torstai 7. tammikuuta 2016

Ilmankosteudesta prosentit hukassa?

Tuolla alempana "vettä riittää..." postauksen kommenttikentässä tuli puhetta ilmankosteudesta, ja huomasin siihen liittyen muutamia kummallisuuksia.

Vettä muuten riittää...! Siitä siis kirjoittelin tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/vetta-riittaa.html

Neljä päivää sitten kun pumppaamon tuloputki jäätyi, niin sen jälkeen olen neljänä päivänä pumpannut kunakin päivänä noin 250 litraa vettä, eli tähän mennessä jo kokonaisen kuution! En ymmärrä mistä se määrä vettä hyvin ojitetulle tontille voi tulla? Ja nyt kun on vielä tällaiset paukkupakkasetkin, niin tuollainen 2 kuution viikkovauhti tuntuu aika suurelta. Tulee jo mieleen sellainenkin, että olisiko tuossa talon ohi menevässä vesilaitoksen runkoputkessa joku pieni vuoto? On se putki nimittäin vuotanut useasti ennenkin, ja vesi on tulvinut muutaman kerran ihan kadulle saakka (vaikka itse putki on 4 metrin syvyydessä).

Juuri tätä kirjoittaessani on päällä pakkasennätykset, sillä omista mittareista toinen näyttää -27,6C ja toinen -28,4C pakkasta (mittarit ovat eri puolilla taloa, imuaukon luona on "kylmempää"). Virallinen lämpötila Vantaalla on kuitenkin 5km päässä Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa lentokentän mittari näyttää tällä hetkellä -26,2C. Tämä näkyy jo sähkönkulutuksessakin, joka on nyt noin 3-kertainen tavanomaiseen talvipäivään verrattuna, eli toissapäivänä sähköä meni 142,2 kWh ja eilen sähköä oli mennyt 151,7 kWh.

Ja nyt otsikon aiheeseen eli ilmankosteus, ulkoilmassa tilanne näyttää nyt tältä:

Ulkoilman lämpötila ja kosteus. Paukkupakkasella kosteus laskee?
 Paukkupakkaset alkoivat muutama päivä sitten. Sitä jotenkin haluaisi ajatella niin, että kylmempään ilmaan mahtuu vähemmän kosteutta, jolloin jos lämpötila laskee - silloin kosteusprosentin pitäisi nousta? Ja jos lämpötila laskee riittävästi, silloin kosteus ei enää mahdu ilmaan, ja se alkaa tiivistymään pinnoille. Muodostuu siis kesäinen aamukaste kylmän yön jälkeen... Mutta pakkasilmassa tämä näyttääkin menevän ihan eri tavalla? Samalla kun pakkasta tulee lisää (tätä on nyt jo jatkunut joitakin päiviä), niin samalla myös kosteusarvot laskevat??? Tarkistin ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta, että tämän hetkinen kosteus Vantaalla tosiaan on noin 70%, joten oma mittarini ei näytä väärin. En tiedä onko se näyttänyt väärin sitten joitakin päiviä aiemmin, jolloin ilman kosteus lähenteli 100%:ia?

Huoneilman kosteus on vähentynyt samaan tahtiin, ja jo paljon pidempään:

Työhuoneen lämpötila ja kosteus keskimmäisessä kerroksessa 23.11.2015 - 07.11.2016.
Noissa käppyröissä on pari erikoista piirrettä. Ensinnäkin lämpötiloissa näkyy syvä sukellus joulun pyhinä, kun ei oltu kotona, ja kun lämpötilan annettiin laskea +16-17C tuntumaan. Luulisi, että lämpötilan lasku olisi voinut johtaa kosteusprosentin kasvuun, mutta näin ei näytä käyneen. Kosteusprosentin lasku on jatkunut joulunakin tasaista vauhtia (lämpötilan hetkellisestä putoamisesta huomimatta), ja se jatkuu edelleenkin... Nyt mennään tällä hetkellä noin 23%:n tienoilla. Eli kuivaa on sisäilma.

Mutta kun kukaan asukkaista ei ole saanut oireita, en ole ilmankostutinta vielä hankkinut. Kesällä sisäilman kosteus on meillä ollut 40-50%:n välissä (katsoin käppyrää vähän enempi taaksepäin - sitä riittää huhtikuulle asti, jolloin nämä mitta-anturit tuli hankittua).

Nyt kun sisäilman kosteudesta aloin kirjoittelemaan, niin kovin kaukana aihepiiristä ei ole myöskään sisäilmaongelmat, joihin myös oman työni puolesta törmään aina silloin tällöin. Sisäilmaongelmien aiheuttaja ainakin joskus ellei yleensä aina on kosteus. Se jos tiivistyy rakenteisiin, niin seurauksena voi olla mikrobikasvustoja. Siksi taloissa on kosteussulut, ettei lämpimän sisäilman kosteus pääsisi niin syvälle (seinä/katto)rakenteisiin, että se seinän jäähtyessä tiivistyy ja kastelee paikat niin kuin aamukaste kesäisin kastelee nurmikot.

Mutta nyt jos sisäilman kosteus tuppaa lämmityskaudella kovasti putoamaan, niin onko riski kosteuden tiivistymisestä sittenkään niin suuri kuin on pelätty? Siis jos sisäilmassa ei talvikaudelle ole juurikaan kosteutta, niin mihin se voisi sitten tiivistyä? Tilanne tietysti muuttuu sitten jos käytetään ilman kostuttimia. Mutta siltikin seinien läpi menevä lämpövuoto yleensä kuivaa paikat. Siis jos lämpövuotoa on. Nykyajan taloissa sitä ei enää juurikaan ole.

Nykyajan taloissa on siis kaksi ongelmakohtaa. Toinen niistä on kerroksellinen rakenne. Eri kerrosten väliin voi tiivistyä kosteutta. Ja toinen ongelma on se, että jos sitä kosteutta jostain syystä pääsee tai tiivistyy rakenteisiin, niin nykyään ei enää ole seinän läpi menevää lämpövuotoa (U-arvot on niin hyvät), että se kosteus pääsisi kuivumaan joskus.

2 kommenttia:

  1. Hei

    Luulen, että ulkoilmassa kosteuden ja lämpötilan välinen yhteys on riippumattomampi kuin sisätilassa. Ulkona ilmavirtaukset kuljettavat nyt kuivaa ja kylmää ilmaa tuolta Venäjän aroilta? Tosin nyt taitaa alkaa lämpökäänne, joten ehkä virtaukset alkavat tulla taas lounaasta ja Atlantin suunnasta.

    Nythän tosiaan pelotellaan kovasti paksummilla seinillä & eristeillä, mutta seinät eivät itsestäni niin ongelmallisilta tunnu. Vesihöyrynvastuksen pitäisi kuitenkin pienentyä ulospäin mennessä. Yläpohja muuttuu varmasti haasteellisemmaksi. Ennen pieni vesivuoto ei niin haitannut, kun selluvilla kuivui ajan kanssa itsekseenkin. Nyt pitää varmaankin olla katon kanssa tarkempi ja ehkä ne villatkin pitää vaihtaa. Vai mitä mieltä olet?
    Lisäksi on kummastuttanut kommentit (ei sinun), joiden mukaan nykyisin läträtään niin paljon vedellä, että sisäilma olisi paljon kostempaa kuin ennen ja sen takia tulisi kosteusvaurioita. Tietääkseni ennen väkeä oli pienessäkin pirtissä kuin pipoa, vedet kiehui hellalla pitkin päivää ilman liesituuletinta ja lumiset metsätyökamppeet yms. sarkavaatteet tuotiin sisälle uunin pankolle kuivumaan. Luulisi siitä kosteutta irtoavan pieniin kuutiomääriin. Eipä silloin kyllä varmasti mahdollisia homeköhiä murehdittukaan vaan pelättiin tuberkuloosia tms. Toisaalta hygianiahypoteesin mukaan silloin ei olisi allergioista yms. juuri kärsittykään.
    Toisinaan sisäilmaongelmissa kyse on kyllä varmasti kemikaaleistakin; uusissa rakennuksissa saattaa olla aikamoinen muovimatoista yms. tuleva haju. Tosin tähänkin päästölajiin ollaan nyt heräämässä. Ja ilmeisesti hometorjunta-aineetkin ovat monesti aiheuttaneet enemmän ongelmia kuin ratkaisseet.
    Aika suurilta nuo vesimäärät salaojissa tuntuvat vaikka tontit ovat tietysti erilaisia. Näkisikö HSY omista mittareistaan tuon kokoisen tihkuvuodon?

    VastaaPoista
  2. Tuo kuiva ja kylmä ilmavirtaus idästä taitaa olla aika hyvä teoria tässä kohtaa, ja se kyllä minustakin selittää sen, että miksi ulkoilmasta hävisi lämpö ja kosteus samalla.

    Villojen vaihto on mielestäni tosi kallista, vaikka sitä ei ihan kauttaaltaan tehtäisikään. Ennemminkin pitäisi keksiä jokin lämmitys/tuuletus, jolla mahdollisesti kastuneet villat saataisiin kuiviksi. Toki villojen vaihto voi olla ainut ratkaisu silloin, jos villojen märkyys olisi jatkunut jo niin pitkälle, että villoissa on myös hometta (epäpuhtaudet esim. rakennusaikaiset sahanpurut voi homehtua), ja jos tästä on seurauksena sisäilmaongelmia.

    Veden läträyksestä johtuviin kosteusvaurioihin en oikein minäkään jaksa uskoa - jos vaan märkätilojen vesieristeet eivät ole hapertuneet rikki. Siis kun nykyajan taloissa ilmanvaihdon mitoitus menee niin, että kaikki ilma vaihtuu 2 kertaa tunnissa, niin se on aivan varmasti ihan riittävä noin, ellei jopa ylimitoitettukin? En tiedä mistä tämä mitoitus alun perin tulee, mutta kuvittelisin, ettei sisäilmaan saada millään konstilla niin paljoa kosteutta, etteikö ilmanvaihtokone hoitaisi sitä ulos riittävän nopeasti.

    Kemikalien suhteen olet varmasti oikeilla jäljillä, nykyajan talot ovat kemikalisoituneet kovasti. Tietyissä tilanteissa näistäkin voi olla seurauksena sisäilmaongelmia.

    VastaaPoista