Rakennuslupahakemuksen valmistelut etenevät. Aloitin tiedottamisen naapureille (nettilinkki arkkitehtikuviin, ja pyyntö kuitata suunnitelmat nähdyksi sähköpostilla). Kaupungin rakennusvalvonnassa on myös käyty suunnitelmat jo alustavasti esittelemässä, ja nyt on tiedossa, että kaupunki ei tule vaatimaan muutoksia mihinkään - eli nyt vaan vauhdilla asiat eteenpäin niín, että saadaan lupahakemus sisään mahdollisimman pian. Tontilla tiedottaminen on vielä tekemättä. Pitänee teipata jokin plakaatti esim. merikontin oveen. Arkkitehti sai myös valmiiksi suunnitelmat pintavesien johtamissuunnitelmat. Siinäpä tämän päivän tärkeimmät kuulumiset eri rintamilta.
Itse käytin suurimman eniten aikaa tänään ilmastointikoneiden ja jäähdytysjärjestelmien vertailuihin ja tutkiskeluihin.
Eli mikä olisi paras ja edullisin tapa tehdä viileää ilmaa kesäisin?
Yksi omasta mielestäni hyvä oivallus on ottaa poistoilmapumpulla (PILP) lämmöt talteen ja Nilanilla on oivallus, jossa kesäisin kylmää ilmaa tehdessä kaikki siinä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen lämpimän käyttöveden tekemiseen. Tämä on mielestäni paljon järkevämpää kuin perinteisellä ilmalämpöpumpulla tehty viilennys, jossa viileää ilmaa tehdessä lämpö johdetaan rakennuksen ulkorungon ulkopuolelle ja sieltä taivaalle. Vähän niin kuin koko talo olisi jääkaappi isossa kokoluokassa.
Nilanilla ei kuitenkaan ollut tuotevalikoimassa juuri sen kokoista laitteistoa, jonka olisin tarvinnut. Tai sitten ei vaan osunut nettisivuilla sellainen silmään. Omassa talossani koko talon tilavuus on 919 m3 jolloin poistoilmateho täytyy olla noin 143 litraa sekunnissa, ja tuloilma 130 litraa sekunnissa. Näin koko talon ilma vaihtuu kerran 2 tunnissa, ja taloon saadaan vähäinen alipaine. Tällaiselle mitoitukselle löytyy sopiva kone ainakin Enerventiltä, esim. Pelican eco EDW-CG (itse asiassa sain tämän linkin/vinkin Hevacplanin Janne Sorjoselta, joka tekee taloon LVI-suunnitelmat):
Linkki taloon.com sivulle
Toinen informatiivinen ja hyvä linkki löytyi Lämpöässien nettisivuilta:
Lämpöässien viilennys ja aurinkolämpötuotteet
Tuolta sivulta pitää klikata vielä yksi linkki eteenpäin, niin avautuu tuotteesta kertova PDF-sivu.
On mielestäni aika hyvä hyötysuhde esim. Cs6 -tyyppisellä laitteella, jossa hyötysuhteeksi luvataan optimioloissa 40, eli että 98% viilennyksestä tulisi maan sisältä (sitten kun on maalämpöpumppu asennettuna).
En kyllä heti ymmärrä miten nuo hyötysuhteet voi olla noin hyvät eli jopa luokkaa 40, silloin kun viilennys on maalämmön "jatkeena"? Mutta jos näin on, niin hyvältähän tuo kuulostaa. Eipä sitten kulu paljon sähköä viileän ilman tekemiseen.
Rakennamme pitkästä tavarasta eli 3-kerroksisen puutalon (kellari + kaksi asuinkerrosta) Vantaan Rekolaan. Rakentaminen alkoi 2012 elokuussa. Talo muuttovalmis syyskuussa 2014. Lopputarkastus läpi 18.12.2020. Talon arkkitehtuurissa on ollut pyrkimys tehdä talosta 1920-luvun puutalon perillinen aivan kuin Puu-Käpylässä. Bloggailulla tarkoituksena ammentaa tietoa muilta ja jakaa itse saatuja kokemuksia muille. Osa blogista tässä linkissä: http://talo-rautio.talovertailu.fi
Kannattaa vielä miettiä tuo jäähdytys, ilmastoinnin kautta tapahtuva jäähdytys ei ole yhtä tehokasta kuin esim. maakylmää käyttävällä kattokasettipuhaltimella. Tuloilmaputket on eristettävä jäähdytyskäytössä ja eristäminen on vaikeaa/kallista. Eristyksestä huolimatta on mahdollisuus kosteusvaurioihin, koska putket jäävät piiloon.
VastaaPoistaItse painin samojen ongelmien kanssa ja tarkoitus oli laittaa kattokasetit yläkertaan, mutta kustannussyistä se jäi tekemättä. Kattokasetit maksavat 1000-1500e kpl.
Maalämpöpumpusta löytyy kyllä mahdollisuus maakylmän käytöön. Nyt vaan auotaan ikkunaa kesäisin, paljon "turvallisempaa" jäähdytystä vaikkei niin tehokasta.
No nyt katsoinkin tuon esitteen, myös seinämalliset puhaltimet ovat parempi vaihtoehto kuin ilmastoinnin kautta tapahtuva.
VastaaPoistaTarvis varmaan lukea tarkemmin ennenkuin kommentoi! :D
Kiitos vinkeistä Marko. Jäähdyttäminen on muutenkin suht uusi ilmiö suomalaisessa rakentamisessa - ja siinä tosiaan sattuu virheitä tämän tästä. Isännöitsijät (sitä teen itsekin työkseni) näiden virheiden kanssa sitten painivat, ja harmillinen tilanne jos korjauskeinoa ei ole. Espoossa tehtiin yksi tornitalo, jossa 5 ylintä kerrosta oli erityisen kalliita neliöitä siksi, että siellä oli koneellineen jäähdytys. Ja tietysti hienot näköalat myös. Talon seinät oli samaa rakennetta alhaalta ylös, eli rakenteissa ei mitenkään huomioitu kastepistettä siinä tilanteessa, että sisällä onkin paljon kylmempi ilma mitä ulkona. Ja sen seurauksena seinärakenteet kastuivat. Korjauskeinoa ei muistaakseni ollut, eli kai noista ilmastointikoneista on nyt sitten otettu taloyhtiön sähköpääkeskuksessa sulakkeet irti, ettei kukaan niitä enää vahingossakaan käytä.
VastaaPoistaTäytyy tosiaan itsekin olla nyt tarkkana vielä sen kanssa, että miten kylmää kuljetetaan (kylmäputket riittävän hyvin eristettynä), mitä kylmän tekeminen maksaa talon elinkaaren aikana, ja miten seinärakenne suunnitellaan niin, että kosteus ei tiivisty rakenteisiin, jos talvella on ulkona kylmää ja sisällä lämmintä, ja kesäisin sama toisinpäin. Pitäisikö tällaisessa rakenteessa laittaa 2 erillistä kosteuskatkoa, toinen sisäpuolelle kipsilevyjen alle (niin kuin normaalisti) ja toinen ulos sen varalle että sisällä on kylmää ja ulkoa tuleva lämpimän ilman kosteus haluaa tiivistyä seinän sisään? Kahdella kosteussululla seinä ei sitten hengitä, eli seinän sisään joutunut kosteus ei pääse mitään kautta pois. Eli ei hyvä?
Kellarin seinä on mielestäni tässä kohdin aika hyvä, eli lämpöharkossa eriste on kiven keskellä ja harkon toinen puoli voi olla lämmin ja toinen kylmä. Ja kosteus ei tiivisty juuri mihinkään?
Paitsi että oikeasti tuo kellarikin on sellainen rakenne, jossa useimmiten virhe sattuu - jos jossain virhe sattuu. Eli maan rajaan asti on harkon ulkopinnassa kermi, joka ei hengitä. Harkoista tehdään kuitenkin sokkeli ylös asti noin 70cm maanpinnasta ylös, ja vapaata ilmaa vasten seinä kai aina suunnitellaan niin, että se "hengittää" ulospäin? Mutta alempien harkkokerrosten kohdalla sama kellarin seinä hengittääkin sisäänpäin, kun ulkopuolella on maakerros? Miten sama seinä voi hengittää eri suuntiin? En tiedä. En ole ikinä tällaisia rakenteita suunnitellut.