torstai 31. maaliskuuta 2016

IS: 9 hurjaa tositarinaa...

Tämän päivän Iltasanomissa oli 9 murheellista tapausta asuntokaupoista:

Iltalehti 31.3.2016
Näitä vesivahinkoja, kosteusvaurioita, homekasvustoja yms. on aika luvattoman paljon - vaikka käräjille ja joskus myös julkisuuteen näitä juttuja tulee vain silloin, jos talo myydään. Seuraava kysymys sitten onkin se, että uskaltaako taloa myydä? Kiinteistökaupassa myyjän vastuu on 5 vuotta, ja jos käy niin huono tuuri, että ostaja haluaakin riidellä - niin siinä ajassa talosta aina löytää jotain sanomista. Vähän helpommalla pääsee ehkä silloin, jos omakotitalo onkin AsOy -muotoinen. Silloin kaupassa noudatetaan asuntokauppalakia - ja myyjän vastuu onkin vain 2 vuotta.

Ilta-Sanomien kertomissa tapauksissa esiteltiin vain asioiden kulku, ja euromääriä - jotka oli useinkin katastrofaalisen suuria. Joskus eurojen lisäksi voi mennä myös asukkailta terveys. Eli on nämä aika kovia juttuja monille...

Ja näitä sattuu julkisuudestakin tunnetuille henkilöille, Janne Kataja kirjoitti aikanaan hometalostaan ihan blogiakin:

http://www.raxa.fi/node/1930

Lehtien palstoille ovat viime aikoina päätyneet myös Tuomas Enbuske, Kimi Räikkönen & Jussi Salonoja, ja näyttelijä Elina Rintala - tässä linkkejä:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000000933781.html

http://www.seiska.fi/Viihdeuutiset/Kimi-Raikkonen-ja-Jussi-Salonoja-vaativat-jattikorvauksia/1065906

http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2014082218594711_iq.shtml

Miten sitten voisi välttää kosteusvaurioita? Onhan se aina vahinko, vaikka taloa ei koskaan myytäisikään? Paitsi purkukuntoisena tai pelkkänä tonttina? Tässä joitakin ohjeita:

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2015102820574090_an.shtml

Artikkelin lopussa siis 5 ohjetta, joista ensimmäinen menee näin:

"1. Tarkista ja puhdista salaojien tarkistuskaivot ja rännikaivot vähintään kerran viikossa ja huolla ne tarvittaessa."

Tuossa varmaan pitäisi lukea, että tarkistus olisi hyvä tehdä kerta vuodessa, mutta jostain syystä tekstissä lukee, että "kerran viikossa". No, ei kukaan niitä niin usein kuitenkaan tarkasta.

Miksi sitten Suomessa hometaloista on tullut näin valtava ongelma? Siis esim. itärajan takana eli Venäjän puolella ei ole tietääkseni ainuttakaan hometaloa, vaikka ilmasto-olosuhteet heilläkin on ihan samat mitä Suomessakin. Talvet voi olla idässä vielä kylmempiäkin, ja lämmitystarve suurempi. Ja siinä kai se salaisuus sitten onkin - Venäjällä eristeet on mitä on (tai niitä ei ole juuri ollenkaan), energia on halpaa - ja sitä myös käytetään. Ei siellä kukaan vilua kärsi, jos vaan asunto on. Eli rakenteet pysyy kuivina. Suomessa taas energiasta pihistellään, taloista tehdään tiiviitä, ja ilma ei vaihdu. Sitten ollaankin jo siinä äärirajoilla, että tuleeko mikrobikasvustoja vai eikö tule.

Hankala tilanne voi olla myöskin vesivahinko, joka jatkuu tippavuotona tai kondenssikosteutena vuodesta toiseen. Eikä sitä välttämättä kukaan huomaa. Ehkä ei asunnon myyjäkään ole huomannut, ja myy talon hyvässä uskossa ja luottaen, että kaikki on kunnossa. Sitten ostaja löytääkin jotain, ja vaatii korvauksia, ja taas riidellään... Siis eihän myyjälläkään usein sitä rahaa ole, mistä voisi korvata. Myyjäkin on tietysti asuntokauppojen jälkeen ostanut itselleen uuden talon. Ja raha tahtoo kulua helposti ihan noin muutenkin, eli harvalla kai pankkitilillään on sellaisia summia, mitä näissä jutuissa yleensä vaaditaan.

Jos sitten aivan varmasti haluaa välttyä ikävyyksiltä, niin millainen talo pitäisi ostaa? En minä vaan tiedä. Ehkä talo pitää sitten tehdä itse? Tai sitten (huumorilla heittäen) pitää suositella, että ostaa passiiivitalon. Nimittäin yhtään passiivitaloa ei ole homeessa. Tai en minä ainakaan ole kuullut mistään sellaista. Eikä löydy Ruotsista eikä Norjastakaan, ei vaikka yrittin Googlella hakea. Tietysti näissäkin voi olla, että ongelmat ovat vain ajan kysymys, mutta toistaiseksi ei taida olla missään vielä ainuttakaan olemassa olevaa esimerkkiä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti