Lämmöt päälle ja savut sisään

Tämä oli kait sitten se päivä syksystä, jolloin talvi yllätti autoilijat? Joka vuosihan se sama uutinen tulee lehtiin ja telkkaristakin. Nyt esim. Lempäälässä valtatie 3:lla oli 8 auton ketjukolari:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710202200474349_u0.shtml

Meillä taas oli se päivä vuodesta, kun laitoin lämmöt päälle ja kuinka ollakaan - taas tuli savut sisään. Täsmälleen samalla otsikolla kirjoitin myös viime vuonna lokakuun 6. päivä - tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/lammot-paalle-ja-savut-sisaan.html

Lämpöjen päälle laittaminen tarkoittaa siis sitä, että nyt laitoin tänä syksynä ekan kerran lattialämmitystä päälle, viime vuonna sama piti tehdä jo 2 viikkoa aikaisemmin, eli 6.10.2016. Savujen sisään tuleminen ei tähän sinänsä liity, mutta joskus sitä vaan sattuu - ja sattui tänään, ja oli sattunut viime vuonnakin just sille päivälle, kun talo oli jäähtynyt sen verran, että takkojen lisäksi tarvittiin jo muutakin lämmitystä. Nyt oli siis ekan kerran ruoho härmässä, auton lasit jäässä ja ihan kunnolla pakkasta aamulla, meidän kotimittari näytti -3,6C pakkasta.

Ensimmäinen pakkasaamu. Lämpötila ulkona -3,6C.



Lähelle -4C on ollut myös Malmin lentoasemalla.

Maassa olevat lehdet jäässä.

Savupiipusta savu kohoaa...

Tällä kertaa laitoin itse asiassa kaikki tulisijat päälle. Meillä on saunassa puukiuas, ja lisäksi 2 takkaa, eli yhteensä 3 tulisijaa. Ja siinä tuli samalla opittua se, että näin ei pidä enää jatkossa tehdä - tai jos tekee, sitten pitää myös jättää kellarin ulko-ovi rakoselleen. Sillä muuten korvausilmaa ei tule tarpeeksi, ja seurauksena on se, että jostain tulipesästä ilma loppuu, sitten se jää kytemään, ja lopulta savut tulevat sisään... Ja kun savut tulevat sisään, seurauksena on luonnollisesti palohälytys ja hälytysten siirtymisen "testaus". Hyvin näytti kaikki toimivan tälläkin kertaa...

Ensin kun paloilmaisin alkaa huutamaan, sen jälkeen
alkaa kännykässä piippailla, kun hälytyksiä tulee talosta
ja viestiä vaimolta, että "ootko lämmittämässä saunaa"?
Joo olin, eli ei tarvitse kutsua palokuntaa paikalle.

Talon pikkuhiljaa valmistuessa tiiveys on sekin koko ajan parantunut. Kun sain tuuletettu savut pihalle takkahuoneesta ja kellarista yleensäkin, kokeilin vielä oven avaamista testaamalla kuinka kova alipaine talossa oli. Oven avaaminen tuntui raskaalta, ja auki työnnetty ovi paiskautui heti takaisin kiinni ja lukkoon saakka. Kas näin:

Parisen vuotta sitten eli 14.10.2015 tein samalle ovelle saman testin - silloin ovi ei mennyt lukkoon saakka, vaikka kiinni se tuli kyllä ihan hyvin, kas näin:

Mikä sitten on parantanut talon tiiveyttä? No ainakin kellari on näiden videoiden välissä paneloitu sisäpuolelta. Lisäksi ulosnäkyvä sokkeli on levytetty ulkoapäin. Puutalon puolella eli ylemmissä kerroksissa on lisätty listoja paikoilleen. Siitä kai tämä kehitys nyt sitten johtuu.

No olisiko pitänyt rakentaa jokaisen tulisijan alle putki, josta tulisi korvausilmaa? En tiedä. Ehkä se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos siitä saa tehtyä niin ilmatiiviin, ettei kyseinen putki ole samalla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa sillä välin, kun takka ei ole käytössä. Nythän esimerkiksi savuhormin kautta tulee tulisijaan ja sieltä huoneisiin korvausilmaa, eli savuhormia ainakaan ei ihan ilmatiiviiksi pysty rakentamaan. Sitä paitsi savupelleissä pitää nykyään olla EU:n määräämä reikä, jotta häkämyrkytyksen vaara olisi pienempi.

Mitään tarvetta kaikkien tulisijojen yhtäaikaiselle käyttämiselle ei kuitenkaan ole. Eli helpoin ratkaisu tässä tilanteessa on tietysti se, että käyttää kaikkia tulisijoja vuoron perään ja silloin korvausilma ei ole ainakaan tähän mennessä loppunut vielä kesken.

Nyt kun on lattialämmöt käännetty päälle, niin tänä vuonna tein ajastuksen lattialämmityksen kiertovesipumpulle niin, että se käynnistyy joka yö klo 24:00 - 05:00 väliseksi ajaksi. Eli viideksi tunniksi joka vuorokausi. Ja kun lattia lämpenee, sen jälkeen myös lämpöpumppu menee hetken viipeellä päälle. Yöllä on pörssisähkön käyttäjälle tarjolla edullista sähköä:

Pörssisähkön hinta. Kalliit tunnit on punaisella.

Viime lokakuussa tein ajastukset toisella tavalla. Silloin lämmitys oli päällä pari tuntia päivällä, ja tunti iltaisin, yhteensä siis 3 tuntia. Nyt siis itselleni on epäselvää edelleenkin se, että kannattaako ilmasta veteen lämpöpumppua käyttää öisin vai päivisin? Kumpi tulee halvemmaksi? Öisin on siis halpaa sähköä, mutta myös matalampi lämpötila, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikompi.

Saa nyt sitten nähdä, että miten lokakuun lopun sähkönkulutus tästä kehittyy. Lokakuun alkupuolella eli ensimmäisen 19 päivän aikana sähköä ei ole kovin paljon kulunut, ei ainakaan jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen lokakuuhun. Tein yhdistelmätaulukon, jossa 19 lokakuun ekaa päivää on tältä vuodelta 2017, ja päivät 20-30.10 ovat vuodelta 2016. Yhdistelmätaulukko näyttää tällä hetkellä tältä:

Lokakuun alku 2017 ja lokakuun 2016 loppupuoli vertailussa.

Nyt siis tänä vuonna lokakuun sähkönkulutus on ollut noin 20 kWh tai vähän allekin per vuorokausi. Yhteensä 19 päivän aikana sähköä on mennyt tänä vuonna 385,2 kWh. Vuosi sitten koko lokakuun sähkönkulutus oli 1417 kWh ja vuorokausikohtainen kulutus noin 40 kWh:n tasolla - kuten yllä olevasta graafista näkyy. Pudotus on huomattava. Ja suurin yksittäinen tekijä on varmastikin lämpöpumpun lämpimän veden säätö, sillä pudotin sen lämpötilaa +55C:stä +50C:hen. Ja tämä matalampi lämpötila - vaikka ei täytäkään normeja - riittää kuitenkin vallan hyvin, eli mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Mutta lämpöpumpun käyttämä sähkö on mielestäni pudonnut aivan oleellisella tavalla.

Mitä siitä sitten voi seurata, jos ja kun +50C käyttöveden lämpötila ei täytä alanormia, joka on +55C? No pahimmillaan voisi tulla legionellabakteereja, ja niistä voisi sairastua. Mutta uudessa talossa, jossa kaikki säiliöt ovat ehjiä - niin sairastumisia ei mielestäni voi mitenkään tapahtua. Siis se on eri vettä se, joka seisoo paikallaan varaajassa, ja se on taas eri vettä, joka tulee suihkussa ja lämpimästä juomavesihanasta (käyden putkea pitkin vesivaraajan läpi).

Eikä se juomavesihanasta tuleva lämmin vesi voi mitenkään lämminvesivaraajan läpi mennessään "tietää" oliko sen varaajan lämpötila +50C vai +55C ja oliko siellä varaajan puolella legionellabakteereita vai ei. Tai kyllä sen verran eroa toki huomaa, että nyt saa hanan vipuvartta enempi kääntää lämpimän veden puolelle mitä ennen oli tarve, mutta muuta käytännön eroa ei ole. Hanan sekoittajassa veden lämpötila tasataan suihkussa käydessä noin +37C -tasolle, eikä +50C tai +55C asteista vettä käytännössä tarvita koskaan.