lauantai 1. lokakuuta 2016

Ilmavesilämpöpumppu ei säästäkään mitään???

Voiko otsikko pitää paikkaansa? Tätä jäin itsekin miettimään nyt kun kahden ensimmäisen asumisvuoden jälkeen oli mahdollista vertailla sähkönkulutukset ja sähköstä maksetut eurot kumpanakin asumisvuotena.

Muutimme siis uuteen taloon asumaan 27.9.2014. Ensimmäinen vuosi eli 21.10.2015 asti talossa asuttiin suorasähköllä. Sen jälkeen asennettiin ilmavesilämpöpumppu. Se on nyt käynyt vuoden päivät. Tai tarkemmin sanottuna yli 11 kuukautta, kun tuo lämpöpumpun ensimmäinen lokakuu syksyllä 2015 jäi vähän vajaaksi. Mutta en nyt näkisi, että noilla muutamilla päivillä kuitenkaan olisi oleellista merkitystä vertailussa?

No miten sitten kävi?

Ensimmäisenä asumisvuotena lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 sähköä kului yhteensä 17162 kWh. Ja se maksoi yhteensä 1887,74 euroa.

Toisena vuonna vastaavasti lokakuun alusta 2015 syyskuun loppuun 2016 sähköä oli kulunut yhteensä 13844 kWh, ja sen hinta vastaavasti oli 1600,62 euroa.

Lompakon tasolla jos asioita vertaa, niin sähkössä oltiin jälkimmäisenä vuotena säästetty 3317,9 kWh, joka euroiksi muutettuna ja 12 kuukauden sähkölaskut ynnäten tekee yhteensä 287,12 euroa.

Ja tämä on siis tähän asti kaikki faktaa. Jokaiselta kuukaudelta on olemassa sähkölaitoksen lasku ja laskussa näkyy käytetyt kWh-määrät (jotka näkyvät toki sähköyhtiön nettipalvelussakin jo muutaman tunnin viipeellä).

No onhan se nyt hyvä, että tuli säästöä, eli kehitys on ainakin oikean suuntainen, eikö vain? No joo, en minä tätä kiellä. Mutta ongelmana on silti tuon säästetyn summan euromäärä, sillä oletettavasti säästö on saatu aikaiseksi ilmavesilämpöpumpulla (mikään muu ei ole talossa muuttunut), ja sen investoinnin hinta oli 8600,00 euroa asennettuna.

Joten jos näistä luvuista nyt laskee investoinnille takaisinmaksuajan, se on 8600,00€ / 287,12€ = 29,95 vuotta - eli pyöristettynä tasan 30 vuotta. Ja tällaisen vuosimäärän kanssa ongelmana on tietysti ensiksikin se, että lämpöpumpun elinikä on oletettavasti noin 17-20 vuotta. Joten kun lämpöpumpun käyttötunnit tulevat täyteen, siinä vaiheessa "investointivelkaa" on vielä jäljellä yli 10 vuotta.

No, tietystikään ei näitä asioita ihan näin suoraviivaisesti voi laskea. Ensinnäkään vuodet ei ole veljeksiä keskenään. Eikä ole vedenkulutuskaan. Joten katsotaanpa miten lukemat muuttuvat, kun kahden perättäisen vuoden energiankulutukset normeerataan lämmitystarvelukuja käyttäen. Sen jälkeen niitä sitten jo voikin verrata keskenään. Ja toisekseen, pitää katsoa sekin, että onko ekan ja tokan vuoden välillä vedenkulutuksessa ollut jotain eroja.

Ensimmäisenä asumisvuotena 1.10.2014 -> 30.09.2015 vettä käytettiin meidän perheessä (4 henkilöä) yhteensä 134.171,8 litraa. Eli vähän reilu 134 kuutiota. Se tekee 91,9 litraa per henkilö per vuorokausi.

Toisena asumisvuotena 1.10.2015 -> 30.09.2016 vettä käytettiin yhteensä 129.316,7 litraa. Se on 4,8 kuutiota eli 3,8% vähemmän ja se tekee 88,6 litraa per henkilö per vuorokausi.

Nyt asia huononi ilmavesilämpöpumpun näkövinkkelistä vielä entisestään, eli osa säästyneestä energiasta onkin vähentyneen vedenkulutuksen ansiota, eikä johdu ollenkaan lämpöpumpusta. Ero on tosin häviävän pieni, ja jos oletetaan, että kaikista käytetyistä vesilitroista 40% on ollut lämmintä vettä, ja jos vettä on lämmitetty 55 asteella ( +5:stä -> +60C asteeseen), niin tässä kohtaa vähäisemmästä vedenkulutuksesta johtuen sähkölasku putoaa 124,6 kWh vuositasolla.

Tämän jälkeen pitää vielä normeerata perättäiset 12 kk:n aikajaksot. Tässä laskelmassa tarvittavat kuukausikohtaiset ja paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut löytyvät esim. tästä linkistä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Tätä vertailua tehdessäni syyskuun 2016 luvut vielä puuttuivat, mutta käytin vuoden 2015 lukua, koska Vantaan keskilämpötiloja katsellessani perättäisten syyskuiden keskilämpötila oli Vantaalla sama (muutaman desimaalin tarkkuudella). Ja syyskuun lämmitystarveluku on joka tapauksessa niin pieni, ettei se vertailua heikennä, vaikka perättäisten vuoden luvut vähän eroaisivat syyskuun osalta (korjaan tämän täsmälliseksi sitten kun nämä luvut on kohta puoliin saatavilla).

Lämmitystarveluvut olivat Vantaalla ekan asumisvuoden aikana 1.10.2014 -> 30.9.2015 yhteensä 3431, ja toisena asumisvuotena samalla aikavälillä 3503. Näiden lukujen välinen ero on 2%. Nämä molemmat luvut edustavat ns. "lauhaa talvea", sillä pitkän aikavälin lukuna Vantaalla on 4097.

Tosin ilmaston lämpenemistä johtuu, ettei tähän pitkän aikavälin tasolle nykyään useinkaan enää päästä. Viimeksi on päästy vuosina 2012 ja 2010. Täten lauha talvi on nykyään enempi sääntö kuin poikkeus. Ja nyt oli siis 2 yhtä lauhaa talvea peräkkäin, mikä helpottaa vertailua.

Normeeraan ekan asumisvuoden sähkökulut nyt niin, että jos kerran ekana asumisvuotena sähköä meni 12kk aikana yhteensä 17162 kWh, ja siitä kotitaloussähköä oli noin 5000 kWh, niin loppuosa eli noin 12000 kWh pitää kertoa 1,02:lla. Silloin saadaan toiselle asumisvuodelle se kWh-määrä, joka olisi kulunut, jos lämmitysjärjestelmään ei olisi tehty muutosta, eli jos ilmavesilämpöpumppua ei olisi hankittu.

Tällöin toisen asumisvuoden vertailuluvuksi tulee 12000 kWh x 1,02 + 5162 kWh = 17402 kWh. Eli jos ekana vuotena sähköä kului yhteensä 17162 kWh, niin tokana vuotena sähköä olisi kulunut 17402 kWh, jos lämmitysjärjestelmään ei olisi koskettu, ja jos veden kulutus olisi ollut litran tarkkuudella ihan sama. Veden kulutus kuitenkin väheni, jolloin siinä saatiin säästöä aiemmin laskettu 124 kWh, jolloin toisen vuoden vertailuluvuksi tulee 17402 - 124 = 17278 kWh.

Ja tuosta luvusta kun otetaan nyt pois oikeasti ja mittarin mukaan toteutunut toisen vuoden kulutus, niin näin saadaan laskettua todellinen ja toteutunut säästö, joka on 17278 kWh - 13844 kWh = 3434 kWh. Tämä on siis laskennallinen, ja omasta mielestäni "se oikea säästö". Jos olen laskenut väärin, niin hihkaiskaa siellä lukijoiden puolella, että voin tehdä tarvittavat korjaukset, jotta saadaan laskut oikein, eikä tehdä vahingossa vääriä johtopäätöksiä...

Nyt sitten pitäisi vielä keksiä, että miten tuo 3434 kWh saadaan muutettua euroiksi? No, laskutuksen mukaan ekan asumisvuoden sähkön keskihinta oli ollut 12,1 c/kWh. Ja toisena vuotena sähkö oli maksanut keskimäärin 10,8 c/kWh. Ja jos otetaan tämän hetkinen kWh-hinta eli tuo 10,8 c/kWh yksikköhinnaksi, niin nyt voidaan laskea euromääräinen säästö, joka on 3434 kWh x 0,108€/kWh = 370,87 euroa per vuosi (toisen asumisvuoden aikana).

Ja jos tätä lopputulosta käyttäen lasketaan nyt todellinen kuoletusaika investoinnille, niin se on 8600€ / 370,87€ = 23,2  vuotta. Eli eipä tämä lopputulos tästä kovin oleellisesti muuksi muuttunut, jos verrataan asiaa siihen lähtötilanteeseen, että miltä luvut näytti "ihan paljaaltaan ja lompakon tasolla" toteutuneina eurovirtoina. Pieni korjaus kuitenkin tuli, eli alun perin 287 eurolta näyttänyt säästö onkin oikeasti 371 euron säästö per vuosi.

Voiko lopputulos oikeasti olla tällainen?

No en mitä tiedä, mutta tältä tämä nyt vahvasti näyttää tällä hetkellä. Ja kyllä tämä on näin, jos joku ei pysty "ampumaan alas" noita yllä olevia laskelmia. Jolloin täytyy sanoa, että kyllä itsekin olen melkoisen yllättynyt! Jos jo aiemmin laskeskelin, että maalämpö ei kannata, niin en olisi kyllä ikinä uskonut, että myöskään ilmavesilämpöpumpun hankkiminen ei kannata (uuteen taloon). Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että ilma-ilma lämpöpumppu kannattaa. Siinä kun hankintakulu asennettuna on noin 2 tonnia (ja siitäkin saa kotitalousvähennykset pois), niin jos sekin tienaa samalla tavalla useamman satasen vuosittain, niin se kyllä tienaa oman hintansa tosi äkkiä...

Mutta oli tämä kyllä jätti-yllätys tai jymy-yllätys, en olisi tällaista lopputulosta arvannut. Tähän sopisi nyt vallan hyvin tuo jo kerran aikaisemmin käyttämäni ja netistä löytämäni kuva, eli melkeinpä tätä laskiessa kävi näin:


Miksi sitten käytännössä kaikkiin uusiinkin taloihin tulee nykypäivänä lämpöpumppu, jos ei se kerran kannata? Vanhoissa taloissa lämpöpumppu tottakai kannattaa, eli jos lähtötilanne on sellainen, että vuosittainen sähkölasku huitelee esim. 40000 kWh -> 50000 kWh:n tasolla, ja jos lämpöpumppu saa siitä vaikkapa kolmanneksen pois, niin se tekee 2 tonnia säästöä joka vuosi. Jolloin maalämpöpumppu vanhassa omakotitalossa ja erityisesti öljylämmitteisessä talossa on taloudellisesti erittäin kannattava hankinta.

Uusiin omakotitaloihin lämpöpumppu tulee kait siksi, että on pakko. Eli rakennuslupa ei enää nykyään heltiä, jos kokonaisenergiatarkastelussa laskettu E-luku ylittää tietyt raja-arvot. Ja ne raja-arvot on säädetty niin tiukalle, plus sähkölämmityksessä on niin epäedulliset kertoimet, että rakennuslupaa ei saa, jos ei ole lämpöpumppua tai kaukolämpöä pääasiallisena lämmönlähteenä.

Ympäristömyönteinen ajattelu ja päästöjen pienentäminen on tietysti hyvä asia. Mutta energiatehokkuuden kasvattaminen tulisi aina tehdä kustannustehokkaalla tavalla. Nyt jos kustannustehokkuutta ei löydykään esim. kaikista lämpöpumppumalleista (mm. maalämpö ja/tai ilmavesilämpöpumppu), niin omasta mielestäni silloin sellaisiin ratkaisuihin ei saisi ketään pakottaa.

Eikä minuakaan ole kukaan pakottanut, minullahan on vanhat ennen 2012 saadut rakennusluvat, joten oma taloni ei vielä ole kokonaisenergiatarkastelun piirissä. Eli minä tässä teen kokeiluja pelkästään kokeilemisen ilosta. Ja haluan toki ajatella ympäristömyönteisesti itsekin, ja varsinkin silloin, jos se on myös taloudellisesti järkevää. Seuraavaksi meinaan kokeilla aurinkopaneeleita, joskaan en pidä sillä asialla nyt vielä mitään kiirettä.

On hyvä, että Suomessa omakotiasukkaiden asiaa ajaa mm. Suomen Omakotiliitto, joka varmasti ottaa näihinkin asioihin kantaa (?). Sillä jos lämpöpumppujen ostamisessa (todennäköisesti?) hukkaan heitetyt eurot käytettäisiinkin vaikkapa sähköautojen hankintaan, niin veikkaanpa, että ympäristövaikutus olisi paljon suurempi ja kustannustehokkaampi?

19 kommenttia:

  1. Epäilen, että olet aivan oikeassa. Määräysten tiukentuessa lämmitystä tarvitaan yhä vähemmän. Siksi meillä on toistaiseksi suunnitelmissa käyttää vesitakkaa talon päälämmitysjärjestelmänä. Projektista lisää osoitteessa www.keravanpassiivitalo.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä, pitääkin käydä katsomassa. :-)

      Poista
  2. Muistanko oikein että jossain yhteydessä mainitsit puilla lämmittämisen? Tässä laskelmassa ei kuitenkaan huomioitu puun menekkiä, onko niin että molempina vuosina meni yhtä paljon puuta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa äärimmäisen hyvä kysymys. Puun käyttö on pysynyt samana eli noin 5 pinokuutiota per vuosi kumpanakin vuotena. Ja sen verran on varattuna myös ensi talvea varten.

      Olen laskenut, että jos takan hyötysuhde on noin 70%, niin 5 pinokuutiosta leppää ja kuusta (kuusipuu on rakentamisen ylijäämää), niin niistä saataisiin talteen 1000 kWh per pinokuutio.

      Aluksi olin pitkän aikaa siinä luulossa, että rakennusluvan laskenta oli ihan oikein, siinähän oli ennustettu vuosikulutuksen määräksi lämmityksen osalta noin 23000 kWh. Jolloin 17000kWh sähkönä ja 5000 kWh puista näytti täsmäävän siihen oikein hyvin.

      Kunnes sitten joku sanoi, että tuosta 17000 kWh:sta onkin kotitalous ja laitesähköä on noin 5000 kWh. Jolloin lämmittämiselle jää noin 12000 kWh. Ja siihen lisättynä polttopuiden 5000 kWh, niin edelleen on eroa rakennusluvan laskelmiin ja Motivan laskuriin aika lailla...

      Poista
  3. meillä sähkönkulutus euroissa noin 80€ kk kesällä ja talvella noin 180€ kk. talvella ollaan enemmän kotona/saunotaan sähköllä ja myös valaistus vie sähköä (ei ledejä). Puita menee 3-4 mottia sekapuuta. Ilmalämpöpumppu pääosin jäähdytyskäytössä ja talvella kierrättämässä ilmaa. Sähkölasku tippui jonkinverran ensimmäisen asumisvuoden jälkeen, oletan että rakenteiden kuivuminen söi lämpöä. Ei kauheasti olla positiivista palautetta saatu lämmitysjärjestelmän valinnasta, ihan pimeinä ihmiset meitä pitää :) Luulevat että pihistellään sähköstä istutaan pimeässä ja kylmässä torpassa. EI TODELLAKAAN!! Oikea valinta tehtiin vaikka vastustus oli niin kovaa että itseäkin meinasi hetken epäilyttää.
    4 hlö talo v.2011 j 142 neliötä kahdessa tasossa Tampereella. Motivan laskurin mukaan, sähkö-ilmalämpöpumppu-takka kombolla meillä pitäisi olla kulut 2500€ vuodessa(sis taloussähkön) totuus on noin 1700€

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja vielä lisäyksenä. Lattialämmitys huonekohtainen sähkökaapeleilla ei varaavana joten reagoi nopeammin esim takan lämpöön. Yläkerrassa ei käytännössä päällä koskaan. Tiilipiippu ja sulkupellit yläkerrassa.

      Poista
  4. Hei Himpula,

    Tampereella siis pitkän aikavälin lämmitystarveluku on 4424, kun se Vantaalla on 4097. Samoilla piirustuksilla rakennetun samanlaisen talon pitäisi siis kuluttaa Tampereella 8% enempi kuin Vantaalla (noiden 2 lämmitystarveluvun ero on 8%).

    Eli ei tämä "suorasähköllä yllättävän pienet kulut uudessa talossa" -ilmiö sitten pelkästään tänne Vantaalle rajoitu... :-)

    Valaistussähkön osalta kehitys on ollut aika huikea. Lapsuudenkodissani muistan, kun meillä oli kammarissa kristallikruunu, jossa oli 4 kpl 60w hehkulamppuja. Se siis kulutti 240w joka tunti, mitä se oli päällä - ja olihan se päällä joka ilta.

    Nyt itselläni koko talo on täynnä ledejä, ja silti sähkönkulutus kokonaisuudessaan (sis. kylmälaitteet + IV-koneen yms. kotitaloussähkön) jää iltaisin 200-300w välille, siis yhden kattokruunun tasolle. Kulutukseen tulee silloin piikki, kun lämpöpumppu lähtee päälle.

    Lämpöpumppu on säädetty käynnistymään 2 kertaa päivässä. Nyt se lämpöpumppu tekee pelkät lämpimät käyttövedet, kun meillä on lattian kiertovesipumppu vielä pois päältä (on ollut maaliskuusta lähtien pois päältä).

    VastaaPoista
  5. Meillä on paritalon rakennusprojekti menossa. 95m2 per asunto. Aluksi suunniteltiin että tulee suorasähkölämmitys, takka ja ilmalämpöpumppu. Tuntu melko hyvältä vaihtoehdolta tuollaiseen uuteen pieneen asuntoon jossa ei pitäisi kulua muutenkaan paljoa energiaa lämmitykseen. Energiaselvitys ei sitten mennyt tuolla ratkaisulla lävitse, vaan rakenteiden u-arvoja olisi pitänyt alkaa parantamaan huomattavasti. Tähän ei haluttu lähteä, joten jouduttiin valitsemaan mielestäni seuraavaksi "kevyin" vaihtoehto; poistoilmalämpöpumppu. Molempiin asuntoihin omat koska ei haluta että asukkaat joutuvat jakamaan lämmityskustannukset. Ei hirvittävän paha ratkaisu, vaikka uskonkin että tuskin tämäkään itseään koskaan maksaa takaisin. Poistoilmalämpöpumpun hinta ilman asennusta on noin 5300€. Laite pitää sisällään lämpöpumpun, vesivaraajan ja ilmanvaihtokoneen.

    VastaaPoista
  6. Voisitko hieman "avata" millainen lämmitysjärjestelmäsi on?
    Lämpöpumpun teho, malli, lämmönjako jne.? Millainen varaaja? Mahdolliseti kuva lämmitysjärjestelmän kaaviosta?
    Siis jokin järjestelmässäsi "mättää" :(
    Sillä 12000 kWh:n lämmitysenergiatarpeeseen pitäisi riittää n. 3500 kWh sähköenergiaa, eteenkin jos puun polttaminen keskittyy kylmimpään ajanjaksoon.
    Olen urani aikana nähnyt ja asentanut lukuisia toimivia lämpöpumppujärjestelmiä, jotka säästävät sen jonka luvataankin.
    Mutta olen myöskin nähnyt asennusteknisesti tai mitoitukseltaan pilattuja järjestelmiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tony,
      Suorasähkön aikana (ekana asumisvuotena) vesivaraajana oli Kaukora Oy:n Jäspi 500K varaaja, tilavuus 500l. Lämmönjakona on vesikiertoinen lattialämmitys. IV-esilämmitys on lämpöpatterilla. Molempia näitä ohjataan Oumanin EH-800B ohjausjärjestelmällä, joka siis automaattiventtiili-periaatteella ottaa varaajasta lämpöä kiertoon sen verran mitä säätökäyrä/lämmityskäyrä edellyttää. Ulkoanturi antaa lämpötilatiedot. Mitään muuta tekniikkaa ei suorasähkön aikana ollut. Varaajan kyljessä tietysti sähkövastukset, niitä on 3x 6kWh. Suurin mitattu tehonkulutus oli vuorokaudessa likemmäs 200 kWh (joulun aikaan 2015).

      Nyt tokana vuotena on kaikki sama, paitsi on lisätty ilmavesilämpöpumppu. Sen tyyppi on Viessmann 200-S AWB 8,3 kW. COP-luvuksi ilmoitetaan +7C/+35C = 4,28 (EN 14511).

      Lämpöpumppu lämmittää Jäspin varaajaa, josta edelleen Oumanin laitteiden säädöllä lämpö menee lattiakiertoon ja IV-koneelle.

      Tässä kohtaa olisi tietystikin erilaisia kytkentävaihtoehtoja, ja lämpöpumpun "kaveriksi" olisi voitu hankkia myös toinen varaaja, jossa olisi ollut pelkästään lattiakiertoa varten tarvittavaa matalalämpöistä vettä.

      Jatkolämmitys toiseen varaajaan ja käyttövedeksi olisi voitu tehdä sähköllä. En tiedä olisiko tässä ollut järkeä? Tätä ei kuitenkaan toteutettu näin, koska talo "melkein" lämpiää takkojen viihdelämmöllä, ja siitä syystä lattiakierto on ollut molempina vuosina pois jo maaliskuun jälkeen. Silloin lattiassa kiertäisi +22C ja huonelämpötila on yli sen.

      Sitten olisi voitu tehdä myös sellainen kytkentä, että lämpöpumppu lämmittää käyttöveden lämpötilaan vain varaajan yläosan, ja lattialämpö otettaisiin matalalämpöpisestä alaosasta. Mutta poreammeen täytössä tarvitaan koko varaajan lämpö, eli tämäkään ei olisi toiminut näin.

      Omasta mielestäni ainakin yksi syy huonoon lopputulokseen on jo alun alkaen talon vähäinen energian tarve. Koska lattialämmitystä ei ole tarvittu maaliskuun jälkeen, eikä se nytkään ole vielä päällä, niin lämpöpumpulla ei ole 7kk aikana mitään muuta työtä kuin lämpimän käyttöveden teko. Ja siinä hommassa se on itse asiassa aika huono? Eli mieluummin lämpöpumppu tekisi vain enintään noin +35C -asteista vettä, eikö vain?

      Toinen ongelma VILP:lle on paukkupakkaset. Viime tammikuussakin oli yhtäjaksoisesti noin 2 viikkoa likemmäs 30C. Silloin VILP on sammuksissa, eikä tienaa mitään, ja sähköä menee ihan samalla tapaa kuin ekan vuoden suorasähkössäkin.

      Jos tarvitaan, voin vaikka ruutupaperille luonnostella kaaviokuvaakin kyllä. Eli jos tähän on saatavilla järkevällä takaisinmaksuajalla jotain parannusta (mitä tahansa), tai säätöjä jotka ei edes maksa mitään, niin tottakai asia kiinnostaa.

      Poista
  7. Tuossa Jäspin K500 varaajassa on varmaankin kaksi kierukkaa lämpimän käyttöveden tekoon?
    Lämpöpumpun hyötysuhde lämpötilassa olisi +7C/+35C = 4,2
    Jos lämpötilatasoa nostetaan esimerkiksi +55C:een, niin COP on enää luokkaa 2,5.
    Itse pitäisin tuon "lämpöakun" lämpötilan ympärivuoden +35C ja ottaisin käyttövesikierukoista ainoastaan käyttöveden esilämmityksen ja lisäisin perään vielä 300 litraisen sähköisen käyttövedenlämmittimen. Jolloin lämpöpumpun hyötysuhde olisi parhaimmillaan ympäri vuoden.
    Tuosta "combosta" riittäisi varmuudella vettä myös porealas käyttöön ja se olisi yksinkertainen toteuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osut mielestäni asiassa ihan naulan kantaan, tässä kohtaa on varmastikin on nyt yksi ongelmakohta - siis että lämpöpumppu ei (juurikaan) käy optimialueellaan nyt.

      On tässä tietysti omat syynsä, miksi tilanne näin nyt on, eli tähän tilanteeseen on jouduttu, koska tällä hetkellä VILP tekee tai on ekana vuotenaan tehnyt kaikki käyttövedet 11,5 kuukauden aikana. Loppuajan eli puoli kuuta eli parisen viikkoa pumppu oli sammuksissa, kun oli tammikuun paukkupakkaset.

      Lattialämmitykseen me tarvitaan noin +25C (plus-miinus jotakin, mitä Oumanin laite säätää) vettä noin 4,5 kk joka vuosi. Siis Marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Tähän jaksoon voi osua 2 viikkoa kovaa pakkasta, jolloin pumppu sammuu. Eli tässä kohtaa tarve on vähäinen. Tämä johtuu uuden talon ominaisuuksista (lämpöä ei vaan kulu, ja lämpöpumppu ei pääse kunnolla töihin ja tienaamaan, toisin on tilanne vanhoissa taloissa).

      Tähän tilanteeseen itse asiassa kaksikin ratkaisua (jotka molemmat toki maksaa, ja takaisinmaksuaika on ainakin nyt kysymysmerkki, en ole vielä laskenut/arvioinut tarkemmin).

      Toinen ratkaisu on juurikin tuo lisävaraaja, joka voisi olla aika pienikin, mutta 300l riittäisi varmasti. Sen jatko-osuuden jos lämmittää sähköllä, niin pumppu pääsee pois "epämukavuusalueelta".

      Toinen ratkaisu olisi tehdä käyttövedet kesäkaudella aurinkolämpöpaneelilla. Keskikesän auringossa ei tarvittaisi kuin ehkä pari paneelia, niin kaikki tai suurin osa käyttövedestä tulisi siitä. Pumppu voisi olla silloin pysyvästi säädettynä jäähdytys asentoon, ja ainakin se pääsisi pois "epämukavuusalueelta", kun eihän kesäisin muutenkaan tarvita kuin pelkkää käyttövettä, muuta lämmitystarvetta taloissa ei ole - ei edes vanhoissa taloissa.

      Näistä kahdesta pitäisi laskea ja valita halvin "jatkorojekti", eikö vain? Ja sitten katsoa milloin koko kokonaisuus on maksanut itsensä takaisin.

      Taitaa olla vielä kolmaskin ratkaisu?

      Ja se on aurinkosähköpaneelit. Ne meinaan joka tapauksessa hankkia joskus. Niissä on kait tämän hetkisillä hinnoilla noin 17v takaisinmaksuaika? Eli parempi kuin omalla lämpöpumpullani (tällä hetkellä).

      No nyt jos kesällä tulee ylijäämäsähköä (niin kuin aina tulee), voisin syöttää sen vesivaraajan vastukselle, jolloin lämpöpumppua ei taaskaan tarvita kesäisin, ja pumppu pääsee osittain pois epämukavuusalueelta.

      Mitä vähempi lämpöpumpulla tehdään kuumaa käyttövettä, sitä parempi hyötysuhde, ja sitä parempi kannattavuus eikö?

      Sitten olisi vielä huumorimielessä pari muutakin ratkaisua.

      Toinen on se, että ei käytetä takkaa lainkaan. Silloin pumppu joutuu lämmityskaudella enempi töihin, ja sen kannattavuus paranee.

      Viimeinen konsti on vielä sellainen, että jospa soitan omalle sähköyhtiölle, että nyt pitäisi saada ostaa kalliimpaa sähköä... :-) Ainahan heillä jotain kallista ekosähköä on tarjolla, eli asia varmasti järjestyisi. Ja kalliimman sähkön avulla saan taas omat laskelmani kannattamaan paremmin, ja pumpulle lyhyemmän takaisinmaksuajan... :-)

      Poista
  8. Täs -88 rakennetussa 150 m2 OK-taloos (Raisio) meni viimme vuon kokonaisuudessaan 9400 kwh ilman puiden tai muun polttamisia siis pelkällä ILP:llä. Tän vuoden tammikuus menee viime vuottakin vähemmän eli noin 1350 kwh,et siltä pohjalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä juttu. Lisäksi ILP on huomattavasti halvempi kuin VILP. Yhden VILP:n hinnalla saa varmaankin noin 4 ILP:tä, joiden yhteenlaskettu käyttöikä lienee yli 80 vuotta?

      Ei sen puoleen, nyt kun kävin säätämässä käyttöveden lämpötilaa alemmas eli +50C asteeseen, niin nyt VILP alkoi tienata, ja saan siitä sentään omat rahat pois ainakin, ehkä enemmänkin.

      Vuoden 2017 sähkönkulutus meillä oli yht. 10618 kWh, kun eka vuosi suorasähköllä asuttaessa mitattu kulutus oli noin 17000 kWh. Eli jonnekin on nyt "kadonnut" 6400 kWh, joka euroiksi muutettuna on noin 650€ säästöä vuosittain. Sillä hintaa VILP maksaa itse itsensä takaisin 13 vuodessa. Ja kai se nyt vähän pidempään kestää ja toimii kuitenkin, eli siitä eteenpäin menevät vuodet on sitten puhdasta säästöä.

      Poista
  9. http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,26860.0.html

    VastaaPoista
  10. Laitas kuva(t) talosi kytkennöistä asiantuntijoille pohdittavaksi, Mika. Saat varmasti rahanarvoiset kommentit ilmatteeks tuolta Lämpöpumput foorumilta.

    Kuvia lämpöasennuksen putkituksista + LV-kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,
      En tiedä selviääkö valokuvista mitään (?) mutta nyt lisätietona se, että sen jälkeen kun olen säätänyt lämpimän käyttöveden +50C-tasolle (se oli ennen +55C), niin nyt säästöä tulee. Vuosittainen sähkönkulutus on nyt noin 10600 kWh, kun se ennen lämpöpumppua oli noin 17000 kWh vuodessa.

      Varaaja on "väärän mallinen", eli siitä puuttuu välipelti. Varaajaa ei voi "ohittaa" niin, että lattiakierto olisi kytketty suoraan pumpulle, kun varaajan kyljessä on varavoimana toimivat sähkövastukset, joita ei voi irrottaa lattiakierrosta. Lämpöpumpussakin on 9 kWh lämpövastukset, mutta ne ei paukkupakkasissa välttämättä riitä? Varaajan kyljessä vastuksia on 3x 6kWh eli yht. 18 kWh. Suurin mitattu kulutus päivässä on ollut suorasähkön aikana kovilla pakkasilla noin 195 kWh/vrk, eli ainakin sen verran varavoivasta täytyy tehoja löytyä. Periaatteessa se olisi siinä ja siinä, että riittääkö lämpöpumpun 9 kWh (siis oikeasti 2x 4,5 kWh) vastukset, saisihan niistä tarvittaessa irti 216 kWh/vrk, jos vastukset on koko päivän yötä-päivää täysillä...

      Poista
  11. Minkälainen ilmalämpöpumppu teillä on? Meillä sellainen on myös, ja nyt siihen tulisi suorittaa ilmalämpöpumpun huolto. Se on kyllä aivan hyvin pelittänyt kaikki nämä vuodet, mutta toki pienet huoltotoimenpiteet ovat tarpeellisia kun aikaa kuluu. Aika mielenkiintoista kuitenkin lukea näitä kokemuksia ja vertailuja.
    https://www.spkylmahuolto.fi/kylmalaitehuolto/espoo

    VastaaPoista
  12. Meillä säästöä tulee varmasti tuosta lämpöisestä käyttövedestä. Saa nähdä, miten käy. Meille ilma-vesilämpöpumppu kotiutuu tässä parin viikon sisällä. Voin tulla sitten kertomaan myös kokemuksia.
    https://www.tjj-tekniikka.com/ilma-vesilampopumppu

    VastaaPoista