On hanget korkeat nietokset...

Ilmatieteenlaitoksen sivuilta tästä linkistä näkee lumen syvyyksiä useimmilla paikkakunnilla, kun laittaa "katso paikallissää" -kohtaan jonkun paikkakunnan nimen. Tänä aamuna 18.12.2012 oli Ilmatieteenlaitoksen nettisivujen mukaan lumen syvyys Helsingissä 38 cm, Porvoossa 26 cm, Lahdessa 31 cm ja Turussa 24 cm. Eniten näillä main näyttäisi olevan lunta Vantaalla, Keravalla ja Järvenpäässä, joissa kaikissa lumen syvyys 66 cm. Tässä sama kuvina tältä aamulta Vantaan Rekolasta:

Aamulla aura käynyt. Jatkossa jos aikoo omasta talosta autolla töihin lähteä, on ainakin vähän töitä että kadulle edes pääsee.

Ja sama toisesta suuntaa.

Tässä enimmät lumet portin pielestä raivattu.

Ontelolaatastojen raudoituksia ja kellarin väliseiniä

Pikkupakkasissa on voitu tehdä pieniä valuja kellarin sisällä, tässä kuvassa menossa kellarin WC:n seinät:

Kellarin WC:n paikka.

Myös ontelolaatastojen ympäri kiertäviä raudoituksia on hitsailtu paikoilleen. Nämä reunavalut ovat kuitenkin sen verran suuremmat, että niihin tarvitaan betoniautoa ja se jätetään ensi keväälle.

Ontelolaatastojen ympärysraudoituksia.

Maalämpöfirmojen vertailua

Itsenäisyyspäivänä poikkesin Virossa katsomassa keittiöitä. Sen jälkeen niistä ei ole toistaiseksi kuulunut mitään, mutta sanoin itsekin että kiirettä ei ole. Uskon, että jossain vaiheessa uusia kilpailevia tarjouksia tulee, ja palaan keittiövertailuihin sitten myöhemmin.

Niitä odotellessa aloin tutkiskelemaan maalämpöfirmojen kotisivuja. Tällä hetkellä onget ovat ulkona neljään suuntaan, ja 2 tarjousta on saatuna, ja 2 tarjouspyyntöä odottaa vastausta. Saadut tarjoukset kysyin itse asiassa jo ajat sitten, mutta nyt pyysin vielä pari lisää. Nopealla nettisurffailulla tuntuisi siltä, että maalämpöä myyvät yritykset ovat panostaneet omiin nettisivuihinsa aika hyvin. Niitä on miellyttävä lukea, ja niistä saa hyvin tietoa.

Ensimmäisen ja toistaiseksi edullisimman tarjouksen sain LVI-Triolta. Yritys on myös lähin, eli omalta tontiltani matkaa LVI-Trion pihalle on jotain 50 metriä, samoin LVI-Trio on itselleni työtehtävien kautta tuttu yritys ehkä jo noin 10 vuoden ajalta. Alunperin he ovat siis pieni vantaalainen putkiliike, joka on vuosien saatossa kasvanut jo aika suureksi. Ja tarjoavat siis nykyisin myös maalämpöpaketteja ja -asennuksia.

Toinen jo saatu tarjous on niin ikään vantaalaiselta Pistoke Oy:ltä. Heidän nettisivuillaan on erittäin näppärä energialaskuri, johon on aika helppo syöttää oman talon perustiedot ja joka sitten laskee tarvittavan energian ja ostoenergian määrät vuosittain, ja hinnat eri lämmitysvaihtoehdoille. Lopputulos ainakin oman taloni osalta näyttää olevan aika huima, ja pitkässä juoksussa todella voimakkaasti maalämmön kannattavuutta suosiva. Pistokkeen energialaskuri löytyy tästä linkistä:

Pistoke Oy:n energialaskuri

Muita - ainakin nettisivujen perusteella kiinnostavilta tuntuvia firmoja olen löytänyt myös muutamia, ja lähetin heille tarjouspyynnöt. Kun saan niihin jossain vaiheessa vastaukset, niin palaan tähän aihepiiriin vielä uudestaan.

GeoDrill -nimisen yrityksen nettisivuilla on mielestäni 2 hyvää ominaisuutta, joista ensimmäinen on referenssikartta. Ei se varmaan mikään oleellinen asia ole, eikä liity omaan maalämpöpakettiin mitenkään (jos joskus sattuisin täältä tilaamaan), mutta on se kuitenkin mielenkiintoista zoomailla Suomen karttaa omilta kotinurkilta suuremmaksi, jolloin näkee jo asennetun kohteen tarkemmat tiedot, ja jos sattuu tuntemaan sen kyseisen talon jo ihan muutenkin, niin helppohan se on sitten itsekin olla sinne yhteydessä, ja kysellä kokemuksia, että miten maalämpöpumpun asennus meni, ja ovatko olleet laitteisiinsa tyytyväisiä. Referenssi -kartta löytyy tästä linkistä:

GeoDrill Oy:n referenssikartta

En laskenut, että oliko tuossa kartalla kaikki 1500 asennusta, mitä ko. yhtiö on tehnyt, mutta ilmeisesti oli? Jolloin tämä taas kertoo siitä, että kyseinen yritys varmaankin haluaa tehdä hommansa niin hyvin, että jo tehdyt työt voi laittaa esille nettiin. Samaa filosofiaa on noudatettu meidänkin yrityksessä, eli meidänkin kaikki asiakkaat löytyy netistä, ja niihin voi vapaasti soitella ja kysellä, että mitä mieltä he ovat meidän isännöinnistä.

Mielestäni me ollaan on hoidettu jokainen taloyhtiö sen verran hyvin, että ei pitäisi olla pahaa sanottavaa kellään. Jos asiat olisi toisin, sittenhän meidän toimiston asiakaslista olisi oikein hyvä markkinointilista kaikille muille isännöitsijätoimistoille, jotka voisivat lähettää omat brosyyrinsa kaikille meidän asiakkaille. Voi toki lähettää nytkin, mutta en usko, että sieltä juurikaan uusia asiakkaita löytyy. Tyytyväinen asiakas ei yleensä lähde pois. Meidän lista löytyy siis tästä linkistä, ja vaikka tämä asia ei nyt sinällään näihin lämpöpumppuihin ehkä liity, niin halusin kuitenkin tuoda esille sitä ajatusta, että jos joku yritys uskaltaa luetella asiakkaansa netissä, niin ei sellainen yritys kovin huonosti ole voinut asioitaan hoitaa. Muuten jo tehdyt työt olisi varmaankin tarkasti vartioitu valtiosalaisuus :-)

Toinen GeoDrill -yrityksen nettisivujen hyvistä ominaisuuksista oli mielestäni porausprosessin selostus, jossa valokuvien kera askel askeltaa kerrottiin, että miten se asennus tapahtuu. Tässä linkki:

GeoDrill porausprosessi valokuvin

Vähän samantapainen infopaketti löytyy myös TecHeatin -sivuilta, jossa tietopaketti on jo heti ensimmäisellä pääsivulla, tässä linkissä:

www.techeat.fi

Techeat on asennusmäärillä mitattuna vähän pienempi firma, mutta ympäri Suomen näyttää tekevän asennuksia hekin, joten laitoin tarjouspyyntöä sinnekin. Katsotaan mitä vastaavat.

Techeatin sivuilla on myös ohimennen mainittu, että myös isot kiinteistöt ovat alkaneet pikkuhiljaa luottamaan maalämpöön. Tästä on myös itselläni kokemusta oman isännöintityöni kautta. Eli ei liene nyt mikään valtiosalaisuus, jos kerron että Espoon Suurpeltoon vuonna 2012 valmistunut 85 huoneiston taloyhtiö liittyi kaukolämmön sijasta maalämpöön, ja nyt ensimmäisen 10 kuukauden ajalta taloyhtiön sähkölasku on kirjanpidon mukaan 21552,23 euroa.

Tämä luku sisältää maalämpöpumppujen lisäksi myös valaistuksen, hissin ja autopaikkatolppien käyttämät sähköt, eli kaiken sähkön mikä taloyhtiössä kuluu yhtiön sähkömittarin kautta. Maalämpölaitteiston hankintahinta oli luokkaa 160 tonnia, ja jos kiinteistö olisi kytketty kaukolämpöön, vuosittaisen ostoenergian hinta olisi ollut vuosittain luokkaa 50 tonnia. Itse kaukolämpölaitteisto olisi maksanut noin 20 tonnia, eli maalämpölaitteisto oli 140 tonnia kalliimpi.

Jos nyt jakaa tuon 140 tonnin lisähinnan vuosittain saatavalla säästöllä eli 25 tonnilla, niin takaisinmaksuaika jää alle 6 vuoteen. Tämä on niin hurja vertailutulos kaukolämmön ja maalämmön välillä, että emme vielä laajemmin ole julkistamassa näitä vertailulukuja laajemmin alan lehdistössä (omassa Realco -asiakaslehdessä asiasta on kyllä jo kerrottu), vaan seurataan tilannetta vielä 2-3 vuotta lisää, ja katsotaan sitten muuttuvatko nämä nyt saadut 10 kuukauden luvut johonkin suuntaan.

Yleensä tähän asti on aina laskettu niin, että öljylämmitystä vastaan maalämpö maksaisi itsensä takaisin 7-8 vuoden aikana, ja sitä taustaa vasten 6 vuoden takaisinmaksuaika maalämpö contra kaukolämpö kuulostaa aivan liian lyhyeltä. Mutta joka tapauksessa maalämpö on taloudellisesti erittäin kannattava lämmitysmuoto myös isoille kiinteistöille. Jostain kumman syystä vasta muutama prosentti kerrostaloista on maalämmön ottanut, vaikka pientaloissa maalämpö asennetaan tätä nykyä jo joka kolmanteen taloon.

Maalämpölaitteistot Espoon Suurpellossa sijaitsevan kerrostalon kellarissa.

Ontelolaatat asennettu

Tämä aamu lähti käyntiin jälleen Tattarisuon Glesiltä klo 7:00, kun tarvitsin kolme tönäriä eli holvitukea ontelolaattojen asentamista varten. Ja jälleen kerran opein lisää vuokraamossa asioinnista. Täytyy kuulemma aina soittaa ennen kuin tulee, koska nyt sattui niin, että kaikki holvituet oli juuri edellisenä päivänä siirretty Glesin Kauklahden toimipisteeseen, eli Mänkimiehentielle, jossa oli ennen Vuokra-Pekat, mutta joka nykyisin on myös osa Gles-ketjua. Eipä siinä sitten mitään, köröttelin aamuruuhkassa sinne ja takaisin, kun en halunnut Suutarilan Ramirentissäkään enää käydä. Tähän astisten kokemusten perusteella siellä vuokraushinnat on moninkertaiset Glesin hintoihin verrattuna. Palautuksen saan sentään aikanaan tehdä Tattarisuon toimipisteeseen (joka kohta muuttaa tosin Tattarin suolta pois eli Kankiraudantielle).

Siitä eteenpäin kaikki menikin varsin mukavasti. Nosturi tuli paikalle hyvissä ajoin, ja ontelolaatatkin ihan ajallaan. Ontelolaattojen asennus käy parhaiten viideltä mieheltä, joista kaksi on auton lavalla, toiset kaksi on talon katolla, ja viides mies nosturin hytissä. Autokuski oli tällä kertaa se neljäs mies, joten homma sujui kuin liukuhihnatyönä. Hyvä tahti on autokuskin mielestä se, jos 10 laattaa saadaan tunnissa nostettua paikoilleen. Meillä oli yhteensä 25 laattaa, ja niiden paikoilleen nostamisessa kului aikaa 1h 45 minuuttia. Tässä kuvat tältä päivää:

Nosturi saapunut ja ontelolaattoja odotellaan. Koska meillä on talossa kantava väliseinä, niin 20cm ontelolaatat riittävät ja niitä nostamaan riittää 40 tonninen nosturi. Säästyy kuluja, kun ei tarvita 27cm paksua onteloa, eikä 80 tonnin nosturia.

Alkutilanne aamulla. Tekninen tila, kodari, käytävä, kph ja sauna ilman kattoa.

Takkahuoneen lattialla lunta. Enimmät on lapioitu ikkuna-aukoista ulos.

"Petra" ontelolaatan kannake, joka tarvitaan rappusten aukon eteen.

Ontelolaatat ovat saapuneet.

Pienimmät laatat on pakattu päälle ja eka laatta lähdössä.

Laatan asennus käynnissä.

Tässä laitetaan pikkulaattaa Petra -raudan päälle rappusten aukon kohdalla.

Savupiipun aukko saunan kiukaalle ja takkahuoneen takalle.

Rappusten aukko ja sen edessä 2 IV-aukkoa, joista johtuen laitimmainen pitkä laatta on niin heikko, että Petra-rautaa täytyy asennusvaiheessa tukea tönäreillä siihen asti, että rakovalut on tehty.

Homma ohi.

Takkahuoneessa katto.

Tönärit tukemassa Petra-rautaa ja pikkulaattoja rappusten aukolla.

Tässä lopputulos tältä päivää.

Putkiremontti uuteen taloon?

Voiko uuteen taloon tulla putkiremontti? Kyllä voi, ja keskimääräisesti putkiremontin aika viemäripuolella alkaa olla siinä vaiheessa, kun talolla on ikää 50 vuotta. Paineellinen käyttövesi kestää yleensä pidempään. Viemärien painumattomuudesta ja vaihdettavuudesta sain kysymyksiä, ja siihen liittyen laitan oman taloni lattiarakennekuvan tähän (se on vähän pieni näin blogiympäristössä, mutta paremman detaljikuvan voin laittaa sähköpostin liitteenä).

Kellarin alapohjan rakenne.

Pääviemärinä talosta tulee ulos 160 millin muoviputki. Sen korkeustaso ei tässä kuvassa näy, eikä sen korkeutta aluksi edes tiedetty, koska korkeustason määrää liitoskohdan korkeus. Nyt kun talo on lähellä liitoskohtaa ihan ison tien varressa, nyt putki tulee niukin naukin anturan ylitse kantavan alapohjan alle styroksien joukkoon. Jos talo olisi ollut kirvesvarsitontin perällä, sitten putken korkeus olisi ollut ylempänä, tai vaihtoehtoisesti talo olisi pitänyt rakentaa lähemmäs maanpintaa. Tai kolmantena vaihtoehtona se, että myös kellarin mustavesi olisi pumpattu ylös. Nyt meidän talossa se lirisee itsestään kaupungin viemäriin. Ainoastaan sadevesi pitää pumpata ylös.

Mitä tehdään sitten kun, pitää tehdä viemärin osalta putkiremontti? Nykyisin on 2 vaihtoehtoa, joko putki uusitaan piikkaamalla (meidän talossa jouduttaisiin uhraamaan kellarin lattialämmitysputket). Eli parempi vaihtoehto on viemärin pinnoittaminen. Pinnoittamisen varaa on, eli 160mm putki on tosi suuri. Edellytyksenä on tosin se, että putki ei ole notkolla. Notkolla olevaa putkea ei saa puhtaaksi, eikä sitä siten voida pinnoittaa "paskan päälle", niin kuin alan ammattimiehet asian ilmaisevat. Talon alapohjan alla viemärin painuminen on estetty ankkuroimalla se reikäpannalla kantavan alapohjan valuun kiinni.

Matkalla tien alta taloon (reilut 10 metriä) viemäriputken alla on ensin mursketta, sitten tulee suodatinkangas, suodatinkankaan päällä on 6 tuuman pattinki (eli 50x150mm), jonkan päällä putki on reikäpannalla kiinni. Tässä pari kuvaa viemärin vetämisestä:

Alemmassa kuvassa viemäriputken vieressä näkyy myös 2x2 (50x50mm) tolppien päät. Ne pitää systeemin pystyssä niin, ettei se pääse kaatumaan ja taipumaan sivusuunnassakaan. Eli jos itse satun vielä näkemään tämän talon putkiremontin, niin veikkaisin, että se pystytään tekemään pinnoittamalla. Tämän viemärin ei pitäisi painua mistään kohtaa.

Itsenäisyyspäiväillan tarinoita taloon liittyen...

Kaikkiin taloihin liittyy kai jotain tarinoita - tässä pari meiltä:

Toivo "Topi" Sillanpää kävi kaivamassa elokuussa montun kellarille, ja kertoi sen työn tehtyään lähtevänsä mökilleen kalareissuun ja jäävänsä eläkkeelle näistä hommista. Minulka ei ole tarkempaa tietoa, että jäikö tämä monttu Topin viimeiseksi, ja onko Topi tosiaan malttanut pysyä poissa kaivurin puikoista, mutta tässä kuvassa siis Topi meidän työmaalla:

Kuopan kaivuu ja Sillanpään Topi.

Topista on näköjään tehty jossakin vaiheessa myös haastattelu "Konepörssi" -lehteen, ja tuollainen 70-luvun tärylätkä voisi olla sopiva lisä tähän tarinaan, eli pitäisikin muistaa kysellä ensi keväänä saako sitä vuokrata, kun kuopan täyttöjä ja pihaakin täytyy kuitenkin vielä meidänkin työmaalla vähän tiivistää:

http://www.koneporssi.com/uutiset/bomagin-yli-30-vuotta-vanha-tarylatka-on-kerran-peli/

Eipä tuollaisia itseni ikäisiä tärylätkiä varmaan enää kovin usein pääse missään kokeilemaan...?

Ja sitten miten tämä juttu liittyy juurikin tähän itsenäisyyspäivään, niin sen minkä Topi kaivoin, sen kävi Nikkasen Teemu laittamassa kiinni. Siis muun maa-aineksen osalta, joka tuli sepelin ulkopuolelle:

Kuopan täyttö ja Nikkasen Teemu traktorin puikoissa.

Toimitusjohtaja Teemu Nikkanen oli siis tämänkertaisten Linnan juhlien nuorin kutsuvieras, joka oli myös haastattelussa yhdessä Hjallis Harkimon kanssa. Teemu luultavasti tulee tontille vielä jossain vaiheessa uudelleenkin töihin (sitten jos ja kun Linnan juhlista ensin selviää ;), sillä osa täytöistä on vielä tekemättä. Vielä avoinna olevaan paikkaan heitetään nyt talven aikana kaikki ylimääräiset harkkojen ja styroksien palat, ja sen jälkeen laitetaan vasta koko kuoppa kiinni.

Arensin keittiöitä katsomassa Tartossa

Tämä itsenäisyyspäivä käytetty tällä kertaa keittiön suunnitteluun ja poikettu Tartossa ensin Expert Köögid -liikkeessä (Arens keittiöiden jälleenmyyjä), ja sitten vielä Arens -keittiöiden omassa myyntisalongissa Fortuunakadulla (ihan bussiaseman kohdalla, mutta toisella puolen jokea).

Keittiön suunnittelu meillä alkoi Vantaan Tammiston Puustellista. Käytiin siellä vaimon kanssa kaksikin kertaa, ja istuttiin keittiösuunnitelmien ääressä yhteensä 2 x 1,5h eli 3 tuntia ja omasta mielestäni aika hyvä lopputulos saatiin aikaiseksi. Ei kuitenkaan saatu 3D-kuvia mukaan (ne saa mukaansa vasta sitten kun on nimi Puustellin ostosopimuksessa). Hyvin kuitenkin Puustellin Henri Lumino osasi sekä suunnitella, yhdistellä värejä, myydä ja kuunnella asiakasta. Ja tarjouskin oli hyvä, myös hinnaltaan. Saa nyt nähdä miten Puustellin tässä kisassa käy, kun ajattelin kysellä tarjouksia vielä muualtakin. Tänään siis vuorossa Expert Köögid Tartossa, jonne olin jo sopinut etukäteen tapaamisajan Marina Lehikselle, joka nyt sitten myöskin alkaa meille keittiötä suunnittelemaan. Ja toisin kuin Puustellissa - hän lupasi laittaa 3D-kuvat ja tarjouksen sähköpostiin heti kun on saanut omat suunnitelmansa valmiiksi. Mutta kovin suurta kiirettä tässä ei nyt vielä ole. Keittiö tarvitaan oikeasti vasta ensi syksynä.

Keittiön suunnittelu kannattaa kuitenkin aloittaa hyvissä ajoin. Se kävi ilmi tänään, kun tuli puheeksi, että missä kohtaa meillä menee kaikki sähköt ja putket ja asettaako ne jotain reunaehtoja suunnittelulle. No eivät onneksi aseta. Eli keittiön voi suunnitella ihan vapaasti, kunhan se vaan mahtuu niihin päämittoihin, jotka keittiössä tulee olemaan. Mutta koska tilaa ei ole vielä rakennettu, niin se voidaan rakentaa sen mukaan mitä tarvis on, ja sähköt ja putket voidaan vetää juuri sille kohtaa mihin keittiösuunnittelija ne haluaa. Ja sama idea meillä on kylppärissäkin. Sinne on poreallas ostettuna jo nyt. Ja hanat, lattiaviemärit, sähköt yms. laitetaan sitten juuri sen mukaan, että ne osuvat oikeisiin kohtiin altaassa. Itse asiassa koko kylppärin mitoituksessa otettiin se huomioon, että sinne tietyn tyyppinen allas on tulossa.

Mutta nyt takaisin näihin keittiöjuttuihin...

Tuntuu, että maailma on välillä yllättävänkin pieni. Tänään kerroin, että meillä on jo olemassa valmis tarjous Puustellista, ja nyt olisi mukava saada jokin sellainen lähes saman sisältöinen tarjous, jotta niitä voidaan sitten verrata. Tähän suunnittelija-myyjä Marina Lehis vastasi, että hän tuntee sen Puustellin keittiön oikein hyvin, ja firmakin on tuttu, koska hän oli joskus aikaisemmin töissä Puustellin Tallinnan liikkeessä. En muuten tiennytkään ennen kuin vasta nyt, että Puustelilla on kauppa myös Tallinnassa, ja siellähän se näyttää Googlen mukaan olevan Pärnun maantien varressa. Joten nyt sitten melko satunnaisesti valitun Arens -jälleenmyyjän suunnittelija pääsi heti kertomaan muutamia yksityiskohtia, jotka hänen mielestään Arensin keittiössä ovat paremmat kuin Puustellin keittiössä. Eli tämähän meneekin nyt mielenkiintoiseksi, ja tästä voi tulla vielä tiukka kisa. Kun ei se Puustellista jo nyt saatu tarjous mikään huono ollut sekään. Katsotaan nyt vielä, että miten hinnat suhtautuvat toinen toisiinsa. Ja kyllä ajattelin vielä kysyä kolmannenkin tarjouksen eräältä yhden miehen yrittäjältä Viron Võrusta.

Mutta tässä nyt kuvia Expert köögid -liikkeestä Tarton Jõe keskuksesta ja Arensin omasta myyntisalongista:

Myös TV:n saa integroituna keittiön kalusteisiin. Expert Köögid Tartto.

Mallikeittiö Expert köögid -liikkeessä. Vähän sellaisissa värisävyissä, mitä on itsekin etsitty eli tummat alakaapit ja vaaleat yläkaapit.

Jõe keskuksen piha 6.12.2012. Saman verran lunta mitä Vantaallakin on.

Arens keittiöiden oma myyntisalonki Tarton "Fortuuna" -kadulla.

Yksityiskohta Arensin keittiön kaapista. LED-valo on johdettu lasihyllyn sisään takareunan kautta. LED-valoja on saatavilla eri väreissä.

Työtason pinnat Arens -keittiöiden myyntisalongissa.

Vaalean sävyinen keittiö Arens -keittiöiden myyntisalongissa.

Vuokraamoissa isot hintaerot

En ole vielä tarvinnut vasaravuokraamoista mitään muita työkaluja kuin betonivibrauslaitteita ja tärylevyn. Enkä ole vielä käynyt muissa paikoissa kuin Tattarinsuon Glesillä ja Suutarilan Ramirentillä. Cramo on kokeilematta. Onko muita vuokraamoita? En tiedä.

Ensimmäisen kerran kävin Glesin vuokraamossa syyskuussa, kun olisin tarvinnut betonivibraa anturavalujen tekemisessä. Ne olivat kuitenkin loppu, joten ajelin siitä sitten seuraavaan paikkaan, joka oli Suutarilan Ramirent. En osaa sanoa, olisinko tienannut polttoainerahat, jos olisin ajanut Cramolle saakka, joko lentokentän kupeeseen tai Konalaan. Ramirentiltä kuitenkin ne vibrat otin, ja varoiksi vielä 2 kpl. Kahden vibran vuokra kahdesta päivästä oli yht. 132,12€. Olisin luullut, että vuokraa olisi mennyt vain yhdeltä vuorokaudelta, mutta kai myöhästyin palautuksessa sen verran, että siitä meni jo toinenkin vuorokausi. Ilmeisesti kaupasta olisi samalla rahalla saanut toisen laitteista omaksi?

Nyt toisella kertaa lähdin hakemaan betonivibraa jo yhtä päivää aikaisemmin, mitä oli tarve. Ja nyt sain sen Tattarinsuon Glesiltä, tässä muuten linkki firman nettisivuille, ja linkissä mm. 22-sivuinen hinnasto:

http://www.gles.fi/

Tällä kertaa kävi vuokrauksessa parempi tuuri, ja Glesillä oli takahuoneessa vibrauslaite jäljellä. Kahden vuorokauden vuokra oli 7,63 euroa, vaikka tämäkin laite nyt oli vähän kauemmin kuin 48 tuntia. Ramirent olisi varmaan ottanut samasta ajasta jo 3 vrk:n vuokran? Se Glesin lasku tuli Itellan kirjepostilla, eli vuokraamolle ei tuosta vuokrasummasta paljoakaan jää, jos vielä huomioidaan sekin, että laskuttaminen, reskontran pitäminen ja kirjanpitokin maksaa jotain. Täryttimen eli maantiivistäjän hinta (sillä tampattiin sepeliä ennen anturoiden valua) vuokraus maksoi aikoinaan syyskuussa 15,42€. En muista montako päivää se oli vuokralla.

Glesillä ei ilmeisesti ole pk-seudulla kuin yksi toimipiste, ja nyt oli viimeksi käydessäni asiakaspalvelun tiskillä lappu, että he ovat muuttamassa Tuulilasintieltä Kankiraudantielle. Muita toimipisteitä näyttäisi olevan Lahdessa ja Turun seudulla, ainakin tämän kartan mukaan:

Kellarin väliseiniä

Pressukatteen alla on valettu pikkuhiljaa kellarin ja ulkovaraston väliseiniä, tässä tämän illan tilanne:

Teknisen tilan oviaukko koddarista katsottuna.

Sauna. Nurkassa kiukaan paikka lauteilta katsottuna. Lauteet puuttuu vielä.

Terassin alle tuleva ulkovarasto. Lampun paikalle tulee raput ylös ja ulos.

Lumimyrskyn jälkeen

Hyvin pärjäillään ja hommat etenee, lumimyrskystä huolimatta! Tässä kuvia tänään eli lauantailta aamupäivältä:

Lunta on satanut noin 20 cm, mutta tuulesta johtuen jossain on lunta paksulti, jossain taas ei ole ollenkaan lunta.

Pressukatoksen alla on nyt saunan ja kph:n väliseinä menossa.

Sama kuva lähempää.

Oikeastaan ainut murhe tällä hetkellä on se, että salaojapumpun kohdalla täyttöjä ei ole vielä tehty, ja se pakkaa vähän jäätymään. Lattian alla on kuitenkin salaojissa vielä vesi sulana. Nyt pumppu kääritään villoihin ja lunta päälle, joten eiköhän sekin siellä tarkene.

Loput täytöt tehdään vasta ensi keväänä, ja siihen asti riittävän kaukana seinästä olevaan tyhjään monttuun heitetään kaikki ylimääräise hatkon ja styroksin palaset yms. jotta on vähempi roskan ajoa pois tontilta. Parin metrin syvyydessä harkot ja styroksin palaset ei haittaa mitään.