sellaisenaan. Oikeasti kait lämmitykseen käytetty sähkö pitäisi näissä tarkasteluissa erotella erilleen ja omaksi kokonaisuudekseen? (En ole tosin tästä varma, mutta joku voi korjata/oikaista/täsmentää tarvittaessa.)

Joulukuun päiväkohtaiset kulutuskäppyrät lämpötiloilla lisättynä näyttävät tältä:


Vuoden viimeisimpänä päivänä sähköä kului vain 29,4 kWh/vrk, joka oli matalin koko kuussa. Eniten sähköä kului 11.12 jolloin sähköä kului 55,5 kWh per vrk. Muutenkin sähköä kului eniten joulua edeltävinä päivinä, joka johtui varmaan leipomisesta ja muustakin jouluun valmistautumisesta. Niin ja olihan silloin samaan aikaan myös kuukauden kylmin päivä. Joka tapauksessa enimmillään sähköä kuluu siis noin 2-kertainen määrä, jos vertaa vähimmän tason kulutukseen 31.12 - jolloin oli samalla myös kuukauden lämpimin päivä - enimmillään lämmintä oli meidän omassa ulkomittarissamme noin +7C.

Kirjoittelin myös vuosi sitten lähes samalla otsikolla joulukuun ja päättyneen vuoden katsauksen, joka löytyy tästä linkistä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/joulukuun-sahkonkulutus-vuosikatsaus.html

SUMMA-SUMMARUM:

Jos uusiin taloihin on nykyään pakko laittaa jokin lämpöpumppu, jotta rakennusluvan hakemisen yhteydessä vaadittavasta kokonaisenergiatarkastelusta voisi jotenkin selvitä (ja jotta rakennuslupa ylipäätään heltiää), niin jos uuden talon kulutus on jo valmiiksi riittävän matala, ja kun kerran VILP:n asennus on täysin laillista puuhaa tällä hetkellä, niin kannattaa laittaa VILP. Vähemmän siinä rahojaan silloin häviää, jos itselle rakentaa. Jos taas rakentaa myyntiin, kannattaa laittaa maalämpö - maksoi mitä maksoi - koska varsinkaan isompaa taloa ei nykyajan markkinatilanteessa pysty ollenkaan myymään, ellei siinä maalämpöä ole.

Jatkossa tilanne voi muuttua tästä, ja myös suorasähkölämmitys varaavalla takalla ja ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla lisättynä voi tulla vielä uudestaan takaisin. Nykyistä suorasähkön kerrointa ollaan Omakotiliiton vaatimuksesta pudottamassa 1,7.sta 1,2:een. Jolloin kokonaisenergiatarkastelu voi mennä läpi suorasähkölläkin - eihän uusi talo paljoa kuluta kuitenkaan. Omakotiasujana kannattaa siis olla myöskin omakotiliiton paikallisyhdistyksessä,  ja sitä kautta oman osumisen edunvalvonnassa mukana (kirjoittaja on Suomen Omakotiliitto ry:n liittovaltuuston jäsen 1.1.2017 alkavalla kaudella).