Pihakivet sateen jälkeen

Eilen illalla taas satoi reippaasti. Niin kuin tässä kuussa on ollut tapana melkein joka toinen päivä. Eilisen illan aikana tuli muutamassa tunnissa vettä sademittariin 14 milliä, aiemmin päivällä oli tullut jo 2 milliä pienempinä kuuroina. Eli yhteensä 16 milliä sadetta yhdelle päivälle. Se tarkoittaa 16 litraa eli pari ämpärillistä vettä jokaista neliömetriä kohden.

Pihalla olevat betonikivetkin saivat vettä ihan kunnolla, ja ne näyttää kuivuvan vähän eri tahtiin. Pihakivetys näyttää nyt kirjavalta, ja mielestäni ihan kauniilta:

Sateenkaari eilen illalla. Sateenkaaren alla naapurin talo.

Aamulla roomankivistä jotkut ovat jo kuivia, jotkut vielä märkiä.
Pienet kivet näyttää kuivuvan nopeimmin.

Tässä kohtaa on suurin osa kivistä jo kuivannut.

Vähän yleisnäkymää pihasta. Patsaan jalusta kaipaa vielä tuunaamista.
 

Takapihaa portilta katsottuna.

Kadunvarsi on vähän alempana kuin piha. Kiviä pitää paikallaan iso betoni-
makkara, jonka yli voi tarvittaessa ajaa autolla ja työkoneella.

Tässä on viimeinen pihakivi takaportin kulmauksessa. Siihen kaiversin tämän
projektin lopputekstit eli
"Viimeinen
kivi 25.6.17
kiviä yht.
9984 kpl MR"
(kivien lukumäärän sain laskemalla tilatusta määrästä pois ne, mitkä jäi yli)

Lisää rautaa kiukaaseen

Jos hankkii sellaisen kiukaan - kuten meidän Aurinkokiuas Duo 250 - jossa kivet kiertävät tulipesän ja savuhormin ympärillä rautatankojen sisällä, niin kannattaa katsoa ja kysellä, että paljonko tulipesän suorissa poskilevyissä on levyn paksuus?

Meidän kiukaassa se on silmämääräisesti 4-5 milliä paksuista levyä (voin sen tarvittaessa mitata tarkemminkin), mutta se ei sitten ollut ihan riittävä. Nimittäin tulipesän suorat "poskilevyt" olivat vuosien saatossa hiukan lommahtaneet sisään päin. Toisin sanoen, ne eivät olleet lämpöisinä ja hiukan pehmenneinä kestäneet sitä kivikasan painoa ja sivuttaispainetta, jonka yli 200 kiloinen kivipatsas aiheuttaa. Kiukaan kaarevat osuudet ovat kuitenkin sivuttaispaineen kestäneet, eli kiukaan takana tätä lommahdusongelmaa ei ollut.

Ei kenenkään maailma tietysti siihen nyt kaadu, jos tulipesän sivupellit alkavat taipumaan sisäänpäin, silloin palotila pikkuisen pienenee - tai jos oikein pahasti kävisi, sitten pitäisi kai polttaa pikkuisen vähemmän, ja pikkuisen pienempiä puita.

Itse laitoin nyt kuitenkin lommahdukselle lopun, ja lisäsin tulipesän ulkopuolelle molemmille laidoille vielä 5 millin lisälevyt. Jolloin seinämien yhteinen paksuus kahdella rautalevyllä on nyt yhteensä jo noin sentin luokkaa. Luulisi sen nyt riittävän!

Lisälevy (joskin pinnastaan hieman ruosteinen) paikoillaan tulipesän vasem-
malla laidalla. Nyt kivet ladotaan lisälevyn ja alkuperäisten tankojen hieman
kapeampaan väliin, ja lisälevy ottaa vastaan kivitornin sivuttaispaineen.

Samanlainen lisälevy oikeassa laidassa.

Kiuas uudestaan täytettynä kivillä.

Olen nyt latonut kiviä myös hieman "Aurinkokiuas" -nimikyltin päälle
painoksi. Nimittäin toinen "tyyppivika", mikä näissä tällaisissa kiukaissa on,
on se - että lämpölaajeneminen pikkuhiljaa nostaa tankojen yläkehää (jossa
kiukaan nimikin lukee). Jolloin lopputulema on se, että jossain tangossa mitta
loppuukin kesken, ja tanko irtoaa, jolloin osa kivistä putoilee lattialle. Näin
on ainakin meillä tapahtunut muutamia kertoja 3 vuoden sisään.

Hyvää juhannusta!

Ja ei kun liput salkoon - hyvää juhannusta!

Kevät myöhässä - kesä ei?

Kevät oli tänä vuonna myöhässä, mutta kesä alkoi minusta ajallaan. Tosin eipä nyt juhannusaattona lämpötilojen kanssa ole paljon hurraamista, meillä Vantaalla aamulla mittari näytti +12C, nyt iltapäivällä lämpötila on noussut sentään +17C asteeseen. Mutta edelleenkin, ei ulkona shortseissa ja T-paidassa tee mieli liikkua, ilman pitkähihaista paitaa tulee kylmä aika äkkiä...

Mutta pensasaita piti leikata joka vuotiseen tapaan nyt juhannuksena - ja siitä päättelin, että ei kesä ole myöhässä. Jos olisi - mitään leikkaustarvetta ei vielä olisi ollut. Mutta tältä siis näytti tänään aamulla:

Aamun tilanne: orapihlaja-aita postilaatikon pielessä kaipaa siistimistä.

Sama paikka iltapäivällä.

Orapihlaja-aita talon päädyssä aamulla.

Ja sama paikka iltapäivällä. Aita on jo yli 2m korkea.

Myös nurmikon leikkasin tänään - ekan kerran ikinä! Nurmikolla on nyt ikää 1kk ja 3 päivää.

Leikkaamaton nurmikko aamun auringossa.

Sama paikka iltapäivällä. Nyt näyttää tasaiselta!

Myös pihakivihommat edistyvät pikkuhiljaa. Tässä kohtaa mennään nyt.

Vähän erilaisella kuvan rajaamisella tällainen pihasta joskus sitten tulee.

Nyt sitten vaan odotellaan, että kello tulee 18:00 niin saa vetää liput salkoon juhannuksen kunniaksi!

Nurmikko - nyt vihdoin valmis!

Nurmikko kylvettiin 20.5.2017 joten sillä oli eilen "synttärit", sillä eilen se täytti yhden kuukauden. Tältä se näyttää nyt, eli varsin tuuheaa on ja juhannuksena tai juhannuksen jälkeen nurmikon voisi jo ekan kerran leikatakin. Vaikkakin uusi nurmikko kannattaa pitää aika pitkänä, jotta se juurtuu ja tuuheutuu hyvin. Tältä näyttää nyt:

Monet omakotirakentajat tekevät nurmikkonsa nykyään siirtonurmea käyttäen. Sehän on nopea ja varma tapa, sillä noin 25 kiloiset rullat on helppo levittää, ja jos yhdestä rullasta tulee vajaa pari metriä valmista nurmikkoa, rullien määrä on helppo laskea. Ja tämän jälkeen ei tarvitse muusta huolehtia kuin riittävästä kastelusta. Tämä sopii varsinkin lapsiperheille, sillä pienet lapset kuitenkin ja kielloista huolimatta juoksevat heti nurmikolla.

Mutta meillä mentiin siis perinteiseen tapaan niin, että mullan hain omalla peräkärryllä, se levitettiin lapiolla ja kottikärryllä, ja sen jälkeen kylvettiin siemenet. Täydennyskylvön tein kolmannen viikon kohdalla, kun koleasta keväästä ja varpusten tiheästä vierailusta johtuen lopputulos oli aika laikukas.

Otetaanpa nopeana kelauksena kulunut kuukausi tähän väliin:

Tilanne 20.05. Multa levitetty ja siemenet kylvetty.

Tilanne 03.06. Nurmikolla ikää 14 vrk. Vähän jo alkaa itämään sieltä täältä.

Tilanne 11.06 aamulla. Nurmikolla ikää 22 vrk. Lopputulos oli aika laikukas.



Tilanne 11.06 iltapäivällä. Täydennyskylvöt tehty.

Tilanne 21.06. Nurmikolla ikää 32 päivää. Nyt näyttää jo hyvältä.

 Saatiin sitten nurmikko juhannukseksi! Ja kyllä se piristää ja kovasti tuo uutta ilmettä pihaan. Tässä vielä muutama kuva lisää tältä päivältä:

Tänään olisi sitten kesäpäivän seisaus, mikä tarkoittaa, että tänään on vuoden pisin päivä ja tästä eteenpäin päivät alkavat lyhenemään. Mutta vaikka aurinko paistaakin nyt, niin aika kolealta näyttää noin lämpötilojen puolesta:

Vaikka aurinko paistaa, niin aika kylmää on - ulkona on aamulla klo 8
aikoihin lämmintä vain noin 11C. Ja ennusteiden mukaan vielä kylmempää
on luvassa. Sikäli hyvä tietysti, että näissä keleissä ei tule kovin paljoa
hukkuneita juhannuksen pyhinä.

Pörssisähkö kannatti

Omassa talossamme on nyt tehty energiankulutuksen osalta 1 kokeilu per vuosi. Ekana vuotena asuttiin siis suorasähköllä lokakuusta 2014 lokakuulle 2015. Siitä eteenpäin vuosi mentiin ilmasta-veteen lämpöpumpulla. Säästöä saatiin 8600 euron investoinnille ensimmäisen vuoden aikana (laskennallisesti) vain 371 euroa, eli tämä ei ehkä ollut euromääräisesti kovin hyvä siirto, tarkemmat laskelmat olen kirjoitellut tähän linkkiin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Ilmasta-veteen lämpöpumpun jälkeen kolmannelle vuodelle kokeiluun tuli pörssisähköön siirtyminen. Ennen sitä olin ostanut sähkön (kilpailutusten jälkeen) aina määräaikaisin sopimuksin, joka sitten päättyi juuri sopivasti vuoden vaihteen tienoilla niin, että 1.12.2016 lukien on käytössämme ollut pörssisähkö.

Jos nyt tarkastelen vuoden ekaa 5kk jaksoa ja vertaan sitä vuoden takaiseen 5kk jaksoon, niin aika hyvältä näyttää, numeroiden valossa luvut näyttävät tältä:

Vuosi	2016	2017
kWh	6375,02	5675,93
Eurot	748,24	600,37
c/kwh	0,117371	0,105775

Eli ensinnäkin sähkönkulutus itsessään on pienentynyt. Syytä en tiedä, mutta ei se ainakaan kevään 2017 kylmistä ilmoista voi johtua. Todennäköisin syy on erityisen kylmä 2 viikon pakkasjakso tammikuussa 2016, jolloin sähköä meni siinä kuussa enemmän kuin koskaan ennen sitä tai koskaan sen jälkeen. Tammikuun 2016 sähkölasku oli yli 300 euroa. Kahtena muuna kertana sähkölasku on ollut yli 200 euroa. Eli tähän astiset sähkölaskut meillä näyttää siis tältä:









Nyt kun euromääräinen kulutus putoaa nopeammin kuin kWh-määräinen kulutus, niin sen on pakko johtua sähkön ostotavasta, eli pörssisähköstä. Siinä missä vuoden 2016 sähköstä tuli maksettua 11,73 senttiä per kWh, niin hinta vuonna 2017 oli enää 10,58 senttiä. Hinnasta hävisi siis 9,9% pois, eikä tämä vaatinut mitään investointeja. Vain yksi puhelinsoitto, ja asia oli sähköyhtiön kanssa sillä selvä...

Painovoimainen jäähdytys

Oletko kuullut puhuttavan painovoimaisesta ilmanvaihdosta? No varmasti - sillä sehän on se vanhojen talojen systeemi, jossa ilma vaihtuu ilman koneita perustuen siihen, että lämmin ilma on kevyempää, jolloin se virtaa tuuletushormista ulos ja korvausilmaräppänästä tulee vastaavasti uutta raikasta ilmaa tilalle. Uskoisin, että painovoimainen ilmanvaihto tulee vielä joskus takaisin. Sillä vanhoissa painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa on ollut vähemmän sisäilmaongelmia. Ja silti ne ovat erittäin energiatehokkaita, esim. Helsingin keskustan vanhat talot.

Entä oletko koskaan kuullut painovoimaisesta jäähdytyksestä tai viilennyksestä? Ai etkö? No en minäkään. Eikä muuten tiedä Googlekaan tästä vielä mitään. Sillä keksin tämän termin vasta itse ihan äsken. Mutta meidän talossa kuitenkin on sellainen. Ei sitä alun perin suunniteltu, mutta asumisaikana se on huomattu, ja hyvin toimii...

Tämä tuli nyt mieleeni siitä, että tänään on Suomen Latu haastanut näin Luonnonpäivänä, eli lauantaina 17. kesäkuuta 2017 suomalaiset nukkumaan yönsä ulkona. Raikkaassa ilmassa muuten nukkuu aina paljon sikeämmin ja paljon paremmin. Ja kun on riittävästi peittoa päällä, tai ulkona nukkuessa riittävän lämmin makuupussi, niin viileää ilmaa on jotenkin vaan helpompi hengittää. Ja silloin unikin tulee paremmin, mutta ei kuitenkaan palella.

Kuva bongattu Suomen Ladun -nettisivulta.

Itse en ole nyt aikeissa nukkua ulkona, vaikka asia mielessä kyllä kävikin, että laitanko teltan takapihalle. Mutta en laittanut. En siis mennyt ulkoilmaan nukkumaan, sillä ulkoilma meillä on ollut tapana ottaa iltaisin sisälle. Näin on tehty aikaisemminkin joka kesä. Ja tässä kohtaa kuvioihin tulee tuo "painovoimainen jäähdytys", se siis toimii meillä näin:

Meidän talossa on siis 3 kerrosta, kellarin päällä on pari kerrosta puutaloa. Ylimmässä kerroksessa on makuuhuoneet ja yläaula, yhteensä 4 huonetta. Ja jokaisesta huoneesta on ovi ulos terassille (lasten huoneista ovi aukeaa tosin samalle päätyterassille, joka on yhtä leveä kuin talokin, eli terassien tai parvekkeiden lukumäärä yläkerroksessa on yhteensä 3). Tämä tehtiin alun perin siksi, että kun talossa on korkea olohuone, ja kun tulipalotilanteessa ylhäällä makuuhuoneista voi joutua lähtemään äkkiä, niin helpointa ja nopeinta on lähteä ovesta suoraan pihalle. Ikkunan rikkomisessa tai avaamisessa kuluisi aina oma aikansa, jos sitä kautta pitäisi kiivetä palotikkaille. Ja tulipalossa yleensä tappava tekijä on myrkylliset savukaasut, ei kuumuus. Siksi on henkiin jäämisen kannalta hyvä päästä nopeasti ulos raittiiseen ilmaan...

No nyt ollaan huomattu vielä sellainen asia, että jos illan tunteita avataan nuo yläkerran ovet kaikki yhtä aikaa, niin ristivedossa yläkerta tuulettuu alta aika yksikön, onhan ovi kuitenkin paljon suurempi läpi huoneessa kuin avonainen ikkuna (ja tietysti ikkunakin on usein auki). Ja vaikka iltasella olisi täysin tyyntä, siltikin ilma vaihtuu hyvin, sillä olohuoneen ovesta (keskimmäinen kerros) tulee korvausilmaa sisälle samalla kun yläkerran ovista lämmin ilma poistuu taivaalle. Näin toimii siis painovoimainen jäähdytys. Kokeilkaapa vaikka - kai tämä toimii silloinkin, vaikka ulko-ovia olisi vähemmänkin - pääasia että talossa on 2 kerrosta, jotta hormi-ilmiö voisi toimia.

On meillä tietysti koneellisen ilmastoinnin myötä myös hienot laitteet lämmöntalteenotolla, ja itse asiassa tässä IV-koneessa eli Iloxair 199:ssä on myös automaattinen "kesäohituspelti":

http://www.iloxair.fi/products/energy-recovery-units/150400-ls/ilox-199-optima

Tämä ominaisuus vielä tukee hyvin tuota "painovoimaista jäähdytystä" yläkerran ovat avaamalla, sillä kesäohituspelti kääntyy suunnilleen +23C lämpötilassa siten, että lämmöntalteenotto menee pois päältä. Toisin sanoen jos IV-kone huomaa, että huonetiloista palaavan ilman lämpötila on vähintään +23C, se puhaltaa sen sellaisenaan pihalle, ja ottaa viileää ilmaa sellaisenaan tilalle (toki nämä ilmavirrat kulkevat suodattimen kautta, mutta kesäohituspelti estää ilmavirtoja kulkemasta lämmöntalteenottokennon kautta). Tällöin lämmin sisäilma ei turhaan esilämmitä sisälle imettävää korvausilmaa, jos sisätiloissa on jo muutenkin liian kuuma. Nerokasta eikö totta?

No joo - mutta toki kolikon kääntöpuolella on sitten sekin (ainakin omasta mielestäni), että talvikaudellakin minusta tämä kesäohituspelti menee myös joskus päälle.  Siis silloin, jos takkaa on käytetty liikaa, ja jos huoneilman lämpötila nousee yli +23C:n. Silloin ilmanvaihtokone kuvittelee, että jaahas - ulkona on varmaankin helle, kun sisälläkin on liian kuuma, joten se puhaltaa ylimääräiset höyryt ulos ja ohi lämmöntalteenoton - kunnes sisäilma taas jäähtyy normaaliksi. Näin takka ja IV-kone sitten kilpailevat keskekään talvipakkasessa, että kumpi on tehokkaampi... Paras ja ainoa keino tämän tilanteen välttämiseksi on se, että ei käytä takkaa, jos huoneissa lämpötila lähentelee +21C:tä. Sillä jos silloin laittaa takan päälle, IV-kone alkaa kilpailemaan takan kanssa, ja pyrkii jäähdyttämään taloa sen mitä takka lämmittää.

Onko tällainen (IV-koneella tuettu) "painovoimainen jäähdytys" sitten kuinka tehokas? Eli onko siitä oikeasti ollut mitään apua?

No, meillä on talossa myös ilmasta-veteen lämpöpumppu. Ja siihen on kytketty kiinni porraskäytävässä oleva konvektori, josta saadaan (tai saataisiin) koneellisesti jäähdytettyä viileää ilmaa taloon sisälle. Ilmasta-veteen-lämpöpumpun saa siis kytkettyä niin, että se tekee kesäisin myös kylmää (mutta se ei pysty samanaikaisesti tekemään lämmintä käyttövettä). Ja tätä viilennyt ominaisuutta me ei olla vielä kertaakaan tarvittu.

Nyt ei ole vielä helteitä ollut, mutta kun niitä tulee, niin hellepäivinäkin yölämpötila on silti huomattavasti viileämpi, mitä päivisin on lämpötila. Ero voi olla helposti 10 astetta. Ja ulkoilma viilenee jo klo 21:n jälkeen aika paljon. Esim. tässä on nyt meillä viimeisen viikon lämpötila (ja sähkön käytön) käppyrät:

Talo Rautio: Sähkön käyttö ja lämpötila tunneittain.

Jos unohdetaan nuo sähkön käyttöä kuvaavat pylväät, ja katsotaan vain lämpötilakäppyrää (jossa on 7 huippua - 1 per päivä), niin se on tällä viikolla päivisin noussut ylimmillään noin +22C tasolle. Mutta jokaisena yönä lämpötila on pudonnut noin +12C:n tasolle. Ja lämpötilan jyrkkä lasku alkaa jo illalla. Silloin jos avaa vaikka puoleksi tunniksi kaikki ovet mitä talosta löytyy, niin eipä ole kauaa yläkerroksissa liian kuuma, ja nukkuminen on helppoa, kun raitis ulkoilma tulee joka aukosta sisään - ja ilmanvaihtokone vielä omalta osaltaan tukee tätä sillä automaattisella kesäohituspellillään.

No entäs sitten aamupäivisin ja iltapäivisin? Aamupäivällä yön jäljiltä ei ole ollut liian kuuma. Ja kellarissa sitä paitsi on aina viileää, siellä koneellista jäähdytystä ei tarvita koskaan. Iltapäivisin talo alkaa kyllä lämmetä auringon paisteessa, mutta silloinkin korkeassa olohuoneessa on ihan siedettävät olosuhteet, sillä lämmin ilma nousee ylös, eli ylimpään kerrokseen. Eikä makuuhuoneissa iltapäivisin juuri kukaan ole, ei ainakaan pidempiä aikoja. Ja nuo makuuhuone tilat sitten jäähdytetään illalla avaamalla ovet ja antamalla "painovoimaisen jäähdytyksen" hoitaa huonelämpötilat kuntoon... ;-)

Tänään oli melkein maalauspäivä

Maalaamiselle parasta aikaa on kevät ja alkukesä, jolloin ilman kosteus on alhaalla. Loppukesää kohden kosteus alkaa nousta, samalla kun kasvillisuus luonnossa lisääntyy ja päivät lyhenevät.

Käytännössä koko päivä meni maalisuti kädessä, mutta maalia ei silti kulunut yhtään. Siksi otsikossakin lukee "melkein" sana. Oikeasti siis öljysin (sehän on melkein maalaamista?) ensin puutarhakalusteet, ja sen jälkeen öljysin vielä yhden terassin.

Terasseja meidän talossa on yhteensä 5 kpl, joten vielä jäi 4 terassin öljyäminen toiseen kertaan. Otsikkoonkin olisin voinut kirjoittaa "Tänään oli öljyämispäivä", mutta kun se kuulosti mielesti oudolta ja kummalliselta, käytin sitten maalata -verbiä ja melkein-sanaa. Melkein samasta asiastahan on kyse, paitsi että kun puuta maalaa, maali peittää kaiken. Öljy sen sijaan jättää puun omat piirteet kauniisti näkyville, kas näin:




Kokeilulautaa vähän matkaa öljyttynä. Puun syyt jäävät
kauniisti esille ja näkyviin. Vasemmalla näkyy vatupassin kahvaa.

Puutarhakalusteet meillä oli jo ostettaessa öljytty, joten niitä pitää öljytä aina jatkossakin. Maali ei ymmärtääkseni öljytyn puun pinnalle oikein tartu. Ja onhan se puu öljyttynä kauniimpi ihan noin muutenkin. Lisäksi jalopuu kai kuuluu muutenkin käsitellä öljyllä? Öljyä muuten myydään rautakaupoissa (ainakin meidän lähistön K-rauta 75:ssä) ihan spray-pulloissakin, mutta itse käytin sutia. Mielestäni lopputulos on silloin tasaisempi ja laadukkaampi.



Pihan perällä puuttuu roomankivet vielä pieneltä alueelta. Öljysin terassi-
kalusteet siinä, niin ei tarvinnut tehdä suojauksia niin paljon. Sillä ilman
suojauksia olisi samalla tullut öljyttyä ne pihakivetkin... :-)

Öljyämiselle tykötarpeet. Hyvän maalauskipon hyvillä kiinnipitoreunoilla
sain aamupalaksi syödystä pinaattikeittorasiasta.

Pöydän öljyäminen aloitettu keskeltä. Eron reunoihin huomaa.

Tuolin öljyäminen oli melkoista nyhertämistä. Mutta samalla sai otettua
aurinkoa. Eli piti öljytä itsensäkin (aurinkorasvalla tosin).

Pöytä ja eka tuoli uudessa öljyssä.

Sitten jäi vielä iltapäivällä ja illalla aikaa, joten öljysin yhden terassinkin sitten tähän perään.

Ensin roskat pois, kun pölyn päälle ei voi öljytä. Öljypurkki imurin vieressä.

Terassin valaisimet piti ensin irrotella ja ensin maalasin pikkusiveltimellä
reunat ympäri. Se kun oli sellaista "tarkkaa työtä".

Sitten vaihdoin isompaan maalisutiin jatkovarrella.

Näin valmista tulee tosi nopeasti, kun saa seisaaltaan maalata.
Yhtä helppoa kuin lattian pesu - eikä tarvitse polvillaan kyyristellä.

Vielä viimeiset vedot...

Ja valmista tuli!

Uusintakylvöksi meni

Nurmikon ekasta kylvöstä on nyt aikaa 3 viikkoa ja 1 päivä eli 22 päivää. Nurmikosta suunnilleen puolet on itänyt hyvin, ja ruoho on tuuheaa. Sitten siellä on välissä sellaisia alueita, joissa ei kasva oikein mitään.

Ehkäpä nuo aukot olisi jonkinlaisen ajan kuluessa (?) kuroutuneet umpeen, mutta päätin nyt kuitenkin kylvää ne uudestaan. Tälle päivää ja vielä huomisellekin on myös sateitakin ennustettu, eli katsotaan miten käy... Tältä näytti nyt tänään aamulla:

Nurmikko aamulla. Aukkopaikkoja on suunnilleen 50% pinta-alasta.

Nurmikon siemenet eivät paketissa olevan ohjeen mukaan idä, jos ne jäävät liian syvälle, eli itääkseen ne tarvitsevat myös auringon valoa. Ripottelin siementen päälle multaa kuitenkin noin sentin verran niin, etteivät varpuset niitä siemeniä ihan heti löydä. Tosin voi olla, että tässä vaiheessa kesää niillä on jo muutakin syötävää. Samalla pitää katsoa, että jo itänyt ruoho jää näkyville, eikä hautaudu mullan alle. Tässä kuvassa puolet kylvöistä tehtynä: 

Puolet nurmikosta kylvetty uudelleen.

Työnvalvoja tulee aina katsomaan, kun jotain tapahtuu.

Lopuksi vielä kunnon kastelu puutarhaletkulla. Sadettakin tuli myöhemmin
iltapäivällä, mutta sitä tuli sademittarin mukaan vain 1 milli.