Yläpohja tarkastettu ja linnunpönttö puhdistettu

Rakennusblogi on vielä rakentamisen jälkeenkin siitä hyvä työkalu, että aina jos ja kun jotain tarkastuksia ja huoltoja tekee, niin jos niistä jaksaa myös tänne blogin puolelle päivityksen tehdä, sitten voi joskus jatkossakin aina tarkistaa (paikasta riippumatta), että milloin viimeksi on nyt vaikkapa yläpohjassa tullut käytyä katsomassa. Tänään kävin ja tältä siellä näytti, eli ei mitään normaalista poikkeavaa:

Olen joskus saanut muiden rakentajien ylijäämistä esim. 50mm villoja, ja olen niitä vähän lisäillyt puhallusvillojen päälle. Ei niistä varmaan juurikaan hyötyä ole, mutta ei ole haittaakaan, kun hyvin ne mahtuvat tuolla olemaan.

Lintupöntön asensin autokatokseen pari vuotta sitten, ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun siihen ei tullut asukkaita lainkaan. Joten päätin puhdistaa senkin. Sinne olikin kannettu kaikenlaista aina sammaleista alkaen puoli pönttöä täyteen...

Suihkulähde taas päälle ja toimintaan

Eilen otin suihkulähteen pois "talviteloiltaan" eli puhdistin vesialtaat ja suodattimet, ja laitoin pumpuille sähköt takaisin päälle. Puhdistushomma olikin aika suuri työ, ja siinä meni käytännössä koko eilinen päivä, joten ensi syksynä ennen talven tuloa pitää laittaa iso pressu suihkulähteen suojaksi.

Ei siksi, että talvi olisi tehnyt tuhojaan, vaan siksi, että siitepölyä oli joka paikka täynnä. Esim. traktorin renkaissa ollut vesi oli pitkän seisomisen jälkeen keltaista puuroa, ja joukossa oli ainakin koivun siitepölyä tosi paljon.

Siinä olikin sitten hommaa, kun piti painepesurilla pestä kivet ja kumit ja vaihtaa vesi aika monta kertaa, ennen kuin lopputulos näytti hyvältä. Mutta hieno siitä taas tuuli, ja solisevan veden ääntä on mukava kuunnella. Koska suihkulähteessä on yhteensä 4 pumppua, se on aina eri näköinen sen mukaan, että montako pumppua on toiminnassa. Yksi vesipumpuista toimii aina 4 minuuttia kerrallaan ja menee päälle liiketunnistimella, eli suihkulähde on siinä mielessä interaktiivinen, että käynnistyy "täysille tehoille", vasta sitten kun joku menee lähemmäs sitä katsomaan.

Sydämen muotoisessa suihkulähteessä oleviin traktorin renkaisiin liittyy sellainen tarina, että samat renkaat olivat traktorissa paikalla silloin, kun talon rakentamisessa tarvitut puut ajettiin metsästä tien varteen. Kun renkaat kuluivat loppuun, ja kun talo on nyt valmis, niin ne samat renkaat ovat talon pihassa - eli suihkulähteessä. Ehkä hiukan peitän niitä enemmän tänä kesänä pyöreillä kivillä niin, että eivät ole ihan näin paljon jatkossa näkyvissä.

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa 2019 sähköä kului 583,1 kWh - mikä oli huhtikuuksi kautta aikojen alhaisin tulos. Joskin erot ovat hyvin pienet. Esim. viime vuonna huhtikuun kulutus oli 595,1 eli vain 12 kWh eli 2% enemmän mitä sähköä kului tänä vuonna. Vuoden ensimmäiset 4 kuukautta näyttävät nyt lukujen valossa tältä (verrattuna aikaisempiin vuosiin):

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
YHT	4484,21	5963,59	5766,62	4845,66	4033,63	4149,50

Viime vuonna sähköä oli alkuvuoden osalta kulunut vähemmän, ja selitys löytyy tammikuulta - tämän vuoden tammikuussa sähköä kului paljon enemmän. Erotusta ole vieläkään kurottu kiinni, vaikka tammikuun jälkeiset kuukaudet ovat tänä vuonna kaikki olleet pienemmällä kulutuksella kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vuositasolla kuukausikohtainen grafiikka näyttää nyt tältä:

T

Ja vuorokausikohtaisessa tarkastelussa päiväkohtainen kulutus näytti huhtikuussa tältä:

Huhtikuu 2019 oli myös poikkeuksellisen lämmin huhtikuu, keskilämmön ollessa tällä kertaa +6,7C. Kaikkien aikojen lämpimin huhtikuu on ollut Kaisaniemen mittausasemalla vuonna 1921 - silloin keskilämpötila oli +6,8C.Vastaavasti kaikkien aikojen kylmin mitattu keskilämpötila Kaisaniemessä sattui vuosille 1847 ja 1852, molempien huhtikuiden keskilämpötila oli silloin pakkasella, eli -2,4C.

Kaiken kaikkiaan alle 600 kWh:n kuukausikulutus on erittäin hyvällä tasolla. Tämä oli tänä vuonna ensimmäinen kerta, kun kk-kulutus jäi alle 600 kWh/kk. Viime vuonna 2018 näin kävi 6 kertaa. Vuonna 2017 vastaavia alle 600 kWh:n kuukausia oli 4 kpl ja vuonna 2016 oli 2 kuukautta alle 600 kWh:n kulutuksella. Sitä aikaisemmin tällaisia alle 600 kWh:n kuukausia ei ole ollut ollenkaan. Eli yhteensä 13 kuukautta on koko talon historian aikana lokakuulta 2014 tähän päivään ollut enintään 600 kWh:n kuukausikulutuksella.

Lämmitystapajärjestelmät ja energiatehokkaan talon suunnittelu

Helsinki on hiilineutraalikaupunki vuonna 2035:

Hiilineutraali Helsinki 2035 - toimenpiteet

Helsingin Energia eli Helen on tehnyt päätöksen luopua hiilivoimasta kokonaan vuoteen 2029 mennessä:

www.iltalehti.fi/talous

Helsingin Energia tekikin jo ympäristöteon ilmoittamalla kaukolämmön hinnankorotuksesta syksyllä 2018. Kertakorotus 19% lienee ollut suurin ikinä, mitä missään Suomessa on kaukolämmön hintoja nostettu kertaheitolla? Tällä päätöksellä saattoi olla paljon isommat ympäristövaikutukset, mitä Helsingin Energia oli itse ikinä osannut kuvitellakaan?

Nimittäin omassa työssäni ainakin kaikki ne Helsingissä sijaitseva taloyhtiöt, joissa itse olen isännöitsijänä, ovat nyt vuoden vaihteen tienoilla budjettia 2019 tehdessään ottaneet ilolla vastaan laskelmat maalämmön kannattavuudesta.

Ensimmäiset taloyhtiöt siirtyivät kaukolämmöstä maalämpöön jo viime vuoden puolella, joten nyt tässä vaiheessa kevättä ensimmäiset porauskentät on porattu jo. Maalämpöön siirtymisellä on euromääräisen säästön lisäksi myös erittäin suuret ympäristösäästöt. Mutta epäilen suuresti, että ihan tällaista liikehdintää ei Helsingin Energiassa osattu odottaa.

Helsingin Energian päätös nostaa rajusti kaukolämmön hintaa oli kuitenkin erittäin perusteltu ja erittäin hyvin ymmärrettävä. Jos lopetetaan kivihiilen käyttö vuonna 2029, niin ennen sitä kaikki voimalaitokset pitää uusia kokonaan. Ja se maksaa paljon. Ja laskut maksatetaan asiakkailla. Näillä näkymin koko loppulaskun maksaa se kaukolämmön käyttäjä, joka viimeisenä kaukolämmön käyttäjäksi vielä jää. Maalämpöön ajoissa siirtyneet tai kohta siirtyvät taloyhtiöt välttyvät näiltä lisälaskuilta.

Jos maalämpö onkin erittäin taloudellinen ja erittäin ympäristöystävällinen valinta vanhoissa kiinteistöissä, joissa eritykset ovat huonot ja lämmönkulutus on suurta, niin uudistaloissa, joissa kulutus on paljon pienempi, maalämmölle voi löytyä paljon muitakin ja kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja. Maalämpöpumpulle nimittäin pitää antaa "paljon töitä", jotta se pääsisi tienaamaan, jolloin isot investoinnit saadaan katettua.

Jos uudistaloissa kulutus on pientä, silloin maalämmön takaisinmaksuajasta tulee pitkä. Mutta on maalämpö silloinkin helppo valinta, ja varmasti paras valinta sellaiselle asukkaalle, jolla ei ole aikaa eikä osaamista eikä edes mielenkiintoa tehdä käsisäätöjä. VILP voi hyytyä pakkaseen, jolloin tarvitaan suorasähköä tilalle (jolloin itse ainakin nostan sähkötermostaattien lämpötiloja vähän, että ne menisivät herkemmin päälle). Vastaavasti kesäaikaan siirtyessä VILP:n käyntiaikoja voi kuristaa ajastimella niin, että pumppu käy vaan tunnin-pari päivässä keskipäivällä, jolloin on kaikkein lämpöisintä. VILP:n nimittäin ei tarvitse kesäaikana käydä kuin tunti-pari päivässä.

Päivitin oman rakennusblogini energiankulutus -sivustolle tänään tuoreita päivityksiä, tässä linkki sinne:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/p/energiankulutus.html

Samalla tein yhden uuden havainnon: VILP + aurinkopaneeliyhdistelmä voi olla kotitalousvähennykset huomioiden paljon halvempi ostaa, ja sen avulla pääsee ainakin savimaan tontilla paljon pienemmille sähkön vuosikulutustasoille, kuin mihin maalämpöpaketilla oltaisiin päästy. Tähän lopputulokseen tietysti vaikuttaa juurikin tuo kotitalousvähennys.

Talonsa siis saa lopputarkastuksesta läpi pelkän VILP:n avulla. Lopputarkastuksen jälkeen kun jatkaa asumista 2 vuotta, niin sen jälkeen on oikeutettu saamaan kotitalousvähennystä (jota uudisrakentaja ei saa). Tässä vaiheessa kannattaa asentaa aurinkopaneelit. Jolloin VILP + aurinkopaneeliyhdistelmän yhteishinta jää nykyhinnoin selvästi alle sen, mitä maalämpöpaketti olisi maksanut, koska siihenkään uudisrakentaja ei kotitalousvähennyksiä saa. Esim. täällä linkissä voi laskea erilaisten aurinkopaneelijärjestelmien hintoja:

https://aurinkolaskuri.fortum.fi/

Jos VILP + aurinkopaneelijärjestelmä on halvempi ostaa, sen avulla siis sähköä kuluu vähemmän mitä maalämpöpaketin avulla olisi kulunut. Lisäksi VILP + aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Tarkemmin sanottuna aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Paneeleissa vuosituotto pienenee prosentilla vuosittain, ja niiden käyttöiäksi oletetaan 40 vuotta. Kuluvia osia aurinkopaneeleissa ei ole. Kun taas VILP:n ja maalämpöpumpun kompuraa pitää vaihtaa 15-20 vuoden välein.

Omassa talossani laskin, että sitten kun asennan aurinkosähköpaneelit, niin rahaa on kulunut VILP:n ja paneelien hankintaa melkein se, mitä maalämpöpakettikin olisi maksanut. Mutta vuosikulutus voi meidän talossa jäädä (ostosähkön osalta) tasolle 3440 kWh per vuosi. Talossa on lämpimiä neliöitä 241m2. Maalämmön avulla tällaista lopputulosta ei olisi voitu saavuttaa.

Vai laskinko jossain kohtaa väärin? Jos niin - missä kohtaa?

Monesti aurinkopaneeleja kuitenkin kritisoidaan siksi, että niiden tuottama huipputeho "osuu väärään kohtaan". Siis keskikesälle, jolloin energiaa esim. lämmitykseen ei tarvita muuta kuin käyttöveden verran. Tietysti kotitaloussähköt voi tehdä omana tuotantona myös. Tämä kritiikki on oikeaan osuvaa siltä osin, mitä vuodenaikoihin tulee. Totta kai talvella tarvittaisiin enempi energiaa kuin kesällä.

Mutta aurinkopaneelien tuotantoa voidaan tarkastella myös vuorokausitasolla. Jolloin huipputuotanto osuukin ihan kohdilleen, eli juuri niihin päivän tunteihin jolloin kulutus on huipussaan. Yöllä paneelien tuotanto on pientä tai tuotantoa ei ole elokuun pimeinä öinä ollenkaan, mutta silloin talon oma kulutuskin on minimissään.

Aurinkopaneelien käyttö joka tapauksessa kasvaa joka vuosi hurjaa vauhtia:

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/aurinkoenergia-ja-aurinkosahko-suomessa

Nämä kuvat Saksasta, jossa jopa polttopuuladoissa katot ovat täysin paneelien peitossa.

EDIT 2.5.2019 klo 07.02:

Aiheeseen liittyvässä keskustelussa on noussut esille yksi tärkeä sudenkuoppa, jota en ollut itse huomannut, mutta joka kannattaa ottaa huomioon ja pohtia, ennen kuin tekee sijoituksia aurinkopaneeleihin.

Ongelmaksi voi nimittäin tulla ja tuleekin "edes-takainen myynti", eli vaikka paneelien tuotto-odotukset täyttyisivät, ja vaikka sähkönkulutus putoaakin kWh-määräisessä tarkastelussa juurikin tuon paneelien kWh-tuoton verran vuodessa, niin euromääräistä säästöä ei silti välttämättä juurikaan tule. Sillä paneeleista saadun sähkön hyödyntäminen heti suoraan tontilla on monissa tapauksissa hyvin vähäistä (vain noin 20%:n luokkaa).

Samanaikaista ostoa ja myyntiä valtakunnan verkkoon voi tapahtua vaikka saman minuutin sisällä, jolloin se ei näy tuntikohtaisessa seurannassa lainkaan. Mutta euromääräisessä tarkastelussa näkyy, sillä jos jotain myy verkkoon, ja vaikka sähköenergian osto- ja myyntihinta olisi sama, on takaisinosto aina kuitenkin 3 kertaa kalliimpaa, koska ostettaessa päälle tulevat siirtomaksut ja verot.

Tästä aiheutuu, että vaikka vuosittaiseen kWh-säästöön perustuen aurinkopaneelien takaisinmaksuajaksi saadaan matemaattisesti vaikkapa 17 vuotta, niin todellisuudessa takaisinmaksuaika voi olla euromääräisessä tarkastelussa esim. 29 vuotta, koska verkkoon myynti ja sieltä takaisinosto sotkee laskelmat.

Eikä verkkoon myyntiä ei voi oikein millään konstilla täysin estää? Muuta kuin hankkimalla taloon akun, joka on kallis, ja jolloin aurinkopaneelien tuottolaskelmat menetetään siinä. Hyviä lisukkeita aurinkopaneelien rinnalle voivat olla vaikkapa iso vesivaraaja, jota lämmitetään suorasähköllä eli vastuksella aina ennen, ennen kuin valtakunnan verkkoon myyntiä pääsee ollenkaan tapahtumaan. Tai sitten jos akun hankkii, pitää hankkia sähköauto. Jolloin se kallis akku on siellä autossa.

Tässä linkissä lisää numeroita ja faktaa, että kannattaako aurinkopaneeleihin investoida:

https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/?fbclid=IwAR3SKwLKG-6__xtYuA65sVcfJrUrwR4WfmK2H-EKsVZXhwvAPBfVWymZUMQ

Lämmön talteenotto päättyi

Puolivälissä tätä kuuta talvi ei vielä ihan hellittänyt, joten IV-esilämmitys piti laittaa hetkeksi taas takaisin. Nyt se on ollut jo jonkin aikaa poissa, mutta nyt vielä viimeinenkin lämmön talteenotto päättyi, sillä saunan savupellit jätettiin nyt auki. Ne suljetaan seuraavan kerran syyskuussa.

Kesällä menee saunassa noin kuutio puita, mutta sauna ja kph kuivuvat hyvin, kun savupeltejä ei sulje. Kesällä kiukaan lämpöä ei tarvita, joten se voi mennä savupiipun kautta taivaalle.

Tästä se kesä nyt sitten alkaa. Kohta alkaa kukkapenkeissä ensimmäiset kevään kukat kukkia. Huhtikuu on muuten ollut poikkeuksellisen lämmin. Neljän ensimmäisen viikon keskilämpötila on ollut +6,7C eli enemmän kuin koskaan ennen sinä aikana, mitä talo on ollut olemassa. Toiseksi lämpimin huhtikuu oli 2014, jolloin huhtikuun keskilämpötila Vantaalla oli +5,5C. Seuraavaksi lämpimin huhtikuu oli 2015 ja 2018, jolloin molempina huhtikuun keskilämpöti oli tasan +5C.

Vuodesta 1829 (jolloin lämpötilojen tilastointi aloitettiin) Helsingin Kaisaniemessä kaikkein kylmin huhtikuu oli 1847 ja 1852. Silloin huhtikuun keskilämpötila oli molempina vuosina Helsingissä -2,4C. Kaikkien aikojen kaikkein lämpimin huhtikuu on ollut 1918, jolloin keskilämpötila oli +6,8C. Toiseksi lämpimin huhtikuu oli 1990, jolloin keskilämpötila oli +6,0C.

5v vanha talo - miksi maali hilseilee?

Piti tänään laittaa terassit kesäkuntoon, niin yläkerran idän puoleisella terassilla huomasin, että maali irtoilee kynsin vetämällä ja isoina suikaleina. Kas näin:

Meidän talo on nyt 5 vuotta vanha, tai tarkalleen syys-lokakuun vaihteessa tulee 5 vuotta täyteen, kun on tässä asuttu.

Jos yhdellä terassilla maali olisi ollut alun perinkin huonosti kiinni, niin miksi se irtoaa vasta nyt? Muissa terassikaiteissa tätä ilmiötä ei näkynyt, mutta tässä yhdellä terassilla tilanne oli sama koko kaidepuun pituudella aivan alusta loppuun terassiparveke ympäri kiertäen.

Jos maali ei pysy, kai siinä aina kyse on siitä, että kosteus puskee maalia irti? Joskus takavuosina (siis yli 20 vuotta sitten), kun ensimmäiset lateksimaalit tulivat ulkokäyttöön, niin ne kaikki maalit eivät toimineet oikein, ja silloin tulos oli juuri tämän kaltainen. Ja moni talo oli ehditty maalata pilalle niin, eikä uusinta maalaus ole mahdollinen ennen, ennen kuin vanhat maalit on ajettu hiomakoneella pois.

Meillä kaikki ulkovuorilaudat ja ulos tuleva puutavara maalattiin kolmeen kertaan. Ensimmäinen maalikerros laitettiin maalauspukilla öljymaalilla. Sitten maalattiin vesiohenteisella maalilla eli lateksipohjaisella maalilla päälle. Samalla maalilla vedettiin vielä kolmaskin kerta, kun lauta oli paikoilleen kiinnitetty. Tikkurilan maaleja käytettiin.

Nyt tänään irtonaiset maalit on rapsuteltu irti ensin raaputtamalla ja sitten vielä hiomakoneella sen verran mitä sen helposti lähti. Jos oli osittain maali kunnolla kiinni, niin en sellaisia kohtia alkanut juurta jaksaen puhtaaksi hinkkaamaan, mutta irrotin ne maalit mikä helposti irtosi. Nyt nämä kaiteet jäävät viikoksi tämän näköiseksi, ja kun on hiukan puu kuivannut, sitten maalaan ne uudestaan.

Aika hurjaltahan (tai suorastaan rumalta) tämä nyt näyttää hetkellisesti. Mutta näyttäköön. Viikon päästä tilanne muuttuu, tai voin pitää pidempäänkin ilman maalia, jos vaan poutapäiviä riittää.

Tässä terassikaide odottaa hiomakonetta.

Etelän reunalla oleva kaide, josta maalia irtosi

ihan pelkällä rapsuttamisella vielä enemmän.

Maalin suikaleita terassin lattialla.

EDIT 21.4.2019 klo 20:30

T'ämä ei ollut aivan ensimmäinen huoltomaalauskerta meidän talossa. Myös vuonna 2016 maalailin muutamia pilkuttuneita pintoja, tässä linkissä lisää siitä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/05/ekat-huoltomaalaukset.html

Tuon huoltomaalauskerran jälkeen ei ole enää pilkkuja maalipintoihin tullut. Ei ainakaan tähän mennessä, ja nyt mennään vuotta 2019 tällä hetkellä.

IV-lämmitys nyt pois päältä

Tuli nyt sitten kokeiltua tällainenkin asia, että miten IV-koneen esilämmityspatterin pois takaisin kytkentä näkyy sähkönkulutuksessa. Kyllä se hiukan näkyy, eli viimeisen 8 päivän kulutustilasto näyttää tämän kokeen aikana tältä:

Tässä kaaviossa neljä ensimmäistä pylvästä ovat matalia. IV-koneen esilämmitys oli silloin poissa päältä, kun lämpötila (sininen käyrä) alkoi sukeltaa pakkaselle. Viides pylväs on jo selvästi korkeampi, ja silloin IV-koneen esilämmitys oli ensimmäistä päivää päällä. Vielä seuraavanakin päivänä sähköä kului reippaasti, mutta sen jälkeen kulutus palasi taas alkuperäiselle tasolleen (en tiedä miksi palasi - ehkä lämpötila nousi, ja VILP:n hyötysuhde parani?)

Tässä meidän esimerkissä IV-koneen esilämmitys patteri ottaa lämpönsä vesivaraajasta, joka puolestaan lämpenee VILP:llä, joten jos IV-koneen esilämmitys olisi suorasähköllä, silloin esilämmityspatterin päällekytkentä näkyisi varmaankin vielä selvemmin. Mutta näkyy se nytkin vähän. 

Jos katsotaan vielä VILP:n viikottaisia käyntiaikoja, niin siinä tämä muutaman päivän kokeilu ei näy mitenkään, mutta tässä nämäkin pylväät nyt kuitenkin vielä lopuksi.

Tästä eteenpäin aina lokakuulle asti VILP tekee pelkästään lämpimät käyttövedet, ja käy kesäaikana noin tunnin per päivä eli alle 10 tuntia viikossa. Takkaa pystyy käyttämään vielä reilun kuukauden eli noin kesäkuulle asti, sitten seuraavan kerran takkatulesta nautitaan vasta syyskuussa. Ja lokakuussa laitetaan taas lattialämmitys päälle. Tämä tapahtuu yllä olevan kaavion mukaan yleensä viikolla 42 tai 43, jolloin pylväiden pituus kasvaa huomattavasti eli tasolta 10 tuntia/viikko tasolle 30-40 tuntia per viikko.

IV-esilämmitys nyt päälle

Kylmä kausi kesti liian pitkään, tai liian kylmiä öitä oli liian monta peräkkäin. Joten pelkkä takkatulen lämpö ei enää riittänyt. Kellarissa lämpötila painui jo +17C asteeseen (sinne ei aurinko paista), ja asuinkerroksissakin lämpötila vaihtelee aamuisin +20-21C välillä. Se tuntuu viileältä, kun noin +23C huonelämpötiloihin on yleensä totuttu.

Lattialämmitystä en laittanut päälle vielä nytkään (lämpimiä päiviä on jo luvattu viikonlopuksi eli huomisesta alkaen), mutta IV-esilämmityksen laitoin kyllä päälle. Se nostikin sisääntulevan raittiin ilman lämpötilan heti +21,5C asteeseen (sisään tulevain ilman lämpötila on pakkasella eli -1,6C). Ennen IV-esilämmityksen kytkemistä huonetiloihin tulevan ilman lämpötila oli vain +16C tasolla, eli muutos oli nyt aika selvä.

Joten jos tulisi sähkökatko, niin kyllä se ainakin kylmällä kaudella heti vaikuttaisi asumisviihtyvyyteen. Tosin ei meillä nyt keväällä ole takkahuoneen pikkutakkaa käytetty ollenkaan, mutta jos sähkökatko sattuisi talven paukkupakkasille, niin tuskin se yhden lisätakan käyttö oleellisesti muuttaisi tilannetta - eli talo lähtisi viilenemään, koska takan lämpö ei riitä silloinkaan, jos keväisin on muutama kylmä yö peräkanaa.

Puulämmitys kuitenkin pienentää sähkölaskua useamman tuhatta kWh per vuosi. Meillä polttopuita kuluu 6 pinomottia vuosittain. 5 pinomottia menee lämmityskaudella, ja 1 pinomotti kesäkaudella saunan pesässä.

Ulkolämpötila -6,4C ja sisällä lämmintä +21,2. Sisälämpötila on "normaali",

mutta vilpoiselta tuntuu.

Auton lasit taas tänäänkin kunnolla jäässä. Hiacen konepelti mainostaa

tulevien vaalien eduskuntaehdokasta.

Lämpötilat kellarissa teknisen tilan IV-koneen päällä. Huoneen lämpötila

(mittarista riippuen) noin +16,5 - 16,9C, ja alla olevat lämpötilat (ulko-

mittarin johdon pää menee koneen sisään) kertovat, että sisään virtaavan

tuloilman lämpötila on pakkasella -1,6C ja esilämmittimen jälkeen

tuloilman lämpötila on +21,5C.

Toinen mittareista lähempää.

Lämpötilakäyrä, ja sähkönkäytön pylväät. Sähköä kuluu (kului) noin

20 kWh per päivä, kun IV-esilämmitys ja lattialämmitys eivät

olleet päälle kytkettyinä. Antaa tuon IV-esilämmityksen nyt olla

muutamia päiviä - niin sitten näkee, että vaikuttaako se sähkön

kokonaiskulutukseen mitenkään.

Lämpötila sukelsi

Vaikka lunta ei Etelä-Suomessa juuri satanut (räntää tuli tosin jonkin verran), niin lämpötila kyllä sukelsi. Meillä on ollut lattialämmitys nyt kokonaan pois päältä maaliskuun viimeiseltä viikolta alkaen, ja aika täpärälle meni, että tarvitsisiko se laittaa takaisin. Vielä en ole laittanut, eli takkatulen lämpö on riittänyt - juuri ja juuri.

Meillä normaalisti pärjätään ilman mitään lämmitystä kesällä niin pitkään, kunnes ulkolämpötila laskee syksyllä noin +12C tasolle. Ja edelleen, kun lämpötila lähenee nollaa, niin lattialämmityskin pitää laittaa päälle, ja se on päällä tyypillisesti noin 5kk vuosittain, eli lokakuulta maaliskuulle. Alkusyksystä ja loppukeväästä poltellaan sitten takassa tulta, jos tuntuu talossa liian vilpoiselta.

Nyt on yölämpötila ollut alimmillaan -5C tasolla, joskin päivällä aurinko lämmittää. Ilman auringon apua ei varmaan olisikaan pelkän takan avulla enää pärjäilty, tässä joitakin kuvia tänään aamulla.

Puoli seitsemän aamulla. Ulkona -4,7C.

Auton ikkunat ihan kunnolla jäässä.

Puutarhasta lumet lähteneet.

Takka jaksaa lämmittää.

Vaalitelineiden jalkoja nuuhkimassa.

Niitä pelättyjä pienhiukkasia näkyy savupiipun päästä.

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa sähköä kului 998,5 kWh - mikä oli maaliskuuksi kautta aikojen toiseksi alhaisin tulos. Joskin erot ovat hyvin pienet. Esim. viime vuonna, kun oli harvinaisen kylmä maaliskuu, niin silloin sähköä kului "vain" 1022 kWh eli ero oli hyvin pieni, vaikka vuosi sitten maaliskuun keskilämpötila oli -4,8C ja nyt keskilämpötilaksi tulee -0,3C.

Alkuvuoden sähkönkulutus näyttää tässä vaiheessa vuotta tältä, jos kuukausia verrataan numeerisesti toinen toisiinsa:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
YTH	3597,46	4784,59	5016,62	3746,37	3438,46	3566,40

Graafisesti päivittäiset käppyrät ja kuukausikohtaiset käppyrät näyttävät tältä:

Päivittäisissä käppyröissä näkyy alkukuusta loppukuulle laskeva trendi, lämpötilakäyrässä (punainen yhtenäinen viiva) taas on samaan aikaan noussut. Onkin aika loogista, että nämä 2 liikkuvat eri suuntiin. Maaliskuun viimeisinä päivinä lattialämmitys ja IV-esilämmityspatteri ovat olleet jo kokonaan pois päältä, joten lämpöpumppu tekee ainoastaan lämmintä käyttövettä tällä hetkellä. Nyt siis laitetaan tällä hetkellä tarvittaessa takkaan tuli, jos aurinko ei ole lämmittänyt taloa tarpeeksi.