Kouvolan asuntomessut - aika vaisut?

Kouvolan asuntomessut tuli katsottua eilen. Yleensä on messukäynnillä tullut otettua runsaasti kuvia. Nyt tuntui, että mitään erityistä valokuvattavaa ei oikein ollut tällä kertaa, tai sitten en osannut oikeisiin paikkoihin katsella.

Ennen messuja Pioneeripuisto on näyttänyt Googlen kuvissa tältä:

Karttakuva Googlelta.

Messukartta samalta suuntaa joelta katsottuna (eli numerot ylösalaisin).

Nyt kun messut on (kohta) pidetty - loppuvat ensi sunnuntaina 11.8.2019, niin tienoo näyttää edelleen tältä samalta, paitsi että kuvan alareunalla ja oikealla laidalla olevat tontit on rakennettu, mutta "yhteispiha" on edelleen tämä sama, eli sille ei oltu tehty mitään kohennusta. Myöskään Kymijoki ei messualueelle käytännössä näy ollenkaan. En tiedä olisiko rantarakentaminen ollut mahdollista, jolloin jokinäkymät olisi saatu ainakin joihinkin taloihin?

Seuraavaksi muutamia kuvia, joissa itse olisin saattanut tehdä asiat jollakin tapaa toisin (nämä nyt siis poikkeustilanteita - pääsääntöisesti messutalot olivat kylläkin erittäin järkevillä pohjaratkaisuilla ja järkevästi rakennettu):

Tämä näytti erittäin upealta nyt, mutta en olisi tällaista uskaltanut itse kokeilla. Tai ainakin minulle jäi epäselväksi, että katsellaanko talvella miltä lumihanki näyttää alhaalta päin? Paksu lumikerros katolla olisi silloin samalla lämmöneriste (ihan niin kuin Iglussakin lumi toimii hyvänä eristeenä). Vai onko ajatus että lumi liukuu lasin päältä pois? Vai onko katon läpi lämmönhukka niin suurta, että lumi sulaa pois? Sikäli kun lunta katolle nyt sataa? Voi olla, että tässä olisi myös ennakoitu Etelä-Suomen lumettomia talvia, jolloin tulevaisuudessa lumi ei enää kiusaa.

Eniten jäin itse miettimään lämmöneristystä ja talon energiankulutusta. Meillä on omassa talossa katon rajassa puhallusvillaa puolen metrin paksuudelta. Tässä kuvassa mitään yläpohjan villoja ei näy ollenkaan, näkyy vain iso ikkuna taivaalle. Jotenkin tuntuu, että tällainen rakenneratkaisu olisi talvella kylmä. Pitää siis odotella asukkaan kommentteja ekan talven jälkeen... :-)

Jos itse olisin rakentanut tämän talon, olisin rakentanut kunnolliset räystäät ja koristeelliset ikkunan pokat. Ne antavat ilmettä talolle. Nyt talon ilme puuttuu, ja se on surullisen näköinen, ja jos tämä talo tulee myyntiin, siitä ei saa hintaa, sillä surullisen näköinen talo ei mene helposti kaupaksi. Erityisesti talon sisäänkäynti olisi räystäiden ansiosta komistunut huomattavasti.

Tästä kuvasta on unohtunut WC-paperiteline. WC-paperillehan olisi seinällä hyvä paikka vielä jäljellä, eli tuohon pyyhkeen vasemmalle puolelle, suoraan suihkun alle. Tässä kohtaa voisi myös kysyä, että mitkä ovat rakennusmääräysten mukaan pienimmät sallitut etäisyydet suihkusta WC-pöntölle ja WC-paperitelineelle? Aivan oikein! Mistä tiesitte?

Siis mitään minimietäisyyksiä ei tässä kohdin ole olemassakaan.

Eli on aivan saman tekevää, vaikka WC-pönttö olisi laitettu suoraan suihkun alle, jolloin WC-paperitelinettäkään ei tarvitse asentaa ollenkaan? Siinähän silloin puhdistuu kaikki paikat samalla, kun istahtaa pöntölle, ja laittaa suihkun päälle. Ekologista, eikö totta? Noin vakavasti (otetaan siis kieli pois poskelta) puhuen, tässä kuvassa tilanne saattaisi hiukan helpottua, jos WC-pönttöä vielä kierrettäisiin 90-astetta, niin että pönttö on sivuseinän suuntainen, niin suihkullekin saadaan silloin muutama sentti enempi tilaa.

Yleensä, jos laatoituksen ja nurmikon välissä käytetään reunuskiveä, niin laatoitus ja reunuskivi ladotaan samaan tasoon ja kovalle pinnalle. Sen jälkeen nurmikkomultaa täytetään reunuskiven yläpintaan saakka. Reunuskivi myös leikataan nurkista "hienommaksi" ja siistimmäksi. Tässä kuvassa reunuskivi on aivan kuin lisätty ja nakattu paikoilleen vasta jälkeenpäin, aivan kuin se olisi ensin unohtunut? Jolloin nurmikko ja laatoitus ovat samassa tasossa, ja reunuskivi on nyt näiden molempien yläpuolella ja herkkä kaatumaan kumolleen, jos jonkun kenkä vähän reunuskiven kyljestä hipaisee.

Ja sitten muutamia, minusta tosi hyviä oivalluksia (laitan ne tänne loppuun, niin että jää kaikille lukijoille hyvä mieli :-)

Suihkulähde kannattaa pengertää ylös. Tästäkin saisi vielä tosi upean, jos suihkulähteen reunat ja muun osan pengerrystä täyttäisi kukilla ja kohdevaloilla. Kun suihkulähteen rakentaa "ylös" eikä upota nurmikkoon "montun pohjalle" se näkyy hyvin ja kauas. Ja se on helppo pitää puhtaana, kun ei tarvitse syvälle monttuun kurotella, vaan saa seistä suorana suihkulähteen vieressä, kun tekee huolto- ja puhdistushommia. Siilitkään eivät huku, kun ne eivät pääse kiipeämään noin korkealle.

Tämä oli itselleni uutta, vaikka on tämä sama yhteisöasumisen muoto tainnut olla jossain jo aikaisemmillakin asuntomessuilla? Mutta erittäin toimiva ratkaisu, jossa "4 huoneiston rivitalo" on kiertynyt ympäri ja saman katon sisälle. Samalla yhteiset tilat ja yhteiset suihkutilat on saatu kätevästi talon keskelle.

Hieno idea tämäkin - siis kunnon graniittiset reunukset istutusaltaille. Reunuksilla voi vaikka istua, tai niihin voi lisätä päälle erilaisia koriste-esineitä. Lisäksi nämä sivuiltaan rouheat kivipinnat kannattaisi valaista, niin että kohdevalo osuu kivipinnalle. Toki ei hullumpi tämäkään, että valot ovat kasvillisuuden keskellä, jos kasvillisuus joskus kasvaa ja tuuheutuu huomattavasti.

Heinäkuun sähkönkulutus

Viime vuosina heinäkuun sähkönkulutus on vaihdellut 450 kWh:n kahta puolta. Nyt heinäkuun sähkönkulutus jäi 421,7 kWh:n tasolle, mikä tarkoittaa, että nyt tuli taas uusi alarajaennätys heinäkuulle. Koko alkuvuoden 2019 kulutus on hieman yli sen, mitä 2018 kului sähköä - mikä johtuu kovasta kulutuksesta 2019 tammikuussa. Tai asian voisi varmaan ilmaista niinkin päin, että tammikuussa 2018 sähköä meni poikkeuksellisen vähän, ja siksi 2018 koko alkuvuosi näyttää näissä vertailuissa niin hyvältä. Tässä asia taulukkona ja graafisesti esitettynä:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
YHT	6434,65	9140,56	7365,02	6639,23	5344,09	5596,50

Jos katsotaan, että mikä on hyvän tuloksen, eli tämän kertaisen ennätyksen salaisuus, niin ainakin VILP:n käyntiajat ovat tänä kesänä olleet hyvin maltilliset. Tässä taulukkoa VILP:n käyntiajoista:

Yllä olevassa taulukossa VILP:n käyntiajat kesäkaudella viikosta 20 viikolle 32 joka von vuonna 2019 vielä kesken. Vuoden 2015 sarakkeet ovat (tässä kesän kohdalla) täynnä nollia, koska VILP ostettiin vasta lokakuussa 2015, samoin vuosi 2020 on luonnollisesti täynnä nollia vielä tässä vaiheessa. Mutta tästä nyt helposti näkyy se, että VILP:n käynti on tehostunut selvästi, ja tänä vuonna 2019 VILP on ollut käynnissä enää alimmillaan noin 4-5 tuntia viikossa. Vielä vuotta aikaisemmin se kävi 6-7 tuntia viikossa, ja sitä aikaisempina vuosina vielä paljon enemmän, jopa 2-numeroisia tuntimääriä joka viikko.

Kesäkaudella VILP ei tee mitään muuta kuin lämpimät käyttövedet. Ja sellaiset syntyy todella nopeasti. Joten VILP kannattaa kello-ohjata käymään vain sillä hetkellä kesäpäivää, kun lämpöä on eniten saatavilla, eli iltapäivän tunteina. Tässä seuraavassa kaaviossa näkyy, miten VILP käy meillä juuri sillä hetkellä, kun päivän lämpötilakäyrä on ylimmillään, ja VILP on ohjattu käynnistymään vain 1 kerta päivässä:

Edelleen tuosta yllä olevasta graafista näkyy (aikavälillä 1-2.8.2019 eli elokuun 2 ekan päivän ajalta) sekin, että VILP ottaa vain 2 kWh sähköä per päivä. Jolloin jos tyypillinen heinäkuun päiväkulutus vaihtelee noin 10-15 kWh:n päiväkulutuksen tasolla, niin VILP:n osuus tästä kulutuksesta on vain noin 15%:n luokkaa, ja 85% eli keskimäärin noin 13 kWh per vuorokausi sähköä kuluu jossain muualla talossa.

Pohjakulutus näyttää olevan 0,3 kWh per tunti, eli kulutus ei koskaan laske alle sen, ja sitten aina iltaisin puoltayötä kohden sähkönkulutus selvästi nousee - ollen noin 2-kertainen pohjakuormaan nähden. Pohjakulutus - jos on yhteensä 0,3 kWH per tunti, niin se tekee 7-8 kWh per vuorokausi, ja jos siihen lisätään lämpimät käyttövedet eli VILP:n 2 kWh, niin vuorokauden kulutus on 10 kWh. Sen yli mennään sitten aina sen mukaan, mitä talossa tapahtuu, mutta ilmeisesti jos talo olisi tyhjillään koko kuukauden, se kulututtaisi 10 kWh per päivä eli 300 kWh per kuukausi. Ja tässä laskelmassa oletuksena, että lämmintä käyttövettä on kuitenkin koko ajan saatavilla.

Ilmeisesti iltaisin TV, videopelit, pesukoneet ja erilaiset akkulaturit ovat päällä, jolloin sähkön kulutus nousee juuri silloin. Ja tietysti pihavalaistus syttyy myös kello-ohjatusti. Mutta kaikki muu, eli jääkaapit, pakastin, suihkulähde, kiertovesipumput, IV-kone käyvät ja syövät sähköä tasaisesti vuorokauden ympäri.

Miten sitten sähkönkäyttöprofiili eroaa jos talossa on VILP:n sijasta MLP eli maalämpöpumppu? Laitan tähän loppuun vielä 11-perheen kerrostalosta MLP:n tuntikohtaisen käyttögraafin (myös elokuun 1-2.8.2019 päivien osalta), jolloin näkyy, että MLP, joka voi käydä vapaasti milloin tahansa - niin se myös käy milloin tahansa, eli käynnistyy joka toinen tunti (jolloin grafiikassa on korkea pylväs). Tämä varmaankin käy kompuran päälle paljon enempi, jos vertaa tilannetta siihen, että meidän talossa VILP käynnistyy kesäisin vain kerran päivässä.

MLP:ssä on juurikin ongelma se, että kun talvella tarvitaan isot tehot, ja kesällä lämpöpumpulle ei jää muuta tekemistä kuin pelkkä käyttöveden lämmitys, niin lämpöpumppu herkästi alkaa käymään ns. "pätkäkäyntiä", jota kyllä hiukan yritetään suitsia esim. niin, että MLP:n mitoitus tehdään alun alkaenkin niin, että sen kautta otetaan vain esim. 85% koko vuoden lämmitystarpeesta. Jolloin paukkupakkasilla sähkövastukset menevät päälle, ja kesäkauden pätkäkäynti on hiukan maltillisempaa, koska vajaatehoinen MLP joutuu tekemään pidempää hukia pelkän käyttövedenkin kanssa joka kerta, kun MLP:n kompura hurahtaa päälle. Niin tältä siis näyttää MLP:n vastaava tuntigraafi:

Kyseisessä kerrostalossa on asuinpinta-alaa noin 600m2, asukkaita noin 20 kpl ja vuosittainen sähkönkulutus noin 40000 kWh. Meidän talossa vastaavasti lämmin pinta-ala 241 m2, asukkaita 4 kpl ja vuosikulutus noin 9500 kWh.

Aurinkopaneelikauppiaita osa2

Teen nyt raportin Aurinkopaneelikauppias numero kakkosesta, sillä tämä kaupanteko lienee nyt sitten päättynyt, kun ei ole miehestä mitään kuulunut ja aikaa on jo kulunut edellisestä tapaamisesta yli kuukausi.

Aluksi siis kesti pitkän aikaa, ennen kuin lopulta löytyi yhteinen aika kalenterista, ja tavattiin meidän tontilla. Kaveri oli myyntimiehenä hyvä, ja pidin hänen asiantuntevasta tyyliistään ja vakuuttavasta esiintymisestä ja puhetavasta. Jo ensimmäisen myyjän käynnillä oma tietoisuuteni aurinkopaneeleista ja niiden nykyhetken tilanteesta ja markkinoista lisääntyi huomattavasti, joten alkuodotukset hyvästä ensivaikutelmasta kasvoivat huomattavasti. Ajattelin siis, että nyt pitää pinnistellä, että muistan kysellä kaikki vielä avoimeksi jääneet kysymykset, jospa niihin sitten tulisi vastaukset.

Kyselinkin miten helppoa tai vaikeaa järjestelmään on liittää sähköauto? Jolloin se kallis akku olisikin siellä autossa, eikä talon seinässä. Että mistä järjestelmä tietää, onko auto kotona? Jolloin ladataan ensin auton akku, ja vasta sitten (jos ylijäämäsähköä vielä on) - laitetaan se valtakunnan verkkoon. Toisena kysymyksenä oli lämminvesivaraaja. Että periaatteessa ylijäämäsähköllä voisi lämmittää senkin - ainakin +80C asti, sen kuumemmaksi sitä ei paljon uskalla päästää, ettei varaaja kiehu tai ettei joku polta itseään epähuomiossa. No meillä on termostaattihanat, eli suihkussa palamista ei pitäisi tapahtua koskaan.

Sitten sekin kiinnosti, että jos yleensä aina ajatellaan niin päin, että järjestelmä mitoitetaan niin pieneksi, ettei ylijäämäsähköä paljon pitäisi syntyä, niin eikö toinen tulokulma asiaan olisi sekin, että tehdään selvästi ylisuuri ja ylimitoitettu järjestelmä, jos on niin että 10 kW ja 14 kW järjestelmä eivät hinnaltaan eroa toisistaan juuri ollenkaan? Niin jos lisäpaneelit saa tietyllä paljousmäärällä melkein "samaan hintaan"; niin eikös ne kannattaisi laittaa? Jolloin ylijäämäsähköä muodostuu varmuudella jo koko ajan, mutta ison järjestelmän 3-vaihekytkentä takaa sen, ettei tapahdu kallista takaisinostoa.

Nythän 1-vaihe kytkennöissä (pieniin aurinkopaneelijärjestelmiin) voi käydä niinkin, että samalla sekunnilla kun "1-vaihe" tuottaa aurinkopaneeleista ylijäämää sähköverkkoon, niin vaikkava 2-vaiheeseen kytketty talon oma sähkönkulutus on niin suurta, että sähköä ostetaan samalla hetkellä myös taloon päin. Ja minuuttitasolla katsottuna tilanne voi vaihdella koko ajan laidalta toiselle, jolloin jos tällä minuutilla sähköä myydään verkkoon, niin seuraavan minuutin aikana sähköä ostetaan verkosta (lisättynä sähköverolla ja siirtomaksulla), jolloin se oman sähkön takaisin osto vasta kallista onkin...

Yllätyin kun en saanut mitään vastauksia mihinkään kysymyksiini. Jolloin myyjä selosti, että hän onkin itse asiassa turvalaitemyyjä, joka vasta 2 viikkoa sitten alkoi myymään aurinkopaneeleja. Mutta hän voisi kyllä ottaa omalta toimistoltaan jonkun asiantuntijan mukaansa, ja tulla käymään meillä uudelleen. Koska hän haluaa itsekin oppia ja kuulla vastaukset noihin samoihin kysymyksiin.

No, olen nyt reilun kuukauden odottanut. Eikä  mitään kuulu. Että jos kauppias itse lukee tämän jutun, niin en minä pahoillani ole, vaikka joku ottaisi uudestaankin yhteyttä. Nyt ei tiedetä ollenkaan että tuleeko tästä kaupat vai ei, kun en saanut edes hintaa sille, että mitä se sellainen 10 kW tai 14 kW järjestelmä voisi maksaa? Niin kauppiaan ainut vastaus (tosin rehellinen vastaus) oli se, että ei hänellä ole noin isoille järjestelmille mitään hintaa, eikä mitään käsitystä mitä se voisi maksaa, kun hänelle on vain kerrottu ja opetettu, että tätä kauppaa tehdään niin, että myytävän paketin loppusumma pitää saada menemään "oikeaan haarukkaan". Siis niin, että asiakkaalla on sen verran rahaa usein heti ja omalla tilillään, jolloin kaupat voidaan sopia heti. Jolloin hän sitten vaan siinä kaupankäyntiä tehdessään yrittää sanamuodoista arvailla, että saadaanko tästä talosta rahaa esim. 10 tonnia, tai jos ei saada - voisiko kauppa syntyä muutaman tonnin halvemmalla kokonaispaketilla. Ja jos ei sekään vaikuta todennäköiseltä, sitten siirrytään nopeasti seuraavalle pihalla kauppoja yrittämään... Eli tässä myyntimenetelmässä tärkeää on vain se, että saadaan nopeasti kauppa ja nimet paperiin ja rahat pois asiakkaalta. Tärkeää ei olekaan se, mitä se asiakas saa? Muuta kuin muutaman paneelin katolleen, että siellä ne nyt sitten ovat.

Että miten hyvät kaupat asiakas sitten tekee näiden tällaisten ovelta ovelle kiertävien kauppiaitten kanssa?

No näiden kahden kokemuksen jälkeen oma fiilis on se, että parempaa vastinetta omille rahoilleen saa, jos on itse aktiivinen ja kilpailuttaa kunnolla. Eli avaa Googlen ja pyytää tarjouksia. Jos joku kiertokauppias tulee omaan pihaan käymään, niin todennäköisesti hinta ei ole halpa.

Tällä kakkoskauppiaalla oli selvästi hyvä ote myyntityöhön. Mutta ekan 2 viikon aikana alan tuntemus ei kuitenkaan ollut vielä ihan huipputasoa. Uskon kuitenkin, että hänestä vielä jonain päivänä tulee hyvä aurinkopaneelien myyjä. 

Myös tässä jälkimmäisessä yrityksessä hieman oudon ensivaikutelman antoi yrityksen nimi, jota en enää muista, mutta joka oli täysin ei-aurinkopaneeleihin liittyvä nimi jotain tyyliin "Peräsuon kana ja porkkana Oy". Kysyinkin myyjältä, että eikös tuo firman nimi nyt kannattaisi ainakin vaihtaa, jos yrityksen toimiala on vaihtunut? Niin myyjä kertoi, että kyllä se ensin vähän häntä itseäänkin ihmetytti tuo firman nimi, kun hän itse tuli töihin yritykseen, mutta hän sitten ajatteli, että jos tuotepaketti on hyvä, niin kauppaa kyllä syntyy, oli firman nimi ihan mikä tahansa... :-)