Terveiset Rakenna & Remontoi -messuilta

Rakenna & Remontoi -messut päättyivät tänään Vantaan Myyrmäessä. Nyt 10:ttä kertaa järjestettävillä messuilla eilisen päivän kävijämäärä oli ollut 5 tuhannen paikkeilla, ja väljää oli käytävillä tänäänkin. Kokonaiskävijämäärä taisi jäädä tänä vuonna noin 15.000 kävijän paikkeille, kun vielä viime vuonna kävijöitä oli ollut 28.000. Ständeillä päivystävillä oli siis aikaa keskustella messuvieraiden kanssa. Päivästä tulikin melkoinen informaatioähky, aikaa kului melkein 6 tuntia. Mutta eipä mennyt tosiaankaan aika hukkaan, vaan paljon tuli uutta tietoa liittyen omaan rakennusprojektiin sekä työhön isännöitsijänä.

Paitsi, että rakentamisen hiipuminen näkyy näinkin voimakkaasti jopa messujen kävijämäärissä, niin olen huomannut sen toki toista kautta myös. Omassa työssäni otin toissa vuonna eri taloyhtiöille noin 3.000.000 euroa lainaa eri remontteja varten. Suurin yksittäinen remontti maksoi miljoonan vuonna 2010. Nyt viime vuonna oli enää kaksi isoa remonttia, joista toisen hinta 375.000 ja toisen hinta noin 600.000 euroa, eli lähelle miljoonaa pääsin lainojen yhteissummassa myöskin vuonna 2011. Nyt 2012 isoja alkavia remontteja ei ole ainuttakaan näköpiirissä. Ne mitä oli, on peruttu tai lykätty, jos on voitu. Suurin yksittäinen laina eli noin 12.000 euroa tarvitaan yhden taloyhtiön lukkojen uusimiseen, eli tämä vuosi taitaa korjausrakentamisessa olla melko vaisu. Toisaalta olen myös huomannut, että rahoituksen ehdot ovat viimeisen vuoden tai parin aikana kiristyneet (huomasin sen myös kysellessäni itselleni rakennuslainaa). Joten jos pankit eivät nyt kovin innokkaasti lainoja tyrkytä ja jos myöskään asiakkaat eivät lainoja tarvitse, niin kaipa sitten kummatkin osapuolet ovat kutakuinkin tyytyväisiä.

Ja sitten taas takaisin niihin messutunnelmiin...

Sain ainakin talon lämmitysjärjestelmän suunnittelussa paljon hyvää lisätietoa. Olin jo alun alkaenkin suunnitellut vesikiertoista lattialämmitystä kellarikerroksen valettuun alapohjaan ja ensimmäisen kerroksen lattiaan, joka tehdään ontelolaatoista. Nämä isot massat kun lämpenevät, niin kotoa saa olla pois aika pitkäänkin, eikä talo ihan heti jäähdy. Vintille eli 2. kerrokseen en ajatellut lattialämmitystä laittaa, kun lattia on puusta, eikä erityisemmin lämpöä varaa. Mutta vesikiertoista lattialämmitystä käytetään kuulemma ihan yhtä lailla puulattioissakin. Eikä vesivahingon vaaraa ole, koska putkisto kestää sen mitä talokin, ja jos itse vahingossa esim. poraa reiän putkeen, niin ei se putki kokonaan tyhjene, ellei jakotukilta avata letkua molemmista päistä. Yhteen kohtaan tuleva reikä nimittäin ei anna korvausilmaa, joten neste pysyy putkessa, joka on sisäpinnaltaan vaan 12 milliä paksu. Ja vaikka vettä valuisikin putkesta pois, isoa vesivahinkoa ei siltikään tule, koska vettä on vain kahvikupillinen metriä kohden. Eli vetäistään sitten saman tein myös lattialämmitys yläkertaankin, sitten on lattialämmitys kaikissa kerroksissa. Eikä kustannuskaan ainakaan tällä hetkellä päätä huimaa. Lattialämmitys maksaa asennettuna noin 25 euroa per neliö, eli meidän noin 200 neliön talon lattialämmitys tulisi maksamaan noin 5 tonnia, sis. ALV.

Lämmön lähteinä on ollut tarkoitus käyttää pääasiallisesti oman metsän puita ja aurinkoenergiaa. Sitten bongasin Sulo-Helmi -blogista Nilan Suomi Oy:n lämpöpumpun - vai lämmönvaihtimen? (Mikä on oikea sana?), no joka tapauksessa, kylmää ilmaa tehdessään laitteisto ottaa kaiken syntyvän hukkalämmön talteen, ja se käytetään lämpimän käyttöveden tekemiseen. Sehän on erittäin järkevää, tai ainakin fiksumpaa kuin se, että tavallinen ilmalämpöpumppu kesällä kylmää tehdessään päästää kaiken lämmön harakoille, koska ulkoyksikkö sijaitsee talon ulkopuolella. En tiedä keksiikö joku joskus vielä sellaisen systeemin, jolla myös jääkaapista ja pakastimesta syntyvä hukkalämpö otettaisiin talteen vaikkapa käyttöveteen? Silloin lämpö jäisi kesälläkin hyötykäyttöön. Talvella huoneilmaan vapautuva lämpö on kotiinpäin jo sekin, ja jos talossa on suora sähkölämmitys, sitten on ihan sama tekeekö lämpöä sähköpatterilla vai esim. jääkaapin avulla.

Nyt löysin messuilta omiin tarpeisiini jo aika hyvän lämmitysratkaisun. Rica eli Riihimäen Metallikaluste Oy valmistaa erittäin hyvällä hyötysuhteella toimivia puukattiloita. Käänteispalokattilan hyötysuhde on jopa 92%, kun varaavan takan hyötysuhde jää parhaimmillaan noin 75-80:%iin (jos en muista pahasti väärin?). Käänteispalokattilassa puu (tai vaikka palava energiajäte, mitä taloudesta syntyy) poltetaan niin korkeassa lämpötilassa palamista ohjaavan puhaltimen avulla, että tuhkaa ei juuri synny, tai "valkoista tuhkaa" syntyy vain hyvin vähän. Tässä "krematoriossa" puu palaa siis jopa 30% normaalia tehokkaammin, ja jos taajama-alueella puun poltto tehdään pienhiukkas yms. syistä lainsäädännöllä lähes mahdottomaksi, niin tällä puukattilalla pärjää aika pitkälle silloinkin, jos päästörajat tiukkenevat. Muihin mallistoihin täytyy sitten asentaa hiukkassuodattimia piipun päähän, jos puun polttamisesta syntyviä pienhiukkaspäästöjen rajoja joskus kiristettäisiin.

Tämä Rican ratkaisu, johon kuuluisi puukattila, 3000 litran vesivaraaja ja aurinkolämpökeräin vie melkein maaliin asti, enää ei jää mietittäväksi miten yhdistäisin tähän kokonaisuuteen sen Nilan Suomi Oy:n EC9:n mallin, joka hyödyntää viileän ilman tekemisessä syntyvän hukkalämmön käyttöveden lämmityksessä. No, jos ei tämä ominaisuus istu kokonaisuuteen mitenkään, niin jääköön sitten pois.

Olin myös aikaisemmin ihmetellyt, että miksi kellarin seinässä vain ylemmät rivistöt harkoissa on lämpöharkkoja, ja alimmat rivit tehdään "umpikivestä", niin että eristettä ei sinne keskelle laiteta. Eriste toki tulee tällöin pystysuoraan talon ulkopuolelle. Nyt syy selvisi, eli lämpöharkko ei kestä maan painetta niin hyvin kuin umpikivinen harkko, joten siksi lämpöharkkoa käytetään vain maanpinnan lähellä tai sen yläpuolella. Itse olin päätellyt, että lämpö pysyy maan sisällä muutenkin paremmin, ja umpikivinen harkko valitaan vain siitä syystä, että se on halvempi.

Perustusten tekemiseen sain myös hyviä vinkkejä. Voin esim. tilata työn kokonaispakettina niin, että perustusten tekijä tekee kaiken valmiiksi ensimmäisen kerroksen ontelolaatat mukaan lukien, ja timpuri jatkaisi siitä sitten 2 kerrosta puurakenteilla siitä ylöspäin. Näin se kellarikerroksen tekeminen olisi toki kaiken vaivattominta, mutta taitaa olla myös kaiken kalleinta myöskin? Eli kai matematiikka toimii tässä niin, että mitä enempi teen kyselyitä itse ja soittelen joka työvaiheelle tekijän (kaivurimies, paalutusmies, alapohjan valaja, harkkojen muuraaja, ontelolaattojen tuonti) ja kilpailutan nämä työvaiheet, niin sitä halvemmalla sitä kai pääsisi mitä pienemmiksi paloiksi pilkkoo eri työvaiheet ja tekee vastaavasti "paperitöitä" enempi itse?

Pitää näiden molempien vaihtoehtojen hinnat nyt joka tapauksessa tutkia ja verrata. Sitten sen näkee, että onko järkevämpää ottaa kellari "valmiiksi tehtynä", jos vaikkapa jollain toisella on valmiit kokemukset ja valmiit tekijät jo olemassa eri työvaiheille, niin ehkä minun ei kannatakaan itse alkaa sähläämään sillä, että tilaan kaikki erikseen? Silloin helposti käy niin, että kun itse tilaan tekijät eri tahoilta, ja niistä jokainen jos myöhästyy ja möhlii omat hommansa jossain määrin, niin kokonaisuus ei silloin välttämättä toimi. Ei ainakaan sillä aikataululla mitä oli suunniteltu. (Itse asiassa tässä vaiheessa rakennusprojektia ainoat asiat mitä melko varamsti tiedetään on se, että budjetti ja aikataulut eivät tule pitämään. Jos ei kerran nämä ole pitäneet muillakaan - miksi me olisimme ainut poikkeus?)

Valaistus on myös itselleni aivan vieras alue, ja sen suunnittelu kustantaa muutamia tuhansia. Eli kannattaa tämäkin ottaa, ja valaistussuunnitelmien jälkeen vasta aletaan tekemään sähkösuunnitelmia, jolloin sähkösuunnittelija tekee oman työnsä valasitussuunnittelijan ehdoilla. Eli tässä järjesteyksessä olisi järkevää edetä.

Tässä vielä muutamia kuvia paikan päältä:

Rica aurinkokeräin 20 putken paneelilla

Käänteispalokattilan ylätila, jonne ladataan puut. Puukaasu imetään raosta alas.

Alapalotila, jossa on yli 1000 asteen kuumuus.

Infoa erilaisista puunpolton tekniikoista.

380 millin ja 400 millin lämpöharkot.

Valloxin lämmöntalteenottolaitteita.

Lattialämmitys erilaisissa lattiarakenteissa.