Uusintakylvöksi meni

Nurmikon ekasta kylvöstä on nyt aikaa 3 viikkoa ja 1 päivä eli 22 päivää. Nurmikosta suunnilleen puolet on itänyt hyvin, ja ruoho on tuuheaa. Sitten siellä on välissä sellaisia alueita, joissa ei kasva oikein mitään.

Ehkäpä nuo aukot olisi jonkinlaisen ajan kuluessa (?) kuroutuneet umpeen, mutta päätin nyt kuitenkin kylvää ne uudestaan. Tälle päivää ja vielä huomisellekin on myös sateitakin ennustettu, eli katsotaan miten käy... Tältä näytti nyt tänään aamulla:

Nurmikko aamulla. Aukkopaikkoja on suunnilleen 50% pinta-alasta.

Nurmikon siemenet eivät paketissa olevan ohjeen mukaan idä, jos ne jäävät liian syvälle, eli itääkseen ne tarvitsevat myös auringon valoa. Ripottelin siementen päälle multaa kuitenkin noin sentin verran niin, etteivät varpuset niitä siemeniä ihan heti löydä. Tosin voi olla, että tässä vaiheessa kesää niillä on jo muutakin syötävää. Samalla pitää katsoa, että jo itänyt ruoho jää näkyville, eikä hautaudu mullan alle. Tässä kuvassa puolet kylvöistä tehtynä: 

Puolet nurmikosta kylvetty uudelleen.

Työnvalvoja tulee aina katsomaan, kun jotain tapahtuu.

Lopuksi vielä kunnon kastelu puutarhaletkulla. Sadettakin tuli myöhemmin
iltapäivällä, mutta sitä tuli sademittarin mukaan vain 1 milli.

Nurmikko kasvaa ja pihalaattoja lisää

Tällä hetkellä nurmikon kylvöstä on kulunut jo 20 päivää. Eli yhtä päivää vaille 3 viikkoa. Täytyy sanoa, että hitaasti sitä tulee, mutta kasvaa se kuitenkin. Aukkopaikoissakin näyttää nyt syvälle jääneet siemenet jo itäneen, ja heikkoa ja hentoa kasvua pukkaa, joten saapi nähdä, täytyykö täydennyskylvöä tehdä välttämättä ollenkaan...

Samalla pihalaatat ovat vähän lisääntyneet nurmikon ympärillä. Siinäkin hommassa tulee juuri nyt 3 päivän katko, sillä tänä viikonloppuna kun on Lions liiton vuosikokous Joensuussa, niin lähden siellä käymään (kun rupesin omalla kylälläni eli Vantaan Koivukylän Lions Clubin presidentiksi tälle kaudelle).

Ja eilen satoi kaatamalla, joten siitä johtuen pihahommat eivät edistyneet yhtään. Sadetta kyllä tuli ihan mukavasti ja sademittarin pohjalle kertyi vettä 18 mm. Tämä on toiseksi suurin sade tänä keväänä (suurin sade tuli ennen vappua, jolloin viikonloppuna satoi lunta noin 5 cm - sulaessaan se jätti vesimittarin pohjalle 30 mm vettä). Eilinen sade varmasti antaa puhtia myös nurmikon kasvulle, jonka osalta päivän tilanne näyttää juuri nyt tältä:

Kyllä se siitä alkaa pikkuhiljaa vihertämään? Joskin hidasteita on matkassa ollut, mm. kylmä ja sateeton toukokuu, joka tarkoitti sitä, ettei ollut hyttysiä, eikä linnuilla syötävää. Niinpä linnut söivätkin kaikki ne nurmikon siemenet, jotka eivät olleet heti itäneet:



Varpuspariskunta lounaalla. Hyvin maistuu nurmikon siemenet.

Ja sitten kun ensimmäiset ruohot jo alkavat hyvin vihertää, niin välillä koirakin haluaa jostain syystä syödä ruohoa, ja hyvin maistuu mäyräkoira Ronjalle myös:



Ruohonleikkuri töissä.

Mitä??? Kielsikö joku ettei saa syödä ruohoa?

Pihakivien tai pihalaattojen asennuksessa on myös pientä edistymistä tapahtunut. Suurin hommahan siinä on se, että saa pohjatyöt tehtyä kunnolla. Ja kun laudalla tai pitkällä vatupassilla tasaa kivituhkaa kivien alle, niin se käy kyllä yllättävän paljon käsivoimille myös. Mutta jos siinä onnistuu hyvin, sitten loppumatka on jo helpompaa, ja kun erikokoisia roomankiviä asentelen, niin ensimmäiset luotisuorat ja suorakulmat pitää katsoa huolella, sen jälkeen kiviä voikin jo latoa peräjälkeen ihan vaikka liukuhihnatahdilla.



Pihalaatat kiertymässä nurmikon ympäri.

Pihakivetys tukeutuu naapurin kivimuuriin, johon suorakulma piti ottaa luotinaruilla, eli jos laittaa maahan kolmion, jossa kärkipisteinä on 3 naulaa siten, että naulojen etäisyys on 3,4 ja 5 metriä, niin kolmiossa 3 ja 4 metrin välisten sivujen väliin muodostuu Pythagoraan lauseen mukaisesti aina suorakulma.

Siihen sitten narut kiristetään naulojen väliin pinkeälle ja laatat riviin narujen suuntaisesti, niin saa alkurivit lähtemään oikein. Jos rivistö kaareutuu jo alusta alkaen, tai ei olekaan ihan tarkalleen suorassa kulmassa naapurin kivimuurin suhteen, niin sitten hommasta ei tule mitään, eli lopussa tulee vaikeuksia, kun mikään kivi ei sovi enää mihinkään - tai vaihtoehtoisesti kivien väliin alkaisi jäämään liian suuria rakoja.

Helluntai ja puolustusvoimien lippujuhla

Nyt kun on helluntai ja puolustusvoimien lippujuhla, niin on hyvä syy vetää liput salkoihin. Ja hyvä keli jatkaa pihakivien asentamista.

Näin liehuu liput:

 Ja tästä tilanteesta jatkuu pihakivien asentaminen tänään, muutamat neliöt vielä puuttuu:

Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuussa sähköä kului 830 kWh. Se on 222 kWh enemmän, mitä meni vuosi sitten toukokuussa. Kaksi vuotta sitten, kun asuttiin vielä suorasähköllä, niin silloin toukokuun kulutus oli 1122 kWh, eli lähes 400 kWh enempi. Jos verrataan lämpötilojen osalta kahta viimeisintä toukokuuta, niin nyt päättyneen toukokuun keskilämpötila Vantaalla oli +9,8C, kun se vuosi sitten oli +14,2 - eli ero on varsin merkittävä. Ja tässä lienee myös yksi osasyy sähkönkulutuksen kasvulle. Toinen osasyy on rakentaminen, sillä rakennusluvat päättyvät nyt aika pian, eli 30.6.2017 - ja ennen sitä olisi talo tarkoitus saada valmiiksi. Voi olla myös muita taustalla olevia tekijöitä, joista johtuu sähkönkulutuksen erot, mutta nämä 2 nyt ainakin.

Jos katsotaan koko alkuvuotta, niin 5 kuukauden aikana vuonna 2017 sähköä on kulunut yhteensä 5675 kWh. Vuosi sitten vuoden 5 ensimmäisen kuun aikana sähköä meni 6375, eli tasan 700 kWh enempi. Täten tällä hetkellä näyttää siltä, että tänä vuonna sähkönkulutus jäisi alle sen, mitä se oli viime vuonna, joskin liian aikaista on nyt vielä sanoa mitään. Tätä vuotta on jäljellä vielä 7 kuukautta, ja sinä aikana voi sääoloissa yms. tapahtua ihan mitä vaan. Rakentaminen on kuitenkin loppumaan päin, ja sen myötä siihen käytetyn sähkön määrä tulee laskemaan.

Tältä näyttää tähänastiset kk-käppyrät koko talon historian ajalta:

Jos katsotaan päiväkohtaisia kulutuslukemia, niin ne näyttävät puolestaan tältä:

Enimmillään sähköä on kulunut vuorokaudessa 45,0 kWh ja alimmillaan 14,6 kWh. Vaihteluväli on siis melkoinen. Korkeimmat pylväät osuvat paitsi kylmiin päiviin, myös niihin päiviin, jolloin talon rakentaminen on ollut eniten käynnissä.

Tässä nurmikon kylvöstä on nyt kulunut tasan 2 viikkoa (nurmikko kylvettiin lauantaina 20.5). Kylvön jälkeen nurmikko on elinaikanaan saanut taivaalta vettä niskaan yhteensä 11 mm, eli toukokuu on ollut paitsi kylmä, myös erittäin vähäsateinen. Nurmikkoa on kyllä kasteltu lähes päivittäin, mutta kolea kevät ehkä vähän hidastaa kasvua. Tältä näyttää nyt tällä hetkellä. Eli jos nurmikon äkkiä haluaa, ja jos haluaa heti tasaista kasvua, niin silloin pitää hommata siirtonurmi. No - eiköhän tähän kesän aikana nurmikko kasva... :-)

Nyt itää!

Jo kahdeksas kylvön jälkeinen päivä menossa (nyt mennään sunnuntaita, nurmikon kylvö oli viikko sitten lauantaina). Ja kaukaa katsottuna vieläkään ei näy mitään, mutta kun todella lähelle menee, niin jotain alkaa nyt jo sentään näkyä!

Ensimmäiset ruohot ovat nyt noin 10-15 milliä korkeita. Vasemmassa
alareunassa on joku 2-lehtinen, joka on jo vähän isompikin, ja niitä on
säännöllisin välein useassa paikassa. Eli ei sekään mikään rikkaruoho ole?

Tässä vielä se pussi, mistä on kylvetty.

Ja tällaista ruohoa sinne sitten pitäisi ilmestyä,
sitten kun ilmestyy. Tulee nyt sitten samalla testattu onko
Lidl:stä ostetusta nurmikon siemenestä mihinkään... :-)

Meille tulee nurmikko?

Itse asiassa nurmikko kylvettiin jo tasan viikko sitten lauantaina. Mutta tällä hetkellä tilanne näyttää ainakin toistaiseksi vielä tältä, eli ei näy mitään:



Nurmikko viikko kylvön jälkeen. Kuivaa on ollut, sillä edellisen kerran satoi
ennen vappua, jolloin sade tuli viiden sentin lumena ja maa oli kunnolla
valkoinen. Sen jälkeen ei ole satanut. Eli letkukastelulla mennään.
Nytkin näyttää keskeltä vähän kuivalta tässä kuvassa.

Lienee kuitenkin ihan normaalia, että nurmikko ei aina niin nopeasti ala itämään ja vihertämään, mutta odotellaan nyt vielä viikko-pari, ja jos ei sittenkään näy mitään, sitten varmaan pitää kylvää uudelleen.

Mutta palataanpa ajassa viikko taaksepäin. Tällä kertaa tapahtumat sysäsi eteenpäin tämä ilmoitus:

Honkanummen hautausmaa (ihan tässä meiltä muutaman kilometrin päässä) ilmoitti omilla Facebook-sivuillaan ja tietysti muuallakin oli ilmoituksia, että nyt heillä olisi ympäristöpäivät, ja sen yhteydessä multamarkkinoilla tarjolla multaa edullisesti perjantaina 20.5.2017.

Pelkoa sääriluiden tai pääkallojen löytymisestä mullan seasta ei ole, sillä multa on kompostimultaa, jota hautausmaan hoidon sivutuotteena kertyy heille ilmeisestikin varsin runsaasti. Joten minäkin hain sitten pari peräkärryllistä - mullalle tuli hintaa 2x 20€ eli yhteensä 40 euroa! Ja se riitti.

Meillä nimittäin nurmikko ei ole kovin suuri, ja kun itselläni peräkärryssä on kantavuutta 2700 kg, niin siihen mahtuu kerralla noin parisen kuutiota, jos ja kun sallituissa painorajoissa yrittää pysyä. Sitten nurmikon siemenet maksoivat 9,90€ per 2kg, joten hintaa tälle nurmikolle tuli vain 50 euroa! Sikäli kun se nyt sitten vaan onnistuu, täytyy vielä odotella, että se alkaisi vihertämään. Tässä vielä lisää viikko sitten otettuja kuvia:

Alkutilanne. Pihalaatoitus on vielä vähän kesken, mutta nurmikon sai jo
tehtyä sillä varattuun alueeseen. Ja jo oli jo aikakin! Ollaan nyt jo melkein
3 vuotta asuttu "rakennustyömaalla", mutta nurmikko tuli nyt viimeisten
asioiden joukossa, koska pienellä tontilla ei ole rakennustarvikkeille oikein
muutakaan paikkaa. Joten nurmikko olisi mennyt pilalle, jos sen olisi tehnyt
ensimmäisenä kuntoon.

Menossa hakemaan multaa Honkanummen hautausmaan kompostikasalta.

Peräkärryn lastaus kävi nopeasti.

Oli muitakin mullan hakijoita samaan aikaan.

Multa kulkee vaikka traktorillakin. Niitäkin Vantaalla joskus näkee.

Multakuorman purkua lapiopelillä, sillä omassa peräkärryssäni ei ole kippiä.

Näkymät peräkärryltä katsottuna. Ihan nurmikon perälle tulee vielä suihku-
lähden traktorin takarenkaita hyödyntäen.

Mullan levitys valmis, ja mullassa muutamia mäyräkoiran jalan jälkiä.

Sitten vähän kalkkia. En tiedä olisiko tarvinnut,
mutta laitoin varmuuden vuoksi.

Ja sitten kaikki sekaisin jyrsimellä.

Valmista tuli. Ja ihan samalta tuo näyttää nyt vielä viikko kylvön jälkeenkin.

Pönttökamera toimii

Maaliskuun alussa laitoin autokatoksen tolppaan lintupöntön, joka miljoonan pöntön pönttötalkoissa sai sillä hetkellä rekisteröintinumeron 1.034.919. Nyt tämänhetkinen tilanne tässä tempauksessa on sellainen, että pönttölaskuri on piilotettu, joskin rekisteröintiä voi silti vielä jatkaa aina 21.5.2017 saakka. Kampanja huipentuu sunnuntaina 21.5. juhlalähetykseen, jonka aikana pönttölaskuri suljetaan lopullisesti. Lisätiedot tässä linkissä:

http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunpönttöä

Oma pönttöni tuli sillä tavoin pääovelle suunnatun turvakameran eteen, että siinä näkyy nyt myös linnunpöntön suuaukko, joka ainakin aamuauringossa näkyy tosi hyvin, kas näin:

16.5.2017 klo 06:32. Sinitiaispariskunta tutkimassa lintupönttöä.

Sinitiaispariskunta kävi "varaamassa" pöntön ihan jo muutamia päiviä sen jälkeen kun olin sen laittanut, ja aktiivinen pyöriminen linnun pöntön ympärillä on jatkunut maaliskuun puolivälistä asti. Vieläkään ei näy, että pesään oltaisiin mitään kantamassa (tai sitten en ole vaan huomannut), mutta aika paljon sinne pitää fyllinkiä tuoda pöntön pohjalle, koska eihän munia nyt voi laskea pelkälle lautalattialle...

Pesintä lienee tänä keväänä vähän myöhässä, ja sitten kun se alkaa, niin ruoka joudutaan pesälle tuomaan ilmeisesti jostain aika kaukaa. Tai esim. ainakaan hyttysiä en muista että olisin omalla tontillani nähnyt kertaa 5 vuoden aikana (tontti ostettiin 2012). Mutta esim. kastematoja kyllä löytyy, jos ne näille tiaisille ruuaksi kelpaavat. Niitäkin vaan on poutapäivinä vaikea löytää, mutta sateella nousevat pintaan.

Etanoitakin on kuulemma nykyään ihan vaivaksi asti, mutta niitäkään en ole omalla tontillani vielä nähnyt ainuttakaan. Syy voi olla esim. se, että kahdella puolen tonttia kulkee iso autotie, yhdellä puolen tonttia on naapurin talo tontin rajassa kiinni, ja viimeisellä rajalla on iso avo-oja. Ehkä meidän tontille etana ei sitten mistään pääse?

No, ehkäpä nämä tiaiset jostain ruokansa löytävät, kun ovat tämänkin kevään ja talven hengissä pysyneet.

Hyvää äitienpäivää!

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille. Tässä muutamia kuvia meidän aamusta.



Aamupalaa äidille.



Aamupala matkalla makuuhuoneeseen äidille.

Päärapuilla puukate. Ei laatoitettu rappuja, koska jos
laatoille tulee talvella jäätynyttä lunta, sen hakkaaminen
pois laatoilta voisi rikkoa laatat? Jotkut laatat ovat
jäisinä myös liukkaat? Mutta - kyllä paljon rappuja
laatoitetaan siltikin, ja laatta on pintana komea.

Ulko-oven kukat lähempää.

Liput saloissa, mutta rakentaminen jatkuu samalla pihatöiden osalta vielä.

Sisäpihalla yleisilme on vähän sikin-sokin. Vasemmalla olevat renkaat
tulevat suihkulähteeseen (sitten kun sen rakentaminen alkaa).
Vasemmalla pihakivien asennus käynnissä terassin vieressä.
Terassi valmistui jo viime kesänä.

Rooman kivet "taipuvat" hyvin mihin tahansa muotoon ja kaarevat pihapolut
näyttävät mielestäni hyvältä. Roomankivissä ei siis ole mitään säännöllistä
kuviota, ja vielä jos leikkaa tarvittaessa "kulmat pois", niin niillä voi kattaa
minkä muotoisen alueen tahansa, ja ilman että kivien kuviointi menisi rikki.
Yläoikealla näkyvän maakasan paikalle tulee siis suihkulähde, sitten kun
sen rakentamisessa kohta pääsen alkuun.

Vuoden ekat 3kk pörssisähköä

Nyt on tullut laskut tähän mennessä vuoden ensimmäiseltä kvartaalilta, eli kolmelta kuukaudelta. Ja mielestäni ihan hyvältä näyttää ainakin tässä vaiheessa! Siirryin pörssisähkön käyttäjäksi joulukuun alusta lukien 2016.

Nyt jos katsotaan viimeisen neljän vuoden sähkönkulutukset vuoden ekojen 3kk osalta, niin tältä näyttää:

kWh		2014	2015	2016	2017
	tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90
	helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47
	maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00

Ja jos laitetaan vastaavilta ajoilta eurot taulukkoon, niin tältä näyttää:

Eurot		2014	2015	2016	2017
	tammi	193,76	181,80	305,48	160,18
	helmi	99,95	173,97	148,62	112,88
	maalis	161,56	146,49	121,52	116,50

Ja kun katsotaan näistä keskimääräiset kilowattihinnat, niin jakolaskun tulos näyttää tältä:

Keskim.sähköhinta 2017			0,104	c/kWh
Keskim.sähköhinta 2016			0,119	c/kWh
Keskim.sähköhinta 2015			0,108	c/kWh
Keskim.sähköhinta 2014			0,121	c/kWh

Eli ei tässä pörssisähköön mentäessä ainakaan huonompaan suuntaan ole käännettä tapahtunut - päin vastoin vuosi 2017 on tässä vertailussa edullisin, ja muutos viime vuoteen on -12,6%. Se on aika paljon sähköyhtiön myyntikatteesta pois?

Graafisesti kaikkien kuukausien sähkölaskut vuoden 2014 alusta näyttävät tältä. Eipä nuo keltaiset vuoden 2017 tässä kohtaa kovin korkeilta näytä, ja nämä ovat nyt sitten sitä pörssisähköä, samoin kuin vuoden 2016 joulukuun viimeinen pylväs, joka on väriltään harmaa.

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa sähköä kului 1099 kWh, ja kuukautta aikaisemmin maaliskuussa 2017 sähköä kului 1137 kWh, eli yli tuhannen kilovatin kuukausikulutuksissa on pysytty koko tämä vuosi. Tämä on viime vuoteen verrattuna vähän enemmän, sillä vuosi sitten huhtikuussa kulutus oli 750 kWh ja vuosi sitten maaliskuun kulutus oli 986 kWh.

Tältä näyttää sama graafisesti, eli tässä kuukausikäppyrät:

Punaisella on siis suorasähkön kulutus eli ekan asumisvuoden kulutus. Nyt jos vertaan tämän vuoden keltaisia pylväitä vuoden 2015 suorasähkön kulutukseen, niin eipä noissa pylväissä nyt kovin suuria eroja näytä olevan. Ja tämän vuoden pylväät ovat nyt kevään aikana selvästi viime vuotta korkeammat. Tämä johtuu kai viileämmästä keväästä. Mutta on taustalla jotain muitakin syitä, sillä päivittäisessä sähkönkulutuksessa on isoa hajontaa, päiväkulutukset näyttävät tältä:

Päiväkohtaisessa kulutuksessa vaihteluväli on 16,3 kWh:n ja 61,6 kWh:n välillä. Ja sähköä on siis tässä kuussa kulunut talon rakentamiseen (tarkemmin sanottuna pihatöihin) liittyen, sekä normaalit kotitaloussähköt (niiden suhteen ei ainakaan omasta ole mitään normaalista poikkeavaa), ja kolmas isompi kulutuspiste on VILP, joka tällä hetkellä tekee pelkkää lämmintä käyttövettä. Eli lattialämmitys on poissa päältä, ja on ollut pois päältä jo helmikuulta lähtien. Takka oli tänään kyllä taas päällä - ensimmäisen kerran viikkoon. Muuten talo on alkanut lämmetä auringon lämmössä niin, että muuta lämmitystä ei ole nyt viime päivinä paljon enää tarvittu.

Jos katson tästä päivästä koko vuoden taaksepäin, niin 8.5.2016 lähtien sähkönkulutus on ollut (ostosähkön osalta) yhteensä 12373 kWh, siitä laskettu energiatehokkuus on ollut 51 kWh/m2, ja edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kulutus on ollut 3923 kWh vähemmän.

Ostetun sähkön lisäksi polttopuita menee noin 5 pinokuutiota vuodessa, ja lisäksi VILP pumppaa jonkin verran lämpöä sisään ulkoilmasta, mutta lämpöpumpun osalta minulle on vähän jäänyt epäselväksi se, että paljonko pumppu kuluttaa, ja paljonko se tuottaa. Mutta suurin syy vuosikulutuksen pienenemiseen 3923:lla kWh:lla on tietysti lämpöpumppu, sillä mitään muita muutoksia talossa ei ole asumisaikana tehty. Ja kun tuo 3923 kWh muutetaan euroiksi, niin suunnilleen 400 eurosta vuosittain on kyse. Ja kun lämpöpumpun hankintahinta oli 8600 euroa, niin siitä voi sitten laskeskella takaisinmaksuaikoja... :-)