Lämmitysjärjestelmän valinta, tulipas tenkkapåå!

Asiat tai ajatukset etenevät hektisesti, vaikkei ole vielä edes rakennuslupahakemustakaan jätetty.

Luulin jo päässeeni maaliin asti pohdinnassani, jossa talon pääasiallinen lämmityksen lähde olisi ollut käänteispalotekniikalla ja hyvällä hyötysuhteella toimiva puukattila, jossa olisi poltettu oman metsän puita. Puukattilaa varten olisi hankittu 3000 litran varaaja, ja sen jatkeeksi olisi tullut Nilanin lämpöä talteenottava ja viileän ilman tekemisessä syntyvän hukkalämmön talteenotto.

Näiden rinnalle olisi hankittu aikojen saatossa eli 1-2 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen vielä aurinkopaneeli ja mahdollisesti ilmalämpöpumppu, jos tarvitaan viileää ilmaa erityisesti jossain tietyssä paikassa. Ilmalämpöpumppu ja/tai aurinkopaneeli kannattaa jättää myöhemmäksi, jotta ehtii kertyä vertailudataa, että oliko hankinnoita mitään hyötyä, ja toisaalta jos ei tee kaikkia valmiiksi heti rakentamisaikana, niin asumisaikana näistä hankinnoista saa myös kotitalousvähennyksen työn osuudesta. Sitten pääsee verottajakin osallistumaan kustannuksiin verovähennysten muodossa, mutta rakennusaikana tätä kotitalousvähennystä ei voi vielä käyttää.

Puukattilassa ja Nilanin lämpöpumpussa on kuitenkin omat tietyt ongelmansa. Yksi ongelma saattaa olla kokonaisuuden koko hinta. Eli samalla hintaa tai halvemmallakin (?) saattaa saada maalämpöpaketin, joka olisi talon myyntiä ajatellen ehkä hivenen viisaampi ratkaisu, vaikka talo ei ehkä tulekaan myyntiin ainakaan seuraavan 20 vuoden aikana.

Puukattilan 3000-litrainen säiliö saattaa olla myös ongelmallinen kesällä, eli sen lämmittäminen vaatii aina tietyn määrän puuta. Tosin jos sarjaan kytkettynä on jokin pienempi esim. 180 litrainen säiliö, pelkästään se voisi täynnä kuumaa käyttövettä. Kesällä kuitenkin suuren puumäärän käyttö lämmitykseen saattaa olla melko turhauttavaa puuhaa, jos ei muuta halua kuin vähäsen lämmintä käyttövettä. Nilanin laitteistoissa taas saattaa mitoitus olla riittämätön noin 200 m2 talolle?

Eli joudun kyllä selvittämään vielä tarkkaan senkin, että mitä maalämpö tulisi maksamaan? Talo kun on 9 metriä paksun savipatjan päällä, joten ihan heti ei kallion sisään päästä, eli ihan halvimmat ne maalämmön rakentamiskulutkaan eivät tällä tontilla ole.

Katsotaan sitten mikä on lopullinen hintalappu näissä vaihtoehdoissa... Maalämmön suuntaan kuitenkin valintoja kallistaa sekin, että siinä tarvittava pumppu on kokoluokkaa 70 x 70 senttiä, ja pannuhuonetta ei tarvita. Jos laitan kellariin melkein puhelinkopin kokoisen puukattilan, se vaatii ympärilleen tiilimuuraukset ja palo-ovet. Lisäkustannuksia nämäkin.

Maalämmössä kiistämättä on paljon hyviä puolia. Sen varaan talon voi jättää pidemmäksikin aikaa, eikä talo jäähdy. Ellei tule sähkökatkoja. Ja harvemmin niitä on Vantaalla ollut, kun tällä alueella sähkö kulkee maakaapelissa. Vielä ei myöskään ole keksitty maalämmön verottamista. Kaukolämpöön tuli vuosi sitten energiavero, joka nosti lämmityksen hintaa, ja Vantaalla vaikutus oli 14,9%. Muista syistä johtuen kaukolämmön yksikköhinta nousi vielä lisää, ja kokonaishintojen nousu oli edellistalvena Vantaan alueella noin +25% ja Helsingin alueella noin +20%. Tämän vuoden alusta eli 1.1.2012 lukien kaukolämmön hinta on noussut Vantaalla noin 6%, eli melko ripeää on energian kallistuminen ollut. Tästä aiheutuu se, että jos ennen kaukolämmöstä maalämpöön siirtymisessä investoinnin takaisinmaksuaika oli luokkaa 10-12 vuotta, niin nyt se on näillä kaukolämmön hinnoilla luokkaa 8-10 vuotta. Ja ehkä osittain tästä hintojen noususta aiheutuu sekin, että itse äänestän kohta jaloillani. Nyt asun vielä As Oy maailmassa ja kaukolämmön piirissä, mutta en enää 2 vuoden päästä.

Elikkäs oma tilanteeni onkin nyt siten vielä auki lämmitysenergian osalta. Lattialämmitys kuitenkin tulee kaikkiin kolmeen kerrokseen, sitä voinee pitää varmana jo nyt. Mutta millä se lämmitysvesi lämmitetään, se selviää ehkä tässä lähiviikkojen aikana, kun saan hiukan tarkempaa tietoa tarjousten laskijoille.

Kaukolämpöä ja öljylämmitystä en ole edes harkinnut. Näihin molempiin liittyy hintariski pitkässä juoksussa.