tiistai 12. huhtikuuta 2016

Alarajaennätyksiä

Uusia alarajaennätyksiä sähkönkulutuksessa on syntynyt tasaiseen tahtiin pitkin huhtikuuta. Nyt tällä hetkellä sähkönkulutuksen alarajaennätys on 18,9 kWh per vrk. Joinakin päivinä sähköä on kulunut tosin selvästi enemmänkin. Meillä on ensi viikonloppuna isot juhlat, ja niitä varten on mm. eilen leivottu ihan urakalla. Sähköäkin meni sitten eilen yhteensä 31,7 kWh - joka on huhtikuun ylärajaennätys.

Lattialämmityksen otin pois päältä huhtikuun toinen päivä, sen jälkeen takkaa on poltettu satunnaisesti, viimeksi lauantaina 9. huhtikuuta. Takka riittää siinä vaiheessa, kun ulkona keskilämpötila alkaa hipoa +5C astetta.

Takan reunuksen lämpötilakäyrä.





Tein myös vähän tilastoa ilmavesilämpöpumpun käyntiajoista:


Kuukausi jakso/vrk alku/h loppu/h käyntitunnit h/vrk
lokakuu 10 0 55 55 5,5
marraskuu 30 55 196 141 4,7
joulukuu 31 196 402 206 6,6
tammikuu 31 402 903 501 16,2
helmikuu 29 903 1126 223 7,7
maaliskuu 31 1126 1314 188 6,1
huhtikuu 12 1314 1354 40 3,3

Lämpöpumppu asennettiin siis lokakuun 21. päivä 2014. Siihen on tähän mennessä tullut kompuran käyntitunteja mittariin yhteensä 1354 tuntia. Huhtikuussa lämpöpumppu teki enää pelkästään lämmintä käyttövettä, jolloin vuorokauden keskimääräinen käyntiaika on ollut 3,3 tuntia eli minuuteiksi muutettuna 3h 20 min per vrk. Käyntiajat ilmeisesti vielä lyhenevät kesää kohti sitä mukaa kun lämmönlähde eli ulkoilman lämpötila nousee. Eniten lämpöpumppu teki töitä tammikuussa - keskimäärin yli 16 tuntia päivässä. Ja näin siitäkin huolimatta, että pumppu oli kokonaan seisahduksissa yhteensä noin 11 vuorokautta, jolloin ulkolämpötila oli alle -17C ja pumppu sammutti itse itsensä.

Nyt jos lämmintä käyttövettä tehdessään lämpöpumppu käy noin 3 tuntia päivässä ensi lokakuulle asti - jolloin lattialämmitys täytyy taas kytkeä päälle, niin käyttötunteja tulee mittariin yhteensä vielä noin 600 kpl lisää, eli lähelle 2000 tuntia mennään vuositasolla. Tällöin - mikäli lämpöpumpun käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä käyttömäärällä lämpöpumpun pitäisi kestää noin 20 vuotta. Jos näin käy, niin tänä aikana lämpöpumppu kyllä ehtii hyvin tienata oman hintansa.

Myyjä ennusti lämpöpumpulle käyttöikää noin 17 vuotta, jolloin ilmeisesti tavanomainen käyttötuntien määrä vuosittain on sitten luokkaa 40000/17= 2350h per vuosi.

Siihen, palonko tunteja kompuran käyttötuntimittariin loppujen lopuksi kertyy, siihen vaikuttaa hyvin paljon myös käynnistyskertojen määrä. Kompura ei oikein tykkää siitä, jos se joutuu käynnistymään kovin usein, vaan se tykkää mieluummin tehdä töitä yhteen menoon mahdollisimman paljon.

Katsoin muuten äsken mikä on veden lämpötila salaojakaivossa noin 3 metrin syvyydessä. Ei ollut kovin paljon - se oli vain +3C. Maaperä lienee kuitenkin syvällä kalliossa vielä jonkin verran lämpöisempi, eli ilmeisesti noin +7C? Joten tällä hetkellä tähän aikaan vuodesta (vielä toistaiseksi) maalämpöpumpun pitäisi olla tehokkaampi kuin ilmavesilämpöpumppu.

maanantai 11. huhtikuuta 2016

RJ45 liittimen kytkennät

Vielä eilen en olisi edes tiennyt - tai en olisi ainakaan muistanut, että mikä on RJ45 liitin tai että mihin asiaan se ylipäätään liittyy. Tänään sitten tiedän miten tuo liitin saadaan sitä vastaavan parikaapelin jatkeeksi. Eli internetin kiinteästä sisäverkosta on siis kyse. Tässä nyt esimerkkinä yksi asia, mitä kaikkea kummallista talon rakentamisessa voi oppia. Siis jos yrittää tehdä mahdollisimman paljon ihan itse.

Tänään aloin ihmettelemään, että onko johto poikki, kun ei yhteydet pelaa kellarin jakamosta huoneeseen. Sitten piti avata huoneen antenninrasia - ja kas - sielläpä oli kytkennät vielä kokonaan tekemättä.

Kun ei tätä kiinteää sisäverkkoa ole koskaan ennen tarvinnut, niin ei sitä enää edes muistanutkaan, että talon rakentaminen jäi tässä kohta aikoinaan kesken. Siis silloin joskus kun oli kiire muuttaa sisään. Sen nyt vielä muistan, että ekat pari viikkoa me asuttiin uudessa talossa niin, ettei katsottu telkkaria ollenkaan. Siis kun ei näkynyt kuvaa (muuta kuin lumisadetta), kun ei ollut vielä muuttaessa ehditty tilata harava-antennia katolle. Nettiin sentään pääsi, kun oli mokkula tietokoneessa.

Mutta näin tämä RJ45 liittimen kytkentä käy, jos joku muukin joutuu liitoksen tekemään. Alkuun piti lähteä ihan siitä, että piti netistä Googlettaa, että mikä tämän liittimen nimi on, ja että miten se kytketään...

Tässä valmis liitin (urospuolisko), johdon pää ja kytkentä ohjeet netistä...
Itse kokosin tai siis yhdistin tälle sopivan naaraskappaleen johtoon.

...ja tähän osaan nuo johdonpään säikeet pitäisi saada kytkettyä...

Kytkennät tehty. Värien järjestys näyttäisi täsmäävän.


Tässä vielä tekemätön paikka ja johdon pää odottaa kytkentää.

Ja nyt piuhat kiinni.

Sitten ei muuta kuin rasian suojakuoret taas kiinni.

Tämän jälkeen seuraava homma on kellarin WC:n allaskaapin kasaaminen ja
viemärin kytkentä. Tämä on ehkä hiukan tutumpaa hommaa mulle... :-)

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Pohdintoja aurinkoenergiasta

Eilen kiertelin Kevätmessuilla aurinkopaneeliständiltä toiselle. Ajatuksena on ollut täydentää talon lämmitysjärjestelmää aurinkopaneeleilla jossakin vaiheessa. Vielä vuosi sitten vaihtoehdoissa oli mukana myös aurinkolämpökeräimet, mutta se vaihtoehto taitaa olla nyt jo poissuljettu, koska viime vuonna valintani kohdistui ilmalämpöpumppuun. Se tekee nyt lämpimän käyttöveden (ja tällä hetkellä se ei muuta teekään, kun lattialämmitys on jo poissa päältä). Kun otin lattialämmityksen pois 2.4.2016, niin sen jälkeen lämpöpumppu on käynyt 8 päivän aikana 23 tuntia, eli pikkuisen vajaat 3 tuntia päivässä.

Aurinkoenergiajärjestelmien tehot nousevat vuosi vuodelta, ja samalla hintataso putoaa. Kun vuosi sitten kyselin aurinkojärjestelmien tarjouksia, niin nyt - ainakin jos vertaa eilisen messutarjouksiin - niin taas ollaan tultu alaspäin hinnoissa noin 10%. Kehitys on siis nopeaa, ja suunta hyvä. Ja varsinkin jos katsotaan asiaa vielä pidemmällä aikajänteellä, niin eräs edustaja kertoi omalla ständillään, että sellainen järjestelmä, joka vielä vuonna 2007 eli vajaa 10 vuotta sitten maksoi 15 tuhatta, niin nyt sen saa jo 5 tuhannella.

Kuka tahansa - joka miettii aurinkoenergiaan investoimista, joutuu aivan ensimmäiseksi miettimään mitoitusta. Aurinkosähköä voi yleensä myydä omalle energiayhtiölleen, ja silloin siitä saa ns. "pörssihinnan", joka tällä hetkellä on noin 3 senttiä kilovatilta. Eli ei paljon mitään. Sillä jos itse ostaa samanhintaista sähköä, niin siihen päälle kun lisää sähköverot ja siirtomaksut, niin sen jälkeen hinta onkin jo 10 senttiä/kWh ja ehkä enemmänkin. Sillä hintaa jos alkaa laskea aurinkosähkön kannattavuutta, niin takaisinmaksuaika asettuu laitteiden nykyhintojen mukaan jonnekin 15 vuoden paikkeille.

Oikea mitoitus aurinko energialle on siis suunnilleen sellainen, että sähköyhtiölle myytävää ylijäämää ei kovin paljon syntyisi. Mieluummin kannattaa käyttää itse tuotettu sähkö mahdollisimman pitkälti itse. Esim. 3kWp aurinkovoimala, jonka hinta asennettuna on tänä päivänä noin 6000€ sis. arvonlisäveron - niin sillä kun tuottaa vuosittain noin 2700 kWh, niin jos tämän tuotoksen myisi kokonaisuudessaan sähköyhtiölle, ja saisi siitä esim. 3 senttiä/kWh niin koko vuoden tuotoksesta saisi silloin rahaa 2700 kWh x 0,03 = 81 euroa. Ja koko investointi 6000€ tulisi näin kuoletettua 6000 / 81 = 74 vuoden aikana. Mutta järjestelmän elinikä on vain noin 40 vuotta, eli tästä helposti näkee, että sähkön myynti ei kannata, ja että myyntiä varten ei kannata investoida kapasiteettia käytännössä yhtään...

Jos valitsen oman tulevan järjestelmän mitoitukseksi 3kWp, ja saan sillä tuotettua oletusarvojen mukaiset 2700 kWh vuosittain, silloin tuotto jakautuu eri kuukausille näin:


Aurinkoenergian tuotto kuukausittain. Laskuri osoitteessa:
http://www.arevasolar.fi/fi/aurinkolaskuri
Tuo Arevasolarin laskuri on muuten oikeasti tosi hyvä - sillä saa aika hyvin demontstroitua miten kuukausipylväät muuttuvat eri teholuokissa. Sillä näitä kk-pylväitä joutuu vertailemaan siihen, mitä oma sähkönkulutus on. Meillä nämä kk-pylväät menevät tällä hetkellä näin:


Ensi kesän kulutuksia en vielä edes tiedä, mutta aika näyttää. Jos lämpöpumppua ei olisi tullut hankittua, silloin aurinkosähköön voisi investoida enemmänkin. Mutta nyt kun ilmavesilämpöpumppu on, nyt ei voi tai ei kannata investoida ihan samalla lailla. Muuten sähköä voi joutua myymään.

Sekin on mielenkiintoinen kysymys, että kumpi on parempi - se että tekee kesäkaudella lämmintä vettä lämpöpumpulla, vai se, että kuluttelee aurinkoisten päivien "ylijäämäsähkön" omassa lämminvesivaraajassa, jotta ei tarvitsisi myydä sähköä niin paljon? Jos aurinkosähköllä on kannattavampaa tehdä käyttövettä, sitten pitää huomata sellainen seikka, että jos lämpöpumpun tehokerroin on vaikkapa 1:n suhde 3:een, niin kolmella tuotetulla aurinkosähkön kilovatilla säästää oikeasti vain yhden kilovatin lämpöpumpun sähköä, jos pumppua ei tarvitsekaan käyttää. Tämä seikka lisää hieman aurinkosähkön mitoitustarvetta?

Aurinkosähkön mitoituksessa voi menetellä myös niin, että jos ostaa ensin pienemmän kokoisen tuotepaketin, niin siihen voidaan heti asentaa isompi invertteri pelkästään siksi, että järjestelmän paneelimäärää voi sitten myöhemmin kasvattaa. Siis jos sähkön tarve kasvaa esim. jos hankkii sähköauton tai uima-altaan ulos, johon haluaa kesälläkin lämmittää vettä. Silloin jälkikäteen laajennus käy helposti - ei muuta kuin lisätään vaan aurinkopaneeleita. Mutta jos ostaakin aurinkopaneeleita "liikaa", eli joutuu myymään sähköä energiayhtiölleen, niin aika halvalla siitä sähköstä joutuu silloin luopumaan...

Aurinkosähköpaketin asentamisesta saa myös kotitalousvähennystä. Noin 6000 euron paketissa työn osuus on noin 1800 euroa. Jolloin jos nyt vähennyksen määrä on 45% ja omavastuu 100€, silloin tähän 1800 euroon voi kohdistaa vähennyksiä noin 700 euron edestä.

Eli kotitalousvähennystä kannattaa käyttää... Olisi kannattanut käyttää varmaan myös viime syksynä hankkimaani ilmavesilämpöpumppuun, mutta olin niin malttamaton, että otin sen jo nyt. Ja kotitalousvähennystähän saa vasta 2 vuotta sen jälkeen, kun lopputarkastus on uudessa talossa pidetty...

Lisää eri lämmitystapojen vertailusta sitten ensi torstaina. Silloin YLE:n Kuningaskuluttajassa verrataan eri lämmitystapoja, ja siellä pitäisi sitten meidän "ilmalämpöpumppu-talo" olla myös vertailussa mukana:



Tässä vielä aurinkoenergiaan liittyviä räpsyjä eilisiltä Kevätmessuilta:

Hinnat halpenevat... Tämä hinta ilman asennustöitä.

Mökkipaketteja.

Mustaa paneelia.

Kytkentäkaavio.

NAPS = Nesteen Aurinko Paneeli Systeemi (entinen, nyt perheyritys)

Messutarjouksia.
 
Ohutta ja taipuisaa aurinkopaneelia.



lauantai 9. huhtikuuta 2016

Kevätmessut 2016

Kevätmessut 2016 Helsingin messukeskuksessa.

Kevätmessuilla tuli käytyä tänään, ja hyvä oli että menin junalla (nämä kuvat junan ikkunasta):



 

Joka vuosi kevätmessuilla tuntuu olevan jotain mielenkiintoista, tai ainakaan kertaakaan ei ole vielä itselleni tullut tunnetta, että "olipa turha reissu...". Viime vuonna poikkesin mm. omakotiliiton ständillä ja liityin jäseneksi:




Tällä kertaa kävelin tästä ihan vaan ohi... Kun oli niin paljon muutakin katsottavaa. Omakotiyhdistyksen jäsenenä olisi kuitenkin päässyt messuille sisään puoleen hintaan, joskaan en tätä "jäsenetua" nyt tarvinnut, kun olin saanut vapaaliput. Toinen vapaalippu vielä jäikin, joten jos joku muu aikoo mennä vielä huomenna, niin Vantaan Rekolassa olisi yksi käyttämätön vapaalippu (eikä sitä ehdi enää postilla lähettää...:-).

Tällä kertaa näytteilleasettajien joukossa oli mielestäni entistäkin enemmän aurinkopaneelien edustajia, ja ne myös olivat ykköskiinnostuksen kohde minulle tällä kertaa. Kirjoitan näistä aurinkopaneeleista ja -systeemeistä sitten toisella kertaa enemmän - vaikka heti huomenna. Mutta nyt kun meillä on ilmavesilämpöpumppu ollut puolisen vuotta, ja aurinkoenergiakin harkinnassa - niin nyt ainakin minulle omasta mielestäni kirkastui, että mitä voisi hankkia - ja milloin voisi hankkia.

Mutta tässä nyt ihan muuta messujen antia tällä kertaa:

Kukkasipulien myyjä vauhdissa... Ihan kirjaimellisesti.

Kahden kivityypin yhdistäminen tehtyä aika kivasti. Voisi toimia meilläkin. 

Valaisin ideaa....

Hienoja ulkoporealtaita, tässä ruotsalaisvalmisteinen Monza.

Maistiaisia tarjolla ympäri maailman...

Ulkoallas tässäkin, tämä malli puulämmitteinen.

Upeaa kuviota marmorilaatassa.

Led-Storen lednauhoja. Hinnat, valotehot ja valojen väri hyvin esillä.

Kukkaloistoa.

Kasvihuoneen sisustusta.

Tämäkin näytti upealta. Ja sateenvarjoihin myös tippui vettä.

Pihagrillejä moneen lähtöön....

Yleisvilinää.
Niin ja hyvää Agricolan päivää... Laitoin liput salkoon lähtiessäni.
Messut ovat avoinna vielä huomisen.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Lattialämpö pois - miten kävi?

Niin kuin edellisessä päivityksessäni kerroin - otin siis lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä tänä vuonna 2.4. Muistelisin, että viime vuonna lattialämmitys oli päällä ihan kesään asti. Verrattuna viime vuoteen - nyt on siis talon lämmityksessä kaksikin eroa:

Ensinnäkin ilmavesilämpöpumppu tekee nyt lämpimän veden, ja toisena erona se, että lattialämmitys ei ole nyt päällä (enää viiteen päivään). Ja kyllä näiden kahden eron yhteisvaikutus myöskin sähkönkulutuksessa näkyy. Näkyy muuten aika selvästikin:

Talo-Rautio, sähkönkulutus 5.4.2016. Sähköä meni 23 kWh. Vuotta aikaisemmin kulutus oli 51 kWh.
Lämpötila on ollut molempina vuosina asteen tarkkuudella aikalailla samoissa.

Lattialämmityksen poiskytkennän jälkeen myös lämpöpumppu on käynyt paljon vähemmän. Nyt se käy 3 tuntia päivittäin. Aikaisemmin se kävi 5 tuntia päivässä.

Entä missä tämä muutos nyt sitten näkyy?

Kellarin lämpötila laski heti parilla asteella, kun lattialämmitys jäi pois. Siellä on nyt 19C lämmintä. Se on toisaalta varastotiloille ihan riittävä. Kellarin takkahuoneessa on rakentaminen vielä kesken, eikä se ole vielä käytössä. Sauna lämpiää puilla aina tarvittaessa. Olettaisin että kellari saa lämpönsä juurikin saunan hukkalämmöstä, koska muutakaan lämmitystä kellarissa ei nyt sitten enää ole. Ulkolämpötila on ollut enimmillään +10C. Öisin menee lähelle nollaa. Asuinkerroksissa on poltettu takkaa, ja siellä eli kahdessa ylimmässä kerroksessa lämpötila on 22-23C haarukassa.

Toinen muutos, jonka heti huomasin oli se, että kellarin laattalattia tuntuu nyt jalalle aika kylmältä. Mittasin, että sen lämpötila on 18,0C - eli asuinkäytössäkin tuo lämpötila olisi ihan normaali, tai ainakin normaalin rajoissa. Mutta kyllä se kylmältä tuntuu silti, kun on yli 20C lämpötiloihin tottunut. Mutta ei kellarin "kylmästä" lattiasta sinänsä mitään haittaa ole, eihän siellä kovin usein käydä, eikä siellä kukaan asu. Aputilojahan nuo on.

Kellarin lattia on maton alta 18,0C lämmin, ja ilma on maton päällä 18,8C.
Asuintiloissa lattia tuntuu kuitenkin mukavan lämpöiseltä - ihan niin kuin aina ennenkin. Itse asiassa tässä on taas ihan hyvä syy, miksi kannattaa rakentaa kellari. Siinä saa lämpimät varastotilat asuintilojen yhteyteen. Ja jos ottaa lattialämmityksen pois jo keväällä, vaikutus näkyy itse asiassa eniten kellaritiloissa, jossa lattia viileni selvästi. Asuintilojen lattiat eli välipohjat pysyy saman lämpöisinä. Aikaisemmin eli viime kuussa kellarin lattian lämpötila lienee ollut ihan sama tai jopa vähän korkeampi kuin huonetilojen lämpötila, jos kerran lattialämmitys kerran on antanut kellariin pari astetta lisä lämpöä.

Energiankulutukseen tällä kaikella oli prosentuaalisesti iso vaikutus. Ihan nyt yhden yksittäisen päivän eli 5.4. vertailussa vuotta aikaisempaa ero on selvä - vuosi sitten sähköä meni "tavallisena kevätpäivänä" 51 kWh, nyt enää 23 kWh, eli pudotusta on ollut 55%.

Jos koko loppukevät jatkuu näin, niin kuukausitason vertailussa vuotta aikaisempaan pitäisi näkyä myös kohtapuoliin selkeät erot. Ja varmaan näkyykin, koska tällä menolla huhtikuun sähkönkulutus tulisi asettumaan noin 700 kWh:n tasolle. Vuonna 2014 huhtikuussa sähköä kului 1179 kWh. Kolmen viikon päästä sitten varmaksi tietää, että miten kävi tänä vuonna, mutta jos toteutuma jää 700 kWh tienoille, se olisi sitten 40% vähemmän mitä vuosi sitten samaan aikaan.

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Kesää kohden...

Tänään olen vaihtanut kesärenkaat autoihin, kalustanut terassin ja laitoin lattialämmityksen pois päältä. Tästä eteenpäin kesää kohden ainut lämmitys on puulämmitys, ja sekin jää sitten jossain vaiheessa kokonaan pois. Iltaisin on kuitenkin mukava takkaakin poltella, jos sisällä ei ole liian kuuma (aika ylärajoilla kyllä mennään nyt iltapäivällä, mutta yöt ovat vielä viileitä). Alkukevään lattialämmitys oli päällä päiväaikaan - ihan niin kun lämpöpumppukin.

Terassikausi auki! Maantasossa oleva ulkoterassi on tuulelta aika suojaisassa
paikassa katetun terassi ja kukkaistutusaltaan  "kainalossa". Se on juuri
sopiva auringonottoon näinkeväisin. Ulkotilan käyttö näkyy parhaiten blogin
aloituskuvasta, jossa sisäpiha (silloin ilman terassia) näkyy kopterikuvassa.

Keittiön sisälämpötila +24,1C ja ulkona auringossa (siis terassilla) +23,0C.

Lämpötila anturi näyttää +9C ja lattiassa kiertää +22C lämpöinen vesi.
Samaan aikaan huonelämpötila on ylimmillään +24C.
Joten lattialämmitys on ihan turhaa hommaa. Ei muuta kuin töpseli irti...
Ilmavesilämpöpumpulle jäi tästä eteenpäin pelkkä käyttöveden lämmitys.

Maaliskuun sähkönkulutus

Esittelin jo kuukauden alkupään ja tyhjän talon kulutuslukemia tässä linkissä:


Ehdin siis silloin saatavilla olleen tiedon perusteella päätellä ja laskeskella, että tyhjä talo olisi kuluttanut 8 kWh vähemmän sähköä verrattuna siihen, että talo on asuttuna. Nyt tällä hetkellä olevan tiedon valossa en uskalla olla tuosta 8 kWh:n erosta enää niinkään varma. Toki selvää on edelleenkin se, että tyhjä talo vei vähempi sähköä, mutta mikä on oikea erotus normaalitilanteeseen, niin sitä en osaa nyt ihan varmaksi sanoa. Sillä jos erotus olisi johtunut pelkästään siitä, että talo jäi tyhjilleen, ja kulutus putosi 8 kWh per vrk, niin silloin vastaavasti kulutuksen olisi pitänyt lisääntyä 8 kWh, kun talossa taas oltiin paikalla. Eikö vain?

No ei se kulutus kuitenkaan lisääntynyt muuta kuin 3,2 kWh - joten nyt ainoa johtopäätös, minkä uskaltaa tehdä on se, että tyhjän talon kulutus oli pienempi, ja ero oli jotain 3 - 8 kWh:n väliltä. Yksi lisäsyy saatuun tulokseen on voinut olla sekin, että kesää kohden mennään, ja siinä samalla sähkönkulutus pienenee päivä päivältä ja säännöllisen epäsäännöllisesti ihan muutenkin, niin että pienenevä tendenssi on ihan selvä koko kuukauden ajalta, niin kuin alla olevasta pylväiköstä voi nähdä. Eli vähän reilusta 40 kWh:n vuorokausitasosta on lähtenyt maaliskuu liikkeelle, ja noin 25 kWh:n vuorokausitasolle ollaan tultu. Samalla, kun sähkönkulutus on laskenut, niin ulkolämpötila on noussut - mikä sekin näkyy tästä alla olevasta kaaviosta:


Talo Rautio: Sähkönkulutus maaliskuussa 2016.
Toinen asia mitä tyhjän tai asutun talon lisäksi olen myös yrittänyt selvittää, on ilmavesilämpöpumpun vaikutus sähkönkulutukseen. Ensin me asuttiin lokakuusta 2014 lokakuulle 2015 pelkän suorasähkön varassa, ja nyt 21.10.2015 lukien talossa on ollut myös ilmavesilämpöpumppu. Ja kyllä se selvästikin jotain vaikuttaa. Uskoisin tähänastisten kokemusten perusteella, että sähkönkulutuksesta on "kadonnut jonnekin" noin 25-30%. Ja nytkin pitkin maaliskuuta on tullut koko ajan uusia alarajaennätyksiä vuorokausikohtaiseen sähkönkulutukseen.

Yhteensä sähköä kului nyt maaliskuussa 986 kWh. Vastaava lukema vuotta aiemmin maaliskuussa oli 1446 kWh. Ero on selvä, eli kulutuksesta on jonnekin "hävinnyt" 460 kWh eli 31,8%. Näin siitäkin huolimatta, että maaliskuu oli vuosi sitten lämpimämpi - silloin kuukauden keskilämpötilaksi Vantaalla tuli + 2,0C. Nyt kevät on viime vuoteen verrattuna perässä, ja tämän kuun keskilämpötilaksi tuli +0,0C eli eroa ulkolämpötiloissa on 2 astetta.

Myös maaliskuun 2016 sähkönkulutus sinänsä kolkuttelee alarajaennätyksiä sekin. Koko asumisajan alhaisin sähkönkulutus kuukausitasolla mitattiin viime vuoden heinäkuussa. Silloin sähköä kului 981 kWh, ja nyt siis tämän vuoden maaliskuussa lämpöpumpun avulla päästiin lähes samalle tasolle, kun sähköä kului 986 kWh eli 5 kWh enemmän. Toistaiseksi viime heinäkuun alarajaennätys jäi kuitenkin vielä voimaan.

Talo Rautio: Kuukausittaiset sähkönkulutukset 2014 vuoden alusta lukien.
Yllä olevassa kaaviossa on vaaleansinillä pylväillä rakennusaikaista sähkönkulutusta. Sille tasolle pitäisi päästä, jos talossa on ihan vaan "peruslämmöt" päällä, eli sen verran lämmintä, ettei jäätymisvaaraa ole. Tummansiniset pylväät 3 kpl vuoden lopussa kuvaavat asumisaikaista (suora)sähköä, ja samoin kaikki punaiset pylväät vuoden 2015 osalta marraskuulle asti. Vuoden 2015 kahden viimeisen punaisen pylvään aikana oli jo lämpöpumppu, mutta ei se vielä syksyllä 2015 mitään säästöä tuonut. Marraskuussakin 2015 sähköä meni enempi mitä vuotta aiemmin.

Joulukuussa (ilmeisesti olin tehnyt jotain pieniä säätöjä? En enää muista...) säästöä alkoi jo tulla, ja sama kehitys jatkui helmi-maaliskuussa 2016. Tammikuu 2016 oli kuitenkin poikkeuksellisen kylmä, ja silloin sähkönkulutus oli ihan omaa luokkansa. Ja lämpöpumppukin oli noin puolet ajasta seisahduksissa. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin sähkövastukset olivat tammikuussa päällä 251 tuntia, eli noin 11 vuorokautta.

Tässä(kin) kohtaa voidaan taas kysyä, että no - kannattiko ilmavesilämpöpumppu hankkia? Maksaako se itse itsensä takaisin? Jos maksaa, niin missä ajassa maksaa?

Investointi siis maksoi asennettuna 8600,00 euroa - sisältäen arvonlisäverot yms. Ennen asentamista 12 kuukauden sähkölasku oli ollut 17162 kWh. Se määrä sähköä maksoi 1887,74 kWh. Jos lämpöpumpumpulla (optimistisesti laskien) saadaan tästä määrästä 30% pois, niin vuosittainen säästö euromääräisesti on silloin 566,32€. Jolloin investointi on kuolettanut itse itsensä noin 15 vuoden aikana. Ja jos lämpöpumpun oletettu elinikä on noin 40000 tuntia eli noin 17 vuotta, niin silloin aika tiukille kyllä vetää, että saako tästä omansa pois, mutta näillä näkymin saa.

Mikäli energian hinta pitkässä juoksussa nousee (niin kuin lämpöpumpun myyjät pontevasti aina muistavat mainita), niin silloin takaisinmaksuaikalaskelmat tottakai paranemat, jos hintojen nousu on todellista, eikä pelkästään inflaatiosta johtuvaa. Nyt neljän viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on kuitenkin ollut koko ajan jatkuvassa laskussa.

Mutta mikäli lämpöpumpulla ei saadakaan kuin 25% vuosittaisesta sähkölaskusta pois, silloin vuosisäästöksi jää vain 1887,74€ x 25% = 471,94€. Ja takaisinmaksuajaksi tulee yli 18 vuotta. On vähän epävarmaa, että kestääkö laite näin kauaa....? Ja tuleeko matkan varrella myös huoltokustannuksia?

Toistaiseksi olen selvinnyt kaikesta vielä ihan itse ja omin avuin, ja nyt on itselläni vielä sekin hyvä puoli, että upo-uudessa laitteessa on vielä 2v takuut päällä. Eli jos jotain tulisi aina voisi soittaa laitteen myyjälle. Ja on lämpöpumppu nytkin jo "kaatunut" kaksi kertaa, viimeksi eilen, jolloin seuraus oli se, että lämmin vesi oli kokonaan loppu, kun pumppu oli häiriöilmoituksen johdosta jäänyt seisomaan. Sain sen kuitenkin taas käyntiin vanhalla kikalla, eli otin sähköpääkeskuksesta lämpöpumpun virrat hetkeksi pois, ja siitä se sitten taas lähti nousemaan ylös, ja toimii taas ihan normaalisti. Käyttökatkos oli kuitenkin niin lyhytkestoinen, että lämpimän veden puuttumista ei ehditty vielä huomata (muuta kuin lämpöpumpun näytöltä).

Toimintahäiriöstä johtuen varaajan lämpötila laski +26C asteeseen.
Sähkövastukset ei kuitenkaan vielä olleet menneet päälle, mutta lähellä oli.

Ensi apuna sulake pois päältä, ja lyhyen sähkökatkon jälkeen lämpöpumppu
taas käynnistyi. Oikeassa alakulmassa alta lukien menovesi varaajalle oli
aluksi +28C (varaajan lämpötila samaan aikaan +26C), keskimmäinen ikoni
tarkoittaa, että ulkoyksikön propelli pyörii ja ylin ikoni ilmoittaa, että
kompura käy. Tavoitelämpötila varaajassa on +56C astetta.

No entä olisiko sittenkin vaan kannattanut laittaaa maalämpö, niin kuin alkuperäinen suunnitelma olikin, että maalämpö laitetaan jo rakentamisen aikana?

Jos olisin maalämmön laittanut, sitten tuohon luvun 8600€ paikalle pitäisi laittaa ihan toinen luku, eli maalämpö olisi silloin saatujen tarjousten perusteella tullut maksamaan likemmäs 20.000 euroa. Toki se olisi ollut nyt viiime tammikuussa parempituottoinen, koska ilmavesilämpöpumppu menee kovissa pakkasissa pois päältä (jos lämpötila laski -17C alle pumppu sammutti itsensä, eikä sen hyötysuhde varmaan -15C kohdallakaan kovin kummoinen ole, vaikka meillä pumppu kävi siinä kohdassa yhtä päätä ja yötä päivää). Kesällä tilanne on ymmärtääkseni toisinpäin.

Kesällä esim. meillä ilmavesilämpöpumpun lämmönlähde eli ulkoilma on hyvinkin +20C astetta lämmintä. Mutta maalämpöpumppu joutuu kesälläkin ottamaan kaiken lämpönsä "vaikeimmasta paikkaa" eli noin 150-200 metriä maan alta, jossa lämpötila silloinkin on vain noin +7-8C. Eikä se siis kovin tehokasta ja järkevää ole noissa olosuhteissa, jos ajatellaan että helpomminkin sen lämmön kesällä saisi. Tietysti tuossa kesän kovimmilla helteillä maalämmöstä on se hyöty, että talon jäähdytys tulee maalämmössä "kaupan päälle" eli käytännössä ihan ilmaiseksi, mutta tarvitaan tarvitaan kesällä myös lämmintä käyttövettäkin.

Ehkä maalämmön hyvänä kaverina voisi olla aurinkolämpöpaneelit, joilla kuuman käyttöveden saisi tehtyä aina kesäisin (eikä se edes maksa paljon, muutamalla tonnilla saa). Silloin maalämpöpumppu säästyisi, jos sitä ei kesällä jurnuteta pelkän käyttöveden takia lyhyttä pätkää. Lämpöpumpun kompurat ei nimittäin tykkää lyhyestä käyntiajasta.

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat

Rakennuslehti uutisoi viikko sitten uusista energiatehokkuusvaatimuksista, jotka tulevat voimaan nopeutetusti:


http://www.rakennuslehti.fi/2016/03/energiatehokkuusvaatimukset-tiukkenevat-huomio-ikkunoihin-valaistukseen-ja-ilmanvaihtoon/


Tällä kertaa - aivan niin kuin Rakennuslehden artikkelissakin todetaan - niin uudet tiukemmat vaatimukset kohdistuvat erityisesti ikkunoihin, valaistukseen ja ilmanvaihtoon.


Very Good -luokan rakennus. Kuva Rakennuslehden nettisivuilta.


Uudet talot ovat viimeisimpien rakennusten vuotolukumittausten perusteella jo lähtökohtaisestikin erittäin ilmatiiviitä. Nyt kun jatkossakin rakennusten ilmanvaihto mitoitetaan aina niin, että rakennusten sisään jätetään pieni alipaine, ja kun jatkossa ohivirtauksena ei ylimääräistä korvausilmaa enää mistään tule, niin tämä aiheuttaa ikkunoihin paine-erosta johtuvaa jännitettä.


Joissakin tilanteissa paine-erosta johtuva jännite voi aiheuttaa myöskin pientä ikkunalasin kaareutumista sisäänpäin. Ja tämä taas aiheuttaa valon taipumista, eli maisema näyttää "kummallisen pyöreältä", aivan kuin pullon pohjan läpi yrittäisi katsella. Kaarelle taipunut ikkunanlasi on tiettävästi myöskin jo särkynyt joissakin tapauksissa, kun ikkunoita on yritetty kaareutumisesta huolimatta pestä.


Tähän mennessä rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kasvuun on pyritty vastaamaan rakenteita paksuntamalla. Mutta aina ei ole järkevää paksuntaa rakenteita kohtuuttomasti, vaan ennemmin kannattaa pyrkiä rakenteiden, tekniikan, rakennuksen muodon, sijoittelun ja esimerkiksi aurinkosuojauksen avulla pääsemään parempaan lopputulokseen, jolloin kesäaikana rakennuksessa ei kärsitä liian lämpimästä sisäilmasta.


Kun rakennuksen seiniä ei voi enää käytännössä juurikaan paksuntaa, ja jos ilmanvaihdon paine-erosta johtuen ikkunat alkavat taipua tiiviissä pullotalossa sisäänpäin kaarelle, niin tähän on nyt keksitty oiva ratkaisu. Sekin samalla parantaa myös energiatehokkuutta. Siis ikkunoita on nyt alettu tekemään paksummasta lasista.


Itse asiassa tämä ei ole ollenkaan edes uusi keksintö, sillä lasimassan väliin laitetaan samalla myös aurinkosuojakalvot. Ja näin vältetään kesäajan kuumuus. Kalvoista johtuen lasista tulee sitkeää, jolloin se kestää iskuja ja näin samalla parannetaan rakennusten murtosuojausta. Kansankielessä puhutaankin ihan tavallisesta panssarilasista. Luxus-autoissa nämä ovat olleet vakiovarusteena jo pitkään, mutta nyt tällaisia samanlaisia laseja voi tilata omien mittojen mukaan myös omaan taloonsa vaikkapa tästä linkistä:


http://saint-gobain-autover.fi/panssarilasi


Tai itse asiassa jatkossa ikkunat on pakkokin tilata tuosta ylläolevasta linkistä, koska muuten talo ei enää läpäise lopputarkastuksessa vaadittuja uusia energiatehokkuusvaatimuksia.


Tässä kohtaa tulevat talonrakentajat joutuvat taloudellisesti tosi lujille, koska rakentamisen kustannukset tulevat väistämättä nousemaan. Mutta tälle ei voi mitään - sitten on vaan pakko maksaa. On tässä kuitenkin kiistattomasti omat hyvätkin puolensa, eli talon lämmityskulut pienenevät, ja samalla myös ulkovaipan äänieristävyys paranee huomattavasti.


Myös talojen alapohjan rakentamisesta tulee jatkossa ja uusien energiatehokkuusvaatimusten valossa entistäkin haasteellisempaa. Ryömintätilan olosuhteet ja routaeristys muuttuvat koko ajan haasteellisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi, kun paksunnetaan rakennuksen vaipan eristystä. Ryömintätilaan, joka on muutenkin haastava suunnittelu- ja toteutuskohta, siirtyy paremmin eristetyn alapohjan kautta vähemmän lämpöä, ja tällöin suhteellinen kosteus nousee. Se tulee väistämättä aiheuttamaan hyvin paljon ns. "homepommeja", koska mikrobit viihtyvät erityisen hyvin juuri viileissä ja kosteissa tiloissa.


Tässä kohtaa rakentajilla on kuitenkin nyt hyvää tuuria. Nimittäin vanha kunnon keksintö ns. "kissankolot" sokkelin seinissä pelastavat tässä kohtaa. Nämä kissankolot voidaan arkkitehdin piirustusten mukaan ja puolustusministeriön erikoisasiantuntijan lausuntojen pohjalta muotoilla niin, että ne muistuttavat erehdyttävästi ampuma-aukkoja. Jolloin tämän jälkeen voidaan lopputarkastuksessa vedota maankäyttö- ja rakennuslain 146§:ään, jonka loppulauseissa sanatarkasti todetaan näin:


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132


"Mitä rakennustyön viranomaisvalvonnasta säädetään, ei koske rakentamista puolustustarkoitusta varten." (lainaus ylläolevasta linkistä)


Suoraan suomeksi tulkittuna tämä loppulause tarkoittaa siis sitä, että saat ihan vapaasti rakentaa ihan mitä huvittaa, eikä rakennusvalvonnalla ole siihen mitään sanottavaa. Mutta pitää voida uskottavasti osoittaa, että rakennelma - vaikkapa uusi hieno omakotitalo - onkin rakennettu puolustustarkoituksessa ja siinä on tehokasta sirpalesuojaa ja itsepuolustusta varten ympäri sokkelia tarkoitukseen sopivat ampuma-aukot - joiden kautta alapohja samalla myös riittävästi tuulettuu.


Mikäli itse sokkeli voidaan todeta tehdyn maanpuolustushengessä ja puolustustarkoitusta varten, niin laajemman tulkinnan mukaan tämä voidaan ulottaa tarkoittamaan myös sokkelin yläpuolisia osia, jolloin talon lopputarkastus lyhenee ja helpottuu huomattavasti. Rakennusvalvoja nimittäin toteaa siinä kohtaa jo usein itsekin, että tämä talo ei nyt sitten olekaan rakennus, eikä rakennelma, eikä maankäyttö- ja rakennuslakia sovelleta millään tavalla. Silloin lopputarkastusasiakirjoja ei allekirjoiteta, ja ne voi käyttää vaikkapa takan sytykkeinä. Myöskään kiinteistöveroa ei tällaisille rakennuksille säädetä (koska kyseessä ei ole kiinteistöverotuksessa tarkoitettu asuinrakennus, vaan puolustustarkoituksessa tehty kiinteä este, jossa on myös ampuma-aukot sokkelissa).


Lainsäätäjä ei ole vielä ehkä huomannut tällaista uusiin energiatehokkuusvaatimuksiin jäänyttä porsaanreikää, joten oletettavissa onkin, että tämä porsaanreikä tullaan tukkimaan hyvin nopeasti. Vielä tätä kuitenkin ehtii hyödyntää, jos on oikein nopea.

torstai 31. maaliskuuta 2016

IS: 9 hurjaa tositarinaa...

Tämän päivän Iltasanomissa oli 9 murheellista tapausta asuntokaupoista:

Iltalehti 31.3.2016
Näitä vesivahinkoja, kosteusvaurioita, homekasvustoja yms. on aika luvattoman paljon - vaikka käräjille ja joskus myös julkisuuteen näitä juttuja tulee vain silloin, jos talo myydään. Seuraava kysymys sitten onkin se, että uskaltaako taloa myydä? Kiinteistökaupassa myyjän vastuu on 5 vuotta, ja jos käy niin huono tuuri, että ostaja haluaakin riidellä - niin siinä ajassa talosta aina löytää jotain sanomista. Vähän helpommalla pääsee ehkä silloin, jos omakotitalo onkin AsOy -muotoinen. Silloin kaupassa noudatetaan asuntokauppalakia - ja myyjän vastuu onkin vain 2 vuotta.

Ilta-Sanomien kertomissa tapauksissa esiteltiin vain asioiden kulku, ja euromääriä - jotka oli useinkin katastrofaalisen suuria. Joskus eurojen lisäksi voi mennä myös asukkailta terveys. Eli on nämä aika kovia juttuja monille...

Ja näitä sattuu julkisuudestakin tunnetuille henkilöille, Janne Kataja kirjoitti aikanaan hometalostaan ihan blogiakin:

http://www.raxa.fi/node/1930

Lehtien palstoille ovat viime aikoina päätyneet myös Tuomas Enbuske, Kimi Räikkönen & Jussi Salonoja, ja näyttelijä Elina Rintala - tässä linkkejä:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000000933781.html

http://www.seiska.fi/Viihdeuutiset/Kimi-Raikkonen-ja-Jussi-Salonoja-vaativat-jattikorvauksia/1065906

http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2014082218594711_iq.shtml

Miten sitten voisi välttää kosteusvaurioita? Onhan se aina vahinko, vaikka taloa ei koskaan myytäisikään? Paitsi purkukuntoisena tai pelkkänä tonttina? Tässä joitakin ohjeita:

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2015102820574090_an.shtml

Artikkelin lopussa siis 5 ohjetta, joista ensimmäinen menee näin:

"1. Tarkista ja puhdista salaojien tarkistuskaivot ja rännikaivot vähintään kerran viikossa ja huolla ne tarvittaessa."

Tuossa varmaan pitäisi lukea, että tarkistus olisi hyvä tehdä kerta vuodessa, mutta jostain syystä tekstissä lukee, että "kerran viikossa". No, ei kukaan niitä niin usein kuitenkaan tarkasta.

Miksi sitten Suomessa hometaloista on tullut näin valtava ongelma? Siis esim. itärajan takana eli Venäjän puolella ei ole tietääkseni ainuttakaan hometaloa, vaikka ilmasto-olosuhteet heilläkin on ihan samat mitä Suomessakin. Talvet voi olla idässä vielä kylmempiäkin, ja lämmitystarve suurempi. Ja siinä kai se salaisuus sitten onkin - Venäjällä eristeet on mitä on (tai niitä ei ole juuri ollenkaan), energia on halpaa - ja sitä myös käytetään. Ei siellä kukaan vilua kärsi, jos vaan asunto on. Eli rakenteet pysyy kuivina. Suomessa taas energiasta pihistellään, taloista tehdään tiiviitä, ja ilma ei vaihdu. Sitten ollaankin jo siinä äärirajoilla, että tuleeko mikrobikasvustoja vai eikö tule.

Hankala tilanne voi olla myöskin vesivahinko, joka jatkuu tippavuotona tai kondenssikosteutena vuodesta toiseen. Eikä sitä välttämättä kukaan huomaa. Ehkä ei asunnon myyjäkään ole huomannut, ja myy talon hyvässä uskossa ja luottaen, että kaikki on kunnossa. Sitten ostaja löytääkin jotain, ja vaatii korvauksia, ja taas riidellään... Siis eihän myyjälläkään usein sitä rahaa ole, mistä voisi korvata. Myyjäkin on tietysti asuntokauppojen jälkeen ostanut itselleen uuden talon. Ja raha tahtoo kulua helposti ihan noin muutenkin, eli harvalla kai pankkitilillään on sellaisia summia, mitä näissä jutuissa yleensä vaaditaan.

Jos sitten aivan varmasti haluaa välttyä ikävyyksiltä, niin millainen talo pitäisi ostaa? En minä vaan tiedä. Ehkä talo pitää sitten tehdä itse? Tai sitten (huumorilla heittäen) pitää suositella, että ostaa passiiivitalon. Nimittäin yhtään passiivitaloa ei ole homeessa. Tai en minä ainakaan ole kuullut mistään sellaista. Eikä löydy Ruotsista eikä Norjastakaan, ei vaikka yrittin Googlella hakea. Tietysti näissäkin voi olla, että ongelmat ovat vain ajan kysymys, mutta toistaiseksi ei taida olla missään vielä ainuttakaan olemassa olevaa esimerkkiä?

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Tyhjä talo kulutti 8 kWh vähempi sähköä

Pääsiäisten pyhien osalta ollaan "loma loppui" -vaiheessa, nopeastihan se pidempikin viikonloppu tahtoo aina kulua. Nyt kun oltiin pari päivää poissa kotoa, tuli taas vertailutietoa siitä, paljonko sähköä säätyy, jos talossa ei asuta. Tässä tuntikohtaiset kulutuspylväät tämän viikon ajalta - maanantailta 21.4 lauantaille 26.4 asti. Näistä 2 viimeisintä vuorokautta talo on ollut tyhjillään, tai tarkasti ottaen lähdimme reissuun jo kiirastorstaina illalla.

Talo-Rautio, sähkönkulutus 6 vrk ajalta välillä 21.4 - 26.4.2016.

Mitä näistä käppyröistä nyt sitten näkyy, tai mitä näistä pitäisi nähdä? Jos lasken yhteen vuorokausikohtaiset sähköt, niin kulutusta on ollut seuraavasti:

ma 21.4 31,5 kWh
ti 22.4 37,9 kWh
ke 23.4 31,4 kWh
to 24.4 27,9 kWh
pe 25.4 23,8 kWh
la 26.4 24,0 kWh

Nyt jos seuraavaksi lasken keskiarvon alkupään viikosta (asumisajalta) eli maanantaista kiirastorstaille, niin keskiarvoksi tulee 32,2 kWh per vrk. Ja jos lasken keskiarvon poissaolopäiville (pitkäperjantai ja lankalauantai), sitten keskiarvoksi tulee 23,9 kWh per päivä. Ja näiden erotus on 8,3 kWh eli tästä tuli otsikon teksti, että tyhjä talo säästi sähköä 8 kWh per päivä.

Ja tämä 8,3 kWh on siis monen osatekijänkin summa.

Jos katson asiaa siitä näkövinkkelistä, että mikä tyhjässä talossa on toisin, niin lämmintä käyttövettä ei kulu ollenkaan. Jos talossa asutaan, käyttövettä kuluu vuosikeskiarvosta laskettuna 99 litraa per henkilö per vrk eli yhteensä 396 litraa per vuorokausi. Jos lämmintä käyttövettä olisi tästä puolet eli 200 litraa per vrk, niin tämän lämmittäminen vaatii energiaa +5C -> +55C  yht. 11,7 kWh per vrk.

Jos mikään muu ei olisi muuttunut, niin saadun säästön olisi pitänyt olla 11,7 kWh per vrk, koska kerran lämmintä vettä ei käytetty. Mutta säästö oli kuitenkin pienempi, eli vain 8,3 kWh per vrk. Mihin sitten kului näiden lukujen erotus, eli 11,7-8,3=3,4 kWh per vrk?

Kai se "puuttuva 3,4 kWh" per vrk meni sitten lämmitykseen, tai ainakaan muuta en itse keksi. Näin siis siitäkin huolimatta, että poissa ollessamme sisälämpötila laski +17C asteeseen. Näin kävi vaikka mitään säätöjä ei tehty. Eikä ilmastointia säädetty pienemmälle. Mutta kun poissa ollessamme ei myöskään käytetty takkaa, silloin lämpötila laski sille tasolle, jolle talo lämpenee lattialämmityksen avulla, eli tällä hetkellä ilmavesilämpöpumpun avulla.

Tähän +17C peruslämpötilaan voi sitten polttopuilla lisätä lämpöä meidän talossa ihan oman valinnan mukaan, ja meillä näyttää takkatuli syttyvän jo +20-21C kohdalla, eli yleensä meillä pidetään sellaista +22-23C lämpötilaa sisällä. Mutta jos ei puita poltettaisi lainkaan, sitten lämpötila olisi se +17-18C, ja niinkin voisi asua. Tai sitten vaihtoehtoisesti voisi säätää sähkölämmitystä suuremmalle.

Mutta nyt poissa ollessamme Wainu-seurantajärjestelmän muistiin keräämän lämpötilakäyrän mukaan lämpötila laski tasaiseen tahtiin +17C tasolle näin:

Sisälämpötila savupiipun ääressä on vakiintunut tasolle +17,6C.
Punaisella käyrällä on lämpötila, musta taustaväri on kosteusprosentti.

Jos vielä palaan noihin ensimmäisen kuva tuntikohtaisiin käppyröihin, niin talossa näyttäisi olevan noin 0,5 kWh "pohjakuorma", joka kuluu ulkovalaistuksessa + pumpuissa + IV-koneessa + keittiön kylmäkoneissa. Lisäksi kodinelektroniikan valmiustaso kuluttaa kait sekin jonkin verran.

Korkeat pylväät taas kertovat, milloin lämpöpumppu on ollut päällä, ja paljonko se on kuluttanut. Lämpöpumppu näyttäisi siis käynnistyvän 3-4 kertaa vuorokaudessa. Lämpöpumppu on aikaohjauksella rajattu käynnistymään vain päiväaikaan.

Kun pohjakulutus vie 12 kWh vuorokaudessa, ja kun poissa ollessamme vuorokauden vuorokauden kokonaiskulutus on ollut 24 kWh, niin lämpöpumppu on silloin kuluttanut myöskin 12 kWh. Paljonko lämpöpumppu on sitten tuottanut? Mikäli COP-luku on 3, silloin lämpöpumppu on tuottanut 12 kWh:n syöttöteholla yht. 36 kWh, eli suorasähköllä kulutus tyhjässä talossa olisikin ollut nyt toteutunut 24 kWh, plus ulkoilmasta pumpattu toinen 24 kWh eli yhteensä 48 kWh.

Ja jos vielä tarkistan viime vuodelta silloin suorasähköllä toteutuneista luvuista, että miten asia silloin oli - niin kyllä se näin meni, eli viime vuoden maaliskuussa sähköä kului yhteensä 1446 kWh, joka tekee päivää päälle 46, 6 kWh. Eli samalla hehtaarilla nämä ovat, siis tämän vuoden laskennallinen kulutus ilman lämpöpumppua, sekä viime vuonna toteutunut taso suorasähköllä.

Lämpimän veden lämmityksen eli sähkönkulutuksen osalta laskeskelin vielä seuraavasti:

Kun meillä menee vettä siis 99 litraa per henkilö per vrk, ja siitä lämpimän veden lämmitys vaatii 11,7 kWh, niin vuositasolla se tekee 365 x 11,7kWh = 4270 kWh per vuosi. Motivan laskureissa 4-henkisen perheen vedenkulutuksen oletetaan tarvitsevan sähköä 4000 kWh vuosittain, joten aika lailla samoilla hehtaareilla menee nämäkin.

Mutta se mikä ei näissä luvuissa näy - eikä taida näkyä Motivankaan luvuissa on lämpimän veden hukkalämpö. Eli nyt kun meillä on lämpöpumppu säädetty niin, ettei se lämmitä öiseen aikaan - niin vaikka öiseen aikaa ei myöskään lämmintä vettä kulu, niin kuitenkin 500 litrainen varaaja jäähtyy noin 4 astetta. Sen jälleen lämmittäminen alkuperäiseen lämpötilaan vaatii sähköä noin 2 kWh, eli vuositasolla noin 700 kWh.

Tämä lämminvesivaraajan hukkalämpö ei tietystikään hukkaan mene, vaan se tulee hyödynnettyä talon omassa lämmityksessä. Paitsi tietysti kesäisin, jolloin taloa ei tarvitsisi ollenkaan lämmittää, tai taloa päinvastoin jäähdytetään, niin silloin tämä varaajan hukkalämpö on aidosti hukkalämpöä, jolle ei ole mitään käyttöä eikä tarvetta. Mutta jos mietitään, että paljonko veden lämmitykseen pitää "budjetoida" energiaa ja sähkönkulutusta, niin meillä se näyttäisi olevan tasolla 4270 kWh (kulutettu vesi) + 700 kWh (lämpöhäviöt), eli yhteensä vettä lämmitetään vuosittain noin 5000 kWh:n edestä.

Ja jos nyt tältä pohjalta vielä jatketaan laskemista, niin aikaisemmin meillä meni rivitaloasumisessa 10 kWh sähköä kotitaloussähkön muodossa. Eli noin 4000 kWh vuosittain. Kait se sama sähkö menee yhä vieläkin, koska uuteen taloon on muuttokuorman mukana kannettu kaikki samat laitteet, mitä meillä oli ennenkin talon rakentamista.

Pumput ja IV-kone vie yhteensä 200 vattia eli 2000 kWh vuosittain.

Näistä kolmesta tulee yhteensä 2000 kWh (talon tekniikka) + 4000 kWh (kodin elektroniikka ja valaistus) + 5000 kWh (lämmin vesi) = 11000 kWh.

Kun meillä oli ekan vuoden suorasähkö, ja kun sähköä meni yhteensä 17000 kWh, niin talon lämmitykseen silloin käytetty sähkö olisi ollut 17000 - 11000 = 6000 kWh. Plus tämän talon lämmityssähkön lisäksi ollaan tietysti käytetty polttopuista saatu energia, sillekin hyvä arvaus olisi luokkaa 6000 kWh. Tämä arvio on saatu siten, että käytetyn polttopuun määrä on hyvinkin ollut tätä lämpöarvoa vastaava, eli noin 7-8 pinomottia (kuusilautaa rakentamisesta) vuodessa. Ja tämä luku saadaan myös niin, että rakennuslupaa varten tehdyt energialaskelmat povasivat noin 23000 kWh vuosikulutusta. Mutta vain 17000 kWh toteutui. Joten puuttuva 6000 kWh lienee tullut polttopuista. Motivan laskuri povasi meidän talolle noin 25000 kWh vuosikulutusta.

Nyt ilmavesilämpöpumpun hankkimisen jälkeen täytyy seurailla, että miten tämä talon lämmitykseen ennen käytetty 6000 kWh ja lämpimän veden tekemiseen käytetty 5000 kWh muuttuvat jatkossa. Talon tekniikan ja kodin elektroniikan tarvitsemaan sähköön lämpöpumpulla ei ole vaikutusta. Ja tämä osuus meidän sähkölaskusta on siis 2000 + 4000 = 6000 kWh vuodessa. 

Jos meidän talossa olisi painovoimainen ilmastointi, niin IV-koneen voisi heittää talosta pihalle - ja sen myötä säästyisi noin 2000 kWh vuosittain. Saadaanko sitten poistoilmasta sen jälkeen enää mitään lämpöä talteen - sitä en osaa sanoa. Eli jos IV-kone on ottanut poistoilmasta talteen vähintään 2000 kWh, se on silloin tienannut sen energian, minkä se itse käyttää.