Se minkä viime vuonna muistin tehdä, ja mikä tänä vuonna unohtui tehdä - oli VILP:n "kello-ohjaus" kesäaikaan. Nythän siis VILP tekee meillä kesäaikana pelkät käyttövedet, ja talo itsessään pärjää koko kesän kokonaan ilman lämmitystä.
Koska kesäkaudella VILP (ja miksei myös MLP?) käy hyvin lyhyen aikaa vuorokaudessa, niin mikäli varaajassa vaan litramäärät riittää (eli varaaja on 500-litrainen tai vielä isompi), niin varaaja kannattaa yön aikana "päästää kylmäksi", sanotaan nyt vaikkapa +40C tienoille. Silläkin vedellä pystyy suihkussa käymään vielä vallan mainiosti, jos vaan hanassa säätää "nupit kaakkoon", niin vielä +40C on niin lämmintä, että sellaisen lämpötilan alla ei ainakaan kovin kauaa tee mieli seistä.
Olen huomannut, että lämpöpumput eivät ole ihan kokonaan tyhmää rautaa. Esim. meidän Viessmann VILP tietää ja oivaltaa, että jos lämmityksen alkaessa/käynnistyessä kello-ohjatusti tiettyyn kellonaikaan, että jos varaajan alkulämpötila on silloin vaikkapa +40C, ja jos loppulämpötilaksi eli tavoitelämpötilaksi on säädetty vaikkapa +50C, niin VILP ei suinkaan heti alusta alkaen ala syöttämään varaajaan +50C -asteista lämmitysvettä, vaan se aloittaa lämmityksen hienovaraisesti esim. +42C -asteisella syöttövedellä. Ja kun varaajan lämpötila saavuttaa +42C, niin silloin ja jo hetkeä ennen pumppu säätää lämmitysvedeksi +44C. Ja näin pikkuhiljaa hivuttautumalla jatketaan, kunnes varaaja saavuttaa halutun loppulämpötilan, esim. +50C.
Tässä on se järki, että +42C -asteinen vesi syntyy huomattavasti kustannustehokkaammin, kuin +50C -asteinen käyttövesi. Joten jos varaajan (siis isokokoisen varaajan) päästää tarkoituksella jäähtymään yön yli, silloin sen uudelleen lämmityksessä säästyy alkuminuuteilla ihan reippaasti energiaa. Ja matemaattisesti tämä siis perustuu parempaan hyötysuhteeseen.
Jos varaaja on pienikokoinen, ja jos sen jättää jäähtymään esim. +40C -asteeseen, sitten siinä on se vaara, että juuri sillä hetkellä suihkussa kävijä saakin aika pian kylmän suihkun, jos varaajan lämpötila suihkussa käynnin aikana laskee liikaa. Mutta esim. 500-litraisen varaajan lämpötila ei yhden suihkussa käynnin johdossa muutu ollenkaan. Ei ainakaan sen vertaa, että sen pystyisi lämpömittareista havaitsemaan.
Toinen syy, miksi isoa varaajaa kannattaa lämmittää vain kerran päivässä ja kunnolla on se, että silloin pumppu käy yhtä menoa pitkän aikaa, eikä käy lyhyttä pätkäkäyntiä monta kertaa päivässä, joka taas kuluttaisi kompuraa. Ja kun sallittu käyntiaika (esim. 2h) on säädetty VILP:llä iltapäivän tunteihin, silloin on kesäisin kaikkein lämpöisintä ilmaa saatavilla. Eli taas hyötysuhteet paranevat lämpöisestä lämmönlähteestä johtuen.
Itse tein kello-ohjauksella kuristuksen 2 tuntiin pari päivää sitten, ja ainakin nyt parin päivän seurannan perusteella tällä oli selvästi oikean suuntainen vaikutus. Alun perin noin 20 kWh/päivä tasolla ollut sähkönkulutus laski ensin 14 kWh/päivä (eka seurantapäivä) ja toisena päivänä sähköä meni 17 kWh, ja nämä 2 yhteensä ovat 32 kWh (viime vuonna vastaavina päivinä kulutus oli ollut 36 kWh, eli nyt mentiin jopa senkin alle), kts tuntikulutus käppyrät tässä kuvakaappauksessa:
Nyt jos VILP:lle ei asenna kello-ohjauksen avulla mitään rajoja, silloin se käy ihan milloin sattuu ja ihan vaikka yölläkin, jolloin lämmintä ilmaa ei ole kesäisin saatavilla. Jolloin hyötysuhde on heikompi, ja sähköä kuluu enempi. Ilmeisesti myös VILP itsessään rasittuu enempi, eli mieluiten se tykkää käydä silloin kun on lämmintä, ja tuottoastekin olisi mahdollisimman matala, esim. vain +35C, jollainen vesi sopii mainiosti lattialämmitykseen.
Toisella päivällä on enempi hajontaa, ja mahdollisesti myös enempi lämpimän veden käyttöäkin, koska eilen oli lauantai, ja on saunottu. Kuvaajassa näkyy myös selkeä noin 0,3 kWh:n suuruinen "pohjakuormitus" jokaiselle tunnille, ja ilta-aikoina pohjakuormitus on noin 2-kertainen, eli silloin lienee nämä paljon sähköä kuluttavat pleikkarit ja TV yms. kodinkoneet enempi käytössä. Tosin uusi TV ei sähköä juuri ollenkaan kuluta, mutta vanhat kodinkoneet (esim. TV ja jääkaappi) haukkaavat sähköä selvästi enempi.
Joku voi tietysti kysyä ja ihmetellä, että miksi ihmeessä meillä on niinkin suuri varaaja kuin 500 litraa? No siksi kun meillä on 400-litrainen poreallas kylppärissä. Sen kun laskee vettä täyteen, niin varaajan alkulämpötila pitää olla vähintään +55C, muuten lämpöä ei riitä tarpeeksi.
Joku voi miettiä myös sitä, että onko "kovinkaan terveellistä" antaa varaajan lämpötilan laskea esim. jonnekin +40C paikkeille. Että eikös silloin sen lämpöisessä vedessä ala legionellat yms. bakteerit kasvaa? No ainakin se vesi, joka on varaajassa, on ihan eri vettä kuin se vesi, joka tulee hanasta, eli eihän nämä 2 koskaan sekoitu keskenään. Ja jos varaajan vaikkapa kerran viikossa lämmittää +55C tai yli sen, niin silloin kaikki mahdolliset legionellat kuolevat. Itse en ole tehnyt kuumennusta näinkään säännöllisesti, vaan "aina muistaessa". Eikä meillä ole kukaan sairastunut.
Legionellassa on vielä sekin otettava huomioon, että jos juomavedessä olisi legionellaa, niin siltikin sen veden voi juoda. Legionella kuolee ruuansulatuskanavassa, eikä silloin sairastu. Jos "haluaa" sairastua legionellabakteerista, sitten se pitäisi "vetää henkeen", eli jos suihkussa tulisi legionellaa veden mukana, ja jos vettä vetää vahingossa henkeen, silloin sairastumisen riski varmasti on olemassa. Tilastollisesti Suomessa on vuosittain noin 10-20 legionellatapausta, joista noin puolet on hankittu ulkomailta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti