Myyn tai vuokraan vaimoni....

Kun ei asiat muuten etene, niin myyn tai vuokraan vaimoni...

...vastustuksesta huolimatta asuntomme erittäin halvalla!

 

Edistystä! Lupahakemus jätetty ja paljon muutakin

Elämä taas hymyilee pienten alkuhitauksien jälkeen!

Rakennuslupahakemus on jätetty eilen Vantaan rakennusvalvontaan. Samalla maistraatista tuli vahvistus, että uusi yhtiöjärjestys ja yhtiömuodon muutos Kiinteistö osakeyhtiöstä Asunto-osakeyhtiöksi oli hyväksytty, ja sekin asia on nyt virallinen.

Nyt kun on rakennuslupanumero olemassa, niin seuraavaksi voin pyytää lausuntoa Vantaan energiasta (se käy kätevästi netin kautta, mutta lupanumero tarvitaan). Rakennusaikainen sähkö on tilattu kesäkuun puoliväliin, tuskinpa siellä mitään tapahtuu ennen sitä. Asuntokauppakin näyttää vilkastuvan kesää kohden, ensin näytti siltä ettei vanhan asunnon myynti etene lainkaan, mutta nyt näyttäisi siltä, että lähihetkinä tässäkin asiassa saadaan asiat eteenpäin.

Rakenne-, LVI ja sähkösuunnittelu ovat työn alla.

Tästä se lähtee!

Vaaranpaikat As Oy -muotoisen omakotitalon yhtiöjärjestyksessä

Viimeisestä blogi -päivityksestäni on kulunut kohta kuukausi, joten lienee aika kertoa taas uusimmat kuulumiset. Asiat etenevät, vaikkakin hitaasti. Kovin kanto kaskessa taitaa olla nykyisen asunnon myynti. (Myynti on ehtona rakennuslainan saamiselle.) Asuntomme on ollut myynnissä kohta jo 2 kuukautta. Naapuritaloyhtiössä on ollut yhtä kauan tismalleen samoilla pohjapiirustuksilla oleva huoneisto myynnissä, eikä ole kaupaksi mennyt sekään. Välittäjien taktiikkana näyttää olevan se, että he pitävät näytöt aina päällekkäin tai limittäin samaan kellon aikaan, jolloin tämän tyyppistä asuntoa (RT 4h+k+s) etsivä varmaankin kävisi molemmissa katsomassa ennen ostopäätöksen tekemistä. Jostain syystä tuo taktiikka ei vaan näytä toimivan, tai ainakaan meillä ei ole käynyt ketään viimeisen 3 viikon aikana. Eli hyvin hiljaista näyttää olevan isompien asuntojen kauppa tällä hetkellä. No, eiköhän asiat jollakin aikajänteellä kuitenkin aina etene.

Muilla rintamilla on ollut onneksi helpompaa. Valaistussuunnitelman jälkeen valmistui turvallisuus- ja lukitussuunnitelmat, ja tämän ja valaistussuunnitelman pohjalta Zeeta Oy tekee parasta aikaa sähkösuunnitelmia. Ulkovaipan äänieristyssuunnitelmat ovat valmistuneet (tekijänä Helimäki Akustikot). Rakennuslupaan tarvittava lausunto kunnallistekniikasta on saatu, eli nyt on rakennuslupaan tarvittavat paperit kaikki kasassa. Lupa piti jättää alunperin helmikuussa, mutta nyt mennään jo toukokuussa, eli alkuperäisistä aikataulusuunnitelmista ollaan nyt jäljessä noin 3 kuukautta.

Näillä alkusanoilla aiheen otsikkoon, eli As Oy -muotoiseen omakotitaloon. Sellainen meidän talosta nimittäin tulee, koska ostettaessa tontti oli jo valmiiksi KOY -muotoinen ja olen nyt muuttanut yhtiön nimen ja yhtiöjärjestyksen As Oy -muotoiseksi. Tällöin varmistuu ainakin se, että jos talo joskus myydään, ja jos siinä on asuttu yli 2 vuotta, niin ei tule ainakaan ongelmia oman asunnon myyntivoiton verottomuuden osalta. Toki tämän pitäisi onnistua myös keskinäisen KOY:n kohdalla (eli jos tietyt osakesarjat oikeuttaa tiettyjen tilojen hallintaan), mutta As Oy -muotoisena myyntivoiton verottomuus on 2 vuoden asumisen jälkeen täysin varmaa - aina. Eli lain sanamuoto menee tässä kohtaa niin, että "jos myy huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet", jotka on omistanut vähintään 2 vuotta ja huoneistoa/rakennusta on käytetty oman tai perheen vakituisena asuntona vähintään 2 vuoden ajan, niin silloin mahdollisesta myyntivoitosta ei mene veroa. KOY:ssa voi olla myös tietty määrä osakkeita niin, että ne eivät oikeuta minkään tilan hallintaan, ja silloin tämä lain sanamuoto ei välttämättä toimi.

Vanhassa As Oy -laissa asunto-osakeyhtiö määriteltiin osakeyhtiöksi, jossa huoneistojen pinta-alasta yli puolet oli asuinkäytössä ja osakkeenomistajien hallinnassa. Nyt 1.7.2010 voimaan tullut uusi As Oy laki määrää, että As Oy on yhtiö, jossa "huoneisto" kohtaan on lisätty myös sanan yksikkömuoto eli se kuuluu nykyisin "huoneiston tai huoneistojen". Tämä tarkoittaa, että taas on mahdollista perustaa yhden huoneiston yhtiöitä, mikä oli välillä kielletty, ja mikä silloin johti siihen, että perustettiin paperilla vähintään 2 huoneiston yhtiö, mutta rakennettiin käytännössä vain 1 huoneisto, eli se toinen huoneisto ei ikinä oikeasti valmistunut.

Miksi sitten kiinteistöstä joskus halutaan As Oy -muotoinen? Eipä kai tähän ole muita syitä kuin verotukselliset syyt. Jos kiinteistö eli normaali omakotitalo myydään, varainsiirtoveroa menee 4%, mutta jos myydään As Oy -muotoinen omakotitalo, niin osakkeiden luovutuksesta meneekin veroa vain 1,6%. Jos kauppahinta on esim. 250.000 on säästö varainsiirtoverossa 8500 euroa, ja puolen miljoonan kaupassa jo 17000 euroa. Toki esim. ensiasunnon ostaja ei varainsiirtoveroa maksa lainkaan, mutta tätä mahdollisuutta voi käyttää jokainen vain kerran elämässään. (EDIT: Tämä laskelma ei enää 2013 alkaen mene aivan näin, koska asunto-osakkeiden varainsiirtovero nostettiin 2%:iin 1.1.2013 alkaen).

Kun As Oy -muotoiselle omakotitalolle tehdään yhtiöjärjestystä, niin siinä on muutama vaaran paikka, joilla voi olla taloudellisia seuraamuksia jälkeenpäin. Toki yhtiöjärjestystä voi aina tarvittaessa muuttaa uudelleen, jos huomaa laatineensa huonon, niin yksi yritelmä maksaa aina 350 euroa kaupparekisterin käsittelymaksuina joka kerta kun yhtiöjärjestystä muutetaan, vaikka vaan yhden sanan verran.

Laitan tähän nyt esimerkkinä meidän As Oy -muotoisen omakotitalon joitakin pykäliä, joissa joskus asiat eivät onnistu ihan ekalla yrittämällä:

"4§ Yhtiön osakkeet numero 1-15 tuottavat oikeuden hallita yhtiön ainoassa asuinrakennuksessa olevaa ainoaa asuinhuoneistoa, jonka pinta-ala on 157,6 m2 (ei tarkistusmitattu), ja joka koostuu kolmesta makuuhuoneesta, kolmesta terassista, kylpyhuoneesta, kirjastohuoneesta, olohuoneesta ja keittiöstä. Lisäksi huoneistoon kuuluu kellari, jossa on aputiloja ja jonka pinta-ala on 93,8 m2 (ei tarkistusmitattu). Huoneiston käyttötarkoitus on asumiskäyttö."

Meillä siis oli rakennusoikeutta 178,5 neliötä jolloin kellarissa olevat tilat eivät ole "tiloja" (siellä on oikeasti takkahuone, sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone, tekninen tila ja halkovarasto). Tästä syystä näitä ei lueta mukaan huoneiston pinta-alaan. Lisäksi erikseen on mainittu, että tiloja ei ole tarkistusmitattu. Ei tietenkään ole - eihän taloa ole vielä rakennuttukaan. Kuitenkin asuntokaupoissa sattuu joskus riita tilanteita, joissa ostaja tarkistusmittaa pinta-alan ja jos esim. yksi neliö puuttuu, sitten vaaditaan kauppahinnan alennusta sen puuttuvan neliön verran eli pk-seudulla muutama tonni. Tässä kohtaa vitsinikkarit muistuttavat, että älä ikinä myy käytettyä asuntoa tai autoa juristille... ;) Siitä kaupasta tulee vain ongelmia perästä päin :)

Ehkä eniten tarkkuutta vaatii yhtiöjärjestyksen pykälä, jossa rajataan kunnossapitovastuu osakkaalle ja yhtiölle. Meidän talossa tämä pykälä kuuluu näin:

"6§ Siitä poiketen, mitä asunto-osakeyhtiölaissa säädetään yhtiön ja osakkaan välisestä korjaus- ja kunnossapitovastuusta, kuuluu osakkeenomistajan vastata kaikista niistä korjaus- ja kunnossapitotöistä ja kustannuksista, jotka voidaan kohdistaa siihen rakennukseen, jossa hänen hallitsemansa huoneisto sijaitsee. Sama vastuu koskee osakkeenomistajan hallitsemia muita tiloja."

Jos vastuuraja menee As Oy -lain mukaan, silloin moni rakennuksen osa onkin taloyhtiön vastuulla, joka taas tarkoittaa sitä, että näiden tilojen (esim. katto, savupiippu, sokkeli, putket, sähköjohdot, WC-pönttö uuden lain mukaan kokonaan yms yms) kunnossapitovastuun ollessa taloyhtiöllä eli As Oy:llä niin asukas eli osakkeenomistaja ei voi saada näistä kotitalousvähennystä, jos näitä joskus korjataan. Kotitalousvähennyshän on vain luonnollisille henkilöille, eikä sitä voi saada osakeyhtiö esim. As Oy. Käytännössä tosin verottaja ei ehkä kaikkia kotitalousvähennyksia huomaa eikä ehdi kunnolla tarkistamaan, mutta jos sattuisi tarkastus omalle kohdalle, niin ei isommissakaan taloyhtiöissä asukas/osakas saa kotitalousvähennystä sellaisista remonteista, mitä taloyhtiö tekee ja joissa raha kulkee yhtiön kassan kautta.

Tilintarkastajien lukumäärä on aiheuttanut uuden As Oy -lain myötä päänvaivaa monissa taloyhtiössä. Tosin aivan turhaan, koska ennen uutta As Oy -lakia voimassa olleiden yhtiöjärjestysten mukaan toisen tilintarkastajan tilalle voidaan yleensä valita toiminnantarkastaja. Tilintarkastajalla on nykymääritelmän mukaan tutkinto, josta nimen eteen tulee tutkinnosta riippuen esim. kirjainyhdistelmä HTM tai KHT, ja näiden ammattimiesten käyttö on aika kallista. Tietysti omakotitalon myynnin yhteydessä voi kannattaa valita tilintarkastaja, joka tarkastaa että sillä hetkellä yhtiön paperit ja kirjanpito on kunnossa. Mutta myyntien välisenä aikana en ainakaan itse näe tilintarkastajan käytölle mitään syytä, miksi omakotitalo -tasolla tällaisia tarkistuksia pitäisi itseä varten tehdä? Tästä syystä tilintarkastajien lukumäärä -kohta muotoiltiin näin:

"8§ Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajien toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jollei muualla laissa toisin säädetä, tilintarkastaja ja varatilintarkastaja voidaan jättää valitsematta jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä"

Nyt sitten odottelen, että nykyinen asunto saadaan myytyä. Samalla rakennuslupahakemus laitetaan näillä hetkillä sisään. Sähköä on tontille tulossa kesäkuun puolivälissä. Tätä odotellessa olen käynyt katsomassa taloon tarvittavaa sahatavaraa, joka on vielä suureksi osaksi sahaamatta ja höyläämättä. Korkeita ovat puut mm. tässä kuvassa:

Valaistussuunnitelma valmis

Ajattelin toteuttaa talon valaistuksen etupäässä ellei jopa ainoastaan LED-valojen avulla. Nyt tehdyssä suunnitelmassa taloon tulisi 127 valaisinta tai valonauhaa, joiden yhteisteho on 1079 W eli noin 1 kWh. Eli jos laittaisi koko talon kaikki valot päälle, sähkölaitos laskuttaa noin 0,10-0,15 euroa tunnilta, sähkön hinnasta riippuen. Led-valojen toinen etu on se, että ne eivät mene jatkuvasti rikki, vaan ne ainoastaan himmenevät 20-vuoden aikajänteellä siten, että tämän jälkeen ne voi vaihtaa.

Valaistuksella on mielestäni aika iso vaikutus kokonaisuuteen ja siihen miltä talo näyttää. Varsinkin pimeinä vuoden aikoina valaistuksella voi piristää kokonaisuutta aika paljon.

Tässä muutamia ajatuksia mitä ollaan valaistussuunnittelijan kanssa nyt pyöritelty:

Led valot on yritetty sijoittaa oleskelutilojen kattoon siten, että niiden avulla ikkunoista sisääntuleva auringon valo tavallaan "jatkuu" iltaan, kun valot sytytetään. Näissä Ledeissä on kaikissa myös himmentimet.

Autokatoksessa, varastotiloissa, työtiloissa yms. on 24cm leveä Plafondi katossa (sininen iso piste suunnitelmaluonnoksissa), ulkoisesti se muistuttaa aika paljon perinteistä työvaloa. Pääeteiseen, kellarin käytäville ja ulos on laitettu autotallin tolppiin ylös-alas sojottavat LED:t, koska minusta juuri tuo valaisin tyyppi näyttää jotenkin hyvältä. Löylyhuoneeseen ei olisi tulossa erillistä valoa, eli jos saunassa on lasinen ovi ja osa seinästäkin lasia kylppäriin päin, sitten sieltä tuleva valo ilmeisesti jo riittää saunan puolellekin. Siivousvalona voisi olla yksi Plafondi lauteiden alla. Löylyhuoneessa rajoitteena on myös se, että LED ei ilmeisesti kestä kuumuutta kovin hyvin, joten jos LED on löylyhuoneessa, se pitää olla ihan alhaalla.

Keittiön työtaso ja keittiön kaapistojen yläpuoli valaistaan epäsuorasti LED-valonauhalla.

Ulkoa päin talon valaistus näyttää itään sellaiselta, että autokatoksen ulommissa tolpissa on kolmet valot ja autokatoksen yläpuolella olevalla terassilla samoin 3 rinnakkaista valoa talon ulkoseinässä kiinni, symmetrisesti alaekerran kanssa.

Etelän seinällä sisäpihalle päin on 2 valaisinta talon päädyissä ja yksi yläterassin oven pielessä, eli taaskin 3 lediä melko symmetrisesti.

Länteen on pikkuparvekkeella 1 LED-valo. Pohjoiseen on pääovella katoksessa 1 ulkovalaisin.

Pihavalaistusta ei ole vielä suunniteltu, mutta ehkä muutama lamppu tulee pihallekin ja mahdollisesti raja-aitaan myös.

Täällä myös Talo Värjölän blogissa hyviä kokemuksia ja pohdintoja LED valaistukseen liittyen.:

Valaisinten lukumäärät ja tyypit:


Kellari:


1-kerros:


2-kerros:

Tiedottaminen naapureille ja rakennuspaikalla

Luulin tähän saakka, että minulla on vain 3 naapuria. Sen verran niitä rajanaapureita nimittäin on, eli kahdelta suunnalta Vantaan kaupunki itse (katualueet) ja etelässä ja idässä tulee tontin rajaan kiinni toisen kiinteistön omistajan tontti. Kannattaa kuitenkin kysyä kaupungilta ennen naapureille tiedottamisen tekemistä, että ketkä kaikki naapureiksi katsotaan rakennuslupa-asiassa. Yllätyin nimilistan pituudesta. Siinä oli yhteensä 11 nimeä osoitteineen. Eli kaikki saavat postia lähipäivinä. Tulee sitten kaikki naapurit tiedotettua.

Toinen melkeinpä erikoisuus on "tiedottaminen rakennuspaikalla". Eli niittasin yhden naapureille lähtevistä kaavakkeista kuopan reunalla olevaan kuormalavaan kiinni. En tiedä käykö tontilla koskaan kukaan näitä tiedotteita lukemassa. Ei ainakaan tänään ollut lumessa muuta kuin yhdet pupujussin jäljet, jotka olivat tulleet sen jälkeen kun takatalvi alkoi tämän viikon maanantaina.

Kunnallistekniikan lausunto, hakemus jätetty

Tänään oli vuorossa ensin käynti Tikkurilan kopiopalvelussa, ja sen jälkeen niiden kopioiden kanssa Kuntatekniikan keskukseen kunnallistekniikan lausuntoa hakemaan. Kaikki tarvittava oli mukana, ja kunnallistekniikan lausunto pitäisi tällä hetkellä tulla 2-3 viikossa, tai huhtikuun puolella kuitenkin. Sen jälkeen voi sitten jättää vasta rakennuslupahakemuksen. Tai voi sen jättää toki aikaisemminkin, mutta hakemus ei etene ennen kuin kunnallistekniikan lausunto on saatu.

Samalla reissulla tuli poikettua myös kaavoituksen ja maankäytön asiakaspalvelussa, joka on Handelsbankenin talossa, ihan kuntatekniikan keskusta vastapäätä. Rakennuslupaa varten kun tarvitaan liitteeksi vielä ajantasainen asemakaavakuva ja kaavadokumentti. Nämä saa parhaiten ja ilmaiseksi Vantaan kaupungin nettisivuilta (karttapalvelusta), mutta en ollut varma siitä, että miltä nuo dokumentit oikein näyttävät, niin kävin kysymässä varmuuden vuoksi. Ja sain erittäin hyvää palvelua Vantaan kaupungilta molemmista palvelupisteistä (kuntatekniikan keskus ja kaavoituksen asiakaspalvelu).

Näin ne asiat etenevät. Hitaasti, mutta varmasti. Tai etenenminen on itse asiassa paljon hitaampaa mitä olisin talvella vielä kuvitellut. Ensimmäisen kesän tavoite oli ensin saada talo valmiiksi vesikattoon asti, jolloin se olisi vielä runkoleijonalla päällystetty talven yli seuraavaa kevättä odottamaan. Jos nyt kuitenkin käy niin, että rakentamisen aloittaminen viivästyy oleellisesti, rakentamisen voi ensimmäisen kesän jälkeen pysäyttää myös kellarin valmistumisen jälkeen, siihen tilaan kun ensimmäisen kerroksen päälle nostetaan ontelolaatat välipohjaksi. Puutavaraa voi alkaa lisäämään sitten seuraavana keväänäkin, jos näyttää siltä, että vesikattoon asti ei ehdi enää millään. Tosin koolaukset tekee kyllä aika nopeasti pystyyn. Ehkä kuukaudessa?

Ilmastointikone ja jäähdytysjärjestelmät

Rakennuslupahakemuksen valmistelut etenevät. Aloitin tiedottamisen naapureille (nettilinkki arkkitehtikuviin, ja pyyntö kuitata suunnitelmat nähdyksi sähköpostilla). Kaupungin rakennusvalvonnassa on myös käyty suunnitelmat jo alustavasti esittelemässä, ja nyt on tiedossa, että kaupunki ei tule vaatimaan muutoksia mihinkään - eli nyt vaan vauhdilla asiat eteenpäin niín, että saadaan lupahakemus sisään mahdollisimman pian. Tontilla tiedottaminen on vielä tekemättä. Pitänee teipata jokin plakaatti esim. merikontin oveen. Arkkitehti sai myös valmiiksi suunnitelmat pintavesien johtamissuunnitelmat. Siinäpä tämän päivän tärkeimmät kuulumiset eri rintamilta.

Itse käytin suurimman eniten aikaa tänään ilmastointikoneiden ja jäähdytysjärjestelmien vertailuihin ja tutkiskeluihin.

Eli mikä olisi paras ja edullisin tapa tehdä viileää ilmaa kesäisin?

Yksi omasta mielestäni hyvä oivallus on ottaa poistoilmapumpulla (PILP) lämmöt talteen ja Nilanilla on oivallus, jossa kesäisin kylmää ilmaa tehdessä kaikki siinä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen lämpimän käyttöveden tekemiseen. Tämä on mielestäni paljon järkevämpää kuin perinteisellä ilmalämpöpumpulla tehty viilennys, jossa viileää ilmaa tehdessä lämpö johdetaan rakennuksen ulkorungon ulkopuolelle ja sieltä taivaalle. Vähän niin kuin koko talo olisi jääkaappi isossa kokoluokassa.

Nilanilla ei kuitenkaan ollut tuotevalikoimassa juuri sen kokoista laitteistoa, jonka olisin tarvinnut. Tai sitten ei vaan osunut nettisivuilla sellainen silmään. Omassa talossani koko talon tilavuus on 919 m3 jolloin poistoilmateho täytyy olla noin 143 litraa sekunnissa, ja tuloilma 130 litraa sekunnissa. Näin koko talon ilma vaihtuu kerran 2 tunnissa, ja taloon saadaan vähäinen alipaine. Tällaiselle mitoitukselle löytyy sopiva kone ainakin Enerventiltä, esim. Pelican eco EDW-CG (itse asiassa sain tämän linkin/vinkin Hevacplanin Janne Sorjoselta, joka tekee taloon LVI-suunnitelmat):

Linkki taloon.com sivulle

Toinen informatiivinen ja hyvä linkki löytyi Lämpöässien nettisivuilta:

Lämpöässien viilennys ja aurinkolämpötuotteet

Tuolta sivulta pitää klikata vielä yksi linkki eteenpäin, niin avautuu tuotteesta kertova PDF-sivu.

On mielestäni aika hyvä hyötysuhde esim. Cs6 -tyyppisellä laitteella, jossa hyötysuhteeksi luvataan optimioloissa 40, eli että 98% viilennyksestä tulisi maan sisältä (sitten kun on maalämpöpumppu asennettuna).

En kyllä heti ymmärrä miten nuo hyötysuhteet voi olla noin hyvät eli jopa luokkaa 40, silloin kun viilennys on maalämmön "jatkeena"? Mutta jos näin on, niin hyvältähän tuo kuulostaa. Eipä sitten kulu paljon sähköä viileän ilman tekemiseen.

Omakoti -messuilla Helsingin Messukeskuksessa

Tänään sunnuntaina oli viimeistä päivää "Oma koti" -messut Helsingin messukeskuksessa, jossa samaan aikaan pidettiin myös "Oma piha", "Oma mökki" ja "Sisusta!" -messut:

Linkki messusivuille

Ajatus oli mennä etsimään lisää ajatuksia valaistussuunnitelmiin, jotka ovat meillä juuri nyt ajankohtaisia, tämän vaiheen jälkeen suunnitelmat menevät sähkösuunnittelijalle, joka tekee omat suunnitelmansa valaistustarpeiden lähtökohdista. Tällaista informaatiota ei kuitenkaan tällä kertaa löytynyt (tai sitten ei vaan osunut silmään), mutta muuten löytyi kaikenlaista mielenkiintoista.

Komeita kiukaita oli esim. Magnumin osastolla, tässä pari kuvaa niistä:

Kun kysyin, että polttaako noissa sivuraudoissa kätensä ja jalkansa, niin ei polta. Rautojen välissä on ilmareiät jotka jäähdyttävät rakennetta niin, että ulkopinnalla voi ihan vaikka pitää kättään siitä huolimatta, että kehikon keskellä on kivet kuumina, mutta nämä kuumat kivet juurikin saavat aikaan painovoimaisen ilmavirtauksen niin, että rakenteen ulkopinta pysyy jäähdytettynä.

Meille kuitenkin ilmeisesti otetaan yhdistelmäkiuas, jossa lämmityksen voi tehdä oman valinnan mukaan joko puilla tai sähköllä, sellainen mallisto löytyi "Aurinkokiuas" -myyjien ständiltä, kuvat tässä:

Puilla lämmitettäessä kaikki savupiipun ympärillä olevat kivet lämpiävät ylös asti, mutta sähkövastus ilmeisesti lämmittää kivetä ylhäältä lukien vain puoliväliin asti? En tutkinut tarkemmin, kun kiuas ei nyt ihan ajankohtainen ole vielä tässä vaiheessa (hyvä jos saadaan kellarin kuoppa kaivettua nyt ensi kuussa tai edes ennen kesää).

Eniten sain tällä kertaa informaatiota maalämpöön liittyen, ja maalämpöpumppujen myyjiä olikin paikalla varsin runsaasti. Meillä siis suunnitelmissa oli rakentaa talo ensin niin, että lopputarkastuksessa ei ole asennettuna mitään muuta kuin vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa kerroksissa, ja sen takana hybridivaraaja, jossa on sähkökierukka kytkettynä. Eli rakentamisvaiheessa suunnitelmat laaditaan niin, että talon lämmitysmuotona on suora sähkö ja puulämmitys (takat). Kaksi muuta kierukkaa jää hybridivaraajassa ensivaiheessa tyhjäksi, mutta myöhemmin asumisaikana näihin oli tarkoitus kytkeä kiinni maalämpö ja aurinkolämpö. Nyt saamani informaation mukaan maalämpö on niin tehokas jo yksinäänkin, ettei aurinkokeräimiin sijoitettua 2-3 tonnia saa käytännössä ikinä takaisin. Sillä maalämpö lämmittää 100%:sti mitoitettuna jo niin tehokkaasti, että siinä rinnalla ei välttämättä mitään muuta lämmitysmuotoa tarvittaisi ollenkaan.

Jotkut maalämmön myyjät kertovat myös maalämpökaivon viilenevän ekan 10 vuoden aikana, mutta toisten mielestä tällä viilentymisellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa maalämpökaivo on porattu liian lyhyeksi, sitä voi yrittää kesäaikana "elvyttää" niin, että aurinkokeräimilla pumpataan koko kesä noin 70C asteista vettä maalämpökaivoon, mutta jos tontilla on liikkuvaa pohjavettä, sitten tästäkään ei ole kuulemma mitään hyötyä. Esim. 2 viikon lämpöpumppaamisen jälkeen kallioperä ei lämpene vielä 70-asteisella vedellä sen vertaa, että eron pystyisi mittaamalla havaitsemaan.

Ehkäpä jätän sitten tämän tiedon jälkeen omat aurinkokeräinsuunnitelmani kokonaan toteuttamatta, vaikka sopiva paikka keräimille onkin jo valmiiksi talon kylkeen suunniteltu.

Hinnatkaan eivät maalämmössä enää kovin paljon päätä huimaa. Parisataa neliöisen talon pakettihinta lattialämmityskin mukaan laskettiin vähän messuständistä riippuen alustavasti noin 14-18 tonnin hintaluokkaan. Katsotaan sitten saadaanko asumisaikana jotain kotitalousvähennystä näihin asennustöihin työn osuudelta. (En tosin huomannut kysellä, oliko alustavaan hinta-arvioon aprillipäivällä jotain vaikutusta?)



Kuvassa Marina kuuntelee maalämpömyyjän myyntipuheita. Ja kuten nauravasta ilmeestäkin voi jo päätellä, niin näin aprillipäivänä ei ihan kaikkia myyjän puheita ehkä kannata ihan täysin uskoa ;-)

Meluselvityksistä yllättäviä lisäkustannuksia

Vantaa taitaa olla lentokentän takia niitä harvoja kaupunkeja Suomessa, joissa rakennuslupahakemuksen liitteeksi saatetaan vaatia ääneneristyssuunnitelmat.

Rekolan ja Koivukylän ylitse ei juurikaan koneet lentele (tai lentää muutama viikossa, niihin on niin tottunut ettei niitä enää kuule), koska alue sijaitsee kiitoratojen "kainalossa", niin että kenttien käyttöasteesta ja tuulen suunnasta riippuen koneet laskeutuvat joko Korson tai Tikkurilan ylitse. Liikenteen melua kuitenkin on joka paikassa, ja ison kylätien varressa tietysti enempi kuin pienen tonttitien päässä. Vantaalla on myös melukartat, joista näkee oman alueensa melun määrän.

Meillä sijainti sattuu kyläteiden risteyksessä sellaiseen melukohtaan, että desibelitaso on 50-64 db, ja että ääneneristyssuunnitelma pitää rakennusluvan liitteeksi tehdä. Omakotitalon ulkovaipan ääneneristävyyden mitoitus ja lausunto maksaa asiantuntijan tekemänä noin 800 € (sis. alv 23%). Toivotaan että sellainen pelkästään riittäisi, tai tällä nyt ainakin lähdetään kokeilemaan kepillä jäätä.

Mikäli kuitenkin kävisi niin, että Vantaan kaupunki vaatiikin laajemmat selvitykset melun torjunnasta/hallinnasta, niin sitten kustannuksia tulee aika äkkiä aika paljon lisää. Säännösten mukaan piha-alueella tulisi alittaa ulkomelutasojen vaatimukset 55/50 dB (päivällä/yöllä). Ulkomelutasoja ei voi selvittää muutoin kuin tekemällä meluselvityksen. Joskus näistä vaaditaan myös käyttöönoton yhteydessä tarkastusmittaus. Tuo meluselvitys on paljon laajempi ja työläämpi kuin rakennuksen ulkoseinän mitoitukset ja lausunnot, ja sille tulee hintaa arviolta 2500 € (sis. alv).

Arkkitehti piirtää piha-aidan nyt uusiksi niin, että sen korkeutta nostetaan. Aita voidaan myös sisäpuolelta tehdä mahdollisimman massiiviseksi, vaikka rimoitusta ja muuta pintamateriaalia käyttäen vaikutelma kadulle päin olisikin mahdollisimman siro.

Talon sisätilojen osalta melutaso yritetään saada hallintaan niin, että seinärakenne ja ikkunavalinnat tehdään nyt saatavien mitoitusten mukaisesti, ja raitisilma otetaan sisäpihan puolelta. Tuuletusikkunoita tai raitisilmaventtiileitä ei kadun puolen ikkunoihin tule.

Tällä hetkellä ongelmia ei nähdäkseni alueella ole, ja monissa taloissa on asuttu jo viime vuosisadan alusta asti. Tulevaisuuden liikennemääärillä ja melutasoilla tilanne saattaa olla kuitenkin oleellisesti erilainen, eli siinä mielessä nämä suunnitelmat ja selvitykset ovat toki hyvä asia.

Hurjat määrät paperia rakennusluvan hakemisessa!

Rakennuslupahakemuksen liitteitä tarvitaan yhteensä noin 11 kpl. Melkoinen määrä papereita! Eikä se määrä, vaan myös papereiden saaminen kestää.



Esim. "lausunto kunnallistekniikasta" tarvitaan, ja sen saaminen kestää 2-5 viikkoa. Taitaa tulla kesä ennen kuin saadaan lupa aloittaa... No, jälkiviisaana voi todeta, että olisi pitänyt surffailla Vantaan kaupungin nettisivuilla jo aiemminkin, koska siellä olisi ollut hyvä neuvo: "Lausunto kunnallistekniikasta tulee hakea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen rakennusluvan vireillepanoa". Ja tämän yhden liitteen saamiseksi tarvitaan sille vielä omat liiteensä, jotka Vantaan kaupungin nettisivujen mukaan ovat seuraavat:

Tarvittavat asiakirjat
• Lausuntopyyntölomake
- tontin/rakennuspaikan tiedot (katuosoite, kaupunginosa, kortteli ja tontti/kylä ja tilan rekisterinumero)
- sekä hakijan että suunnittelijan yhteystiedot
• asemapiirros (Mittakaava 1:500 tai 1:200)
- rakennus/muutos, sen sijainti ja korkeusasema (rakennuksen alin lattiataso ja nurkkapisteet)
- pihajärjestelyt so. autopaikat ja kääntöpaikka (ajo tontille ja tontilta etuperin), ajoliittymän sijainti, leveys ja pituuskaltevuus
- piha-alueen korkeustiedot
- suunniteltu putkien liitoskohdan sijainti
- pintavesisuunnitelma, jossa on tiedot liitoskohdasta, avo-ojan toimivuudesta (esim. vaaitustulokset) tai imeytysjärjestelyt (maaperän imeytyskyky, imeytyskaivon, imeytyskentän suunnitelma ja ylivuoto)
- pelastustie
• pintavaaituskartta ja tiedot tulevista pihakoroista
• johtokartta

Mikäli hankkeeseen liittyy jotain poikkeuksellista tai muuta erikseen sovittua, kuten poikkeavat päätökset ja sopimukset, tulee niistä ilmoittaa jo lausuntoa haettaessa.

Huh-huh...!

No, ei tässä sitten muuta kuin hihat heilumaan. Ja kun talo sijaitsee vielä melualueella, niin pitää teettää varsinaisen rakennusluvan liitteeksi vielä ääneneristyssuunnitelmakin, joka pitää toimittaa kahtena kappaleena.