Öljylämmityksen ja VILP:n yhdistelmä fiksua?

Tänään lienee tämän talven kylmin päivä. Ja vielä aika tuulinenkin. Tuuli lisää pakkasen purevuutta - myös asuinrakennuksissa. Meren rannoilla olevissa taloissa tämä lieneekin jo lämmitysjärjestelmien säädöissä huomioitu.

Kirpeä pakkaspäivä on myös pörssisähkön ostajalle kallis päivä. Sähkö(energia) maksaa/maksoi tänä aamuna enimmillään Fortumin Tarkka -asiakkaille 9,2c per kWh, ja lisäksi päälle tulevat vielä siirtomaksu 3,4c/kWh + alv24%, sekä sähkövero 2,8c per kWh. Nämä kaikki tekevät yhteensä 16,2c/kWh.

Sähkö on kallista tänään koko päivän. Illalla vasta halpenee.

Kalliita punaisia tunteja oli eilenkin aamulla ja iltapäivällä.

Huomisen hinnoista ei ole vielä tänään tietoa, ne julkaistaan

noin klo 16:00 aikoihin.

No mikä järki sitten on ostaa kallista pörssisähköä, jos siinä on kovin hinta juuri kylmimpinä pakkaspäivinä, eli juuri silloin, kun sähköä lämmitykseen eniten tarvittaisiin? Siis monet maalämpöjärjestelmätkin mitoitetaan aliteholle, esim. 80%:iin todellisesta tarpeesta, jolloin niissä taloissa juuri tällaisina päivinä lisävastukset menevät päälle, ja kallista sähköä kuluu...

Kyllä siinä pörssisähkössä kuitenkin on järkeä. Eli kalliiden tuntien päivinäkin esim. tänään ja eilen sähkölämmittäjä voi valita tuolta välistä ne edullisimmat tunnit. Tietysti tässäkin pitää olla varovainen, ettei tulevaisuudessa käytä liian suuria hetkellisiä tehoja. Omat pääsulakkeet varmasti isommankin tehon vielä kestävät, mutta suuri hetkellinen tehopiikki - vaikkapa vain yksi tunti - voi jatkossa vaikuttaa siirtomaksujen suuruuteen. Siksi isoja tehopiikkejä ei saisi enää tulla, jos sähkön siirron hinnoittelua tullaan muuttamaan tähän suuntaan:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/18-000-kotitaloutta-sai-jo-sahkolaskuunsa-tehomaksun-helen-automatiikka-tai-takka-voivat-auttaa-pienet-kerrostaloasunnot-saastyvat-muutokselta-6703775

Koko vuoden tarkastelussa edullisten tuntien poimiminen joko suorasähkölle tai VILP-lämmitteiselle talolle kuitenkin kannattaa, jolloin pörssisähköön siirtyminen alentaa vuosittaista sähkölaskua merkittävästi. Meidän talon tapauksessa pörssisähkö leikkasi sähkön hinnoista pois 9,9% niin kuin tässä kerran jo aikaisemmin asiasta kirjoittelin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/06/porssisahko-kannatti.html

Pörssisähkön kalliiden tuntien näkövinkkelistä Motivan asiantuntija Sami Seuna lienee pohtinyt myös sellaista vaihtoehtoa, että olisiko VILP-taloissa öljylämmitys se järkevin yhdistelmä ja varalämpö? Siis että kannattaako näin kallista sähköä käyttää enää ylipäätään? Tai toisena tulokulmana samaan asiaan - jos alun perin talossa jo on öljylämmitys, ja jos taloon hankitaan VILP (ilmasta-veteen lämpöpumppu), niin öljylämmistysjärjestelmä - mikäli vielä toimiva - kannattaisi jättää purkamatta. Lisää asiasta tässä linkissä:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005580079.html

"Jos talossa on hyväkuntoinen öljylämmitysjärjestelmä, ei sitä kannata purkaa. Lämpöpumpun ja öljylämmityksen yhdistelmällä voidaan saavuttaa suurin säästö."

Tuo yllä oleva lause on suora lainaus Taloussanomien artikkelista, ja siinä on mielestäni hyvää pureksittavaa. Siis onko asia noin, ja kuinka suuri se "saavutettava suurin säästö" sitten oikein olisi? Siihen nyt ihan suoraa euron tarkkaan vastausta itse en ainakaan artikkelista lukemalla saanut, tai sitten en vaan osannut katsoa?

Öljylämmityksen avulla kuitenkin voi leikata "kalliit tunnit" pois omasta sähkönkulutuksestaan, aivan niin kuin polttopuitakin käyttämällä voi tehdä. Ja kaikki ihmiset varmasti valitsisivat polttopuut, jos ei niiden eteen tarvitsisi tehdä mitään, sillä kiireisellä työssäkäyvällä ei välttämättä ole niin paljon aikaa talon lämmitykselle, että koko talo lämpiäisi puilla. Mutta öljylämmitys on tässä kohtaa vaivattomampi, eli jotain palavaa ainetta polttamalla voidaan säästää sähköä, jos sähkö on erityisen kallista. Öljylämmitys tietenkään ei ole ympäristöystävällinen, niin kuin polttopuut olisivat.

Yksi näkökulma euromääräisen tarkastelun ja ympäristöystävällisyyden lisäksi talon lämmittämisessä on lämmityksen vaivattomuus. Se lienee myös yksi syy sille, miksi moniin uusiinkin taloihin kuitenkin tulee maalämpö, vaikka yllä olevan Taloussanomien artikkelin mukaan maalämpö ei aina ole taloudellisesti järkevää. Siis tällä tarkoitetaan Taloussanomien artikkelissa varmastikin juuri uudempia (1990 jälkeen rakennettuja) taloja, joissa artikkelin mukaan maalämmöllä voi säästää vain noin 8000 kWh vuosittain, jolloin takaisinmaksu aika artikkelin mukaan olisi enimmillään jopa 17 vuotta.

Sinä aikana on jo jouduttu vaihtamaan maalämpöpumpun kompressori, sekä tekemään muitakin säätöjä ja remontteja, jolloin 8000 kWh:n eli noin 1000 euron säästö on kulunut siinä - eikä välttämättä edes riitäkään, jolloin säästö voi jäädä pienemmäksi mitä on maalämmöstä tulevat ylläpitokulut. Ulkona oleva kallioreikä toki lienee ikuinen, eli jos maalämmön kulut laskee koko talon iälle joka yleisimmin on noin 100 vuotta, niin silloin maalämpö lienee aina se halvin ratkaisu kuitenkin.

Jos öljylämmitteiseen taloon asennetaan VILP, niin hyväkuntoinen öljylämmitysjärjestelmä varmasti kannattaa jättää purkamatta. Siitä olen samaa mieltä. Ja itse asiassa öljynpolttimen uusiminen ja järjestelmän kunnostaminen ei sekään kovin paljon maksa. Silloin öljystä saa varalämmön ja lisälämmön tarvittaessa.

Toinen varalämpö VILP taloissa on suorasähkö tai sen ohella polttopuu. Suorasähkölle "pudotessa" (siis kun VILP ei kovilla pakkasilla enää käynnisty), niin yksi keino siinä kohtaa on lämmittää taloa yösähköllä niin paljon kuin mahdollista. Öisin sähkö on kuitenkin edullisempaa (siirtomaksukin on öisin edullisempi), mutta sähkövero on joka tunti aina sama. Mutta edullisiakin tunteja on tarjolla aina silloinkin, kun on tällaiset kovat pakkaset kuten nyt.

Ja jos pakkasjakso osuu lopputalveen, kuten nyt kävi, niin nyt iltapäivän auringossa VILP on lähtenyt käyntiin käytännössä joka päivä (paitsi tuskin käynnistyy tänään, ja meillä taukoa piti jo kerran aikaisemminkin). Mikäli VILP käynnistyy iltapäivällä, silloin nekin tunnit kannattaa hyödyntää, eli ottaa koneesta täydet tehot irti.

Iltapäivän auringossa käyvä VILP "ei tiedä" että öisin on ollut kylmää, koska se tietää vain sen hetkisen lämpötilan, missä se pysyy käynnissä. Jolloin jos pelkästään päivän ylimmän lämpötilan mukaan lämmittää, se jää vähän alakanttiin (ellei lämmityksen säätönä ole huonelämpötilat). Joten jos esim. meillä nyt kun öisin on yli -20C pakkasta, mutta iltapäivisin lämpötila voi kohota -7C paikkeille, niin siinä -7C:ssä automatiikka säätää lattiakiertoon menevän veden aika haaleaksi.

Kiertoveden lämpötila kannattaa käydä käsin kääntämässä vähän jyrkempään kulmaan niin, että kun VILP alkaa lattiakiertoa lämmittää iltapäivällä, niin noiden tuntien aikana lattiaan kannattaisi ajaa ylilämpöä niin paljon kuin järjestelmä sallii ilman lämpökäyrän rukkaamista. Tai ainakaan lämmityskäyrän säätöihin en ole itse ryhtynyt, nyt kun se on kerran saatu asettumaan oikeaksi. Ja oikean lämmityskäyrän tunnistaa siitä, että talo on tasaisen lämmin niin pikkupakkasilla, kuin kovillakin pakkasilla. Jos lämpökäyrä on liian jyrkkä, talo on kovilla pakkasilla liian kuuma, ja jos se on liian loiva, silloin talo on kovilla pakkasilla kylmä. Mutta usein näissä järjestelmissä on pieni käsisäädön vara, joka esim. Oumanin näyttötaulussa näyttää tältä:

Oumanin säätimellä voi säätää lattiakierrossa kulkevan veden lämpötilaa,

jota lämmityskäyrä säätää toki muutenkin ulkoilman tai sisäilma-antureista

tulevan tiedon mukaan. Käsisäädöllä voi kuitenkin tässä esimerkissä vaikuttaa

huoneilman lämpötilaan joko +4C tai -4C. Jolloin jos kääntää "nupit kaakkoon"

silloin lattiakiertoon lähtee mahdollisimman lämmin vesi niiden tuntien aikana,

mitä VILP pysyy käynnissä. Muutoin lattiakiertoa joutuu lämmittämään suora-

sähköllä, jos VILP pysähtyy pitkäksi aikaa.

Mitä sitten muuta opimme Taloussanomien artikkelista? No ainakin ilmasta-ilmaan lämmittävä "peruslämpöpumppu" näyttää olevan paras sekä halvin. Sellaisen saa noin parilla tonnilla, ja asennustyöstä saa kotitalousvähennykset. Ja sen jälkeen säästöä tulee noin 3000 kWh vuosittain, jolloin takaisinmaksuaika on 4-6 vuotta. Ja jos ilmasta-ilmaan lämpöpumppuja laittaisi 2 rinnakkain, sitten säästöä tulisi 6000 kWh vuosittain? Lisäksi kesäisin saa tehtyä koneellisesti jäähdytystä. 

Jäähdytyksen osalta myös maalämpöä markkinoidaan usein sillä, että "kaupan päälle saatte vielä kesäisin maasta viileää ja ihan ilmaiseksi, pelkän kiertovesipumpun sähkön hinnalla!" No tämä on totta kyllä. Mutta tällä mainoslauseella ei ole euroiksi käännettynä juuri mitään merkitystä. Eli jos kesän viilennykset tekee ihan yleiseen tapaan esim. ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla, se maksaa sähkönä muutaman kympin per kesä. Eikä se muuta maalämpöinvestoinnin kannattavuutta mihinkään, jos maalämmön hinta on kuitenkin sellaiset 15-20.000 euroa.

Nykyisin myös IV-koneissa on lisäominaisuutena automaattinen kesäöisin laukeava ohivirtauspelti. Jolloin IV-kone ottaa yöviileän ilman sisään, ja pitkälti siitä johtuen esim. meidän talossa ei olla tarvittu koneellista jäähdystä 3 vuoden aikana vielä kertaakaan. Vaikka VILP:n jatkeena toki konvektori onkin valmiiksi asennettuna (kun jälkiasennuksena se ei enää onnistuisi). Tavallisellakin IV-koneella (ilman ohivirtauspeltiä) saa kesäyön viileyden sisätiloihin, jos joka yö kääntää koneessa kierrokset suuremmalle ja pitää päivällä konetta pienemmällä.

Salaojapumppaamo jäätyi - ja sulatettu

Sen verran on nyt Vantaallakin sitten pakkasia pitänyt, että tänään aamulla herättiin salaojapumpun "jurnutukseen", joka kuului taloon sisälle ihan keittiöön asti.

Siis kuulosti tältä:

Tuossa siis alkutilanne, eli ensimmäinen työ oli lumityöt, kun pumppaamon kansi piti kaivaa esiin. Ihmeellistä yleensä, että jäätyminen tapahtui, sillä pumppaamo jäätyi jo parisen vuotta sitten eli talvella 2016 ekan kerran, ja sen jälkeen eristin sen omasta mielestäni niin hyvin, etten uskonut enää jäätymistä tapahtuvan. Viime talvena se ei jäätynyt, tosin viime talvi oli lauha ihan muutenkin. Joten jatkossa kai sitten pitää jo hyvissä ajoin ajaa reippaasti lunta päälle...

Tässä linkissä enempi noista eristyshommista, jonka yhteydessä myös korotin maan tasoa, sillä pumppaamon ympärille on jatkossa tarkoitus rakentaa kukkapenkki.

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/01/salaojapumppaamo-pysyy-plussalla.html

Tässä tämän kertaisia kuvia sulatuksesta:

Alkutilanteessa kaikki näyttää päällisin puolin ihan hyvältä. Jos ei pumpun

jurnuttavaa ääntä kuuluisi, ei tietäisi että mitään on vialla. Veden korkeutta

ilmaiseva keppi ei ole vielä noussut.

Muovikepin alapäässä on tyhjä pullo, joka nousee veden pinnan mukana.

Nyt ollaan vielä vihreällä alueella, eli kaikki kunnossa veden pinnan

korkeuden suhteen.

Pumppaamon vieressä päärappusten alla on pumppaamon "konehuone",

jolle pitäisi rakentaa kai jokin parempi kotelointi, esim. vanha lääkekaappi

kävisi sellaisenaan oikein hyvin. Tässä siis lämpömittari näyttää pumppaamon

sisälämpötilaksi -1,1C, eli se sitten riitti jäätymiseen tällä kertaa.

Kun muoviputkea nostaa, sieltä löytyy alempaa myös punainen värikoodi.

Kokeilin varmuuden varalta käsin, ettei putki ole jumiutunut.

Mutta hyvin näytti toimivan, ja veden pinnan tuntee, kun painaa putken

alapäässä olevaa tyhjää pulloa veteen.

Lumitöiden jälkeen kansi näkyvissä ja kannen nostamista helpottaa pieni

sähköjohdon pätkä. Mutta kansi oli niin jäässä, ettei se noussutkaan.

Piti hakea kumivasara, ja nyt on pumppaamon kansi auki. Kannen alapinnassa

näkyy hyvin siihen liimatut eristeet.

Poistoputken mutka lähikuvassa. Pumppu siis nostaa veden tämän mutkan

yli, jonka jälkeen vesi valuu omalla painollaan kaupungin hulevesiviemäriin.

Jos jäätyminen tapahtuu, se tapahtuu juuri tuosta ylämutkan kohdalta.

Alemmas pumppaamoon pakkanen ei mene, eli pohjalla on aina sula vesi,

koska maaperän lämpötila on aina vähintään +6C.

2 kWh:n tehoinen rakennuslämmitin laskettu pumppaamoon (punainen mötti).

Laitoin sen vähän syvemmälle, koska lämpö nousee aina ylöspäin kuitenkin.

Kansi uudestaan kiinni. Vetonaru ja sähköjohto jäävät nyt tilapäisesti 

kannen rakoon.

Sitten vähän filttiä päälle ja filtin päälle reilusti lunta.

Lumitöiden jälkeen lämpötila oli noussut jo +51,5C tasolle.

Lopuksi iso kasa lunta pumppaamon päälle. Tämän enempää tälle ei voi

nyt tehdä. Lämmitin jää valmiiksi nyt pumppaamoon sisälle. Jos jäätyy

uudestaan, nyt sen saa sulatettua ihan kun laittaa vaan töpselin seinään,

niin lämpöpuhallin käynnistyy. Vedeb korkeutta mittaava muoviputki näkyy

syöksytorven päästä, joka on putken ympärillä ja sallii sen liikkeet.

Lämpöpumppu hyytyi - mutta sähkönkulutus laski!

Kovia pakkasia sattuu nykyään niin harvoin, että silloin kun yli -20C pakkaspäiviä tulee, niin on ollut ihan mielenkiintoista katsoa miten talossa tarkenee ja miten lämpöpumppu on pakkasessa selviytynyt.

Sillä kai talossakin lämmönkulutus kuitenkin pakkasilla lisääntyy, jolloin siitä tulee lisärasitetta lämpöpumpulle, samalla kun ilmasta-veteen lämpöpumpun tehokkuus pakkasen kiristyessä hiipuu.

Eilen meillä kävi ekan kerran tänä talvena niin, että VILP hyytyi pakkaseen ja eilen illalla ei sitten ollutkaan enää lämmintä käyttövettä. Piti laittaa sähkövastus päälle 4 tunniksi, ja siinä samalla lämmitin koko varaajan niin, että kaikki mahdolliset legionellabakteerit kuolivat pois, kun varaajan lämpötila lopussa oli +60C.

Ajattelin, että sähkövastuksen käyttö varmasti näkyisi hyvin selvästi sähkönkulutuksen käppyröissä, ja niinhän se eilisen osalta näkyykin. Tuntikohtainen kulutus meillä näyttää nyt tältä:

Talo Rautio. Sähkön kulutus tunneittain.

Tähän asti kaikki loogista ja OK. Eilinen 4-tuntinen sähkönkäytön huippu näkyy tuntikuvion oikeassa laidassa selvästi, niin kuin kuuluukin näkyä. Mutta nyt jos muutan näkymän vuorokausinäkymäksi - sitten tapahtuukin outo yllätys:

Talo Rautio. Viimeisin pylväs suorasähköllä, eli käyttövesi

lämmitetty sähkövastuksia käyttäen eilen illalla.

Kun katson viimeisen 8 vuorokauden sähkönkulutusta ja ulkolämpötilan syöksyä (sininen käyrä) samaan aikaan, niin alussa käppyrät tuntuvat loogisilta. Sähkönkulutus kasvaa sitä mukaa, kun lämpötila laskee. Huippukulutus, eli vähän yli 60 kWh/vrk osuu sunnuntaille. Keskiviikkona 21.2. sähkönkulutus on romahtanut, mikä siis johtuu ylempänä olevan tuntikuvion mukaan siitä, että lämpöpumppu oli "kuollut kylmyyteen" iltapäivän aikana, mikä sitten seuraavana päivänä eli eilisen torstain iltana näkyikin niin, että lämmin käyttövesi oli loppunut. 

Normaalisti VILP-tekniikka toimii niin, että jos lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä, samalla se kytkee omat sähkövastuksensa päälle heti ja automaattisesti. Joten talossa asuva ei käytännössä edes huomaa sitä, onko lämpöpumppu vielä hengissä vai ei. Mutta omasta mielestäni tuo sähkövastusten päälle kytkeytyminen tapahtui automatiikan avulla niin perin helposti ja yllättävissäkin tilanteissa, että tein itse sellaisen ohjelmoinnin, että sähkövastukset täytyy kääntää päälle manuaalisesti. Tai muuten lämminvesivaraaja lämpenee termostaatteja käyttäen vain noin +20C asteeseen, joka vielä riittää pitämään talon lämpöisenä lattialämmityksen kautta, mutta tuossa lämpötilassa ei oikein suihkussa tarkene käydä...

Eilen illalla käänsin lämminvesivaraajan termostaatin +20C:stä +60C asteeseen, ja vastus oli päällä 4 tuntia. Oma oletus oli, että eiliselle tulisi ihan kunnolla sähkön kulutusta. Siis esim. luokkaa 80 kWh/vrk tai jotain sen suuntaista. Siis joka tapauksessa selvästi enempi, mitä lämpöpumpun toimiessa on sähköä kulunut.

Mutta nyt kävikin vuorokausikohtaisessa tarkastelussa juurikin päinvastoin. Vaikka lämpöpumppu hyytyi - sähkönkulutus siltikin vuorokausitasolla laski. 

Toiseksi viimeisen pylvään vielä ymmärrän. Sähköä ei kulu, jos lämpöpumppu ei enää pakkasesta johtuen käynnisty, ja jos sähkövastuksia ei ole vielä kytketty manuaalisesti isommalle. Mutta sitten kun sähkövastus on jo käännetty päälle (termostaatin avulla), niin miksi vrk-tasolla sähkönkulutus ei noussutkaan, vaan jäi vieläkin samalle tasolle? Vaikka toissapäivän notkahdus olisi pitänyt suorasähköä käyttäen ottaa korkoineen kiinni?

Tämä on ainakin itselleni nyt vähän yllätyksellistä ja outoa... 

Nopea johtopäätös nimittäin tästä olisi nyt se, että pakkasen kiristyessä lämpöpumppua ei kannattaisi ollenkaan käyttää, vaan pitäisikin siirtyä suorasähköön jo hyvissä ajoin?

Mutta eihän tämä juttu nyt noin voi mennä?

Lisähuomiona vielä sellainen, että miksi lämpöpumppu ei käynnistynyt eilisen aikana? Lämpötilakäppyröiden mukaan lämpötila oli yön aikana pudonnut lähelle -25C:n tasoa, mutta se oli päivällä kuitenkin sen jälkeen kohonnut johonkin -7C:n tasolle. Jolloin lämpöpumpun kyllä olisi pitänyt jo -17C kohdalla käynnistyä. Mutta ei käynnistynyt. Kai se sitten oli kylmän yön jäljiltä niin jäässä, ettei se heti huomannut lämpötilan nousua...? Joten jälkikäteistarkastelussa tuo viimeisin lämpötilan nousu jäi lämpöpumpulta huomaamatta ja hyödyntämättä.

Nyt tänään lämpöpumppu käy ja on käynyt normaalisti. Eli ei se ainakaan rikki ole.



EDIT 24.2.2018 klo 21:00:

Lukijavinkin perusteella paras ja/tai valistunein arvaus mysteerille on tällä hetkellä tämä:
 
Lattian lämpö nousee pakkasen kiristyessä. Lämpimämpi lattia luovuttaa tehokkaammin lämpöä samalla kun talossa lämmön kulutus kovilla pakkasilla kasvaa. Lattia on varsin massiivinen lämmitettävä, ja tähän kuluu paljon energiaa. Siksi suurin energian kulutus osuu sunnuntaille 18.2.2018. Kun ulkolämpötila tasaantuu, ei lattian lämpöäkään tarvitse enää nostaa vaan ainoastaan ylläpitää. 

Nyt jos tähän samaan hetkeen osuu lämpöpumpun hetkellinen eli yhden päivän mittainen "nukahtaminen", ja siksi yhden päivän osalta suorasähköön siirtyminen, niin se ei välttämättä kulutuksen kasvuna enää näy, koska lattian lämpötilaa ei sillä hetkellä enää nosteta.

Seuraavana päivänä kulutuskäppyrät näyttivät tältä (lämpöpumppu kävi taas normaalisti):

Sähkönkulutus tunneittain. Toiseksi viimeisin korkea pylväs
on suorasähköllä.



Sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti. Toiseksi viimeisin vuorokausi
on suorasähköllä. Koska suorasähköön siirtyminen osuu ilmeisesti
sellaiseen kohtaan, jossa lattiamassan lämmön nousu on juuri päättynyt,
niin tässä kohtaa syntyy sellainen näköharha, että suorasähköllä
lämmitettäessä sähköä kuluisi jopa vähemmän, mitä meni
sellaisina päivinä, kun lämpöpumppu vielä oli toiminnassa.
Tämän graafin keskimmäiset korkeammat pylväät johtunevat
nimenomaan lattiamassan lämmön nostamisesta.

 

Pakkasessa hytistään... sekä VILP versus MLP käppyrää

Otsikko vähän huijaa, eli eipä tässä nyt varsinaisesti pakkasessa hytistä. Vaikka ulkona on kylmä, sisällä talossa on kuitenkin lämmintä. Tässä tämän aamun lämpötiloja meillä:

Lämpötilat Vantaan Rekolassa pe 23.2.2018 klo 07:45.

Ulkona -21,1C ja meillä sisällä keittiössä +18,5C.

Yleensä meillä on sisällä pidetty paljon lämpöisempää, eli noin 22-23C. Nyt kuitenkin aamun lämpötilat näyttävät olevan alhaalla, koska talossa ei ole yö-aikaan mitään muuta lämmitystä, paitsi se mitä takoista hohkaa. Eilen oli illalla käytössä kaikki tulipesät, eli olohuoneen iso takka, sen lisäksi kellarissa takkahuoneen takka ja vielä saunakin lämmitettiin.

Saunan kiuas ja takkahuoneen takka varaavat lisäksi 2-hormisen tiilihormin, joka kulkee kaikkien 3 kerroksen läpi, ja varaa lämpöä aika mukavasti. Tiilihormin pituus paino on noin 5700 kg. Kolmessa tulipesässä pystyy polttamaan vuorokaudessa noin 100 litraa puita, joka ilmeisesti painaa noin 40kg, jolloin tuosta määrästä puuta saa lämpöä noin 40x4 kWh eli 160 kWh.

Takkojen hyötysuhde ratkaisee sen, paljonko polttopuun lämmöstä menee harakoille, ja paljonko siitä saadaan talteen talon lämmitykseen. Ihan täystehoilla meillä ei ole takkoja nyt kuitenkaan vielä käytetty, mutta yksi pesällinen meni puuta nyt takkahuoneessakin, ja sitä takkaa ei yleensä käytetäkään kuin muutama kerta vuodessa, eli kovilla pakkasilla.

Lämpöpumpun käänsin sunnuntaina 18.2.2018 käymään pelkästään päivä-aikaan (ennen se oli pääsääntöisesti käynyt yö-aikaan), ja tästä siis johtuu aamun vilpoiset lämpötilat. Ilmasta-veteen lämpöpumppu (eli lyhyesti VILP) on kuitenkin käynyt aika maltillisia tuntimääriä, viikolle 7 tuli 69 käyttötuntia, viikolla 6 käyntitunteja oli 75. Nyt viikolla 8 (tämä viikko vielä kesken) tähän asti tunteja on tullut 37.

Eniten lämpöpumppu on käynyt viikossa vuonna 2016 viikolla 02/2016, jolloin käyttötunteja tuli 117h/viikko, ja toiseksi eniten käyttötunteja on tullut viikolla 52/2014, jolloin käyttötunteja oli 103h/viikko. Kaikki muut viikot ovat olleet aina alle 100h/viikko, ja kaikki käyttötunnit koko lämpöpumpun olemassa olon ajalta ovat ylhäällä. Tähän mennessä käyttötunteja on yhteensä 3353h lokakuusta 2014 tähän päivään, ja lämpöpumpun elinikä on tiettävästi noin 40000 tuntia.

Eli tällä käyttömäärällä meidän VILP saattaisi kestää jopa 30 vuotta? Jos näin käy, tämän selittää ehkä se, että meillä VILP tekeekin vain pelkkää lämmintä käyttövettä 7kk vuosittain, jolloin esim. kesäkuukausina VILP käy vain 6-7 tuntia viikossa. Seuraavassa kuvassa lämpöpumpun käyttöpäiväkirja, jossa eka sarake vasemmalta viikon numero, sitten sen jälkeen sisään tulevan nesteen lämpötila (tällä viikolla ollut -17C), kolmas sarake vasemmalta on ulos menevän nesteen lämmpötila (tällä viikolla nro8 ollut -25C). Näiden lämpötilojen erosta eli -17C ja -25C lämpöpumppu saa sen lämmön mitä saa. Lopuksi HP1-sarakkeella viikoittaisten käyttötuntien määrät. Loppujen sarakkeiden merkitystä en ole tutkinut, tai en ainakaan juuri nyt muista. Alla sama graafisesti:

Isännöintityössäni olen hoitanut 11-perheen 3-kerroksista kerrostaloa, joka siirtyi kaukolämmöstä maalämpöön kesällä 2015. Se muuten kannatti taloudellisesti erittäin hyvin, vaikka meillä Vantaalla uuden jätteenpolttolaitoksen myötä onkin yksi edullisimmista kaukolämmöistä koko Suomessa. Mutta siltikin maalämpö näyttää olevan kaukolämpöä edullisempi, jolloin maalämpö maksaa itse itsensä takaisin noin 10 vuodessa.

Toinen mielenkiintoinen tulokulma tässä kohtaa on se, että nyt voidaan verrata miten maalämpö-talo käyttäytyy kovien pakkasten alkaessa, kun sitä verrataan esim. omaan talooni, joka on VILP-talo eli ilmasta-veteen lämpöpumpulla toimiva talo.

Oman taloni ja kerrostalon välinen etäisyys on 6,5 km kartalla, joten keliolosuhteet ovat molemmissa samat. Molemmat talot ovat myös paalutettuna saman vanhan merenpohjan savikolla, joten korkeusasemakin on käytännössä sama. Omassa talossani lämpimiä neliöitä 241m2, kerrostalossa asuinneliöitä on 620m2. Taloyhtiössä on 30 kW:n NIBE maalämpöpumppu, omassa talossani on Wiesmann 8,3 kW:n ilmasta-veteen lämpöpumppu. Oman taloni vesivaraaja on 500 litraa, kerrostalossa se on 1000-litrainen. Karkeasti ottaen kerrostalossa on asukaslukua myöten kaikki luvut noin 3-kertaiset, mutta en nyt näin ajatellut asioita tässä verrata, vaan siten, että mitä eroa löytyy sähkönkäytöstä, jos on maalämpö - verrattuna siihen, että jos on VILP.

No ensinnäkin meillä lämpöpumppu hyytyi eilen iltapäivällä. Jolloin illalla ei ollutkaan enää lämmintä käyttövettä, joten piti käyttää 6 kWh:n sähkövastusta 4 tuntia. Tänään aamulla lämpötila taas päivän lämmetessä käynnistyy, joten katsotaan vieläkö tarvitaan lisää sähkövastuksen apuja. Eilinen sähkövastuksen käyttö ei kuitenkaan näy näissä 5 vuorokauden luvuissa, joissa näkyy pelkästään keliolosuhteiden kylmeneminen aikavälillä 15-20.2.2018. Näin meni meillä vuorokausikohtaiset sähkönkulutukset pakkasten alkaessa:

Talo-Rautio, sähkönkulutus vuorokaudessa 15-20.2.2018.

Sunnuntaina lämpöpumppu ajastettu yö-ajasta päiväaikaan.

Siksi se kävi pidemmän ajan samalle vuorokaudelle,

ja siitä johtuen korkeampi pylväs sunnuntaille 18.2.2018.

Kun katsotaan sähkönkäytön muutosta (jossa tietysti pohjalla kotitaloussähkö ja muu melko vakiona pysyvä laitesähköjen määrä), niin pikkupakkasissa jos talo kuluttaa 35-45 kWh per vrk ostosähköä, niin kovien pakkasten alkaessa kulutus nousi noin 55 kWh:n tasolle. Eli nousua tuli 57%, jos lähtötasoksi oletetaan 35 kWh/vrk ja lopputasoksi 55 kWh/vrk. Varsin huomattava nousu siis ainakin prosentuaalisesti tarkasteltuna.

Sitten jos katsotaan samaa asiaa tuntikohtaisesti, niin ostosähkön kulutuskäppyrät näyttävät tältä:

Talo-Rautio. Ostosähkön tuntikulutus aikavälillä 15-20.2.2018.

Sinisellä käyrällä näkyy lämpötilan lasku tarkkailujaksolla.

Sinisessä käyrässä näkyy myös oikeassa laidassa pakkaspäivien

huima lämpötilojen vaihtelu. Jos öisin pakkasta on ollut noin

-15C, niin päivällä lämpötila on kohonnut -5C paikkeille.

Yllä olevasta kaaviosta näkyy myös invertteri-pumpulle tyypillinen käyntiaikojen jatkumo, eli VILP ei käy kompuralle haitallista pätkäkäyntiä, vaan se tekee pidemmän hukin töitä aina, kun se on kello-ohjatusti sallittua ja mahdollista. Ja ulkoilmassahan lämpöä riittää, tuuli tuo sitä jatkuvasti lisää ja ulkoyksikön propelli pyörittää ilmaa tehokkaasti. Toisin on maalämmössä, jossa lämmön lähde on kallioon porattu kapea reikä. Siinä olevan vesimassan lämpö on äkkiä "syöty", jolloin pumppu havaitsee lämpötilan laskun ja pitää pientä taukoa, jotta lämpökaivo tai lämpökaivot ehtivät taas uudestaan latautua eli lämmetä. Tästä ilmeisesti aiheutuu maalämpöpumpulle jonkin sorttista pätkäkäyntiä - silloinkin jos maalämpöpumppu on mallia "invertteri", eli ei on/off -laite, jollaisia alkuaikojen laitteet olivat jokusia vuosia sitten.

Jos katsotaan samat kulutuskäppyrät maalämpötalosta, niin kerrostalossa vastaavasti pakkasen alkaminen näytti tältä:

Vantaalainen maalämmöllä lämpenevä kerrostalo. 

Lämpöpumppu 30 kW:n NIBE, 2 lämpökaivoa, kumpikin 300m,

lämmitettävää pinta-alaa 620m2, 1000-litrainen varaaja.

Pakkasten alkaessa kerrostalon sähkönkulutus on noussut 180 kWh/vrk tasolta tasolle 220 kWh/vrk. Eli nousua 40 kWh/vrk eli 22%. Nousu on paljon pienempää luokkaa, mitä omassa talossani, jossa VILP:n lämmönlähteenä oleva ulkoilma "huononi", eli pakkasesta on hankalampi saada lämpöä talteen... Kallioperän lämpötila taas ei pakkasista piittaa, vaan se pysyy aina samana, ja on reilusti plussan puolella.

Sitten jos katsotaan kerrostaloyhtiön tuntikohtaisia kulutuksia, niin ne näyttävät tältä:

Kerrostaloyhtiön tuntikohtainen kulutus 15-20.2.2018.

Tuntikohtaisesta kulutuksesta pakkasten alkamista ei edes huomaa. Mutta se, minkä tästä huomaa on se, että kovin lyhyitä nuo lämpöpumpun käyttöajat näyttävät olevan, eli välillä MLP käy, ja välillä se seisoo, ja kun lämpöpumppu on hissittömän talon suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä, se näkyy myös hyvin kokonaissähkönkulutuksen suurena vaihteluna. Tai ainakin itselläni VILP piirtää ihan erilaista kulutuskäyrää, sillä silloin kun se käy - se käy pitkiä aikoja, ja kun se huilaa, se huilaa kunnolla.

Tai olisiko näissä tuntikohtaisissa käppyröissä sitten muita selittäviä tekijöitä taustalla? En tiedä, tai en keksi, mutta aika erilaisilta nämä kahden lämpöpumpun (toinen MLP ja toinen VILP) sähkönkäytön kuvaajat kuitenkin näyttävät?

Ja tietysti - jos seurantaa jatkettaisiin pidemmälle, niin eilisen eli 22.2.2018 kohdalla huomattaisiin VILP-talossa vielä suurempi sähkönkulutuksen kasvu vrk-tasolla, kun pakkasista johtuen VILP hyytyi kokonaan, ja käyttöveden lämmitys piti ainakin yhden illan osalta hoitaa pelkkien sähkövastusten avulla.

VILP yöajasta päiväaikaan

Edessäpäin taitaa olla nyt tämän talven kylmin viikko. Tähän asti VILP (ilmasta-veteen lämpöpumppu) on käynyt aina yöaikaan edullisemmalla sähköllä, mutta nyt tästä eteenpäin aion hyödyntää myös päivätunnit - maksoi mitä maksoi :-) Ja pörssisähkön ostajalle kalliimmat tunnit ovat aina yleensä päivällä, erityisesti aamulla ja iltapäivällä työpäivän päättymisen jälkeen.

Mutta nyt siis ensi viikolla on vaarana se, että jos lämpöpumppu kävisi pelkästään öisin, se ei välttämättä saisi enää yhtään lämpöä talteen. Se nimittäin sammuu jo noin -17C lämpötilassa. Näin ainakin se VILP mikä meillä on (Wiesmann 8,3 kW; vuosimallia 2015).

Nyt kun päivisin paistaa aurinko ja päivät ovat jo pitkiä, päivälämpötilat ovat tässä vaiheessa vuotta jo selvästi yölämpötiloja korkeammat. Tällaista vuorokausi-ilmiötä loppusyksyllä tai alkutalvella ei vielä ole. Mutta nyt päivät ovat pidentyneet, aurinko lämmittää ja vastaavasti selkeillä ilmoilla yön alimmat lämpötilat voivat olla todella kylmiä. Tässä sama ilmiö graafisesti:

Jos seuraavan viikon yön alimmat lämpötilat hipovat -20C:n tasoa, niin päivällä lämpötila voi tämän ennusteen mukaan olla vielä noin -10C. Ja silloin lämpöpumppu toimii, eikä suorasähköä tarvita. Riittää, että lämpöpumppu voi toimia päivän aikana noin 10h. 

Yllä on seuraavien päivien sääennuste. Kylmintä on tulevana torstaina, jolloin aamuyöstä lämpötila voi laskea -18C:hen. Samana päivänä iltapäivällä lämpötila on noussut yli 10 astetta, ja on ennusteen mukaan -7C. Siitä lämpötilassa lämpöpumppu saa jo helposti lämpöä talteen, jolloin normaalin sähkön hinnan voi jakaa melkeinpä kolmella, koska lämpöpumpun itse kuluttama energia on vain murto-osa siitä, mitä se tuottaa.

Miksi sitten lämpöpumppu on nyt ollut säädettynä käymään vain öisin?

Yön ja päivän lämpötilat eivät vaihtele "kaamosaikana" auringon kierron mukaan, vaan taustalla on jotain muita syitä. Esim. jos tuulee idästä tai pohjoisesta, on yleensä kylmää. Yleisin eli lounainen tuuli tulee sulalta Itämereltä, ja silloin on yleensä lauhaa. Jos on pilvinen yö, yölläkään ei ole kovin kylmää. Mereltä tuleva tuuli on tietysti kosteaa, ja se puree poskia, mutta talo ei tiedä siitä mitään, sillä talossa lämmönkulutukseen vaikuttaa vain se, mitä lämpömittari näyttää. Ja lämpöpumppu näyttää toimivan samoin, sekään ei piittaa tuulen mukana tulevasta kosteudesta. Mutta meren lämpö sille kelpaa kyllä. Tosin lämmin meri vesi on nyt aika kaukana Vantaalta - noin 60 km päässä. Ajoin tänään laivalla Viroon, ja meri oli jäässä Suomenlahden puoleen väliin saakka. Jäänyt meri ei käsittääkseni ilmaa enää lämmitä, mutta sula vesi lämmittää. 

Nyt jos lämpöpumppu käy pelkästään öisin, se voi hyödyntää edullisia pörssisähkötunteja. Lisäksi sähkön siirtohinnassa on ero, sähkön siirto on öisin puolta halvempaa. Kuten alla olevalta laskulta ilmenee, päiväsähkössä siirtohinta on 3,40 senttiä per kWh, plus ALV 24% siihen päälle. Öisin sähkön hinta on 1,80 senttiä per kWh, plus alvit päälle. Sähkövero on aina 2,8 senttiä per kWh - kellonajoista riippumatta. Näin ollen päivällä sähkö maksaa aina vähintään 2,8c + 3,4c x 1,24 = 7,01 senttiä per kWh - vaikka pörssisähkö eli sähköenergian hinta olisi ilmainen.

Nyt kun lämpöpumppu on käännetty "päivä-asentoon" se ilmeisesti saa jäädä siihen. Lämpimät päivät ja suht kylmät yöt jatkuvat läpi kevään. Ja mielestäni yli 10-asteen vuorokausivaihtelut ovat jo sellaisia, että ne kannattaa hyödyntää? Kevään edetessä kavennan aikaväliä enemmän ja niin, että lämpöpumppu käy lopulta enää vain keskellä päivää, jolloin pörssisähkö on edullisempaa kuin aamun ja iltapäivän huipputunteina.

Keskikesällä riittää, että lämpöpumppu käy vuorokaudessa parisen tuntia, ja sen jälkeen lämmin käyttövesi riittää koko päiväksi. Seitsemän kuukautta vuodessa (maaliskuulta lokakuulle) lämpöpumppu tekeekin pelkästään lämmintä käyttövettä, ja silloin lattiakierron kiertovesipumppu on kokonaan pois päältä. Takasta tulevalla viihdelämmöllä on pärjätty mainiosti, sillä uudet talot kuluttavat jo lähtökohtaisesti hyvin vähän energiaa.

Muutoin VILP:n käyntiajan optimointi on sellainen taiteen laji, ettei se ainakaan minulle ole koskaan tullut ihan selväksi. Siis omasta mielestäni jos vuorokauden lämpötiloissa ei ole selvää säännön mukaista aaltoliikettä (siis loppusyksyllä ja alkutalvella), silloin lämpöpumppua kannattaa käyttää öisin. Mutta jossain vaiheessa - kun auringon päivälämpöä on saatavilla - silloin lämpöpumppu kannattaa kääntää käymään päivällä. Nyt kun tein tänään käännöksen yöajasta päiväaikaan, niin käyntiajat lämpöpumpun ohjauspaneelissa näyttävät tältä:

Lämpöpumpun käyntiajat "päiväkauden" alkaessa. Lämpöpumppu

pitää kello-ohjatusti taukoa klo 02:00-05:00 koska oletettavasti silloin on

kylmä. toinen tauko on 15:30-17:00, koska oletettavasti siinä kohtaa

(pörssi)sähkö on kallista.

Tässä kulutuspuolta (jos lämpöpumpun ajastus oli tuotto-

puolta). Tässä kello-ohjaa lattialämmityksen kiertovesi-

pumppua, joka käy 06.00-14:00 ja 21-23:00. Iltaisin

lattiassa ei kierrä vesi, jolloin varmistuu se, että käyttö-

vesi pysyy riittävän lämpöisenä. Vaikka täytettäisiin 

poreamme.

Tässä lämpöpumpun viime aikaiset käyntitunnit ja meno- ja paluuupuolen

lämpötilat. Vuoden vaihteessa ulkoyksikölle on syötetty -16C nestettä, ja saatu

takaisin sisäänpäin -5C lämmintä nestettä. Vuoden ekalla viikolla 29

käyttötuntia viikossa on riittänyt (noin 4h per päivä keskimäärin).

Nyt ulos menee -23C asteista nestettä ja takaisin tulee -15C asteista.

Käyttötunnit ovat viime viikolla lisääntyneet 75 tuntiin viikossa.

Nyt kuluva viikko on kesken, tähän mennessä lämpöpumppu on pyörinyt 61h.

Polttopuita kuluu pientalossa huimat 6 kuutiota vuodessa?

Omakotitaloja on Suomessa yhteensä yli 1,1 miljoonaa - ja vajaa 10000 kpl rakennetaan joka vuosi. Purettujen omakotitalojen määrää en tiedä, mutta ilmeisesti pientalojen kappalemäärä kuitenkin kasvaa vuosi vuodelta? Omakotitalojen ja rakennusten määrä Suomessa löytyy esim. tästä linkistä (vuoden 2015 tieto):

Tilastokeskus - rakennuskanta 2015

Luonnonvarakeskus Luken mukaan vuonna 2016 pientaloissa käytettiin polttopuita yhteensä 7 miljoonaa kuutiometriä. Joten pienellä jakolaskutoimituksella polttopuita kuluu siten yhdessä pientalossa vähän yli 6 kuutiota joka vuosi? Jos olen laskenut oikein, määrä on mielestäni aika suuri.

Tai ainakin itse olen luullut olevani aika ahkera polttopuiden käyttäjä, kun meillä saunan pesässä menee kesäkaudella noin 1 kuutio. Talvikaudella, kun poltetaan lisäksi takkaa, silloin polttopuun kulutus yhteensä noin 5 mottia. Yhteensä puita kuluu noin 6 kuutiota vuodessa - siis juurikin suomalaisen pientalon keskiarvon verran. Meillä tietysti polttopuita käytetään, kun puut saadaan omasta metsästä, ja niitä riittää vielä myyntiinkin. YLE:n toimittaja siis teki hiljattain tutkimusta kuivien polttopuiden riittävyydestä, ja soitti eilen minullekin, tässä linkissä koko juttu:

https://yle.fi/uutiset/3-10065617

Varsinkin pääkaupunkiseudulla rakennetaan nyt joka puolella, myös uusia omakotitaloja nousee kovaa vauhtia. Yli puolessa niistä (siis noin 55%) on pääasiallinen lämmönlähde maalämpö. Näin siitäkin huolimatta, ettei uusien talojen lämmitysenergiankulutus yleensä kovin suurta ole. Vantaan asuntomessutalojen kulutuslukemat ja lämmitystapavalinnat löytyvät kaikki netistä, ja tyypillisesti siellä olevan talon tiedot saattaa mennä vaikkapa näin:










Yllä oleva kuvakaappaus täältä, josta löytyy myös kaikki muut asuntomessutalojen tiedot - Vantaalla myös kaukolämpö oli messualueen pientaloissa erittäin yleinen lämmitystapavalinta:

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/vantaan-asuntomessut-kohteet-11-20

Nyt sitten, jos uusi talo ei lähtökohtaisestikaan kovin paljon kuluta, ja jos siinä on maalämpö, ja jos vielä mukavuussyistä takkaakin poltetaan talvisin, niin ostosähkön määrä on varmasti aika pieni.

Nyt kun pakkaskausi saapui Etelä-Suomeenkin, takkaa on kiva poltella - ja vaikka ei polttaisikaan, jotkut takat on komeita katsellakin, esim. tällaisen kuvan löysin internetin syövereistä. Näkyy olevan kiviin suunnatut spot-valotkin ja kaikki... :-)

Runebergin jalanjäljillä

Mietin, että kirjoitanko tämän tuonne matkailublogin puolelle, vai tänne rakennusblogiin. Raksablogin puolelle tämä nyt kuitenkin tuli, sillä tänään Porvoossa käydessäni montaa asiaa tulee vaan katsottua rakentajan silmin ja rakentamisen näkövinkkelistä, siis jotenkin "tekniikan silmälasit" päässä ja niiden läpi maailmaa katsellen. Puurakentamisesta kiinnostuneille kesäinen Porvoo kaikkine vanhan kaupungin rakennuksineen on myös todellinen aarreaitta, jossa pikkuliikkeissä poiketessaan aikansa rakentamista voi katsella niin sisältä kuin ulkoakin päin.

Jos ajaa autonsa vanhan kaupungin sillan kupeessa olevalle parkkipaikalle (joskus maailmassa aiemmin sai ajaa myös siltaa pitkin vanhan kaupungin puolelle saakka, mutta nyt sillalla on ajokielto), niin siitä pääsee rautatieaseman suuntaan kävelemällä ja rinnettä ylös kapuamalla suoraan J.L. Runebergin haudalle. Hautapaikan lahjoitti seurakunta, ja se sijaitsee hautausmaan korkeimmalla kohdalla. Kun siellä on vielä hautamuistomerkkinä useita metriä korkea kivipaasi, niin paikkaa ei voi olla huomaamatta jo kaukaa.

J.L Runebergin hauta Porvoon hautausmaalla 5.2.2018.
Hautakivi pystytettiin toukokuussa 1988. En tiedä miten
se pystytettiin sen aikaisilla menetelmillä ja ilman
hydraulisia nostureita, mutta toisaalta - onhan sitä
pyramidejakin rakennettu jo tuhansia vuosia sitten.

Kun kävelee haudalta kohti Näsin kartanoa (siis joen suuntaisesti kohti etelää merelle päin), tulee muutaman sadan metrin päästä Näsin kartanon pihapiiriin, jossa on mäen huipulla suuri kivi. Sinne on joskus 1930-luvulla rakennettu betonista portaat ja näköalatasanne. Näkymät kirkolle, joelle ja kaupunkiin ovat huikeat.

Näsin kartano ja näkymät joelle.

Porvoon vanhaa kaupunkia Näsin kiveltä katsottuna.

Matkalla Runebergin kotitalolle vastaan tulee Runebergin

patsas.

Runebergin kotitaloon on vapaa pääsy joka vuosi aina 5.2.

Runebergin kotimuseon sisäänkäynti.

Vuonna 1852 perhe muutti uuteen taloon, joka oli ostettu Johan Ludvigin tekijänpalkkioilla. Hän sai vanhan asuntonsa myynnistä sekä Ruotsissa julkaistuista Vänrikki Stoolin tarinoista sen verran rahaa, että pystyi ostamaan ostohetkellä 7-vuotta vanhan talon, jonka rakennutti Porvoon tuomiorovasti perheelleen asunnoksi. Kun tuomiorovasti muutti asumaan 1840 valmistuneeseen pappilaan, taloa ei tarvittu, jolloin J.L. Runebergille tarjoutui tilaisuus ostaa se perheensä asunnoksi. Talossa oli 10 huonetta ja keittiö. Palvelusväkeä oli enimmillään neljä, ja lopussa Runebergin sairastellessa vielä yksi.

Fredrika Runebergin kuoleman jälkeen vuonna 1879 Runebergin pojat myivät kotitalon Suomen valtiolle sillä ehdolla, että talosta tulee Runebergin kotimuseo. Näin tapahtui, ja nyt tällä hetkellä Suomen vanhin museo avautui yleisölle vuonna 1882. Puutalo on rakennettu holvikellarin päälle, ja se on erittäin hyvässä kunnossa. Vahinkoa ei tapahtunut edes vuonna 1918, vaikka silloin moni isompi talo kärsi vahinkoja, tai ainakin tyhjennettiin niin, että mitään arvokasta tavaraa ei jäänyt kovin paljon jäljelle. Viime sodissa Porvoota pommitettiin, mutta talo säilyi ehjänä niistäkin, ainoastaan yksi naapuritaloista pommin iskusta singonnut kivi osui Runebergin kotitalon kattoon, mutta pysähtyi välikatolle. Nyt kyseinen kivi on pihamaalla tikapuiden juurella.

En tiedä mikä on puukoolattujen talojen ikäennätys (?), mutta ainakin tämä hirrestä rakennettu talo on täydessä iskussa vielä noin 170 vuoden ikäisenäkin.

J.L. Runeberg oli innokas metästäjä, ja lopulta myös halvaantui

ollessaan kokemassa ketun rautoja.

Talossa on peräkkäin 5 huonetta kahdessa rivissä.

Suuri sali, jossa taulut, tapetit ja huonekalut ovat kaikki alkuperäisiä ja 

alkuperäisillä paikoillaan.

J.L. Runebergin sairastupa.

Sängyn päädyssä jalkopäässä pieni peili, jonka kautta Runeberg näki kadulle.

Olohuoneen tuolien koristelua. Tuolit ovat Fredrikan (J.L. Runebergin

puoliso ja pikkuserkku) saama häälahja, ja tuolit on tehty Pietarissa.

Talon pihapiiriä, jossa oli Fredrikan puutarha. Viime sotien pommituksissa

talon katolle lentänyt kiven murikka on tikapuiden juurella. 

VILP ja tilastoa sähkönkulutuksen huippupäivistä

Helmikuu on alkanut lumisena ja sopivalla pakkasella. Lunta on kunnon kinokset ja ulkona lämpötilamittari näytti aamulla -13C, nyt kun aurinko nousee, pakkanen on laskenut -10C tienoille. Eli on mielestäni ihan sopivasta lunta ja pakkasta - niin kauan kuin VILP toimii.

VILP toimii meidän talossa vielä noin -15C tienoille asti (eli ei se ole enää mitään uusinta tekniikkaa, nykyään parhaat laitteet taitaa toimia vielä -25C pakkasillakin ihan hyvin?), mutta meidän VILP sammuttaa itse itsensä sen jälkeen kun pakkanen kipuaa -15C -tasolle tai viimeistään -17C kohdalla.

Jos VILP pysyy käynnissä, siihen asti sähkönkulutus yleensä pysyy päivätasolla alle 50 kWh per päivä tasolla, mutta jos pakkasesta johtuen VILP ei enää käynnisty ollenkaan - tai käy vain osan päivästä, silloin suorasähköä kuluu noin 2-kertainen tai jopa 3-kertainen määrä, ja joskus vielä enemmänkin.

Suurin ikinä mitattu sähkönkulutus vuorokaudessa oli meillä 28.12.2014, jolloin sähköä kului 190,52 kWh/vrk - ulkolämpötilan ollessa -9,7C (vrk keskilämpötila). Reilun 3 vuoden asumisaikana eli syyskuun lopulta 2014 tähän päivään suurimmat vuorokautiset sähkönkulutukset ja sen hetkinen lämpötila ovat tässä:

Vuorokautiset sähkönkulutushuiput, jolloin sähköä kulunut yli 100 kWh/vrk:

Vuosi 2018 (kesken) = toistaiseksi nolla kpl (ennätys 23.1.2018, jolloin kulutus oli 47,1 kWh/vrk)

			Vrk:n keski-
Vuosi	Päiväys	KWh/vrk	lämpötila
2017	04.01.	113,58	-13,3
2017	05.01.	141,52	-18,5
2017	06.01.	173,04	-20,2
2016	05.01.	142,22	-18,9
2016	06.01.	151,73	-22,0
2016	07.01.	169,73	-25,0
2016	08.01.	153,59	-21,6
2016	17.01.	171,71	-12,4
2016	18.01.	147,41	-15,7
2016	19.01.	125,34	-13,3
2016	20.01.	167,12	-18,7
2016	21.01.	153,45	-18,2
2016	22.01.	168,49	-20,7
2015	15.02.	108,44	-6,5
2015	16.02.	110,89	-5,6
2015	22.02.	105,07	1,6
2014	26.09.	118,73	11,5
2014	27.09.	115,11	11,0
2014	30.09.	129,54	8,2
2014	01.10.	132,82	5,9
2014	02.10.	113,28	6,9
2014	23.12.	119,23	-6,8
2014	24.12.	104,16	-7,1
2014	25.12.	164,88	-11,2
2014	26.12.	106,52	-5,5
2014	27.12.	140,77	-7,8
2014	28.12.	190,52	-9,7
2014	29.12.	175,69	-17,4

Sähkön päämittari on siis juossut yli 100 kWh:n päiviä tähänastisen asumisen aikana yhteensä 28 kertaa, viimeksi yli vuosi sitten eli 6.1.2017. Neljälle talvelle keskiarvoksi laskettuna tästä tulee 7 päivää per vuosi. Joskin vuosi 2014 oli suorasähkön aikaa (silloin lämpöpumppua ei ollut vielä ollenkaan hankittu - ja hieman poikkeuksellinen tuo näyttää olevan muutoinkin). Siis esim. aikavälillä 26.9. -> 02.10.2014 on jokaisena päivänä sähköä kulunut yli 100 kWh per päivä - vaikka ulkona ei ollut silloin vielä pakkasta ollenkaan.

Mutta muuttotalkoot olivat silloin käynnissä, ovet olivat varmasti tiuhaan ja melko pitkiäkin aikoja auki - tai osan aikaa nostettuna kokonaan pois saranoiltaan. Ja silloin ekan kerran talossa laitettiin "lämmöt päälle", eli muutettiin taloon ja rakennusaikainen lämpötila vaihtui asumisaikaiseen lämpötilaan. Siinä sitten sitä sähköä kului, vaikka keliolosuhteet ei sitä niin olisi edellyttäneetkään.

Vuosi 2015 alkuvuosi ja loppuvuosi olivat ilmeisen leutoa talviaikaa - silloin ei ollut vielä VILP hankittuna, mutta siltikään kalenterivuodelle 2015 ei tilastoitunut kuin 3 sellaista vuorokautta, jolloin suorasähkön aikana vuorokautinen sähkönkulutus olisi noussut yli 100 kWh:n

Jos tarkastellaan pelkästään VILP:n aikakautta, eli lokakuusta 2015 tähän päivään asti, niin sille aikajaksolle jää 13 sellaista päivää, jolloin VILP:n pysähtelystä johtuen sähköä on kulunut ainakin 2-kertainen määrä normaaliin talvipäivään verrattuna. Ensimmäinen tällainen päivä on 5.1.2016.

Mikä sitten on VILP:n eli ilmasta-veteen lämpöpumpun ja MLP:n eli maalämmön ero? No meidän talon tapauksessa se on juurikin nuo yllä luetellut päivämäärät. Jos meillä olisikin ollut maalämpö aina rakentamisen ajoista alkaen (näinhän se alkuperäinen suunnitelma meilläkin oli), silloin tuota ylläolevaa listaa ei olisi lainkaan syntynyt, vaan talvellakin lämpöpumppu pysyisi käynnissä jokainen päivä - kelistä ja pakkasen määrästä riippumatta. Edellyttäen tietysti sitä, että maalämpö olisi ollut mitoitettu 100%:seen tarpeeseen, eikä esim. 80%:n tarpeen mukaan, jolloin jo lähtökohtaisesti maalämpö-talo joutuu pakkaspäivinä käyttämään suorasähköä 20%:n verran.

Nyt kun VILP on (ainakin osan) kylmistä päivistä pysähtyneenä, ja kun ne päivät (yhteensä yllä olevan listauksen mukaan 24 päivää) on käytetty suorasähköä, niin noin 100 kWh:n sähkönkäytön lisäys on 10c/kwh -hinnan mukaan maksanut noin 10 euroa per päivä, eli yhteensä 24vrk x 10€ = 240 euroa tähän saakka (4 vuoden aikana). Kuitenkin - jos maalämpö olisi meidän "savimaan tontilla" ollut yli 10.000 euroa VILP:n hankintahintaa kalliimpi, niin näin pienellä säästöllä en pidä sitä MLP-vaihtoehtoa oikein kilpailukykyisenä?

Ja nyt jos Etelä-Suomessa tällaiset nykyisen kaltaiset lauhat talvet ovat yleistymään päin, jolloin VILP ei enää pysähdy ollenkaan (eli jos pakkanen ei enää mene rannikon läheisyydessä -15C tason alle), silloin mitään eroa VILP:n ja MLP:n käytön välillä ei enää juurikaan synny. Toki MLP on sillä tavalla talvikaudella tehokkaampi, että siinä lämmön lähde on noin +6C talvellakin, kun VILP joutuu ottamaan lämpöä jopa -15C:n pakkasilmasta, mutta vastaavasti kesäkaudella tilanne kääntyy toisinpäin - maalämmön lämmönlähde on silloinkin sama - tai enintään noin +10C, kun VILP puolestaan saa hellepäivinä helposti lämmön vaikkapa +25C -asteisesta hellekesän päivälämmöstä.

Tässä kuvia tältä aamulta. Hienolta näyttää, kun on maa valkoinen ja reippaasti lunta. Ei näitä tällaisia talvia Etelä-Suomessa enää usein näytä tulevan:

Pakkasilla on mukava lämmitellä sisällä takan ääressä. Polttopuita meillä

meneekin 5-6 pinokuutiota vuosittain. Tässä tulee EU:n pelkäämiä pien-

hiukkasia molemmista savupiipuista.

Näkymät kadulta. Aurausvallit ovat yli metrin korkuiset.

Käytävää puutarhan puolelle.

Pyykit kuivuvat merikontin katoksella. Oikeassa laidassa suihkulähde-

työmaa, joka on edelleen kesken. Jospa se keväällä valmistuisi.

Puutarhassa kulkuväylää.

Tikkaa voisi heitellä talvellakin...

Tikkataulu on osa koristekaivoa, jonka katokseen

taulu on kiinnitetty.