Koneellisen ilmanvaihdon haasteita...

Jokin aika sitten oli Hesarissa hyvä artikkeli, jossa ehkä oleellisin sanoma tiivistyy pariin lauseeseen näin:

"Tehokkaat ilmanvaihtokoneet saattavat pahentaa sisäilmaongelmia, eivätkä ne välttämättä säästä energiaa kuten laskelmat lupaavat."

Koko artikkeli on luettavissa tästä linkistä:

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1453441238265?ref=hs-art-suositellut

Artikkelissa nostetaan esille myös koneellisen ilmanvaihdon ja sisäilmaongelmien todennäköinen yhteys, eli sanatarkka lainaus meni näin: "tehokkaiden ilmanvaihtokoneiden epäillään olevan osasyyllisiä Suomen rakennusten perusvitsaukseen, sisäilmaongelmiin". Parina muuna ongelmana mainittiin, että koneellinen ilmanvaihto vie runsaasti tilaa ja sähköä. Itse asiassa ongelmat eivät lopu vielä tähän, ja meilläkin on asia nyt huomattu. Itse asiassa hyvää tuuria, että huomattiin, koska helposti olisi voinut jäädä kokonaan huomaamatta, ja silloin yleensä ollaan joskus siinä isännöitsijän työssäkin tyypillisessä tilanteessa, että jokin vikatilanne on jatkunut jo pitkään, ennen kuin se tulee jotain kautta esille. Meillä näyttää siis ylimmän kerroksen WC:n poistoilma-aukko tällä hetkellä tältä:



Ilmastointiputken poistoilmaventtiili poistettu.
(Ei muuten ole mitään järkeä laittaa kahta lediä pieneen WC-tilaan, mutta sitten kun tähän
 tulee vieläsuihkukaappi, niin ehkä tämä sitten näyttää ihan hyvältä?)

Kiersin siis ilmanvaihtoputken päässä olleen imuventtiilin tänään aamulla kokonaan irti ja laitoin IV-koneen käymään vähän suuremmilla kierroksilla. Syystä että yläpohjan puhallusvilloissa kulkeva ja ylä-WC:stä ilmaa pois imevästä IV-putkesta alkoi tiputella vettä.

Nopea tilannearvio oli sellainen, että nyt paukkupakkasella WC-tiloista lähtenyt suhteellisen pieni ilmamäärä ei ole riittänyt pitämään IV-putkea riittävän lämpöisenä. Se on ollut kylmä, ja huoneilmasta putkeen imetty lämmin ja kostea ilma on härmistynyt putken sisäpinnoille. Nyt kun sää lauhtui, niin härmistyminen lähti sulamaan, ja se sitten tuli ilmi, kun putken päässä alaspäin olevan säätölautasen rakoventtiilin välistä alkoi tiputella vettä lattialle... Ensiapuna tähän siis lisää ilmanvaihtoa tähän putkeen, eli nyt se ottaa koko aukon täydeltä ilmaa, ja IV-kone käy kovemmin, joten ilmavirtaa pitäisi riittää. Eiköhän tämä riitä ensiapuna, kun jatketaan muutama päivä näin.

Ensi kesänä pitää sitten käydä yläpohjassa, ja ottaa putki esille puhallusvillojen välistä, tarkistaa miltä tilanne näyttää (villojen ei pitäisi olla märkinä, jos putki ei ole liitoksistaan vuotanut, joka tapauksessa kondenssi-ilmiö on tapahtunut peltiputken sisällä). Lopuksi pitää sitten vielä katsoa voiko sen putken jotenkin eristää paremmin. Onhan siellä yläpohjassa nytkin kaikki putket eristetty ihan asianmukaisesti, mutta se ei nyt sitten vaan näissä pakkasissa ihan riittänyt. Ehkä puolimetrisen villapatjan päälle pitää tähän kohtaan rakentaa ylimääräinen "keko", jotta villaa on putken päällä riittävästi, eikä pakkanen pääse putkeen kiinni? Se jää sitten nähtäväksi ja mietittäväksi ensi kesänä.

Eli tähän koneellisen ilmastointiin liittyy nyt vielä sekin, että IV-putket kulkevat erilaisten ja erilämpöisten tilojen läpi. Ja tässä kohtaa näköjään voi syntyä kondenssi-ilmiöitä, jos ilmavirran määrä on niin pieni, ettei se riitä pitämään putken seinämiä riittävän lämpöisinä. Jos taas ilmavirran määrä on riittävän suuri, se tarkoittaa ehkä sitten osaltaan jonkinlaista lämmön hukkaa, jolloin joudutaan ihmettelemään ihan samaa mitä Hesarin jutussakin, että miksi koneellinen ilmanvaihto ei säästäkään niin paljon energiaa mitä sen pitäisi? Siis jos koneellisella ilmanvaihdolla on ainakin 2 tavoitetta, toinen on lämmönvaihdinta eli LTO-boksia apuna käyttäen hyvä lämmön talteenotto, ja toinen tavoite on raikas ja oikein mitoitettu sisäilman vaihtuvuus.

Mikä se oikea mitoitus sitten on? Se onkin sitten taas vallan hyvä kysymys...

Sillä aivan niin kuin Hesarin artikkelistakin ilmenee, Suomessa mitoitukset ovat aika yläkantissa, jos verrataan Euroopan muihin maihin. Eli ehkä vähempikin riitttäisi? Mutta toistaiseksi - ja kunnes toisin todistetaan, niin koneellinen ilmanvaihto säädetään aina niin, että koko rakennuksen ilma vaihtuu kokonaan kerran kahdessa tunnissa. Ihminen ei ainakaan niin paljon ilmaa tarvitse. En tiedä tarvitseeko rakennus?

Mutta jos ihminen on suljetussa tilassa (esim. avaruusmatkalla), niin jokainen (avaruus)matkustaja tarvitsee vuorokaudessa 5 kg happea, 3 kg vettä ja 1 kg kiinteää ravintoa. Maan pinnalla 1 kuutio ilmaa painaa 1,2 kg ja ilman happipitoisuus on 21%. Joten nopeasti laskettuna tuo 5 kg happea pitäisi löytyä jo noin 20 kuutiosta ilmaa. Toki jos joku nyt sulkeutuu päiväksi 20 kuution tilaan, alkaa hiilidioksidi jossain vaiheessa nousta ja ilma on sen jälkeen raskasta hengittää. Kuitenkin jos vaikkapa 100 neliön talossa asuu 4 ihmistä, ja huoneen keskikorkeus on 2,5 metriä, niin vuorokaudessa koko huonetilavuus 250m3 vaihtuu koneellisella ilmastoinnilla 12 kertaa, eli yhteensä taloon puhalletaan raikasta ilmaa 3000 kuutiota, joka on melkoinen määrä, jos yhdelle ihmiselle teoriassa 20 kuutiotakin saattaisi jo riittää. Eli eipä nuo suomalaisen normistot ainakaan alakanttiin ole asetettu.

Toinen asia mikä kävi mielessä on liesituulettimen putki katolle. Siinä lienee jonkinlainen läppä, mutta kyllä pakkasilla huomasi selvästi, että sitä kautta tulee kylmää ilmaa sisälle päin, sillä onhan talossa aina pieni alipaine. Tästä johtuen tuo putki on varmasti aika kylmä. Ja jos siihen sitten silloin tällöin ruuanlaiton yhteydessä puhalletaan jokunen minuutti kosteaa ja rasvaista ilmaa, niin se tiivistyy varmaan aika hyvin kylmän putken seinämiin? Jatkuva ilmavirta sisältä ulos pitäisi varmaan tämänkin putken lämpöisenä, jolloin härmistymistä sisäseinämiin ei tapahtuisi. Mutta en nyt kuitenkaan itse alkaisi pitämään paukkupakkasilla liesituuletinta yhtä päätä päällä. Eihän siinä ole edes mitään lämmön talteenottoakaan. Täytyy sitten vaan jossain vaiheessa tilata IV-puhdistus tällekin putkelle.

Meillä on vielä varastokoppien rakentaminen osittain kesken, ja mm. keskikerroksen varastokopista on vielä melko esteetön näkyvyys putkihormiin, joka kulkee kellarista yläkertaan asti. Ehkä pitääkin rakentaa keskikerroksen varasto nyt niin, ettei tuota näkyvyyttä peitetä. Silloin jos alkaa putkissa tapahtumaan kondenssi-ilmiöitä, niin sen ainakin sitten huomaa helposti. Nyt noissa isoissa putkissa ei näkynyt eikä tuntunut mitään. Niissä on myös ilmavirrat sen verran suuret, että ei niihin myöskään pitäisi kondenssia tulla.



Putkihormisto keskikerroksen varastokopista ylöspäin katsottuna.

Melkein uskaltaisin veikata, että painovoimainen ilmastointi voi olla sittenkin niin hyvä, ja että se yleistyy tai tulee jossain vaiheessa vielä takaisin?

Miksi koneellista ilmanvaihtoa tarvittaisiin, jos kivikaudesta alkaen on pärjätty ilmankin, ja jos se ei juuri mitään säästä? Toki - kyllä taloihin uusiin taloihin laitetaan aika paljon maalämpöpumppujakin, eikä niidenkään takaisinmaksuaika aina kovin lyhyt taida olla. Maalämpöpumpuilla ei kuitenkaan ole negatiivisia terveysvaikutuksia, mutta koneellisella ilmanvaihdolla voi olla.